Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen merkitys vaihtelee eripuolilla maata Lähde; Laiho et al. 2016 (LUKE)
Puuston perusteella heikkotuottoiseksi määriteltyjen kuvioiden osuus metsäojitettujen soiden kokonaispinta-alasta Metsälain uudistamisvelvoitetta ei ole vähäpuustoisissa suometsissä. Vähäpuustoisuuden raja-arvoksi määritelty < 30 m³/ha Lähde; Laiho et al. 2016 (LUKE)
Suometsien käytön mahdollisuudet Vuosikymmenien aikana tehtyjen investointien realisointi mahdollisuudet: suometsien kokonaispuumäärä on yli 500 milj. k-m3 puuston vuotuinen kasvu on noin 24 milj. k-m3 Soiden merkitys puuntuotannossa kasvaa puun kysynnän lisääntyessä Vuotuinen hakkuukertymä suometsistä yli 20 % tulevaisuudessa Turvemaiden osuus energiapuun suurimmasta kestävästä hakkuukertymästä on noin 15 % Leimaa antavaa on, että turvemaiden hakkuumahdollisuuksissa on huomattavat alueelliset erot
Hakkuumahdollisuudet turvemailla 1000 m³ Suurin kestävä hakkuukertymä; turvemaiden osuus 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2011-2020 2021-2030 2031-2040 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Lähde: Luke
Millaisia hakkuita suometsissä?
Metsähoitoyhdistyslain muutos 2014-2015 Metsäkeskuslain muuttaminen 2012,2015 ja 2017 Otsometsäpalvelut yksityistäminen 1.1.2017 Laki FLEGT-lupajärjestelmästä 1.1.2015 KEMERA 1.6.2015 Metsälain muutokset 1.1.2014 Tapion yhtiöittäminen 1.1.2015 Metsähallituslaki Metsätuholaki 1.1.2014 2016 Metsälainsäädännön toteutettu kokonaisuudistus Laki puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta 1.1.2014 Puutavaranmittauslaki 1.1.2014 Luonnonvarakeskus 1.1.2015
Poliittisia linjauksia Hallitusohjelma Kärkihankkeet/ Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Esimerkkejä valtioneuvoston periaatepäätöksistä Kansallinen metsästrategia 2025, 12.2.2015 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO-ohjelma), sen jatko vuoteen 2025 VPD toimenpanoa varten alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat vv. 2016-2021 Soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisen käytöstä ja suojelusta 30.8.2012. Biodiversiteettistrategia ja toimintaohjelma vuoteen 2020 Biotalousstrategia
KMS 2025 ja suometsät Hakkuumahdollisuuksien lisääntyminen selittyy laajamittaisella soiden ojituksella 1960 ja -70 luvuilla. Hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen siten, että kotimaisen puun vuotuiset hakkuut lisääntyvät 10-15 milj. kuutiometriä KMS 2025 toteuttaa vesiensuojelun periaatepäätöksiä. Metsätalous vaikuttaa osaltaan vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen kiintoainekuormitus 57 000 tn/v (v.2012) pienenee vesiensuojelu toteutetaan kustannustehokkain menetelmin pysyvä vesistökuormituksen seurantaverkko (Luke ylläpitää) Otetaan käyttöön valuma-aluesuunnittelun menetelmät, paikkatietotyökalut metsätalouden vesiensuojelusuositukset laadunvarmennus- ja omavalvontamalli
Soiden luonnontilaisuuden määrittely Kaikkia soiden ja turvemaiden käyttömuotoja sekä suojelua on tarkasteltu yhdessä, kokonaisvaltaisesti kestävän ja vastuullisen käytön näkökulmasta. Suoluontoa merkittävästi muuttava käyttö kohdennetaan ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Päätös tarjoaa välineitä toimenpiteiden kohdentamiseen sekä eri käyttömuotojen yhteensovittamiseen. Suositus luonnontilaisuusasteikosta maankäytön suunnittelun työvälineeksi. Soiden suojelulle ja soita käyttäville toimialoille konkreettisia toimenpiteitä ja keinoja, joilla edistetään kestävää ja vastuullista käyttöä toimialoilla sekä monimuotoisuuden suojelua. Tunnistetaan soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelut ja niiden hyödyntämismahdollisuudet. Päätös tarjoaa pohjan valtion, kaavoittajan ja toimijoiden pitkän aikavälin linjauksille.
Kestävä suometsätalous Hoidetaan ja käytetään suometsiä kestävästi siten, että metsätalous on kannattavaa ja pidetään metsätalouden toimenpiteiden haitat ympäristölle mahdollisimman vähäisinä. Edistetään metsäenergian käytön lisäämistä uusiutuvan energian tavoitteen mukaisesti. Turvataan suometsien biologinen monimuotoisuus metsätaloudessa lainsäädännön ja metsänhoidon keinoin. Kehitetään metsälainsäädäntöä siten, että suo-ja turvemaametsiä voitaisiin käsitellä metsänomistajien tavoitteiden tai kohteen erityisluonteen mukaisesti.
Kunnostusojituksen pinta-ala 1996-2014
Suometsien käytön haasteita Kannattavuus Suometsien hoidon ja käytön kustannukset suuremmat, tuotto metsänomistajalle 2-3 % korkokannalla arvioituna noin 30 50 prosenttia pienempi kuin kivennäismaiden metsätaloudessa. Suometsien suotuisan kehityksen turvaaminen metsänhoitotyöt, tuhojen torjunta, hakkuut ja ojien kunnossapito ravinnetila/tuhkalannoituksen mahdollisuudet kulku- ja kuljetusyhteydet riittävät vesiensuojelutoimenpiteet Hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen suometsien kasvatusmallit ja metsänhoitosuositukset logistiikan parantaminen korjuun ja ojien perkauksen suunnittelu ja toteutuksen ajoitus toimijoiden yhteistyö markkinaehtoisessa tilanteessa metsänomistajien neuvonta Ilmastokysymykset turpeesta vapautuvat kasvihuonekaasut turvemaiden käytön vaikutukset hiilitaseeseen Monimuotoisuuden huomioon ottaminen
Vesiensuojelun haasteita Markkinatalouden korostuminen metsätaloudessa ja toimijoiden määrän kasvaminen haasteita neuvonnalle ja koulutukselle sekä hankesuunnitelmien ja toteutuksen valvonnalle Pienten kunnostusojitushankkeiden yleistyminen Uudistuskypsien suometsien käsittelymenetelmien kehittäminen Harvennushakkuiden voimakkuus haihduttavan puuston merkityksen alueen vesitaloudelle Valuma-aluekohtainen tarkastelun tarpeellisuus eri toimenpiteiden yhteisvaikutusten arviointi valuma-aluetasolla yksityismetsissä Tehokkaampien vesiensuojelutoimenpiteiden käyttö edellyttää panostamista suunnitteluun ja toteutukseen Uusien menetelmien kehittämiseen ja käyttöönottamiseen riittävästi resursseja