YLEISÖTYÖ
YLEISTÄ Näytäntövuonna 2007 2008 Helsingin Kaupunginteatterissa otettiin yleisötyö erityiseksi kehittämiskohteeksi. Perheteatterin johtajana vuodesta 2003 alkaen toiminut Anneli Mäkelä jäi eläkkeelle syyskuun lopussa 2007 ja teatterin apulaisjohtaja Kari Rentola nimitettiin Perheteatterin johtajaksi 1.10.2007 alkaen. Perheteatterin yhteyteen ja apulaisjohtajan alaisuuteen palkattiin yleisötyövastaava, joka aloitti toimintansa 1.10.2007. 11.10. pidettiin tiedotustilaisuus, jossa esiteltiin yleisötyötoimintaa ja Helsingin Kaupunginteatterin ensimmäinen yleisötyövastaava, musiikin ja kasvatustieteiden maisteri Mirja Neuvonen. Samassa tilaisuudessa Perheteatterin uusi johtaja Kari Rentola esitteli tavoitteitaan ja uuden perheteatterityöryhmän. Samalla teatterissa aloitettiin kaksivuotinen yleisötyön kehittämisprojekti. Projektin tukijana toimii keskinäinen vakuutusyhtiö Etera. Kehittämisprojektin tavoitteena on laajentaa ja säännönmukaistaa teatterin tekemää yleisötyötä. Helsingin Kaupunginteatteri on tehnyt yleisötyötä jo useiden vuosien ajan erilaisina yksittäisinä hankkeina, mutta projektin myötä toimintaa tehostetaan ja vakinaistetaan. Työpajatoiminnan painopiste on toistaiseksi ollut lapsissa ja kouluikäisissä. Projektin myötä mukaan otetaan kaikki ikäryhmät ja pyritään löytämään myös sellaisia ryhmiä, jotka eivät yleensä käy teatterissa tai ole taidekasvatuksen piirissä. Projektin tavoitteena on myös rakentaa pysyviä yhteistyöverkostoja muiden alan toimijoiden sekä sosiaali- ja terveystoimen sekä koulutoimen kanssa. Näytäntövuonna 2007 2008 teatteri on tehnyt edelleen laajamittaista taidekasvatusta koulujen ja päiväkotien kanssa. Samalla kuitenkin on pyritty laajentamaan yleisötyötarjonta koskemaan myös muita yleisöryhmiä kuin lapsia ja nuoria. Yleisötyön omat internetsivut otettiin käyttöön joulukuussa 2007.
KAIKELLE YLEISÖLLE AVOIN TOIMINTA TEOSESITTELYT JA KESKUSTELU- TILAISUUDET Näytäntövuoden aikana Kaupunginteatterissa järjestettiin kaikkiaan seitsemän avointa teosesittelyä liittyen uusiin ensiiltoihin: The Producers, Geneve, Beljakovin talvi, Täydellinen persikka, Ivanov, Missä kuljimme kerran sekä Aurinko ja minä. Sen lisäksi toteutui viisi kaikille avointa seminaaria tai keskustelutilaisuutta. Eri asiakasryhmien toiveista on järjestetty myös erillisiä luentoja tai teosesittelyjä esimerkiksi opettajille, senioreille, teatteripiireille tai muille harrastajaryhmille ennen näytännön alkua ja uusien esitysten tullessa ohjelmistoon. Näistä tapahtumista vastasi projektipäällikkö Marketta Eräsaari. MUISTOJEN HELSINGISSÄ -VALOKUVANÄYTTELYN ESITTELYT 26.3. avattuun, Helsingin Kaupunginmuseon kokoamaan Muistojen Helsingissä -valokuvanäyttelyyn liittyen järjestettiin toukokuussa kaksi avointa näyttelyn esittelytilaisuutta. Esittelijöinä toimivat näyttelyn suunnittelijat Helsingin kaupunginmuseon tutkija Marja Pehkonen 8.5. sekä kuvakokoelmien päällikkö Riitta Pakarinen 22.5. KULISSIKIERROKSET Teatteri järjesti kulissikierroksia ryhmille tilauksesta. Kierroksilla tutustuttiin teatterin kulissientakaiseen maailmaan ja sen kesto oli noin yksi tunti. Ryhmät vaihtelivat päiväkoti- ja koululaisryhmistä harrasteryhmiin, työporukoihin ja eläkeläisryhmiin. Kierroksen sisältö muovautui aina ryhmän mukaan. Kierroksen aikana tutustuttiin teatterin ompelimoon, pukuvarastoihin, lavastamoon ja suureen ja pieneen näyttämöön sekä samalla siihen laajaan ammattien kirjoon, jota teatterissa tarvitaan. Kulissikierroksia pidettiin yhteensä 27. Kävijöitä kierroksilla oli yhteensä 410 henkilöä.
PÄIVÄ- KODIT PEKKA TÖPÖHÄNTÄ -TYÖPAJAT Päiväkotien esikouluryhmille järjestettiin työpajakokonaisuus Pekka Töpöhäntä -näytelmän tiimoilta. Pekka Töpöhäntä-työpajat koostuivat neljästä työpajakerrasta ja yhdestä esityksen katsomiskerrasta. Työpajoissa lapset saivat leikin avulla tunnustella, miltä tuntuu olla kiusattu, miltä tuntuu olla se, joka yllyttää kiusaamiseen tai se, joka aina myötäilee, mutta ennen kaikkea, miltä tuntuu olla se rohkea, joka uskaltaa vastusta ryhmän painetta. Jokainen työpaja rakentui osittain samoille harjoituksille. Se ei ollut lasten mielestä tylsää, vaan hauskaa. Näin tuli enemmän rohkeita lapsia kokeilemaan millaista on olla Pekka Töpöhäntä, kun työpajan harjoitukset tulivat tutuiksi. Työpajakokonaisuuksia pidettiin yhteensä 28 päiväkotiryhmälle. Työpajat piti kasvatustieteiden kandidaatti Sanna Breilin. TAFFY, ELI KUINKA AAKKOSET KEKSITTIIN Helsingin Kaupunginteatteri vieraili helsinkiläisissä päiväkodeissa näytelmällä Taffy, eli kuinka aakkoset keksittiin. Anneli Mäkelä dramatisoi ja ohjasi kahden Rudyard Kiplingin novellin, How The Alphabet Was Made ja How The First Letter Was Written, pohjalta näytelmän Taffy, eli kuinka aakkoset keksitiin. Sanna Breilin esitti näytelmän kaikki roolit ja visuaalisesta suunnittelusta vastasi Sari Salmela. Musiikista vastasi Bebe Risenfors. Näytelmää esitettiin kolme kertaa syksyllä 2007.
KOULUT PEKKA TÖPÖHÄNTÄ PROJEKTI Helsingin Kaupunginteatterin perheteatteri sai apurahan Helsingin Kaupungin kirjasto- ja kulttuurilautakunnalta helsinkiläisten peruskoulujen kanssa tehtävää taidekasvatusprojektia varten. Projekti toteutettiin näytäntövuoden aikana yhteensä 15 alakoulun luokalla. Syksyllä työskenneltiin 10 luokan kanssa ja syksyn projektista saatujen innostavien ja positiivisten palautteiden saattelemana projektia päätettiin jatkaa talvella 2008 vielä viidellä uudella luokalla. Projektista tiedotettiin kaikille helsinkiläisille alakouluille keväällä 2007 ja mukana olleet luokat valittiin hakemusten perusteella. Mukana oli luokkia luokka-asteilta 1 5. Projekti pohjautui Anneli Mäkelän Gösta Knutssonin kirjojen pohjalta sovittamaan Pekka Töpöhäntä -musikaaliin, joka sai ensi-iltansa Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 5.9.2007. Musiikin on esitykseen säveltänyt Ilkka Kuusisto. Näytelmän on ohjannut Anneli Mäkelä. Eräänä näytelmän keskeisenä teemana on kaverin kiusaaminen. Taidekasvatusprojektin tavoitteena oli antaa lapsille kokemuksia erilaisista rooleista lapsiryhmässä. Projektin aikana kiusaamisteemaa käsiteltiin erilaisten ilmaisuharjoitteiden kautta. Roolileikkien avulla haluttiin lasten saavan kokeilla, miltä tuntuu olla kiusaaja, miltä tuntuu tulla kiusatuksi tai miltä tuntuu olla se, joka myötäilee. Tavoitteena oli siten edistää luokan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Projekti alkoi kolmen tunnin mittaisella opettajankoulutuksella. Koulutuksessa tutustuttiin etukäteen kouluissa käytettävään työtapaan sekä Pekka Töpöhäntä -näytelmän teemoihin. Jokaisessa luokassa pidettiin viisi 90 minuutin pituista työpajaa. Lisäksi luokilla oli mahdollisuus käydä katsomassa Pekka Töpöhäntä -esitys, jonka suurin osa oppilaista näkikin. Talven projektin luokissa vieraili lisäksi näyttelijä, joka työskenteli lasten kanssa draamaharjoitusten parissa ja kertoi työstään näyttelijänä ja erityisesti liittyen Pekka Töpöhäntä -näytelmään. Näyttelijävieraina toimivat Marjut Toivanen, Petri Johansson sekä Eija Vilpas. Projektin kouluttaja-ohjaajina toimivat Mirja Neuvonen, Anna-Maija Iskanius ja Sofi a Koski. Luokat olivat erittäin sitoutuneesti mukana projektissa. Oppilaat odottivat innolla työpajakertoja, työskentelivät aktiivisesti ja olivat innokkaita keskustelijoita. Taidekasvatusprojektin tarkoitus oli varmaankin se ettei ketään saa kiusata, syrjiä eikä jättää leikkien ulkopuolelle. Meille opetettiin kiusaamisesta ja samalla leikittiin. en oikein osaa sanoa mikä oli kivointa koska kaikki oli todella kivaa. Itse onnistuin aika hyvin mutta joskus menin joissain leikeissä sekaisin. En osaa myöskään sanoa mikä oli vaikeinta. Kiitos kun kävitte opin paljon kaikkea. (Laajasalon ala-asteen 3. luokan oppilas)
TEOSESITTELYTYÖPAJAT Näytäntövuoden aikana peruskoulun ja lukion oppilaille järjestettiin työpajoja, jotka pohjautuivat ohjelmistossa olevaan teokseen. Työpajat olivat toiminnallisia teosesittelyjä ennen esityksen katsomista. Kaikki ryhmät kävivät katsomassa teatteriesityksen työpajan jälkeen. Peruskoulun yläkoulun ja lukion oppilaille pidettiin työpajoja liittyen Manillaköysi ja Geneve -esityksiin. Peruskoulun alakoulun oppilaille työpajoja pidettiin liittyen näytelmiin Pekka Töpöhäntä ja Kaunotar ja Hirviö, johon liittyviin työpajoihin osallistui myös peruskoulun yläkoulun luokkia. Työpajat kestivät kaksi tuntia ja ne pidettiin joko teatterin tiloissa ennen esitystä tai vaihtoehtoisesti koulupäivän aikana koulun tiloissa samalla tai edellisellä viikolla kuin itse esitys. Työpajojen lähtökohtana oli esitys ja siitä nousevat teemat. Tavoitteena oli valmistautua katsomiskokemukseen tutustumalla näytelmään ja joihinkin siitä nouseviin teemoihin itse tehden ja toimien. Taustalla oli myös pyrkimys edistää oppilaiden positiivisia vuorovaikutustaitoja. Työpajoja pidettiin yhteensä 30, joista 16 alakoululaisille, 10 yläkoululaisille ja 4 lukiolaisille. Pajoihin osallistui kaikkiaan 753 henkilöä. KAIKU, NUOLI JA KETJU -TANSSITYÖPAJAT Kolmelle helsinkiläiselle oppilasryhmälle avautui toukokuussa mahdollisuus päästä kurkistamaan nykytanssin maailmaan, kun he osallistuivat kahden tunnin tanssityöpajaan Kaupunginteatterissa. Kaupunginteatterin tanssiryhmä harjoitteli Kaiku, nuoli ja ketju -tanssiteosta, joka saa ensiesityksensä Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä lauantaina 9.8.2008. Teos liikkuu ekspressiivisen fyysisen teatterin ja tanssiliikkeen välimaastossa, ja hyödyntää japanilaisen butotanssin perinnettä. Esityksen teemana on yksilön kokemusten välittäminen ryhmän kautta, ja siinä on vaikutteita myös japanilaisten kauhuelokuvien maailmasta. Työpajan pitivät teoksen koreografi, japanilaisen tanssin suuri lupaus Ikuyo Kuroda musiikista vastaavan Jiro Matsumoton sekä yleisötyövastaava Mirja Neuvosen kanssa. Työpajoissa seurattiin ensin tanssiryhmän harjoituksia teatterin harjoitussalissa ja päästiin sitten itse kokeilemaan liikkeen tuottamista samantyyppisin harjoituksin, joita koreografi on käyttänyt myös ammattitanssijoiden kanssa. Osallistujat olivat kaksi peruskoulun 8. luokkaa sekä yksi lukion opiskelijaryhmä. Työpajat saavuttivat suuren suosion.seuraavassa kokemuksia kahdesta 8. luokkalaisten Kaiku, nuoli ja ketju -tanssipajasta. IHAN MAHTTI HOMMA!!!! Oli tosi kiva välillä tehä oman luokan kanssa jotain muuta kuin olla koulussa ja opiskella ja oppia jotai uutta. Oli myös kiva kun tanssilajina oli nykytanssi eikä hiphop tai vastaava mitä mtv:llä näkee niin ihmiset ymmärtää että tanssia on muutakin kuin sitä. Opettaja oli todella hyvä ja oli hieno kokemus seurata ammattitanssijoiden työskentelyä, jotain mitä kuka tahansa ei saa tehdä. Kiitos paljon tästä kokemuksesta! (Tyttö) Tämä tanssityöpaja oli vähän erilainen kuin luulin. Ajattelin, että me opettelisimme jotain tiettyjä tanssisarjoja, mutta saimme liikkua vaapasti ja oman mielen mukaan. (Poika) Opettajana oli siis hienoa päästä tarjoamaan oppilaille uusi elämys. Myös useilta vanhemmilta tuli positiivisia kiitosviestejä jo ennen käyntiämme. Oppilailta palautetta kysyessäni seuraavana päivänä 24 oppilaasta vain kolme oli epäilevällä kannalla, oliko mukavaa; muut lähes huusivat kilpaa, että vaikka oli outoa, oli kivaa ja ihan mieletöntä, ihan huippua. (Opettaja) OPETTAJAT Peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opettajille pidettiin opettajankoulutus 29.1.2008 teemana nykytanssi. Koulutus piti sisällään tanssityöpajan, joka liittyi illan HDC2 -tanssiesitykseen, kulissikierroksen ja teatterin esittelyn sekä HDC2 -tanssiesityksen seuraamisen. Työpajan pitivät tanssitaiteilija Kaisa Torkkel sekä yleisötyövastaava Mirja Neuvonen. Helsinki Dance Companyn johtaja Ville Sormunen kertoi tanssiryhmän toiminnasta. Mukana oli 15 innostunutta opettajaa. Monet kiitokset aivan upeasta tanssipajasta! Se oli mahtavan upea ja ilahduttava kokemus. Vaikka päivä oli pitkä, en tuntenut itseäni tanssityöskentelyn jälkeen väsyneeksi vaan ihanalla tavalla raukeaksi. Mieli oli iloinen, tyytyväinen, lihakset leppyneet. 1.5. tuntia oli suunniteltu hyvin. Minulla oli heti alusta alkaen mukava ja luottavainen olo. Ja kun ryhmä vielä koostui innostuneista, herkistä ja lämpimistä naisista sekä kahdesta upeasta portugalilaisesta miehestä, jotka sopivat hyvin joukkoon, voisiko parempaa toivoa. Toivottavasti olisi joskus mahdollista päästä jatkokurssille.
MUILLE RYHMILLE SUUNNATTU TOIMINTA Lapset olivat innokkaita ja hyvin eläväisiä kurssilaisia. Seuraavassa lasten ja heidän vanhempiensa kirjallisesta palautteesta poimintoja. On ollut superhauskaa ja opettajat, tunnit ja yhteistyöt on ollu kivoja. Kaverit, ne oli kyllä hauskinta. Se oli kivaa, kun sai olla oikeassa teatterissa. Kivointa oli laulaminen ja eläinten esittäminen.vaikeinta oli rytmitehtävien perässä pysyminen. KOKO PERHEEN TEATTERIPÄIVÄ Koko perheen teatteripäivä pidettiin sunnuntaina 20.4. Päivän aikana perheiden oli mahdollista osallistua teatterityöpajoihin teatterin harjoitushuoneessa sekä käydä katsomassa Pekka Töpöhäntä -esitys. Teatteripajoissa seikkailtiin kissojen maailmassa. Päivän aikana pidettiin yhteensä neljä pajaa, jotka oli suunnattu koko perheelle yhteisesti. Yksi pajoista, pikku-kissojen teatteripaja, oli tarkoitettu erityisesti perheen pienimmille 0 3-vuotiaille yhdessä aikuisen kanssa. Osallistujia oli kaiken kaikkiaan 97. Teatteripajojen vetäjinä toimivat yleisötyövastaava Mirja Neuvonen sekä lapsiavustajakurssin kurssisihteeri Laura Peltoniemi. LAPSIAVUSTAJAKURSSI Maalis-toukokuussa teatteri järjesti lapsiavustajakurssin 6 10-vuotiaille tytöille ja pojille. Kurssille osallistui kaiken kaikkiaan 43 lasta. Kurssi kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa ja sen kokonaiskesto oli 16 tuntia. Kurssilla työskenneltiin kahdessa eri ryhmässä. Sisältöinä olivat draama, tanssi ja musiikki. Opettajina toimivat teatterikentän ammattilaiset Hanna Brotherus, Nick Davies, Rebecca Evanne, Mirja Neuvonen, Laura Peltoniemi sekä Eija Vilpas. Laura Peltoniemi toimi lapsiavustajakurssin kurssisihteerinä. Kaikki on ollut niin kivaa, paitsi se, että jotkut on riehuneet.. Ennen ensimmäistä kertaa jännitti, mutta se helpotti heti,kun huomasin miten kivaa siellä oli. MAAHANMUUTTAJARYHMIEN TEATTERIVIERAILUT Näytäntökauden aikana teatteri on järjestänyt maahanmuuttajaryhmille teatterivierailuja. Vierailun aikana ryhmät ovat tutustuneet teatteriin ja sen jälkeen päässeet seuraamaan harjoituksia. Vierailuja on ollut yhteensä kuusi. Seuraavassa Amiedun kotoutumiskoulutuksen suomen kielen kouluttaja Aija-Leena Nurmisen palautetta ryhmän vierailtua marraskuussa 2007 HDC2 -tanssiesityksen harjoitusta seuraamassa. Käynti teatterissa oli kurssin käännekohta. Puhun itse kurssista ja ajasta ennen esitystä ja ajasta esityksen jälkeen. Ryhmälle tapahtui jotakin, jota en osaa pukea sanoiksi. Ensinnäkin ryhmä koki, että heidät otettiin vastaan asiallisesti ja myös heistä oltiin kiinnostuneita. Suomalainen yhteiskunta voi tuntua kovalta ja läpipääsemättömältä ja siksi tällaiset myönteiset kokemukset ovat arvokkaita. Lisäksi ryhmädynamiikka sai sysäyksen ja opiskelu on sujunut helpommin tämän vierailun jälkeen. Ilmeisesti esitys ja vierailukokemus koskettivat opiskelijoita ja auttoivat siirtymään eteenpäin. Etenkin esitys, joka käsitteli nuoren miehen vihaa ja elämäntuskaa, puhutteli opiskelijoita. Oppimisen esteitä voi olla monenlaisia, koska oppiminenkin on tunneasia. Kipeät tunteet, kuten käsittelemättömät vihan ja aggression kokemukset ja tunteet voivat jumittaa oppimista.
TULEVAISUUDESTA Näytäntökaudella 2008 2009 Kaupunginteatteri jatkaa jo vakiintunutta työpajatoimintaa lapsille ja nuorille. Luvassa on myös tuttuun tapaan avoimia teosesittelyjä ja keskustelutilaisuuksia sekä kulissikierroksia. Lokakuun viimeisenä sunnuntaina vietetään taas Koko perheen teatteripäivää, jolloin lapset ja aikuiset pääsevät yhdessä kokeilemaan teatterin tekemistä teatteripajoihin ja saavat mahdollisuuden kurkistaa teatterin kulissien taakse. Toimin- taa muiden ryhmien kanssa laajennetaan. Maahanmuuttajaryhmille on luvassa teatterivierailujen lisäksi toiminnallinen projekti. Alkavalla näytäntökaudella Kaupunginteatteri tarjoaa myös toimintaa työyhteisöille ja tekee yleisötyötä seniorikansalaisten kanssa niin vanhuksille suunnatun tanssiprojektin muodossa kuin myös yhteistyössä Metropolia -ammattikorkeakoulun kanssa.