YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 163/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/27/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2011 ASIA Stena Recycling Oy:n Jyväskylän Palveluyksikön jätteen laitos- ja ammattimaisen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan muutos ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Jyväskylä. HAKIJA LAITOS Stena Recycling Oy Äyritie 8 C 01510 Vantaa Jyväskylän Palveluyksikkö Sepelitie 23 40320 Jyväskylä Liike- ja yhteisötunnus: 1956402-5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Stena Recycling Oy hakee ympäristöluvan muutosta jätteen laitos- ja ammattimaiselle käsittelylle Jyväskylän Palvelusyksikössä. Palveluyksikössä otetaan vastaan kotitalouksissa, rakentamisessa, kaupassa ja teollisuudessa syntyviä hyödyntämiskelpoisia jätteitä. Jätteet kerätään, lajitellaan, käsitellään, välivarastoidaan ja toimitetaan jatkojalostukseen tai hyötykäyttöön. Stena Recycling Oy:n Jyväskylän Palveluyksikkö sijaitsee Seppälänkankaan teollisuusalueella osoitteessa Sepelitie 23, kiinteistörekisteritunnus 179-19- 58-3. Kiinteistön omistaa Stena Recycling Oy. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 momentin 2, kohta 4) ja 3 momentti sekä ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentin kohta 13 f). Jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn sekä toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentin kohta 13 f) ja kohta 13 g). Laitoksen tai paikan, jossa käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä tai paikan, jossa ammattimaisesti tai laitosmaisesti käsitellään tai hyödynnetään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa, ympäristöluvan ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY -keskus). ASIAN VIREILLETULO Hakemus toiminnan muutoksesta on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 31.1.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Keski-Suomen ympäristökeskuksen Stena Metalliyhtymä Oy:n Jyväskylän terminaalille 12.3.2004 myöntämä ympäristölupa (KSU- 2003-Y-284/111). Päätöstä on muutettu 28.1.2009 (KSU-2008-Y-208/111) lupamääräysten 1 ja 26 osalta. Tarkastusajankohta päätöksille on 31.12.2012. Lisäksi alueelle on myönnetty koetoimintalupa mm. rakennus-, huonekalu- ja energiajätteen hyödyntämiseksi (LSSAVI/265/04.08/2010). Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, vakuutussopimus numero 0297450000. Laitoksen käytössä oleva alue on asemakaavassa merkitty teollisuus-, varasto-, toimisto- ja liikerakennusten korttelialueeksi (kaavamerkintä TL-2), jolla enintään 30 prosenttia sallitusta rakennusoikeudesta saa rakentaa liiketilaksi. Asemakaavamääräysten mukaan varastointiin käytettävät alueet on aidattava enintään 2,5 metriä korkealla peittävällä aidalla. Aita on sijoitettava tontin rajalle tai istutettavan tontinosan tontinpuoleiselle rajalle. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Palveluyksikkö sijaitsee Seppälänkankaan teollisuusalueella noin 5 km Jyväskylän keskustasta koilliseen. Stenan kiinteistöllä on ollut metallien kierrätykseen liittyvää toimintaa 1980-luvulta lähtien. Noin 15 000 m 2 :n suuruinen toiminta-alue on aidattu enimmiltä osin betonielementtiaidalla ja alueen pohjoispuolella on louhittu kallioseinämä. Alueen maaperä on enimmäkseen hiekkaa ja silttiä sekä moreenipeitteistä, louhittua kallioaluetta. Kalliopinta on kiinteistöllä 0,6-2,2 metrin syvyydellä. Laitosalueen maasto on tasolla +140 mpy. Alueen pohjoispuolella maasto kohoaa paikoitellen tasolle +142,5-+145 mpy. Alueen länsipuolella maasto laskee kohti Tyyppälänjärveä, tasolle +107,6 mpy. Suuri osa alueesta on pinnoitettu tiiviiksi (asfaltti/jyräbetoni). Alueen maaperää on kunnostettu vuosina 2005 ja 2007 toiminnasta aiheutuneen maaperän pilaantumisen vuoksi. Tontin sadevedet johdetaan alueen ulkopuolelle kulkeviin ojiin. Lähimmät pintavesiojat sijaitsevat laitosalueelta noin 200 metrin etäisyydellä luoteeseen ja noin 400 metrin etäisyydellä länsi-lounaaseen.
3 Alueella ei ole kunnan sadevesiviemäriä. Tyyppälänjärvi sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä luoteessa. Laitosaluetta ympäröivät teollisuuskäytössä olevat tontit lukuun ottamatta luoteis-/pohjoissivua. Sepelitien toisella puolella sijaitsee Lassila & Tikanoja Oy:n Jyväskylän toimipiste, jossa käsitellään ja siirtokuormataan erilliskerättyjä kierrätysmateriaaleja sekä rakennus-, teollisuus ja yhdyskuntajätettä. Laitoksen koillispuolella on kapea puistovyöhyke (VP), jonka jälkeen alkaa Palokankaan teollisuusalue. Laitoksen lounaispuolella on kaupungin omistama lähivirkistysalue (VL), josta osa on vuokrattu Stena Recycling Oy:lle vaihtolavojen varastointialueeksi. Laitoksen pohjois- ja luoteispuoli on kaavoittamatonta aluetta, jossa on harjoitettu maa-ainesten ottotoimintaa. Tontin pohjoispuolella on kallion louhinnan yhteydessä jätetty kalliosuojavalli. Alue kuuluu Seppälänkankaan (0917951) vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen ja sijaitsee varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Alue on moreenia ja laitoksen alueella kalliopinnan korkeuden vuoksi ei muodostu pohjavettä. Alueen läpi ei myöskään valu ulkopuolisia vesiä merkittäviä määriä, koska kallioalue katkaisee pohjaveden virtauksen laitoksen alueella. Pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa, joista lähempi Palolan (Tyyppälän) vedenottamo sijaitsee noin 500 metrin päässä kiinteistöstä. Vedenottamo on suljettu raakaveden kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien vuoksi. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä. Seuraavat lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Tyyppälänjärven rannalla noin kilometrin etäisyydellä laitoksesta. Käsittelylaitoksen lounais-länsipuolella sijaitseva koulu on noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä kiinteistöstä kaakkoon Karhusuon eteläpuolella. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Palveluyksikössä otetaan vastaan kotitalouksissa, rakentamisessa, kaupassa ja teollisuudessa syntyviä hyödyntämiskelpoisia jätteitä. Jätteet lajitellaan, käsitellään ja toimitetaan jatkojalostukseen tai hyötykäyttöön. Vastaanotettavia materiaaleja ovat metallit, romuajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkaromu, autonrenkaat, akut ja paristot, paperi, pahvi, muovi, lasi, puu, huonekalut, alkulajiteltu rakennusjäte sekä ongelmajätteiden pienerät. Alueella tehtäviä toimintoja ovat muun muassa esikäsittely, lajittelu, haketus ja puristus sekä jätteen välivarastointi. Pitkät perinteet ja laaja alueellisen verkon omaava Stena Recycling Oy on yksi Suomen johtavista kierrätysyhtiöistä. Yhtiöllä on oman organisaationsa puitteissa laaja osaaminen jätteiden kierrätyksestä ja hyötykäytöstä. Henkilökunnan asiantuntemusta pidetään yllä ja kehitetään säännöllisesti yhtiön johtamis- ja hallintajärjestelmien mukaisesti.
4 Laitosalueella työskennellään maanantaista perjantaihin kello 6:00 22:00. poikkeuksellisesti toimintaa voi olla myös viikonloppuisin. Toimintaa ei harjoiteta pyhäpäivinä. Häiritsevää melua aiheuttavat toiminnot rajoitetaan tapahtuviksi arkisin kello 7:00 18:00 väliseen aikaan. Toiminnassa käytetään nosto- ja lajittelukoneita, kauhakuormaajaa, haketuslaitetta, paalainta sekä mahdollisesti myös mekaanista leikkuria. Alueella tehtävä mekaaninen jätteen käsittely on noin 5000 tonnia vuodessa. Pääosa alueelle tuotavasta materiaalista tulee Keski-Suomen alueelta, mutta toiminta-alueena on koko Suomi. Jätteiden kuljetus hoidetaan sopimussuhteisten kuljetusliikkeiden kanssa. Stena Recycling Oy on merkitty Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen jätetiedostoon ammattimaiseksi jätteen ja ongelmajätteen kerääjäksi ja kuljettajaksi valtakunnallisesti. Liikennöinti Palveluyksikköön tapahtuu Laukaantien (maantie 637), Kuormaajantien ja Murskaamotien kautta Sepelitielle, josta on liittymä alueelle. Vastaanotto- ja liikennealueet sekä jätteiden varastointialueet on asfaltoitu. Alue on aidattu ja alueella on autovaaka sekä toimisto- ja sosiaalitilarakennus. Kiinteistöllä on vielä jäljellä ns. vanha pinnoittamaton alue, joka on toistaiseksi tukitoimintojen alueena. Kyseisen alueen maaperä on pilaantunut, ja suunnitelmat sen puhdistamiseksi on laadittu. Alue tullaan puhdistamaan ja pinnoittamaan myöhemmin, kun alueen käyttösuunnitelma on valmistunut. Jätteitä välivarastoidaan kierrätyskonteissa, ulkona vaihtolavoissa ja siirrettävillä betoniseinillä eristettynä asfaltoidulla alueella. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Taulukko 1. Taulukossa on esitetty vastaanotettavien ja välivarastoitavien materiaalien määrät, varastointi ja toimituspaikat. Materiaali Jäteluokka esim. Rauta- ja teräspitoinen 150104 120101-02 metalliromu 1 160106 160303*-04 170405 190102 200140 Ei-rautapitoinen 120103-04 metalliromu 2 160303*-04 170401-04 170406-07 170411 200140 Määrä t/a Käsittely, varastointi ja suurin kertavarasto 30 000 Välivarastointi varastokentällä, mahd. leikkaus 2 000 t 10 000 Välivarastointi varastokentällä, konteissa, lavoilla tai hallissa 500 t Metalliteollisuus, terästehtaat ja valimot, Stena Recycling Oy:n Pusulan kaapelinkranulointilaitos Romuajoneuvot 160104* 4 500 Esikäsittely katoksessa, välivarastointi varastokentällä, mahd. paalaus 250 t Toimituspaikka Metalliteollisuus, terästehtaat ja valimot Stena Recycling Oy:n Porin kierrätyslaitos (Tahkoluoto)
5 Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) 160211* 160213*-16 160297*-98 200135*-36 1 000 Välivarastointi varastokentällä, konteissa, lavoilla tai hallissa 50 t Renkaat 160103 500 Välivarastointi varastokentällä 100 t Akut ja paristot 160601*-05 1 000 Välivarastointi hallissa ongelmajätevarastossa tai kontissa 90 t Paperi ja kartonki, muovi Mineraalinen jäte (mm. lasi, lasivilla, kiviaines) Puu (ml. huonekalut) Alkulajiteltu rakennuspurkujäte Ongelmajätteiden pienerät ja 120105 150101-02 150106 160119 160306 170203 191201 191204 200101 200139 160120 170101-03 170202 170802 191205 191207 200102 030101 030105 150103 160306 170201 170204* 191207 200137*-38 200307 170101-03 170201-03 170401-07 170904 191210 200199 Mm. luokista 0901 13 1606 20 3 000 Välivarastointi varastokentällä, lavoilla, puristimissa tai katoksessa, mahd. murskaus 200 t 5 000 Välivarastointi varastokentällä, konteissa tai lavoilla 500 t 4 000 Välivarastointi varastokentällä tai lavoilla, lajittelu 500 t 6 000 Välivarastointi varastokentällä tai lavoilla, lajittelu 1 000 Välivarastointi sisätiloissa, katoksessa tai konteissa 50 t Yht. 66 000 4 740 Metallinen SER (mm. liedet, pesukoneet): Stena Recycling Oy:n Porin kierrätyslaitos; Pienelektroniikka ja kuvaputkelliset laitteet: Stena Technoworld OY, Pori; Kylmälaitteet: asianmukaiset Asianmukaiset luvat omaava Asianmukaiset luvat omaava Asianmukaiset luvat omaava Asianmukaiset luvat omaava Asianmukaiset luvat omaava Metallit: Stena Recycling Oy:n Porin murskauslaitos; Muut jakeet: luvat omaavat laitokset Asianmukaiset luvat omaava
1 mm. rauta, teräs, esikäsitellyt romuajoneuvot, metallipakkaukset 2 mm. alumiini, kupari, muut värimetallit, kaapelit 6 Metallijätteen vastaanotto ja varastointi Rauta- ja metallijätteet otetaan vastaan ja välivarastoidaan niille rajatuille vastaanottopaikoille. Eri metallit pidetään erillään. Aluetta käytetään rauta- ja metallijätteen käsittelyyn ja alle kolmen vuoden pituiseen varastointiin. Siirtokuormauksen lisäksi rauta- ja metallijätteitä lähinnä lajitellaan ja leikataan. Lajittelu eri materiaali- ja laatuluokkiin tehdään pääsääntöisesti kouralla ja magneetilla varustetulla materiaalinkäsittelykoneella, mutta mahdollisesti myös käsin. Suuret metallikappaleet leikataan tarvittaessa laatuluokkien edellyttämiin mittoihin. Alueella ei ole kiinteitä prosessilaitteita, vaan leikkaamista tehdään materiaalinkäsittelykoneeseen liitettävällä hydraulileikkurilla tai tarvittaessa polttoleikkaamalla. Laitoksella voidaan käyttää myös siirrettävää paalainta tai leikkuria. Riittävän suuret lajitellut ja käsitellyt varastoon kerätyt jätemäärät toimitetaan uusiokäyttöön. Romuajoneuvot Laitos toimii virallisena romuajoneuvojen vastaanottopaikkana. Romuajoneuvot vastaanotetaan niille varatulla, nestetiiviiksi asfaltoidulla alueella. Vastaanotettavat romuajoneuvot ovat joko muualla esikäsiteltyjä tai suoraan kuluttajilta otettuja. Romuajoneuvot esikäsitellään nestetiiviiksi pinnoitetun alustan ja ritiläkannella varustetun valuma-altaan päällä katoksessa ns. romuajoneuvojen käsittelylaitteistolla. Laitteistoon kuuluvat kiinteästi mm. säiliöt romuajoneuvojen sisältämien nestemäisten jätteiden säilytykseen. Käsittelypaikalla on aina varattuna imeytysaineita ja riittävä ensisammutusvälineistö. Renkaiden lisäksi romuajoneuvoista poistetaan kaikki ongelmajätteiksi luokiteltavat materiaalit, kuten öljyt, jäähdytinnesteet ja käynnistysakut. Nesteet kerätään erillisiin astioihin ja toimitetaan asianmukaiset lle käsittelijälle. Renkaat, akut ja katalysaattorit toimitetaan kierrätykseen. Esikäsitellyt romuajoneuvot varastoidaan pinnoitetulla alueella ulkotiloissa ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn Stena Recycling Oy:n kierrätyslaitokselle. Sähkö- ja elektroniikkaromu Laitos toimii virallisena sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopaikkana. SER otetaan vastaan, tarkastetaan, punnitaan, välivarastoidaan ja toimitetaan eteenpäin luvan omaavalle käsittelijälle. Välivarastointi tehdään asianmukaisissa lukittavissa konteissa ja/tai katostiloissa. Laitoksella vastaanotettava SER jaetaan neljään erään, jotka ovat metallinen SER (mm. liedet ja pesukoneet), pienelektroniikka, kylmälaitteet ja kuvaputkelliset laitteet (mm. televisiot, tietokoneet).
Renkaat 7 Renkaat vastaanotetaan niille varatuille paikoille ja toimitetaan suuremmissa erissä jatkokäsittelypaikkaan. Renkaat varastoidaan varastokentällä ja/tai lavoilla. Akut ja paristot Laitos toimii virallisena akkujen ja paristojen vastaanottopaikkana, jossa ne vain välivarastoidaan ja siirtokuormataan. Akkuromu varastoidaan VAKhyväksytyissä varastoastioissa ulko- tai sisätiloissa. Ulkona varastoitaessa astioissa on vesitiiviit kannet. Paperi ja kartonki Vastaanotettava paperi-, pahvi- ja kartonkijäte lajitellaan käsin ja kauhakuormaajalla katoksessa eri laatuluokkiin. Tarvittaessa paperi- ja kartonkijäte voidaan paalata. Paperi-, pahvi- ja kartonkijäte toimitetaan isommissa erissä paperiteollisuudelle hyödynnettäväksi uusioraaka-aineena tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely. Paperijätettä välivarastoidaan kentällä niille varatulla paikalla, puristimissa, säiliöissä ja lavoilla. Muovi Palveluyksikköön vastaanotettava muovi lajitellaan muovilaaduittain ja toimitetaan isommissa erissä materiaalihyötykäyttöön. Materiaalihyötykäyttöön kelpaamaton muovi murskataan tai toimitetaan sellaisenaan energiahyötykäyttöön. Murskattu muovi toimitetaan raaka-aineeksi. Muovijätettä välivarastoidaan kentällä niille varatuilla paikoilla, puristimissa, säiliöissä ja lavoilla. Pakkaamisen helpottamiseksi muovi voidaan paalata. Lasijäte Palveluyksikköön vastaanotettavat lasit pyritään lajittelemaan ja toimittamaan isommissa erissä materiaalinhyötykäyttöön. Lasijätettä välivarastoidaan kentällä niille varatuilla paikoilla, säiliöissä ja lavoilla. Puujäte Vastaanotettavaa puujätettä ovat puupakkaukset, rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu, yhdyskuntajätepuu sekä puuhuonekalut. Puuainesjäte käsitellään niille varatulla alueella. Mahdollinen esimurskaus tehdään kaivinkoneella ja siirrettävällä puumurskaimella, jonka jälkeen puu haketetaan isommissa erissä. Käsitelty puuainesjäte ohjataan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan tai energiahyötykäyttöön. Puujäte välivarastoidaan varastokentällä puristimissa ja lavoilla tai siirrettävillä betoniseinillä eristetyillä alueilla. Alkulajiteltu rakennus- ja purkujäte Alkulajitellut rakennus- ja purkujätteet otetaan vastaan niille varatuille varastoalueille. Jäte lajitellaan joko koneellisesti tai manuaalisesti jätteen koostumuksesta riippuen. Rakennusjätteestä erotellaan kivi- ja puuainekset, metal-
8 lit, eristeet, muovi ja kipsijäte. Erotellut jakeet käsitellään siten, että ne kelpaavat joko jatkojalostukseen tai suoraan hyötykäyttöön. Metallit toimitetaan Stena Recycling Oy:n kierrätyslaitoksiin ja muut jakeet asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Rakennus- ja purkujäte välivarastoidaan varastokentällä ja lavoilla. Ongelmajätteiden pienerät Ongelmajätteiden pienerät vastaanotetaan ja varastoidaan tätä tarkoitusta varten varatuissa asianmukaisissa astioissa tai varastopaikoissa, jotka ovat katettuja, valuma-altaalla varustettuja tiloja. Ongelmajätteiden pienerät ohjataan sellaisenaan jatkokäsittelyyn asianmukaiset an laitokseen. Raaka- ja polttoaineet Toiminnan raaka-aineita ovat vastaanotettavat jätemateriaalit. Lisäksi toiminnassa käytetään poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita. Käytettävät koneet ja laitteet toimivat polttoöljyllä, dieselöljyllä tai sähköllä. Käytettävät siirrettävät koneet (leikkuri, paalain) toimivat dieselöljyllä. Polttoaineina laitoksella käytetään työkoneiden vaatimaa kevyttä poltto- ja dieselöljyä sekä mahdollisessa polttoleikkauksessa happea ja nestekaasua. Polttoaine varastoidaan maanpäällisessä kaksoisvaippasäiliössä, jonka koko on korkeintaan 5 m 3. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä. Kaasupulloja säilytetään niille erikseen varatussa katetussa paikassa. Polttoaineiden ja kaasujen varastoinnissa noudatetaan sertifioidun turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmän toimintaohjeita. Mahdollisia valumia varten polttoainesäiliöiden välittömässä läheisyydessä on aina riittävästi imeytysaineita. Säiliö on varustettu asianmukaisin merkinnöin ja sen läheisyydessä on aina alkusammutuskalustoa. Laitoksen työkoneisiin tarvitaan poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita sekä jäähdytysnesteitä. Näitä varastoidaan laitoksella hallitiloissa vähäisiä määriä. Kaikki laitoksella olevat pienetkin kemikaalierät on rekisteröity sertifioidun turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti ja niistä löytyy aja tasalla olevat käyttöturvallisuustiedot. Taulukko 2. Laitoksella käytettävät polttoaineet ja kemikaalit. Polttoaine/ kemikaali Arvioitu käyttömäärä vuodesa Pakkaus Suurin kertavarasto Varastointipaikka polttoöljy 40 m 3 5 m 3 2-vaippasäiliö takapiha, asfaltoitu vaihteistoöljy 0,2 m 3 0,2 m 3 tynnyri halli, teline (valuma-altaallinen) hydrauliikkaöljy 1 m 3 1 m 3 IBC-kontti ongelmajätekontti argonkaasu 25 kg 25 kg pullo katos (1 pullo) happikaasu 750 kg 750 kg pullo/patteri katos nestekaasu 1 000 kg 1 000 kg pullo katos
Energian käyttö 9 Toimisto- ja sosiaalirakennuksen lämmitykseen ja valaistukseen sekä kenttäalueiden ja katoksen valaistuksen tehontarve on noin 4 000 kwh. Energian käyttöä seurataan ja valvotaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnot toteutetaan ympäristönäkökohdat huomioon ottaen huolehtien, ettei toiminnasta aiheudu tarpeetonta ympäristökuormitusta. Käsittely tapahtuu tarkoitukseen suunnitelluilla ja soveltuvilla laitteilla. Koneiden ja laitteiden säännöllisillä huolto- ja tarkastustoimenpiteillä ennalta ehkäistään mahdolliset öljyvuodot ym. päästötilanteet. Kaikki alueelle tuleva jätemateriaali pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön. Stena Recycling Oy:llä on OTR:n (osuuskunta teollisuuden Romu) sertifioima sovellettu ISO 9001 laatujärjestelmä. Lisäksi Bureau Veritas Certification on sertifioinut Stena Recycling Oy:n OHSAS 18001- työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmään ja ISO 14001 ympäristönhallintajärjestelmään. Turvallisuusjärjestelmät on auditoitu viimeksi marraskuussa 2010. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Palveluyksikön varastoalueiden sade- ja hulevedet johdetaan kokoojakaivon kautta hiekan- ja öljynerotusjärjestelmään, josta ne virtaavat tarkastus/näytteenottokaivon kautta alueen ulkopuolelle pintavesiojaan. Öljynerotusjärjestelmä on varustettu sulkuventtiilillä ja öljynerotustilan täyttymisen ilmaisevalla hälyttimellä. Ns. vanha, pinnoittamaton alue on toistaiseksi tukitoimintojen alueena. Alue tullaan liittämään vesienkäsittelyjärjestelmään, kun sillä sijaitseva pilaantunut maaperä on puhdistettu ja alue pinnoitettu. Alue on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Vettä käytetään ainoastaan sosiaalitiloissa sekä tarvittaessa pölyävän materiaalin kasteluun. Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan aiheutuu alueella liikkuvien lähinnä dieselkäyttöisten työkoneiden sekä kuorma-autojen pakokaasupäästöistä. Lisäksi materiaalien käsittely sekä liikenne voivat aiheuttaa paikallisia pölypäästöjä. Pölyäminen on paikallista, joten sen vaikutus ympäristön kannalta alueen ulkopuolella on vähäistä. Pölypäästöt minimoidaan huolehtimalla pölyn sidonnasta pölyävien materiaalien käsittelyn yhteydessä ja tarvittaessa työvaiheiden ajoittamisella ja kastelulla. Satunnaisten polttoleikkauksien yhteydessä syntyy vähäinen määrä savua. Polttoleikkauksen päästöt ovat lähinnä työsuojelullinen riski, ja hoidettavissa henkilökohtaisin suojavälinein. Päästöt ovat pääasiassa pinnoittamattoman raudan polttoleikkauksessa syntyviä rautaoksideja. Polttoleikkausta vältetään suosimalla mekaanista leikkausta. Hakemuksen mukaan päästöt eivät ole ympäristön kannalta merkityksellisiä.
Melu ja tärinä 10 Melua aiheutuu alueen liikenteestä, kierrätysmateriaalin koneellisesta lajittelusta ja lastauksesta sekä liikkuvien työkoneiden käyntiäänistä. Alueella toimivat koneet ovat pyöräalustaisia työkoneita, joilla ajoneuvoja tyhjennetään ja lastataan sekä materiaaleja siirrellään tontilla. Mahdollisesti käytettävät leikkurit ovat työkoneisiin kiinnitettäviä hydraulisia laitteita. Myös siirrettävät laitteet, kuten paalain ja leikkuri, toimivat hydraulisesti. Näistä koneista ei aiheudu normaalia työkoneen melua korkeampaa ääntä. Muovin ja puun haketusta tapahtuu noin 20 päivänä vuodessa ja yleensä tätä kestää vain 1-2 päivää kerrallaan. Puuhaketuksen melutaso on sadan metrin etäisyydellä laitteesta ilman vaimentavia elementtejä noin 61-63 db riippuen murskauslaitteen koosta ja mallista. Toiminnan melutasot kohoavat työkoneiden melutasoa korkeammaksi mm. materiaalien lastauksen ja kuormauksen yhteydessä. Liikennemäärä laitokselle on arviolta 20 raskasta ajoneuvoa ja 20 henkilöautoa päivässä. Liikenne kulkee maanteitä pitkin, eikä siitä aiheudu normaalista poikkeavia, merkittäviä melupäästöjä. Varastointiin ja sisäisen järjestyksen ylläpitämiseen käytettävät kolme metriä korkeat betoniset väliseinäkkeet sekä varastokasat vaimentavat melua tehokkaasti. Melua pyritään lisäksi vähentämään ja välttämään työmenetelmien jatkuvalla kehittämisellä ja sisäisellä seurannalla. Hakijan arvion mukaan toiminnan aiheuttamat melutasot alittavat päiväajan ohjearvon 55 db lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksen toiminnassa muodostuu jätteitä lähinnä vastaanotettujen kierrätysmateriaalien mukana tulevasta hyödyntämiskelvottomasta aineksesta sekä romuajoneuvojen käsittelystä. Lisäksi alueella syntyy pieniä määriä sekajätettä sosiaalitiloista sekä ongelmajätettä työkoneiden päivittäisistä huolloista. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalin laadun ja alueellisen kertymän mukaan. Taulukko 3. Stena Recycling Oy:n toimipaikassa syntyvien jätteiden määrät ja toimituspaikat. 13 02 04*- 13 Jätejae Jäteluokka Määrä Toimituspaikka t/a m 3 /a lajittelussa syntyvä sekalainen jäte 19 12 12 300 Mustankorkea Oy 1 sekalainen yhdyskuntajäte, omasta 20 03 01 1 Mustankorkea Oy 1 toiminnasta hiekan- ja öljynerottimien lietteet, 13 05 01* 10 asianmukaiset omasta toiminnasta 13 05 02* akut 2 16 06 01* 5000 kpl asianmukaiset moottori-, hydrauliikka ja voiteluöljyt 18 asianmukaiset 2 02 08*
11 polttoaineet 13 07 01*- 13 28 asianmukaiset 07 03* öljynsuodattimet 16 01 07* 5 000 kpl asianmukaiset jäähdytin ja ilmastointilaitteiden 16 01 14* 11 asianmukaiset nesteet 16 01 15 jarrunesteet 16 01 13* 3 asianmukaiset tuulilasinpesunesteet 16 01 99 3 asianmukaiset renkaat 2 16 01 03 25 000 kpl asianmukaiset paperi ja kartonki 15 01 01 2 asianmukaiset 19 12 01 20 01 01 emulsiojäte 12 01 06*- 20 asianmukaiset 12 01 10* kiinteä öljyinen jäte 13 08 99* 5 asianmukaiset loisteputket 20 01 21* 0,2 asianmukaiset 1 tai muu laitos, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely 2 omien työkoneiden päivittäishuollosta ja romuajoneuvojen esikäsittelystä Päästöt maaperään (estäminen) Laitoksella varastoitavat materiaalit sijoitetaan siten, että materiaaleista ei pääse valumaan likaisia vesiä tai muita nestemäisiä päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Varastointiaika minimoidaan ympäristö- ja työturvallisuusriskit huomioon ottaen. Laitoksen toiminta- ja liikennealueet on pinnoitettu kauttaaltaan kulutusta kestävällä ja tiiviillä asfalttipinnalla. Alueen rakentamisen yhteydessä maaperän suojarakenteet on tehty siten, että toiminnasta ei pääse valumia maaperään tai pohjaveteen. Kaikki laitoksen toiminta tapahtuu pinnoitetulla alueella. Toiminta-alueen sade-, sulamis- ja valumavedet johdetaan hiekan-, öljynja tarkastus/näytteenottokaivon kautta ojaan. Öljynerotuskaivo on varustettu sulkuventtiilillä. Laitosalueella olevassa hallissa on tiivis lattiarakenne (betoni), eikä siellä ole kaivoja. Lastukatos on varustettu umpikaivolla. Näin on varmistuttu siitä, ettei mahdolliset valumat pääse edes poikkeustilanteessa alueen ulkopuolelle. Sosiaali- ja konttoritilojen saniteettivedet johdetaan kunnalliseen jätevesiviemäriin.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 12 Alueen käyttöä, rakenteiden toimivuutta sekä muuta alueella tapahtuvaa toimintaa valvotaan päivittäin alueen hoidosta vastaavan henkilön toimesta. Alue on aidattu ja varustettu kameravalvonnalla sekä hälytyslaitteistolla. Vastaava hoitaja huolehtii siitä, että alueelle tuodaan ainoastaan ympäristöluvassa hyväksyttyjä jätteitä ja aluetta hoidetaan, käytetään ja tarkkaillaan asianmukaisella tavalla sekä että rakenteet ja muut toimenpiteet toteutetaan ja niitä käytetään suunnitellulla tavalla. Vastaava hoitaja huolehtii myös, että alueen käyttöä koskevat asiakirjat, kartat ja piirustukset ovat ajan tasalla sekä pitää kirjaa alueen käytöstä ja hoitotoimenpiteistä sekä normaalista poikkeavista tapahtumista. Palveluyksikön käytöstä pidetään yllä tietokantaa, johon merkitään jätteen tuoja, alueelle vastaanotetut jätekuormat (kuljetusyritys, jätteen määrä, laatu, päivämäärä, jätteen alkuperä), alueelta jatkokäsittelyyn tai hyödynnettäväksi toimitetut jätekuormat (kuljetustapa, jätteen määrä, laatu, toimituspaikka, päivämäärä) sekä vuodenvaihteessa alueella varastoituna olevat jätemäärät ja lajit. Tietokantaan merkitään myös alueella tehdyt rakennus- ja korjaustoimenpiteet sekä ympäristövahingot, työtapaturmat, tulipalot, ilkivalta, luvaton jätteiden tuonti ja muut poikkeukselliset tapahtumat. Hulevesien laatua tarkkaillaan ottamalla näytteet kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syksy) öljynerotusjärjestelmän jälkeisestä näytteenottokaivosta. Hulevesinäytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, mineraaliöljyt C10-C40, sekä elohopea (Hg), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb), nikkeli (Ni) ja sinkki (Zn). Pohjaveden laatua tarkkaillaan kerran vuodessa, keväällä, tontin kulmalla olevasta havaintoputkesta. Pohjavesinäytteestä analysoidaan edellä mainittujen parametrien lisäksi sameus. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisia poikkeuksellisia tilanteita laitoksella voivat aiheuttaa piha-alueen liikenne ja työkoneet (henkilövahinkoriski), koneiden ja laitteiden öljyvuodot (ympäristön pilaantumisriski), polttoleikkaus (tulipalo-, räjähdys- ja henkilövahinkoriski) sekä palokuormaa sisältävien jätteiden tulipalo. Riskejä pyritään pienentämään mm. riittävällä valaistuksella, estämällä asiattomien henkilöiden pääsy alueelle, ennakoivalla kone- ja laitehuollolla, varaamalla laitokselle imeytysainetta ja ensisammutusvälineitä sekä käyttämällä tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä ja varovaisuutta. Kaikki alueella työskentelevät henkilöt koulutetaan huomioimaan sekä työturvallisuus että ympäristöriskit. Lisäksi työntekijöillä on kunkin työvaiheen vaatimat henkilökohtaiset suojaimet. Koneet ja laitteet huolletaan ja tarkastetaan säännöllisesti, jotta niistä aiheutuvat riskit ovat mahdollisimman pieniä. Riskejä vähennetään myös toimintojen järkevällä sijoittamisella alueella. Jyväskylän Palveluyksikössä on käytössä Stena Recycling Oy:n turvallisuusja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmä sisältää yksikkökohtaiset turvallisuusohjeet poikkeustilanteita varten. Ohjeet löytyvät myös mm. yleiselle työturvalli-
13 suudelle, kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelylle ja varastoinnille, öljynerotuskaivojen ja polttoainesäiliöiden huollolle, valvonnalle ja tarkkailulle, kaasupullojen käsittelylle ja varastoinnille, koneiden ennakkohuolloille, öljyvahinkojen torjunnalle, materiaalin vastaanotolle sekä tulitöille. Lisäksi laitoksella on käytössä ajan tasalla olevat kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet kaikista käytössä olevista kemikaaleista. Laitoksella on oma pelastussuunnitelma. ESITYS VAKUUDEKSI Stena Recycling Oy asettaa toiminnalleen vakuuden, jonka määräksi esitetään 25 000. Hakijan mielestä vakuus on riittävän suuri toiminnan lopettamisesta mahdollisesti aiheutuvan jätehuollon turvaamiseksi. Vakuuden määrä perustuu arvioon laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden suurimpiin kertavarastoihin. Laitoksella varastossa olevien kierrätysmateriaalien (taulukko 1) arvo on tällä hetkellä positiivinen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Jyväskylän kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 19.5.2011-20.6.2011. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 23.5.2011. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Jyväskylän kaupungissa osoitteessa Rakentajantalo, Palvelupiste Hannikainen, Hannikaisenkatu 17, Jyväskylä. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti on tehty 16.6.2011. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Jyväskylän kaupunginhallitukselta ja rakennus- ja ympäristölautakunnalta sekä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 22.6.2011 Lausunnossa todetaan, että hakemuksessa on kyseessä toiminnanmuutos. Hakemuksessa on esitetty kuitenkin koko laitoksen toiminta erittelemättä muutoksen kohteena olevia toimintoja. Muutokset käytiin kuitenkin läpi tarkastuskäynnin yhteydessä. Hakijan ja lupaviranomaisen tarkoitus on ELY keskuksen käsityksen mukaan kuitenkin luvittaa koko toiminta uudelleen. Lausuntonaan ELY keskus toteaa hakemuksesta seuraavaa. Tontilla on vielä pienehkö päällystämätön alue, jonka maaperässä on havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Tarkastuskäynnillä 5.11.2010 on sovittu, että alueen
14 puhdistamisesta esitetään vuoden 2011 syksyyn mennessä ELY keskukselle päivitetty suunnitelma ja sitova aikataulu vuoden 2012 aikana tapahtuvasta kunnostustoimen toteuttamisesta, mistä tulee ehdottomasti pitää kiinni. Ennen kunnostusta ja asianmukaisten suojarakenteiden tekoa ei alueella tule harjoittaa toimintaa, josta voi aiheutua päästöjä maaperään. Myös pinnoitetuilla alueilla maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi tulee päällysteitä heikentävien aineiden (öljy-yhdisteet, liuottimet) päästöt minimoida ja sattuneet päästöt poistettava pikaisesti, jotta niiden leviäminen pitemmälle ja syvemmälle sekä myös niiden päällysteitä heikentävä vaikutus estetään. Pinnoitteiden kuntoa tulee tarkkailla ja pitää yllä säännöllisesti (erityisesti läpivientien saumat ja muut liitoskohdat) vuotokohdat ja suurten kappaleiden iskuista tai muista syistä aiheutuneet vauriot tulee korjata mahdollisimman pian, kun ne on havaittu. Toiminnan laajentuessa siitä aiheutuva melu voi lisääntyä. Jos ennalta arvioiden melun ohjearvot eivät ylity altistuvissa kohteissa, on melun leviämistä ja rajoittamista arvioitava mittauksin/laskemin viimeistään silloin, kun melu koetaan häiritseväksi. Palavan jätteen käsittelyn lisääntyessä tulee kiinnittää huomiota tulipaloriskin pienentämiseen ja palosta sekä sammutuksesta tulevien päästöjen hallintaan. Roskaantumisen estoon ja ympäristön siivoamiseen tulee tarvittaessa panostaa enemmän, jos kevyiden jätejakeiden havaitaan leviävän ympäristöön. Palavien tai muiden jätteiden kertyminen asiaankuulumattomaan paikkaan voinee myös lisätä esimerkiksi paloriskiä ja viemäreiden tai kaivojen tukkeutumista alueella. Öljynerottimen ohivuototilanteen (rankkasade) varalle tulee esittää toimenpiteet, joilla varmistetaan, ettei ympäristöön ole päässyt ohivuodon aikana haitallisia aineita ja/tai kuinka nämä päästöt voidaan tarvittaessa poistaa. Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto, 29.6.2011 Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Hakemuksesta ei käy selkeästi ilmi, mikä toiminnassa muuttuu, vaan hakemus sisältää tietoa kaikista Jyväskylän toimipisteen eri toiminnoista. Ympäristöluvan muutoksen yhteydessä tulisi hakemuksessa hakemuksen liitteenä olla aikaisempi ympäristölupa sekä ilmetä alueella siihen nähden muuttuvat toiminnot, jotta uusia toimintoja voisi helposti verrata vanhan luvan mukaisiin toimintoihin. Myös ympäristövaikutusten muutosta aiempaan tilanteeseen tulisi verrata. Toiminta laajenee romuajoneuvojen ja metallin käsittelystä sekä sähkö- ja elektroniikkaromun ja akkujen vastaanottamisesta useampien jätelajien, kuten paperin, pahvin, muovin, lasin, puun, huonekalujen ja rakennus- ja ongelmajätteiden käsittelyyn ja varastointiin. Alueella vuosittain käsiteltävän jätteen määrä kasvaa selvästi noin 22 000 tonnilla. Toiminta sijoittuu Seppälänkankaan I-luokan pohjavesialueelle (0917951) ja sen varsinaiselle muodostumisalueelle. Jätteenkäsittelytoiminnan merkittävä laajentaminen pohjavesialueella lisää aina pohjaveden pilaantumisen riskiä. Ongelmajätteitä lukuun
15 ottamatta alueella käsiteltävät uudet jätelajit ovat kuitenkin maaperän ja pohjaveden pilaantumisen kannalta melko riskittömiä. Ympäristöluvassa tulee kiinnittää erityistä huomiota roskaantumisen estämiseen, sillä uudet jätelajit ovat helpommin ympäristöön leviäviä kuin aikaisemmin alueella käsitellyt jätelajit. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös alueelle tuotavien jätteiden, etenkin alkulajitellun rakennusjätteen ja ongelmajätteiden laadun valvontaan, sekä ongelmajätteiden varastointiin, koska niiden vastaanottotoiminta alueella on uutta ja kyseessä on pohjavesialue. Alkulajitellun rakennus- ja purkujätteen määritelmää tulisi tarkentaa. Hakemuksessa on myös mainittu mahdollinen betonin pulverointi alueella, Mikäli pulverointia sekä puun ja muiden materiaalien murskausta tullaan tekemään alueella esimerkiksi viikoittain, tulevat ne lisäämään merkittävästi alueella jo muutenkin muodostuvaa melua. Tällöin melun leviäminen ympäristöön tulee selvittää. Meluselvityksessä tulisi huomioida myös alueen kokonaismelu, lähinnä yhteisvaikutus naapurissa toimivan toisen jätteenkäsittelylaitoksen kanssa. Selvityksen perusteella esimerkiksi eniten melua aiheuttavien toimintojen toiminta-aikoja tulisi tarvittaessa rajoittaa. Alueen kaavoituksessa ei ole tehty muutoksia alkuperäisen ympäristölupapäätöksen jälkeen. Ympäristöluvan muutoksessa tulee huomioida tarpeellisilta osin Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset. Lautakunnan kokouksessa oli ehdotettu, että lausuntona todettaisiin: Pohjavesialueella ei sallita ongelmajätteen vastaanottoa. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Jyväskylän kaupunginhallitus ei ole antanut asiasta lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 7.7.2011 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine annettuihin lausuntoihin. Hakija toteaa 15.7.2011 antamassaan vastineessa, ettei annettujen lausuntojen suhteen ole huomautettavaa. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Stena Recycling Oy:n Jyväskylän Palveluyksikölle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan jätteen laitos- ja ammattimaiselle käsittelylle Jyväskylän kaupungissa lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Päätöksen liitteenä on asemapiirros toimintojen sijoittelusta alueelle. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen ratkaisun aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
16 Lupamääräykset Laitoksen toiminta 1. Stena Recycling Oy:n Jyväskylän Palveluyksikössä saadaan vastaanottaa, käsitellä ja hyödyntää kotitalouksista, rakentamisesta, kaupasta ja teollisuudesta syntyvää hyödyntämiskelpoista materiaalia päätöksen taulukossa 1, sivuilla 4-5, esitetyn mukaisesti rauta- ja teräspitoista metalliromua, eirautapitoista metalliromua, romuajoneuvoja, sähkö- ja elektroniikkaromua, renkaita, akkuja ja paristoja, paperia ja kartonkia, muovia, mineraalijätettä (mm. lasi, lasivilla, kiviaines), puuta (ml huonekalut), alkulajiteltua rakennusja purkujätettä sekä ongelmajätteiden pieneriä yhteensä 66 000 tonnia vuodessa, kutakin jätejaetta erikseen taulukossa esitetty määrä. Laitoksella saa kerralla varastoida taulukossa 1 eri jätemateriaaleille ilmoitetut enimmäismäärät. Jätteen yhteenlaskettu enimmäismäärä alueella saa olla 4 740 tonnia. 2. Laitoksen toiminta tulee järjestää niin, että mahdollisten haitallisten aineiden pääsy maaperään tai pohja- ja pintavesiin estyy kaikissa toiminnan erivaiheissa. Jätemateriaalien vastaanotto-, varastointi ja käsittely on tapahduttava nestetiiviiksi pinnoitetuilla alueilla. Toiminnanharjoittajan on esitettävä 31.1.2012 mennessä ELY keskukselle päivitetty suunnitelma ja sitova aikataulu vuoden 2012 aikana tapahtuvasta pinnoittamattoman toiminta-alueen puhdistamisen ja päällystämisen toteuttamisesta. 3. Toiminta-alue on pidettävä siistinä ja hyvässä järjestyksessä. Laitosalueen puhdistamisesta on huolehdittava säännöllisesti. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista laitosalueen ulkopuolelle. Mikäli roskaantumista tapahtuu, on roskaantunut alue viipymättä siivottava. Alue on pidettävä aidattuna ja portit on pidettävä lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Aidan ja porttien kunnosta on huolehdittava. Päästöt vesiin ja viemäriin 4. Toiminta-alueen sade- ja hulevedet on johdettava hallitusti ja valvotusti käytössä olevan öljyn- ja hiekanerottimilla sekä sulkuventtiilillä varustetun näytteenottokaivon kautta alueen ulkopuolella olevaan avo-ojaan. Hallitsematon vesien virtaaminen on estettävä. Päästöt ilmaan 5. Jätemateriaalien vastaanotosta, käsittelystä, varastoinnista tai kuormaamisesta ja kuljetuksesta ei saa aiheutua pölyämistä tai mahdollisia savuhaittoja, joista voi aiheutua terveydellistä haittaa tai laitoksen ympäristön viihtyisyyden vähenemistä. Tarvittaessa pölyämistä on estettävä esimerkiksi kastelemalla tai alueen siivoamisella. Melu ja tärinä 6. Toimintaa saa harjoittaa arkipäivisin (ma-pe) kello 6.00-22.00 ja melua aiheuttavia toimintoja (esim. metalliromun lajittelu, paalaus, purku, lastaus sekä jätteen murskaus ja haketus) kello 7.00-18.00. Poikkeuksellisesti toimintaa voi olla viikonloppuisin.
17 Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää päivällä (7.00-22.00) 55 db:n ja yöllä (22.00-7.00) 50 db:n keskiäänitasoa lähimmissä melulle altistuvassa kohteessa. Mikäli melutasot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin melupäästöjen vähentämiseksi. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä melutasojen selvityksistä ja melumittauksista alueella. 7. Mikäli laitoksella tehdään betonijätteen pulverointia, puun tai muun materiaalin murskausta, tulee siitä ilmoittaa valvontaviranomaiselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jätteet ja niiden varastointi, käsittely ja hyödyntäminen 8. Vastaanotettavat jäte-erät tulee tarkistaa, tunnistaa ja lajitella huolellisesti. Kukin materiaali on varastoitava sille varatulle paikalle. Jätteet on toimitettava mahdollisimman pian hyödynnettäväksi tai käsittelyyn niin, ettei synny pitkäaikaisia varastoja eivätkä suurimmat sallitut kertavarastointimäärät ylity. Varastoitavan materiaalin määrä tulee pitää mahdollisimman vähäisenä. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (esimerkiksi paperi-, pahvi- ja kartonkijäte, soveltuvin osin puu- ja rakennusjäte sekä metalli- ja rautaromujäte) tulee kerätä erilleen ja toimittaa hyödynnettäväksi luvan omaavaan laitokseen. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa riittävän usein laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen käsittelyyn. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomia jätteitä voidaan toimittaa loppusijoitukseen, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet luokitellaan ongelmajätteeksi. Jätehuollossa tulee noudattaa Jyväskylän kaupungin jätehuoltomääräyksiä niiltä osin kuin ne koskevat järjestettyä jätehuoltoa. 9. Mikäli laitokselle tuodaan metalliromua tai muuta jätettä, jonka vastaanottoa laitokselle ei ole sallittu, se on viipymättä toimitettava laitokseen tai käsittelypaikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa se sallitaan tai se on palautettava sen haltijalle. 10. Ongelmajätteet (esimerkiksi jäteöljy, öljynerotuskaivojen liete, romuajoneuvojen nesteet, liuotinjätteet, akut, paristot, loisteputket jne.) on vastaanotettava ja kuormattava valvotusti pinnoitetulla alueella. Ongelmajätteet, kemikaalit ja muut ympäristölle haitalliset aineet on säilytettävä kullekin ongelmajätteelle tarkoitetussa suljetuissa, tiiviissä, asianmukaisesti merkityissä astioissa tai pakkauksissa ja varastoitava lukitussa, katetussa tiivispohjaisissa ongelmajätevarastoissa tai ongelmajätekonteissa, jossa vuototilanteen sattuessa kemikaalit saadaan kerättyä hallitusti talteen. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä eikä erilaatuisia öljyjätteitä saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Ongelmajätteiden pakkauksissa on oltava jätteiden laatua ja vaarallisuutta osoittavat selkeät merkinnät. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, kuitenkin kerran vuodessa paikkaan, jossa niiden vastaanotto on sallittu. Ongelmajätteiden siirroista tulee laatia siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. 11. Romuajoneuvot tulee vastaanottaa ja varastoida nestetiiviiksi pinnoitetulla, tarkoitukseen varatulla alueella, ja esikäsitellä viipymättä. Esikäsittely tulee tehdä romuajoneuvojen katetussa, nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella ro-
18 muajoneuvoasetuksen edellyttämällä tavalla. Ajoneuvoista poistetut ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti. Uudelleen käyttöön soveltuvat romuajoneuvojen osat ja purkutuotteet on varastoitava järjestelmällisesti siten, että ne voidaan toimittaa kierrätykseen tai muuten hyödynnettäväksi. Öljyiset varaosat tulee säilyttää katetussa nestetiiviiksi pinnoitetussa tilassa. Romuajoneuvon vastaanottajan tulee tarkistaa viimeisen haltijan oikeus luovuttaa romuajoneuvo ja luovutuksesta tulee antaa romutustodistus. 12. Vastaanotettu sähkö- ja elektroniikkaromu tulee lajitella ja toimittaa luvan omaavaan paikkaan käsiteltäviksi. Elektroniikkaromu tulee välivarastoida erillään muista jätteistä, lukittavassa sisätilassa tai tarkoituksenmukaisessa nestetiiviissä varastokontissa. Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä toiminnan muutokset 13. Merkittävissä poikkeuksellisissa tilanteissa ja vahinko- ja onnettomuustapauksissa, joissa ympäristöön on joutunut tai on mahdollista joutua jätettä tai ongelmajätettä sekä niistä syntyneistä haitallisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen ELY keskuksen valvontaviranomaiselle sekä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tällaisissa tilanteissa toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi ja niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä vastaavan tapahtuman uusiutumisen estämiseksi. 14. Mahdollisiin vahinko- ja onnettomuustilanteisiin on varauduttava ennakolta huolehtimalla henkilökunnan koulutuksesta. Toiminnanharjoittajan tulee laatia häiriö- ja poikkeustilanteita varten riskinarviointi ja toimintaohje, joka tulee toimittaa valvontaviranomaiselle seuraavan vuosiyhteenvedon yhteydessä. Ohje on pidettävä ajan tasalla. 15. Laitosalueella on aina oltava riittävä määrä käyttökelpoista imeytysainetta, ensisammutuskalustoa sekä suojautumis- ja ensiapuvälineitä mahdollisia onnettomuus- ja häiriötilanteita varten. 16. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin Keski-Suomen ELY keskuksen valvontaviranomaiselle sekä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uutta lupaa tai muutosta ympäristölupaan. Lopettamisilmoituksessa on selvitettävä laitosalueen kunnostamiseen liittyvät toimenpiteet ja niiden aikataulut. Tarkkailu ja raportointi 17. Tekniset laitteet, pinnoitetut alueet sekä jäte- ja valumavesijärjestelmät tulee pitää kunnossa ja kunnossapidosta on huolehdittava säännöllisesti. Päällysteiden kuntoa mm. halkeilua, painumia, lohkeilua ja toiminnan aiheuttamia rikkoutumisia on tarkkailtava ja havaitut viat on korjattava välittömästi. 18. Öljynerotuskaivojen toimintaa ja täyttymistä on seurattava säännöllisesti niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Öljynja hiekanerottimet tulee tarkastaa silmämääräisesti vähintään kerran kuukaudessa. Kaivot tulee tyhjentää tarvittaessa tai ainakin kerran vuodessa ja nii-
Vakuus 19 den toimintakyky tulee varmistaa tyhjennysten yhteydessä. Tarkkailusta on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuspäivämäärä, tarkastaja, todettu kaivon kunto, huoltotoimenpiteet ja poistetut öljymäärät. 19. Laitoksen toimintaa, päästöjä, jätevirtoja ja ympäristövaikutuksia tulee tarkkailla ja niistä on pidettävä kirjaa. Kaikista laitoksella käsiteltävistä ja hyödynnettävistä sekä laitokselle tulevista ja edelleen toimitetuista jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä kunkin jäte-erän alkuperä, määrä, laji, laatu, kuljettaja sekä vastaanottopäivämäärä. Käsittelyyn toimitetuista eristä tulee ilmetä myös eteenpäin toimituksen päivämäärä ja toimituspaikka sekä kuljetus ja käsittelytapa. Kirjanpito tulee toteuttaa niin, että kirjanpitoraportista saadaan tarkka kuva jätevirroista. Jätteet tulee kirjata ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001, yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelo) mukaisesti. 20. Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla piha-alueelta avo-ojaan johdettavien vesien sekä pohjaveden laatua nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti sekä toiminnasta aiheutuvia melu- ja pölyvaikutuksia. Analyysitulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua Keski-Suomen ELY keskuksen valvontaviranomaiselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Seurantaohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa saatujen analyysitulosten perusteella valvontaviranomaisen edellyttämällä ja hyväksymällä tavalla niin, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. 21. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Keski-Suomen ELY keskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin seuraavat tiedot: - tiedot laitoksella vastaanotetuista, laitoksella käsitellyistä, varastoiduista ja eteenpäin toimitetuista sekä vuoden vaihteessa varastossa olevista jätemateriaaleista lajeittain (alkuperä, määrä, laatu, edelleen toimittaminen) - yhteenveto laitoksella syntyneistä jätteistä - yhteenveto tarkkailutuloksista - yhteenveto mahdollisista häiriö- ja poikkeustilanteista, niiden ajankohdasta, syyt ja korjaustoimenpiteet sekä niiden aikana syntyneet päästöt ja jätteet - tiedot öljynerotuskaivojen tyhjennyksistä ja tarkkailuista - toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmää, www.tyvi.fi, tai vastaavaa järjestelmää valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). Päästöihin ja jätehuoltoon liittyvät asiakirjat, häiriökirjanpito, huolto- ja tarkastustodistukset sekä ongelmajätteiden siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolme vuotta. 22. Stena Recycling Oy:n on asetettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 25 000 euron suuruinen vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman.
Muut määräykset 20 23. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon toiminnassaan. 24. Laitoksella on oltava vastaava hoitaja, jolla on tehtävään riittävä koulutus ja työkokemus. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot sekä niissä tapahtuvat muutokset on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen ELY keskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että laitoksen toiminnasta edellä esitetyt lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski Lupaharkinta ja ratkaisun perusteet Kyseessä on olemassa olevan toiminnan muutoshakemus. Vastaanotettavien materiaalien vastaanottomäärissä on muutosta ja lupaa on haettu myös uusien jätemateriaalien vastaanotolle, joiden ei voida katsoa lisäävän oleellisesti toiminnasta aiheutuvia terveys- tai ympäristöhaittoja. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristöluvassa on annettu lupamääräyksiä, joiden voidaan katsoa vähentävän toiminnasta aiheutuvia haittoja. Lupamääräys vielä pinnoittamattoman ja puhdistamattoman osan kunnostamisesta on tarpeen, koska toiminta sijoittuu pohjavesialueelle ja jo voimassaolevan luvan hakemisen yhteydessä on esitetty, että maaperä tullaan kunnostamaan välittömästi sen jälkeen kun laajennusalue voidaan ottaa käyttöön ja toiminta voidaan siirtää väliaikaisesti uudelle alueelle ja vanhan alueen saneeraus oli arvioitu tehtävän vuoden 2005 aikana. Kunnostus on jäänyt vielä tekemättä, mistä syystä lupaviranomainen on asettanut velvoitteen suunnitelman tekemisestä, jolla toteutetaan alueen puhdistaminen. Lupaviranomainen on neuvotellut ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta ELY keskuksen kanssa. ELY keskukselta saadun kannanoton mukaan toiminnassa tapahtunut muutos ei vaadi YVA menettelyä. Lupamääräysten perustelut Jätteen hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupa voidaan ympäristönsuojelulain mukaan rajoittaa vain tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Laitoksen käsittely-