Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes www.tekes.fi/huippuostajat
Fiksu kysyntä kasvun moottoriksi Kehitetään fiksua kysyntää ja luodaan edellytyksiä uusille markkinoille, joiden kautta yritykset kehittävät kilpailukykyään, saavat referenssejä ja joissa yhteiskunnallisiin haasteisiin saadaan parhaita ratkaisuja.
Strategia toimintatavat ja sisältöpainotukset Uudet liiketoimintaekosysteemit Luonnonvarat ja resurssitehokkuus - biotalous - cleantech Digitaalisuus Arvonluonti Markkinoille vienti Hyvinvointi ja terveys
Tulevaisuuden liiketoimintaekosysteemien kysyntälähtöinen pelinrakentaminen Julkiset hankinnat Tulevaisuuden liiketoimintaekosysteemit Veturiyritykset Kotimaiset Ja kansainväliset yritysverkostot
Ulkoisten resurssien hallinta ja ekosysteemien rakentaminen INNOVAATIOTOIMINTA JA VERKOSTOT Tulevaisuudessa radikaalit innovaatiot syntyvät uusien perinteisiä toimialarajoja rikkovien kumppanuuksien kautta. Arvoketjurakenteet muuttuvat usealla toimialalla ja toimialalle syntyy toimijoita uudenlaisine ansaintalogiikkoineen. Yhdeksi keskeiseksi kilpailutekijäksi ja avainkyvykkyydeksi noussee kyky tehdä yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa sekä hallita yrityksen ulkopuolisia resursseja. EKOSYSTEEMIN KEHITTÄMISEN AVAINTEKIJÄT Löytää toimijaverkostoa koordinoiva taho Määritellä yhteinen selkeä tahtotila Tunnistaa aktiiviset veturiyritykset Koota riittävä massa toimijoita verkostoon ml. asiakkaat ja tarvittaessa ulkomaiset toimijat Määritellä selkeä yhteistyömalli (toimintatavat, roolit, vastuut, sopimukset) EKOSYSTEEMIEN PERUSTAMISESSA JA ALKUTAIPALEEN ETEENPÄIN VIEMISESSÄ TARVITAAN KOORDINOIVA TAHO, JOLLA EI OLE OMISTUSOIKEUDELLISIA INTRESSEJÄ KEHITETTÄVÄÄN TEEMA-ALUEESEEN Toimittaja ja alihankkiverkoston osaamista ei nykyisellään hyödynnetä vielä riittävästi tuote- ja palvelukehityksessä, mutta niiden roolin koetaan korostuvan tulevaisuudessa. Yritysten yhteistyökyvykkyyksissä on vielä reilusti parantamisen varaa. www.pdcs.fi EKOSYSTEEMIN KEHITTYMISEN JARRUTTAVAT VOIMAT Avoimuuden ja luottamuksen puute Kehittymätön innovaatiokulttuuri Tekijänoikeudelliset haasteet (IPR) Haasteet yhteistyömallissa P Dietrich
www.pdcs.fi N = 14 P Dietrich
Ohjelman tavoitteet Fiksun kysyntä kasvun moottoriksi Hankintojen ja fiksun kysynnän vaikuttavuuden kasvu Ratkaisujen leviäminen, osaamisen levittäminen Hankinnat osaksi muutosten johtamista Fiksu kysyntä luo yrityksille referenssejä. Fiksu kysyntä ja yhteistyö mahdollistaa innovaatioiden markkinoille pääsyä. Syntyy alueellisia / temaattisia innovatiivisten tilaajien ja toimittajien keskittymiä. Esimerkkejä yritysten innovoinnin kautta parantuneista julkisen sektorin toiminnoista (vaikuttavuus ja tuottavuus). Kysynnän tukemisen ja innovatiivisten hankintojen osaaminen ja tutkimustieto kasvavat. Asennemuutos: Viisas kysyntä on tärkeä uudistumisen keino.
Huippuostajat- ohjelman kohdealueita mm. Energia ja ympäristö ICT Sosiaali- ja Terveyspalvelut Rakennettu ympäristö Turvallisuus Yksityinen strateginen hankintatoimi Ohjelma toimii kiinteässä yhteistyössä Tekesin muiden ohjelmien kanssa. Ohjelman toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti niille toimialoille, joissa haetaan ratkaisua yhteiskunnallisesti suuriin haasteisiin ja joissa julkisella sektorilla on merkittävä rooli markkinan kehittymiseen.
Miten hankinnoilla edistetään innovaatioita? Kaikki lähtee kunnianhimoisista tavoitteista Tehdään laajaa yhteistyötä tilaajien kanssa joilla vastaavia tarpeita, kansainvälisesti jos mahdollista Käydään markkinavuoropuhelua esikaupallisessa vaiheessa hankinnan valmisteluvaiheessa potentiaalisten tarjoajien kanssa ajoissa, avoimesti ja laajasti Julkisen puolen ja veturiyritysten yhteistyö Painotetaan hankintakriteereissä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta Osallistetaan loppukäyttäjiä tarpeiden määrittämiseen Ei rajoiteta toteutustapaa vaan asetetaan kunnianhimoisia innovaatiotavoitteita Valmistellaan merkittävää kv-markkinapotentiaalia sisältävä aidosti kiinnostava ja haastava hankintakokonaisuus * Mahdollista hakea Tekesin IJH rahoitusta innovatiivisuutta edistävän hankinnan valmistelun ylimääräisiin kustannuksiin
Pilotointi täydentää innovatiivisia hankintoja Innovatiivisen ratkaisun hankinta (PPI) Valmistelu: vuoropuhelu, vaatimusmäärittely Kilpailutus Sopimus Esikaupallinen vaihe Kaupallinen vaihe Parhaimmillaan vähittäiskehitystä, ei enää tilaa radikaalisti uusille ratkaisuille Esikaupallinen t&k-hankinta (PCP) Valmistelu: Tarpeen määrittely Konsepti Proto Pilotointi Valmistelu Kilpailutus Kaupallinen vaihe Raskas ja pitkäkestoinen prosessi; ei usein johda kaupalliseen hankintaan. Pilotointiohjelma Konsepti Konsepti Proto Pilotointi Sopimus Valmistelu : Tarpeen määrittely Pilotointi Pilotointi Valmistelu Kilpailutus Sopimus Esikaupallinen vaihe Pilotointi Kaupallinen vaihe Tavoitteena kevytliikkeinen prosessi jo kehitettyjen ratkaisujen nopeaan esikaupalliseen 5.10.2015 10
Ohjelman rahoitusvolyymi 2013-5/2015 Tekesin rahoitusvolyymi Tutkimusrahoitus: 3,4 M (11 hankekokonaisuutta) IJH - rahoitus 4,1 M : (26 hankekokonaisuutta) Hankkeet ovat rahoitusvolyymiltaan suhteellisen pieniä, mutta välilliset vaikutusmahdollisuudet markkinoiden uudistumiseen, uuteen liiketoimintaan radikaalien innovaatioiden avulla ja julkisen sektorin kustannustehokkuuteen ovat huomattavat.
CASE ESIMERKIT LAAJOISTA PILOTTIHANKINTAKOKONAISUUKSISTA (OULU JA TAMPERE) Tähän mennessä on rahoitettu kaksi laajaa hankintapilottikokonaisuutta, joissa tavoitellaan innovatiivisten hankintojen juurtumista osaksi kaupunkien arjen hankintakäytäntöjä Pilottihankintakohteet on valittu kaupunkien ajankohtaisista hankintatarpeista. Kohteissa innovatiivisten hankintojen toimintamalleilla haetaan aivan uudenlaisia ratkaisuja. Kaupungeilta on edellytetty yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa ja tulosten ja kokemusten levittämistä Tekes-rahoitus kohdentuu vain pilotteihin, joissa on laajempaa merkittävää liiketoimintapotentiaalia uusille ratkaisuille Seuraavien hankekokonaisuuksien osalta pyritään rinnakkaishankekokonaisuuksiin, joissa on mukana useita tilaajia ja pilottihankintojen välillä on synergiaa tilaajien casien välillä
CASE 1 Oulun kaupunki Hankintojen strateginen kehittäminen TAVOITE Suomen paras hankintatoiminta tukemassa ja edistämässä Oulun elinvoimaisuutta, kestävää kehitystä ja asiakaslähtöisyyttä. Luodaan kysyntälähtöisen, vaikuttavan ja fiksun, innovaatiopolitiikkaa tukevan hankintatoiminnan mahdollistava strategisen hankintatoimen Competence Center. Tähän päästään esim. johtamista, toimintatapoja, organisaatio muuttamalla kysyntälähtöisiä innovaatioita tukevaksi. TOTEUTUS Kehitetään menettelytapoja ja prosesseja, jossa pyritään jäsentämään hankinnan todellisen tarpeen kuvaaminen Parannetaan järjestelmällisesti hankintaosaamista, jonka avulla pystytään laajentamaan ja monipuolistamaan eri hankintamenettelyjen käyttöä erityisesti innovatiivisten ja haasteellisten hankintojen kohdalla Luodaan menettelytavat, joilla pystytään tunnistamaan innovaatioista piirteitä, joiden avulla ne pystytään ohjaamaan tehokkaasti oikeiden menettely- ja kehittämistapojen (T&K&I-yhteistyö, pilotointi, hankinta) piiriin VAIKUTTAVUUS HANKKEEN KANNALTA Strateginen ja systemaattinen hankintatoimi lisää merkittävästi hankintojen kustannustehokkuutta Hankintojen uusilla malleilla luodaan laatua vahvistavia toimintamalleja ja kannustelta. VAIKUTTAVUUS YRITYSTEN KANNALTA Yritysten tuotekehitysmahdollisuudet kaupungin hankinnoissa saavat uuden tason hankintojen kannustavuuden, yhteiskehittämisen, uusien hankintamallien yms. kautta. Luo mahdollisuuksia yrityksille luoda uutta liiketoimintaa, saada uusia referenssejä ja näin kilpailukykyä monikansallisilla markkinoilla.
CASE 2 Tampereen kaupunki: HANKI - Innovatiivisten hankintojen johtaminen Tiekartta innovatiivisiin hankintoihin TAVOITE Lisätä alueellista elinvoimaa, synnyttää uutta liiketoimintaa ja luoda uusia innovaatioita Pirkanmaalla, edistää yritysten kansainvälistymistä, uudistaa julkinen hankintakäytäntö osaksi kaupungin innovaatiopolitiikkaa, parantaa kaupungin hankintatoiminnan kustannustehokkuutta ja avoimuutta, parantaa kaupungin palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Projektissa kehitetään konkreettisten pilottien pohjalta Tampereen kaupungin innovatiivisten hankintojen tiekartta ja innovatiivisten hankintojen johtamisen toimintamalli. TOTEUTUS Toteutetaan viisi laaja-alaista hankintapilottia, näiden kuvaukset seuraavalla sivulla. Pilottien lisäksi toteutetaan hankintojen innovaatiojohtaminen -työpaketti VAIKUTTAVUUS HANKKEEN KANNALTA Toteutettavat innovatiiviset hankinnat ja näiden uusien ratkaisujen tuottamat kustannussäästöt ja laadun kehittyminen. Palveluiden tarpeisiin vastaavuus vahvistuu Hankintojen innovatiivisten menettelytapojen juurruttaminen osaksi kaupungin hankintakäytäntöjä Työkalupakki innovatiivisten hankintojen käytännöistä ja toimenpiteistä Kaupungin hankintahenkilöstön osaamisen vahvistuminen. VAIKUTTAVUUS YRITYSTEN KANNALTA Yritykset saavat mahdollisuuden kehittää täysin uusia ratkaisuja kaupungin eri toimialoille Markkinat avautuvat uusille toiminta-alueille ja yritykset saavat referenssejä uusille palveluilleen ja tuotteilleen Projektissa luodaan Tampereen kaupungille innovatiivisten hankintojen toimintamalli ja tiekartta 2015 2025.
CASE 2 Tampereen kaupunki: HANKI - Innovatiivisten hankintojen johtaminen Tiekartta innovatiivisiin hankintoihin Hankkeessa toteutettavat pilotit: Hyvinvointipalvelujen sähköisten palvelujen tiekarttatyö Toteutetaan osana Tampereen kaupungin palvelumallityötä helmimaaliskuun 2015 aikana. Älyliikenteen uudet palvelualustat Tarkoituksena on toteuttaa joukko pilotteja, joiden avulla varmistetaan hankittavien tuotteiden tai palveluiden toimivuus, laadukkuus ja tarpeellisuus ennen laajempaa skaalausta esimerkiksi laajojen logistiikkaketjujen tai joukkoliikennekuljetusten yhdistämiseen. Elinkaariasumisen kortteli Kaupunki on valinnut Tesoman kaupunginosan yhdeksi keskeiseksi kaupunkisuunnittelun kehitysalustaksi, jossa toteutetaan erilaisia palveluntuottajien, yritysten, muiden organisaatioiden ja palvelunkäyttäjien vuoropuhelua ja kehittämiskumppanuutta vahvistavia innovatiivisia kokeiluja. Älykäs valaistus pilotti Toteutetaan innovatiivisena hankintana älykkään valaistuksen kaksi pilottikohdetta, joissa sovelletaan, testataan ja tutkitaan uusien ratkaisujen toimivuutta aidossa ympäristössä. Tulevaisuuden hyvinvointikeskus Pilottiprojektissa luodaan toimintamalli, jossa kunnalliset sosiaalija terveyspalvelut integroidaan muihin hyvinvointipalveluihin. Tavoitteena on kehittää ratkaisu, joka yhdistää soteuudistuksen jälkeenkin kunnan ja sote-alueen järjestämisvastuulle suunnitellut tehtävät yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Seniorikeskuskonsepti Palveluntuottajan halutaan muodostavan seniorikeskuskonsepti, jolloin voidaan hyödyntää asumispalvelut sekä päivä- ja palvelukeskustoiminta tiloineen yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena ja asuinalueen resurssina. Pilottihankinnassa kehitetään Outcomes Star -elämänlaatumittariin perustuva tulosperusteinen hankintamalli, jota pilotoidaan ikäihmisten palveluiden hankinnassa. Vuoreksen Havulaakson puisto Tampere rakentaa uutta Vuoreksen kaupunginosaa 14 000 asukkaalle. Tavoitteena on ekokaupunki luonnon kainalossa. Havulaakson pilotissa luodaan konkreettinen, uusi ja innovatiivinen toimintamalli koko kaupungin puistorakentamiseen.
RAHOITUKSEN MERKITYS 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Olisiko hanke toteutettu ilman Tekesin rahoitusta? 65% Ei olisi toteutettu lainkaan 26% Olisi toteutettu suppeampana 9% Olisi toteutettu samanlaisena Rahoituksen tuoma lisäarvo Hankehenkilöstön palkkaaminen Yhteistyön syntyminen vertaistahojen ja muiden organisaatioiden kanssa Yhteistyökumppaneiden sitoutuminen projektiluontoiseen kehittämistoimintaan Verkostot Asiantuntijapalvelut ostopalveluina Yritysten osallistuminen Poikkihallinnollinen yhteistyö julkisissa organisaatioissa Projektimaisen kehittämisen suunnitelmallisuus Keskustelun syntyminen uusista toiminta- ja kehittämistavoista ja näiden kokeilu käytännössä Kehittämisnäkökulman laajentaminen omasta organisaatiosta koko verkostoon 16
Muutoksesta uutta liiketoimintaa Globaali talous Ilmastonmuutos Päästötön energia Energia- ja resurssitehokkuus Kaupungistuminen Megakaupungit, Älykaupungit Digitalisoituminen, älykkäät teknologiat Kulutustottumukset ja arvot muuttuvat Ikääntyminen, Yksilöllisyys, Terveys ja hyvinvointi Ekologisuus, Uudet työnteon tavat, Jakamistalous Lähde: Zukunftsinstitut
Ohjelman aktivoinnin potentiaaliset painopistealueet 2016 (alustava) Painopistealuiden tunnistamisessa käytettiin seuraavia kriteerejä: K1: Kasvava (globaali) markkinapotentiaali K2: Ekosysteemi liittyy läheisesti ainakin yhteen tunnistettuun megatrendiin, joka vauhdittaa markkinan kasvua K3: Riittävästi aihealueen Suomalaista osaamista K4: Realistinen potentiaali radikaalien innovaatioiden synnyttämiselle K5: Kriittinen massa olemassaolevia ja/tai potentiaalisia Suomalaisia toimijoita K6: Tunnistettu(ja) veturiyrityksiä ekosysteemin kehittämiseksi TERVEYS JA HYVINVOINTI BIOPOHJAISET UUDET TUOTTEET KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT? www.pdcs.fi P Dietrich
Kestävät energiaratkaisut VOIMAVARAT Vaihtoehtoisten energiamuotojen kysyntä kasvussa maailmalla Suomella hyvä osaaminen sähkö- ja automaatioalalla (sähköteniikka, älykkäät sähköverkot, taajuusmuuntajat) sekä kaukolämmöstä Osaavaa työvoimaa saatavilla kotimaasta Yhteistyö Suomessa asiakkaiden sekä yliopistojen kanssa helppoa HAASTEET Suomi jäljessä kärkimaita CO2-vapaiden energiamuotojen käytössä Toimiala dynamiikaltaan jäykkä joka hidastaa kehitystä Kivihiilen hinnan kehitys hidastaa uusiutuvien polttoaineiden käytön kehitystä Energiakysymyksiin liittyviin investointeihin liittyy poliittinen riski (tukimallit & verot). Toimintaympäristön www.pdcs.fi vakauttamiseksi toteutettava pitkäjänteistä politiikkaa P Dietrich
Kestävät energiaratkaisut Markkinat Energian käytön tarve lisääntyy globaalisti Edistyneen energiamarkkinan koko globaalisti 2014: 1 300 Mrd $, jossa 12% kasvua vuodesta 2013 [5] Sähkön kokonaiskäyttö Suomessa 2014: 83,3 TWh. Kaukolämmön kokonaismyynti Suomessa 2014: 31,3 TWh (2,35 Mrd ) [6,7] Esimerkki haastatteluissa tunnistetusta kehitysaihioista Avoimet paikalliset lämmitys ja sahkoverkostot, johon eri toimijat syöttävät ja josta käyttävät energiaa BIO SOLAR WIND HYDRO MITÄ MUUTA? www.pdcs.fi P Dietrich
EMISSION-FREE FUTURE NOW AVAILABLE
/ KEY FIGURES 5 years 2014-2019 14 M 3 Finnish research partners 16 industrial partners 3 NGOs 5 international partners Contact: Pasi VAINIKKA, +358 40 5825987 Principal scientist VTT, Adjunct professor LUT www.neocarbonenergy.fi Facebook:com/neocarbonenergy twitter: @neocarbonenergy
/ A COMPLETELY NEW RENEWABLE ENERGY SYSTEM WHERE ENERGY IS EMISSION-FREE, COST-EFFECTIVE AND INDEPENDENT. WHY? 2050: zero emission energy system has to be in place if global warming is limited to +2 C. 2030: only emission free technologies can be taken in use. 2015: solar and wind become the least cost options in large part of the World.
Main options for primary energy All result in electrification CCS NUCLEAR SOLAR, WIND
WHAT S NEW?
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 /MWh 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Natural gas Coal Oil LNG
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 /MWh 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Natural gas Coal Oil LNG Solar PV
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 /MWh 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Natural gas Coal Oil LNG Solar PV Wind Power Li-ion battery Power-to-gas
/ GLOBALCAPACITYADDINGS Global power plant capacity addings: ~250 GW/y PV capacity addings 2014: ~39 GW (~16% of all addings) Where is biomass? Source: Courtesy of Javier Farfan & Christian Breyer, LUT
US
China Courtesy of John P. Romankiewicz
Denmark today In 2015: Wind from consumption 43% Wind covers 140% from consumption in some hours Urgent need to make use of the excess electricity Plans to install large heat pumps in district heating networks What happens to the economics of the existing municipal CHP plants? Example of creative destruction
SOLAR AND WIND NEOCARBONISATION STORAGE In the future system bridges have to be built from electricity to all energy using sectors For fuel and chemical production CO 2 can be used as a source of carbon Energy storages are needed later on. Not for the time being
/ SÄHKÖPOLTTOAINEET CO 2 :STA Ilma H2O Hiilidioksidin erotus CO2 Sähkö Elektrolyysi O2 H 2 Synteesi H2O Sähköpolttoaineet - Maakaasu - Diesel - Bensiini - Kerosiini - Kemikaalit - Muovit
Snapshot for EU legislation post 2020 Finland needs market or near market piloting and progressive legislation
Esimerkkitavoite tulevaisuuden bensa-asema CO 2 erotus ilmasta AURINKOVOIMALA Synteesi: Vety ja CO 2 polttoaineeksi Tankkaus: - Sähköbensa - Vety - Sähkö Vedyn tuotanto sähköllä
/ NÄINHÄN EI VOI JATKAA JOS 2 C TAVOITE PITÄÄ
NEO-CARBON ENERGY project is one of the Tekes strategic research openings and the project is carried out in cooperation with Technical Research Centre of Finland VTT Ltd, Lappeenranta University of Technology LUT and University of Turku, Finland Futures Research Centre FFRC.
Kiitos! Markku Heimbürger Ohjelmapäällikkö Huippuostajat-ohjelma 2013-2016 markku.heimburger@tekes.fi p. 050 5577977