Rakennus- ja ympäristölautakunta 46 10.05.2017 Halton Oy:n toimintaa koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen 15471/11.00.01/2017 Rymla 46 Ympäristölupahakemuksesta on laadittu seuraava päätösehdotus, josta ilme nee hakemuksen sisältö, asian käsittely ja ehdotus rakennus- ja ym päris tö lau ta kun nan ratkaisuksi perusteluineen. ASIA Päätös 39 :n mukaisesta lupahakemuksesta lupamääräysten tar kis ta misek si. LUVAN HAKIJA Halton Oy Haltonintie 1-3 47400 Kausala Y-tunnus: 1840434-5 Yhteyshenkilö: * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * LAITOKSEN SIJAINTI JA TOIMINTA Lupahakemus koskee pintojen puhdistamista orgaanisella liuottimella, jo ka sisältää vaaralausekkeen H360FD ja polyuretaanin valmistusta. Pin to jen puhdistaminen on olemassa olevaa ja polyuretaanin valmistus uut ta toimintaa. Laitos sijaitsee Iitin kunnassa tiloilla Haltonila (142-414-1-366), Haltonila I (142-414-1-419), Räppänä (142-414-1-529) ja Terä (142-414-1-703), osoittees sa Haltonintie 1-3, 47400 Kausala. LUPAVELVOLLISUUS Laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n ja 27 :n liitteen 1 taulukon 2 kohdan 6a1 (tai 6a2, mikäli pintojen puh dis ta mi ses sa käytetty orgaaninen liuotin korvataan toisella orgaanisella liuot ti mel la) ja 5e perusteella. LUPAVIRANOMAINEN Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ym pä ris tön suo je lu lain 28 :ssä tarkoitetun pohjavesialueelle sijoittuvan toiminnan lu pa-asian. HAKEMUS Hakemuksen vireille tulo
Hakemus on saapunut Kouvolan kaupungin rakennus- ja ym pä ris tö lau takun nal le 15.3.2017. Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Iitin kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt Kausalan tehtaiden toi minnal le toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan 1.11.2006 (95/5440/2006, 181 ). Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on teh tävä 31.12.2016 mennessä. Kymenlaakson maakuntakaavassa Kausalan tehtaat sijoittuvat työ paikka-alu eel le (TP). Alueella on myös pohjavesialueen merkintä (pv). Kausala-Kirkonkylä osayleiskaavassa tehtaat sijoittuvat TY-2 ja ge-2 -alueil le. TY-2 on teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laa dul le erityisiä pohjavesien suojeluun liittyviä vaatimuksia. Vaatimukset on huomioitava asemakaavoituksessa. ge-2 on geologisesti arvokas alue, jolla on maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas har ju muo dos tel ma. Alueella on myös pohjavesialueen merkintä (pv). Merkinnän mu kaan pohjavesialueella ei tulisi sallia ympäristönsuojeluasetuksen 1 lu vun 1 mainittuja tehtaita, laitoksia ja varastoja taikka kemikaalilaissa ja -asetuksessa mainittujen terveydelle ja ympäristölle vaarallisten ke mi kaa lien teollista käsittelyä ja varastointia muuten kuin erikseen har ki tuis sa tapauksissa. Asemakaavassa tontit on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten kort teli alu eek si (T). Sijaintipaikka Kausalan tehtaat sijaitsevat noin 3 kilometriä Kausalan kun ta kes kuk ses ta itään. Tehtaat sijaitsevat teollisuusalueella, joka rajoittuu poh joi ses ta virkistysalueeseen. Tehtaiden eteläpuolella kulkee vt 12, Lah ti-kou vo la. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 300 metrin etäi syy del lä teollisuusrakennusten etelä- ja länsipuolella. Laitos sijaitsee Tillolan I-luokan pohjavesialueella, pohjaveden muo dos tumis alu eel la, Myllytöyryn vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä. Myl ly töyryn vedenottamolle on Itä-Suomen vesioikeuden suoja-aluepäätös vuo del ta 1975. Pohjaveden suojelusuunnitelman (2014) mukaan Til lo lan pohjavesialueella pohjavesi on syvällä. Vedenottamon alueella poh ja ve den pinta on vain 0,6 m:n syvyydessä tasolla +98,63. Myllytöyryn teol li suus alueen luoteisosassa pohja-veden pinta on 16,8 m:n sy vyy des sä tasolla +102,28. Suojelusuunnitelman mukaan pohjaveden vir taus suun ta on tehdasalueelta vedenottamolle päin. Etäisyys ve den ot ta mol le on noin 500 m. Maaperä on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa. Tehtaat sijaitsevat Kaalijoen valuma-alueella. Toiminta-alueen lä hei syy dessä ei ole pintavesiä. Toiminnan kuvaus Haltonin Kausalan tehtailla valmistetaan jäähdytys- ja tuuletuslaitteita. Ohut le vy pro ses sis sa tuotteet valmistetaan metalli-/alumiiniarkeista ja -rul-
lis ta. Pulverimaalattavien tuotteiden (noin 10 % tuotteista) ohut le vy osil le tehdään rasvanpoisto ja ruosteenesto kemikaaleilla. Lisäksi teh tail la valmistetaan polyuretaania, jota käytetään tuotteiden val mis tuk ses sa. Kausalan tehtailla työskentelee 200 300 henkilöä. Tuotantoa on se kä 2-vuorossa, keskeytyvässä 3-vuorossa että jatkuvassa 5-vuo ros sa. Rasvan poisto (Ensolv) Aiemmin rasvanpoistossa käytetty trikloorietyleeni on korvattu ensolvilla vuon na 2009. Ensolvia on käytetty venttiilien kuppien ja kansien ras van pesuun kerran viikossa klo 6-13 ennen maalausta. Ensolvin käytön vä hen tämi sek si ensolvia tullaan käyttämään vuoden 2017 alusta alkaen vain kansien pesuun. Kupit pestään jatkossa maalauslinjalla gar do bon dil la. Ensolvin korvaaminen gardobondilla nostaa gardobondin käyt tö mää rää vain n. 1 2 %. Aiemmin ensolvia on käytetty keskimäärin 2,1 t/a, jatkossa käyttömääräksi on arvioitu n. 0,7-0,9 t/a. Rasvanpoisto tapahtuu muusta tuotantotilasta erillään olevassa ali pai neiste tus sa tilassa. Rasvanpoistoaltaassa oleva ensolv lämmitetään. Kä si tel tävät tuotteet asetetaan altaan päälle. Lämmetessään ensolv höy rys tyy ja vie rasvan mennessään. Rasvanpoistoon puhalletaan il maa, joka jäähdyttää ensolvin saaden aikaan hallitun höyryn kierron ras van pois tos sa. Rasvanpoistoaltaan yläpuolelle on asennettu pois to il ma elin, joka johtaa höyryt ulos. Käsittelyn jälkeen tuotteet nostetaan kui va maan. Kuivaus tapahtuu kohdepoiston alla samassa tilassa. Pääs tö jä vähennetään pitämällä altaan kansi kiinni pesujen välissä. Ensolvin lisääminen rasvanpoistoaltaaseen tapahtuu tarpeen mukaan letkul la tynnyristä altaaseen. Ajoittain tapahtuvasta altaan tyh jen nyk ses tä vastaa vaarallisten jätteiden keräilyyn ja käsittelyyn erikoistunut toi mi ja. Allas on tyhjennetty ensolvin käytön aikana kerran, vuonna 2016. Rasvan poisto ja ruosteenesto (Gardobond) Ennen maalaamista rasvanpoisto ja ruosteenesto tehdään pääasiassa gardo bond x 4739 kemikaalilla, jonka käyttö aloitettiin v. 2014. Ras van pois to ja ruosteenesto gardobondilla tapahtuu pesualtaissa, jotka si jait se vat maalaamossa. Pesuliuos valmistetaan lisäämällä gar do bon diax 4739 -kemikaalia veteen. Lisäksi veteen lisätään pesutehosteeksi ke mi kaa lia gardobond additive 7406. Kemikaalien annostelu tapahtuu let ku ja pitkin. Altaan pesuliuoksen ph:ta ja väriä tarkkaillaan ja ke mi kaa le ja lisätään tarvittaessa. Ajoittain noin kerran vuodessa allas tyh jen ne tään ja puhdistetaan. Käytetty pesuvesi johdetaan viemäriin. Gar do bond x 4739 ja gardobond additive 7406 eivät ole haihtuvia hii li ve ty-yh dis tei tä. Polyuretaanin valmistus Polyuretaanin valmistusprosessissa kaksi komponenttia yhdistetään (po lyoli 268-01 ja isosyanaatti) Gracon -laitteistolla valamalla suljettuun ti laan niin, että valmis liuos puristetaan ohutlevystä valmistetun säleen si sään. Tämän jälkeen säleet uunitetaan, jolloin uretaani kovettuu sä leen sisään. Polyuretaanin suljetusta valmistusjärjestelmästä ei tuotetta pää se tehdasympäristöön. Uunituksen jälkeen kovettunut polyuretaani kaa va taan
muotista. Muodostuva jäte on energiajätettä. Polyuretaanin päästöjä hallitaan prosessin mukaisella toiminnalla. Uretaaniva lu ko neel la tehdään työtä noin 1,5 h/pv ja poistoimuri on päällä 8 h/pv. Polyuretaanin valmistus on aloitettu vuonna 2009. Tärkeimmät prosesseissa käytettävät kemikaalit Kemikaali Haihtuva or gaa ni nen yh dis te Ensolv x H360FD, H373, H319, H315, H335-H336 Gardobond x 4739 Gardobond Ad di ti ve 4706 ISO 30, MDI Iso sya naat ti Polyoli 268-01 Taulukko 1. H290, H315, H319 Käyttö Venttiilikuppien kan sien ras vanpois to kerran vii kos sa klo 6-13 Pesuaine, säätää ph:ta. Käyttö mää rä riippuu maa lat ta vas ta mää räs tä, keski mää rin 3 kertaa 25 kg kuukau des sa, n. 75 kg/kk. H302, H318 Pesutehoste, yleen sä joka viik ko maa nantai na 1 l/allas (2 al las ta) ja keski viik ko na tai tors tai na 1 l/allas (2 allasta) H315, H317, H319, H332, H334, H335, H351, H373inh Ei vaa ra lau sekkeita Uretaanivalukoneella tehdään työ tä n. 1,5 h/pv. ja pois toimu ri on päällä 8 h/pv. Uretaanivaluko neella tehdään työ tä n. 1,5 h/pv. ja pois toimu ri on päällä 8 h/pv. Vaaralausekkeet Enimmäismäärä proses sis sa ja va ras tos sa (t) 0,6 <1 0,25 1 0,1 0,3 1,75 2,5 0,5 1,6 Öljyille on järjestetty valuma-altaalliset säilytyspisteet S-tehtaalle. Toiminnan ympäristövaikutukset ja niiden rajoittaminen Päästöt ilmaan Keskimääräinen käyttö (t/a) VOC -päästöt johtuvat liuottimien haihtumisesta. Rasvanpoistossa käy tettä vä ensolv on VOC-asetuksen (64/2015) mukaisia orgaanisia liuot ti mia sisältävä seos. Lupahakemuksen laatimisen yhteydessä tehtiin ras van poiston (ensolv) ja polyuretaanin valmistuksen osalta VOC-pääs tö mit ta uk set. Mittaustulosten mukaan polyuretaanivalukoneen poistoilman TOC-pi toi suudet ja päästöt olivat hyvin pienet. Tämä vahvistaa kä si tys tä, etteivät prosessissa käytettävät kemikaalit sisällä orgaanisia hii li ve ty jä. Mittaustulosten perusteella rasvanpoistokoneen poistoilman TOC-pi toi suus
oli keskimäärin 173 ±18 mgc/m 3 (n), ja päästö oli 0,107±0,027 kg/h. Mittauspisteen ensolv-pitoisuus on yhdisteeksi muutettuna 590 mg/m3, joka ylittää VOC-asetuksessa ( 7) H360FD-merkityille yh dis teil le määrätyn raja-arvon 2 mg/m 3 (n) sekä asetuksen liitteen 1 tau lu kon 2 ra ja-ar von 20 mg/m 3 (n). Tehtaiden hajapäästöjä ei voi mitata, jo ten ne on laskettu ensolvin kulutuksesta. Arvion mukaan hajapäästöjä tu lee 1820 kg/v, joka on merkittävästi suurempi kuin ras van pois to ko nees ta mi ta tus ta päästöstä laskettu päästö 133 kg/v. Päästöjä pyritään vähentämään päästöjen hallintasuunnitelman toi men piteil lä. VOC-päästöjen vähentämiseksi ensolvin käyttöä on päätetty vä hentää. Vuoden 2017 alusta lähtien ensolvilla tullaan pesemään vain vent tii lien kannet. Kupit pestään jatkossa maalauslinjalla gardobondilla. Li säk si rasvanpoistoprosessin kesto pidetään mahdollisimman lyhyenä ja koneen kansi pidetään kiinni aina kun mahdollista. Ensolvin ha ja pääs tö on paljon merkittävämpi kuin päästö mittauspisteestä (1820 kg/v ja 133 kg/v). Ensimmäisenä toimenpiteenä on tärkeää selvittää, mistä ha ja pääs tö johtuu (kanavasta mitatun päästön laskenta perustuu il moi tet tuun käyttömäärään 7h/vk). Halton selvittää ensolvin vaihtoa kemikaaliin/menetelmään, jossa ei ole VOC-ase tuk sen :ssä 7 mainittuja vaaralausekkeita (H340, H350, H350i, H360D tai 360F). Ensolvin käyttö pyritään lopettamaan v. 2017 lop puun men nes sä. Lisäksi poistoputken ilmavirtaa voidaan lisätä, jotta VOC-asetuk sen liitteen 1. taulukon 2. mukaiseen raja-arvoon 75 mgc/m3 olisi mahdollista päästä. Tämä raja-arvo on suurempi kuin en sol via koskeva raja-arvo, mutta voi silti ylittyä vaihtoehtoisellakin ke mi kaa lil la. Jauhemaalauksessa muodostuu hiukkaspäästöjä. Jauhemaalauksen hiukkas pääs tö jä vähennetään syklonierottimilla. Vakiomaalilinjalla on sul jet tu kierto sekä syklonierotin, josta jätteeksi menevä maalijauhe ke rä tään erikseen ja toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen. Eri kois vä ri lin jal la syklonissa on lisäksi suodattimet, koska poistoilma johdetaan ulos. Suodattimet vaihdetaan ajoittain, viimeksi syksyllä 2016. Hiuk kas pääs tö jä ei ole mitattu. Hiukkaspäästöissä ei ole tapahtunut oleellisia muu tok sia. Päästöt maaperään pohjaveteen ja vesistöön Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Koko toi minta-alue on asfaltoitu ja mm. kattojen hulevedet sekä osa piha-alueen sa deve sis tä johdetaan sadevesiviemäriin. Ympäristön pintavedet imey ty vät maaperään tai valuvat ojia pitkin kohti etelää. Normaalin toiminnan vai kutuk set eivät erotu muun ympäröivän liikenteen vaikutuksista pin ta ve siin. Energian kulutus Haltonin tontilla sijaitsee Gasum Energiapalvelut Oy:n omistama läm pö voima yk sik kö, joka tuottaa kaiken Kausalan toimipaikan tarvitseman kau koläm mön. Polttoaineena lämpövoimayksikkö käyttää maakaasua. Maa kaa su johdetaan tontille Gasum Energiapalvelut Oy:n omistaman put ken kautta. Lämpöenergiaa käytetään noin 2 500 3 000 MWh vuo des sa. Sähkö otetaan valtakunnan verkosta. Sähköä on kulunut viime vuo si na 4 200 4 400 MWh.
Veden hankinta ja viemäröinti Kausalan tehtaiden vesi hankitaan Iitin kunnan vesijohtoverkostosta. Tehtaat on liitetty myös kunnan viemäriverkkoon. Vettä on käytetty vii me vuosina noin 2 300 3 100 m 3 /vuosi. Melu Tehtaalla ei ole erityistä melua aiheuttavaa toimintaa. Toiminnasta ai heu tuva melu on pääasiassa alueelle liikennöivästä raskaasta lii ken tees tä aiheutuvaa melua. Melupäästöissä ei ole tapahtunut olennaista muu tos ta aikaisempaan ympäristölupaan verrattuna. Liikenne Kuljetusmäärät olivat vuonna 2015 yhteensä 2 175 kpl, jotka sisälsivät tu levan ja lähtevän tavaran kuljetukset, jätekuljetukset ja romumetallin kul jetuk set. Lisäksi tehtaille tulee henkilöliikennettä noin 200 300 ajo neuvoa/vrk. Jätteet Jätekoodi Nimi Keskimääräinen Toimituspaikka jä te mää rä t/a (v. 2013-2015) 20 03 01 Sekajäte 18,02 Kaatopaikka 20 03 01 Energiajäte 18,27 Energiahyötykäyttö 20 01 08 Biojäte 3,14 Materiaalihyötykäyttö 15 01 01 Pahvi 17,46 " 20 01 01 Keräyspaperi 2,74 " 20 01 01 Tietosuojapaperit 2,67 " 11 01 99 Metalliromu 620,7 " 15 01 03 Puujäte 30,93 Energiahyötykäyttö 15 01 03 Purujäte 0,77 Energiahyötykäyttö 08 02 01 Pulverimaalijäte 5 Poltetaan ja muuttuu energiaksi 13 01 13* 13 02 08* 13 08 99* Jäteöljy (hydrauliöl jy) * 0,79 Materiaalihyötykäyttö Ekokem 14 06 02* Pesuliuotin* 0,01 Ekokem 11 01 98* 18 01 01 18 01 06* Vaaralliset jätteet* 0,48 Ekokem 20 01 36 SER 1,23 Materiaalihyötykäyt tö (murskataan ja ote taan hyötymateri aa lit talteen) Getadeal Oy 20 01 21* Putkilamput 0,1 Materiaalihyötykäyt
Vaaralliset jätteet merkitty tähdellä*. tö Ekokem Vuonna 2016 toimitettiin 150 kg käytettyä Ensolvia vaarallisten jätteiden ke räyk seen. Vaarallisten jätteiden varasto on A-tehtaan koilliskulmassa, teh das ra ken nuk sen ulkopuolella. Nestemäiset jätteet varastoidaan va luma-al tai den päällä. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen kä sit telyyn vähintään kerran vuodessa. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on rasvanpoiston vä hen tä mi nen tai poisto fyysisillä menetelmillä tai liuottimen korvaaminen muilla liuot ti mil la (vesipohjaisilla). Rasvan poistossa käytetyn liuottimen käyt töä vähennetään. Selvitystyö liuottimen korvaamiseksi on meneillään. Hiukkaspäästöjen vähentäminen sykloneilla kuluttaa sähköä ja seu rauk sena muodostuu vaarallista jätettä. Ulkoilmaan johdettavat päästöt saa daan kuitenkin puhdistettua tehokkaasti. Hyödyntämiskelpoiset jätteet toimitetaan ensisijaisesti ma te ri aa li hyö ty käyttöön ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Materiaalihyötykäyttöön on ohjautunut 31 45 % kokonaisjätemäärästä. Tehtaan lämpöenergiantuotannossa on siirrytty polttoöljyn käytöstä maakaa sun käyttöön. Käytettävät laitteet edustavat uudenaikaista, ener gia teho kas ta tekniikkaa. Käytössä olevan ympäristö- ja laatujärjestelmän mukaisesti tavoitteena on jatkuva toiminnan kehittäminen. Haltonin suomalaisilla liikeyksiköillä on käytössä ISO 9000 -laatusertifikaatti ja ISO 14001 ym pä ris tö ser ti fi kaat ti. Kausalan tehtaiden toiminta on auditoitu viimeksi 27. 28.4.2016. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Suurimmat riskit ovat tulipalo, räjähdys, kaasuvaara ja ke mi kaa li on net tomuus, joihin on varauduttu pelastussuunnitelmalla. Tulipalon syt tyes sä automaattinen paloilmoitinjärjestelmä välittää viestin hä tä kes kuk seen. Kemikaalivuotojen varalla laitoksella on imeytysmattoja. Onnettomuustilanteessa suurin ympäristöriski on kemikaalien pääsy maape rään, pohjaveteen, pintavesiin ja viemäriin. Tulipalotilanteessa ne voivat kulkeutua ympäristöön sammutusvesien mukana. Tulipalon yh tey des sä voi myös muodostua myrkyllisiä savukaasuja. Vuotoihin on kuitenkin varauduttu rakenteellisilla suojauksilla (suo ja-al taat ja kynnystykset) sekä varustamalla viemäriin johtavat lattiakaivot suo ja kansil la. Lisäksi Vaarallisten jätteiden ja kemikaalien va ras toin ti paik ko jen läheisyydessä on imeytysainetta, työvälineitä ja tyhjiä astioita vuo to jen talteen keräämistä varten. HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan il moi tustau luil la 23.3.-24.4.2017 sekä Kouvolan kaupungin internet -sivuilla. Kuu lutuk ses ta on ilmoitettu lehdissä Iitin kunta ja Iitin seutu 23.3.2017. Ha ke mus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat kuulutusaikana olleet näh tä vil lä Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristöpalvelujen kansliassa. Naa pu reil le hakemuksen nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjallisesti. Tarkastukset ja neuvottelu Hakemuksesta on neuvoteltu hakijan kanssa 20.4.2017. Samassa yh teydes sä tehtiin laitoskierros, jolla käytiin läpi mm. kemikaalialtaiden suo jausra ken tei ta ja piha-alueen viemäröintejä. Neuvottelussa olivat läs nä Kari Virkki/ Halton Oy, Milla Kiuru/ Halton Oy ja Jaana Martin/ Kou vo lan kaupungin ympäristönsuojelu. Neuvottelussa pohdittiin mm. ensolv -hajapäästölähdettä. Ensolv -al taas ta on mahdollisesti ilmastointiputkiyhteys ulos altaan ollessa sul jet tu na kin, jonka kautta tarpeetonta haihduntaa voisi tapahtua. Ensolvia on altaassa normaalisti n. 50-100l. Näin ollen hajapäästö vähenisi esim. asen ta mal la putkeen sulkupelti. Piha-alueen sadevesien johtamista tarkasteltiin. Kemikaalit puretaan tehtaan takana sijaitsevan lastauslaiturin kautta. Lastauslaiturin edus tal la on asfaltoidun allasmaisen syvennyksen pohjalla sadevesikaivo, jo hon alu een sadevedet menevät. Tältä osin piha-alueen sadevedet eivät imey dy maape rään va lu mal la asfaltin reunan yli. Sadevesiviemäriä pai nan teen poh jal la ei kui ten kaan näkynyt, koska kohdalla seisoi raskas ajo neu vo. Lausunnot Hakemuksesta (sähköinen versio saapui 30.12.2016) on ennen kuu lut tamis ta pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ym pä ristö kes kuk sel ta. Lisäksi on pyydetty lausunnot Kouvolan kaupungin ter veyden suo je lu vi ran omai sel ta, Iitin kunnalta, Kausalan lämpö Oy:ltä ja Ky menlaak son pelastuslaitokselta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut hakemuksesta lausunnon 9.2.2017. Lausunnon pääkohdat: VOC -päästö on mittausten ja laskelmien mukaan merkittävä. Pääs tö ta soa ei voida asutuksen läheisyydestä johtuen pitää hyväksyttävänä eten kään toiminnan mahdollisesti laajentuessa. Ainetaseen perusteella las ket tu hajapäästö oli yli kymmenkertainen rasvanpoistokoneen pääs töön nähden. Ensisijaisena toimenpiteenä tulisi Ensolv korvata vä hem män haitallisella kemikaalilla. Siihen asti rasvanpoiston VOC -päästöt tu li si mitata vuosittain sekä raportoida mitatut ja laskennalliset ko ko nais pääs töt. Toissijaisena toimenpiteenä tulisi ko. kemikaalin käytöstä syn ty viä kokonaispäästöjä vähentää lähemmäs VOC-asetuksen mu kais ta päästötasoa. Erityisen tärkeää on selvittää hajapäästöjen lähde ja laatia konkreettinen suunnitelma kokonaispäästöjen vähentämiseksi. Polyuretaanin valmistuksen ympäristövaikutukset rajoittuvat lähinnä ke mikaa lien varastoinnin ja poikkeuksellisten tilanteiden aiheuttamaan ym pä ris-
tön pilaantumisriskiin. Polyuretaanivalukoneen ja kemikaalien va ras toin nin mitatut poistoilmapäästöt olivat pienet eikä niitä ole tarpeen jat kos sa mitata. Hakemusasiakirjoista ei käy ilmi toimintojen, varoaltaiden, lattiakaivojen tai piha-alueen sadevesikaivojen tarkka sijainti. Piha-alueen hulevesien osal ta ei ole selvitetty minne vedet tarkalleen ottaen purkavat ja miten alue sijoittuu vedenottamoon nähden. Asiakirjoista ei käy ilmi, miten mah dol li sissa tulipalotilanteissa tai piha-alueella sattuvissa ke mi kaa li vuo to ti lan teis sa hule-/sammutusvesien pääsy sadevesiviemäreiden tai as fal toi dun piha-alueen reunojen kautta maastoon ja sitä kautta imey ty mi nen pohjaveteen estetään. Pelastussuunnitelman toimintaohjeisiin tu li si lisätä myös viemärien sulkemista kuvaava ohjeistus. Hakemusasiakirjoista ei käy ilmi tehtaan lattiamateriaalien laatu ja tii veys. Jätevesiviemäriin, jonne johdetaan mm. toiminnassa käytettäviä ke mi kaale ja sisältäviä pesuvesiä, kunnosta ei myöskään ole selvitystä. ELY-kes kus pitää tärkeänä vedenottamon läheisyys huomioiden, että toi min nan mahdollisia, vaikkakin epätodennäköisiä, poh ja ve si vai ku tuk sia tarkkaillaan edustavasta havaintopisteestä ja toiminnan vaikutuksia ku vaa vin analyysein. Tillolan pohjavesialue on vesienhoidossa luokiteltu riskialueeksi, jonka pohja ve den laadussa on nähtävissä ihmistoiminnan vaikutus. Ve sien hoi don tavoitteena on, että pohjavesien tila ei heikkene, pohjavesien mää räl li nen ja kemiallinen tila on ja säilyy hyvänä. Pilaavien ja muiden hai tal lis ten sekä vaarallisten aineiden pääsy pohjavesiin tulee estää. Kymenlaakson pelastuslaitos on 27.3.2017 kommentoinut sähköpostilla seu raa vas ti: Ympäristötarkastajan esittämä vaatimustaso huomioiden pelas tus vi ran omai sel la ei ole asiassa huomautettavaa. Kausalan Lämpö Oy on 11.4.2017 saapuneessa lausunnossaan to den nut seuraavaa: Tehtaiden kattovedet johdetaan maastoon Myllytöyryn vedenottamon lä heisyy teen. Purkupaikka sijaitsee noin kilometrin päässä Myllytöyryn ve den otta mos ta. Tähän järjestelmään ei saa johtaa muiden alueiden kui va tus ta, joissa on vaarana kemikaalien tai haitallisten sam mu tus ve sien imeytyminen vedenottamon pohjaveteen. Tehtaiden pe las tus suun ni tel massa tulisi huomioida mahdollisten pohjavedelle haitallisten ai nei den imeytymisen estäminen maaperään. Tehtaiden piha-alueiden kui va tus vedet valuvat maastoon päällystettyjen alueiden ulkopuolelle. Halton Oy:n Kausalan tehtailla ei ole erillistä teol li suus jä te ve si so pi mus ta, joten viemäriverkostoon johdettavien jätevesien tulee täyttää jä te ve sil le määritellyt raja-arvot. Ympäristölupahakemuksessa rasvanpoisto- ja ruosteen es to al taan pesuvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Kouvolan kaupungin terveydensuojeluviranomainen on 24.4.2017 jät tä nyt seuraavan lausunnon: Terveysvalvonta on konsultoinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta ras van-
pois toon käytettävän ensolv-kemikaalin käytöstä syntyvien pääs tö jen aiheuttamien todellisten terveysvaikutuksien arvioimisessa. Lä him mäl le asutusalueelle on epätodennäköistä aiheutuvan ter veys vai ku tuk sia, koska korkeita pitoisuuksia johdetaan ilmaan vain yhtenä päivänä vii kos sa ja pitoisuus laimenee ulkoilmassa voimakkaasti. Toisaalta yh dis teen ollessa ilmaa raskaampaa, on otollisilla sääolosuhteilla mah dol lis ta haitallisten pitoisuuksien esiintyminen hetkellisesti esimerkiksi lai tok sen pihaympäristössä. Terveysvaikutukset ovat kokonaisuudessaan mer kit tävim mät laitoksen työntekijöiden näkökulmasta. Ym pä ris tö pal ve luil le ei ole tullut asuinalueelta valituksia toiminnan aiheuttamista hai tois ta ja rasvanpoistoon tarkoitettu kemikaali on ollut käytössä vuodesta 2009 asti. Rasvanpoistokäsittelystä aiheutuvia päästöjä tulee kuitenkin olen nai ses ti pienentää johtuen käytettävän kemikaalin terveysvaarallisesta luo kit te lus ta. Myös hajapäästöt tulee saada paremmin hallintaan. Mikäli mah dol lis ta, käytettävä kemikaali tulee vaihtaa vähemmän ter veys vai ku tuk sia aiheuttavaan kemikaaliin. Terveysvalvonta on tutustunut lupavalmistelijan kanssa alustavaan ym päris tö lu van sisältöön eikä näe tarpeelliseksi lausua ym pä ris tö lu pa ha ke mukses ta muilta osin. Iitin kunta on 25.4.2017 jättänyt sähköpostilla lausunnon, jossa to de taan mm. seuraavaa: Hakemuksen kohtaan 2.4.1 liittyen todettiin katselmuksessa, että as fal toidul ta pi ha-alu eel ta sadevesien ja muiden mahdollisten aineiden pois tu minen ta pah tuu asfaltin reunan yli maastoon valumalla ja maaperään imey tymäl lä. Kattosadevedet poistuvat sadevesijärjestelmän kautta teh taan pohjois puo lel le siten, että purkuputken pää on noin 600 m:n pääs sä Kau sa lan Lämpö Oy:n pohjavedenottamosta. Hakemuksen kohdassa 2.4.3 mainittu ampumarata ei ole käytössä. VOC-päästöjen osalta tilanne paranee kun Ensolvin käyttö vähenee 2/3 nykyi ses tä ja aineen käyttö pyritään lopettamaan kokonaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Koska kohde sijaitsee pohjavesialueella vedenottamon läheisyydessä, tulee huolehtia siitä, että missään olosuhteissa pohjaveden pilaavia ke mi kaale ja ei pääse maaperään. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei jätetty. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus toimittaa vastine annettuihin lau sun toi hin. Hakija ei jättänyt kirjallista vastinetta, mutta kommentoi suullisesti Kau salan lämpö Oy:n lausuntoa. Kausalan lämpö Oy:n kanssa on so vit tu tapaaminen, jonka yhteydessä solmitaan tarvittaessa teol li suus jä te ve si sopi mus. Lisäksi hakija kommentoi sähköpostilla piha-alueen kui va tus ve sien osal ta mm. seuraavaa: Katto- ja pihakaivot yhdistyvät sa maan
poistokanavaan (halkaisija 600 mm) Haltonin takana olevassa met si kös sä. Poistokanavan vesi imeytyy sieltä maastoon. Piha-alueen (las taus lai tu rin edustalla) kaivot voidaan jatkossa tulpata vahingon sat tues sa kumilevyllä ja mietimme myös voisimmeko laittaa sulun pois to ka na van suulle, jolla estäisimme katto ja pihavesien pääsemistä maas toon vahingon sattuessa. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta on tarkastanut Halton Oy:n ym pä ris tö lupa ha ke muk sen. Toiminnan tulee tapahtua hakemuksen ja seu raa vien lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset Yleismääräys 1. Toiminta on järjestettävä siten ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ter vey del le, ympäristön pilaantumista, viihtyisyyden vähentymistä, ku ten kohtuutonta hajuhaittaa tmv. vaaraa tai haittaa. (YSL 16, 17, 20, 49, 52, 58 ja 66 ja NaapL 17 ) Päästöt ilmaan Haihtuvat orgaaniset yhdisteet 2. Ilmaan päätyvien orgaanisten yhdisteiden määrä on pidettävä mah dol li sim man vähäisenä. (YSL 7 ja 52 ) 3. 1.1.2018 lähtien ensolv -kemikaalia tai muita orgaanisia liuottimia, jot ka sisältävät vaaralausekkeella H340, H341, H350, H350i, H351, H360D tai H360F merkittyjä aineita tai seoksia, ei saa käyttää yli 1 t/a. Hajapäästöön kuluva ainemäärä mukaan luetaan käyttö mää rään. (YSA 1 ) 4. Ensolv kemikaali on korvattava mahdollisimman pian vähemmän ym pä ris tön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla kemikaalilla, mikäli so vel tu va kemikaali on saatavilla ja sen käyttö on kohtuudella mah dol lis ta. Kemikaalin mahdollisesta korvaamisesta on il moi tet tava kirjallisesti lupaviranomaiselle, joka voi saattaa ympäristöluvan tie dot ajan tasalle esim. antamalla asiasta kirjallisen lausuman. Ilmoi tuk sen tulee sisältää mm. käyttöturvallisuustiedote, arvio käyttö mää räs tä/a ja kuvaus puhdistusprosessista (YSL 7, 19, 53 ja 92, KemL 19 ) 5. VOC -hajapäästöjen ehkäisemiseksi on varmistettava, että ensolv -al taan kansi on suljettavissa tiiviisti. Myös ensolv -tynnyrit tulee säi lyt tää tiiviisti suljettuna. (7 ja 52 ) 6. Ensolv -hajapäästöjen pääasialliset lähteet on selvitettävä ja ko konais pääs tö jä (tarkasteltava hajapäästöä ja rasvanpoiston pois tokaa su ja) vähennettävä lähemmäksi VOC -asetuksen mukaista pääs tö ta soa. VOC -asetuksen mukainen päästötaso on kirjattu mää räyk sen perusteluihin. Konkreettisia keinoja päästöjen vä hen-
tä mi sek si ja aikataulu niille on esitettävä vuosiraportoinnin yh teydes sä 31.3.2018 mennessä. 1.1.2019 lähtien Ensolvin käy tös tä ai heu tu va hajapäästö saa olla enintään 500 kg/a. (YSL 7, 16, 17, 49 ja 52 ) Hiukkaset 7. Erikoisvärilinjalla syntyviä hiukkaspäästöjä tulee rajoittaa syk lo nierot ti men ja jälkisuodattimen avulla. Syklonierotinta on huollettava sään nöl li ses ti. Suodattimen täyttymistä on seurattava, jotta se tulee vaihdettua riittävän usein. (YSL 7, 52 ja 53 ) Kemikaalien säilytys ja käyttö 8. Nestemäiset vaaralliset kemikaalit, mukaan lukien käyttö-öljyt ja jät teet on varastoitava lukittavassa, katetussa tilassa ja niitä on käsi tel tä vä siten ettei niitä pääse maaperään, viemäriin, pinta- tai poh ja ve teen. Varasto- ja käyttötiloissa on oltava riittävät ra ken teelli set suojaukset, kuten suoja-altaat ja/tai kaadot/kynnykset lat tioissa mahdollisten vuotaneiden aineiden tai kemikaalipitoisten sammu tus ve sien ympäristöön leviämisen ehkäisemiseksi. Lattian toimies sa suoja-altaana, on lattiamateriaalin oltava mahdollisen vuodon talteen saamiseksi käytettävien/varastoitavien kemikaalien vai ku tuk sia riittävän kauan kestävä ja saumojen tiiviitä. Sadevesiviemäriin ei saa johtaa asfaltoidun piha-alueen kui va tusve siä esim. onnettomuustilanteessa, jolloin ne saattavat sisältää ke mi kaa le ja tai haitallisia sammutusvesiä. Kemikaalien purkamiseen ja lastaamiseen liittyviin riskeihin on kiinni tet tä vä erityistä huomioita. Toiminta on suunniteltava siten, että pur ku-/las taus ti lan tees sa sattuva vuoto saadaan kerättyä al taaseen tai muutoin talteen. Pelastussuunnitelmaan on lisättävä ulkona pur ku-/las taus ti lan teessa sattuvaa vuotoa sekä tulipalotilanteessa kemikaalipitoisten sam mu tus ve sien maaperään imeytymisen estämistä koskeva toimin ta oh je, sadevesiviemäreiden sulkemista ku vaa va ohjeistus sekä sadevesiviemärin purkuputken sijainti. (YSL 7, 8, 15-17, 19, 20, 49, 52 ja 66, KemL 19 ) 9. Kemikaalialtaiden, kemikaalien käsittelyalueiden pinnoitteiden, suo ja ra ken tei den sekä mahdollisten kemikaaliputkistojen kuntoa on tarkasteltava säännöllisesti ja viat tai halkeamat korjattava viipy mät tä. (YSL 7, 52 ja 66 ) 10. Nestemäisten vaarallisten kemikaalien ja jätteiden varastotilojen se kä käsittelyalueiden (käyttö-, purku- ja lastausalueet) lä hei syydes sä tulee olla riittävä määrä soveltuvaa imeytysmateriaalia ja työ vä li nei tä mahdollisten vuotojen talteen keräämistä varten. Vuodon sattuessa on torjuntatoimenpiteisiin ryhdyttävä välittömästi. Mikä li kemikaalia on päässyt rakennuksen ulkopuolelle tai viemäriin, on vuodosta ilmoitettava viipymättä Kymenlaakson pe las tus lai tok-
sel le, vesihuoltolaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7, 20, 52 ja 134 ) Jätehuolto ja jätevedet 11. Kemikaalipitoista jätevettä ei saa johtaa jätevesiviemäriin ilman vesi huol to lai tok sen hyväksyntää. Kemikaalipitoisten jätevesien joh tami ses ta tulee olla yhteydessä vesihuoltolaitokseen ja solmia tar vittaes sa teollisuusjätevesisopimus. (7, 52 ja 67, Vna 888/2006) 12. Toiminnassa on noudatettava Iitin kunnan alueella kulloinkin voimas sa olevia jätehuoltomääräyksiä (JäteL 91, Kymen jä te lau takun nan jätehuoltomääräykset) 13. Toiminnassa syntyviä jätteitä on käsiteltävä ja varastoitava siten ett ei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maa pe rän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muu takaan haittaa ympäristölle. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on pi det tä vä jätehuollossa toisistaan erillään. Hyötykäyttöön so vel tuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. (YSL 58, JäteL 12, 13, 15 ja 72, Vna 179/2012) 14. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajil taan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun ai neeseen. Vaarallinen jäte on pakattava tiiviisiin astioihin ja sisältö merkit tä vä pakkaukseen selkeästi sekä toimitettava vaarallisten jät teiden vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. Vaarallisten jät tei den siirrosta on laadittava siirtoasiakirja. (JäteL 12, 13, 16-17 ja 121, jätehuoltomääräykset, Vna 179/2012) Melu 15. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää val tio neu voston päätöksen mukaisia melutason ohjearvoja ulkona. Lu pa vi ranomai nen voi tarvittaessa antaa melun mittaamista koskevia määräyk siä. (YSL 52, VNp 993/1992) Häiriö- ja poikkeustilanteet 16. Jos onnettomuudesta, ennakoimattomasta tuotantohäiriöstä tmv. ai heu tuu päästöjä tai syntyy jätettä, jonka vuoksi ympäristölupaa tai toimintaa koskevaa asetusta ei voida noudattaa tai josta ai heutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, on tapahtuneesta il moi tet tava viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52, 123 ja 134 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka 17. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä sekä ener gia te hokkuu den parantamisesta ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyt töön ot toon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä. (YSL 6-8, 42 ja 43 )
Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 18. Rasvanpoistoprosessista aiheutuvan TOC -päästön väheneminen on todennettava mittauksilla kertaluonteisesti pois to kaa su pääs töjen vähentämiseksi mahdollisesti toteutettavien toimenpiteiden jälkeen. (YSL 6, 52 ja 62 ) 19. Pohjaveden laatua ja pinnan korkeutta on kerran vuodessa tarkkail ta va asennettavasta pohjaveden tarkkailuputkesta edustavasti si joi te tus ta havaintopisteestä, joka sijoittuu mahdollisimman lähelle lai tos ta, kemikaalien käsittelyalueen ja vedenottamon välisen linjan tun tu maan. Pohjavesiputki on sijoitettava puhtaalle alueelle. On suo si tel ta vaa sijoittaa putki kiinteistön rajan tuntumaan mah dol lisim man kauas laitoksen liikennöintialueelta. Vesinäytteestä tulee ana ly soi da ainakin seuraavat parametrit: VOC -yhdisteet, ph ja säh kön joh to ky ky. Vesinäytteiden otossa ja analysoinnissa sekä tark kai lu put ken sijoittamisessa ja asentamisessa on käytettävä ulko puo lis ta asiantuntijaa. Pohjaveden tarkkailu on aloitettava 31.8.2018 mennessä. Luvan valvoja voi perustellusta syystä muuttaa tarkkailua. Pohjavesitarkkailun tulokset on niiden valmistuttua toimitettava kun nan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY-kes kuk sel le. (YSL 6, 62 ja 66 ) 20. Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa. Tiivistelmä edellisen vuo den kirjanpidosta on toimitettava Kouvolan kaupungin ym pä ristön suo je lu vi ran omai sel le vuosittain 31.3. mennessä. Kirjanpidon tu lee sisältää ainakin seuraavat asiat: -arvio edellisen vuoden VOC -päästöstä (rasvanpoistossa syntyvä mit tauk siin perustuva laskennallinen päästö ja hajapäästö) -rasvanpoiston TOC -päästömittausten tulokset, mikäli mittaukset on uusittu -taulukossa 1 mainittujen kemikaalien ja jauhemaalin kulutus -jauhemaalauksen syklonierottimen ja suodattimen huol to toi men piteet -tiedot syntyneiden jätteiden laadusta, määrästä ja toi mi tus pai koista -toiminnassa tapahtuneet häiriö- ja onnettomuustilanteet, joista on voi nut aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle/terveydelle sekä niitä seuranneet toimenpiteet (YSL 8, 52 ja 62, JäteL 118-120 ) Toiminnan muutos tai lopettaminen 21. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopet ta mi ses ta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava Kou vo lan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Il moi tukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ym pä ristön suo je lu toi mis ta. (YSL 52 ja 170 ) 22. Toiminnan loppuessa toiminnanharjoittajan tulee selvittää maa pe-
rän/poh ja ve den pilaantuneisuus, mikäli on perusteltu syy epäillä toi min nas ta aiheutuneen pilaantumista. Jos pilaantumista to detaan, maaperä ja/tai pohjavesi on puhdistettava sellaiseen kuntoon ett ei siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön muuta pi laan tu mista tai sen vaaraa. Mahdollinen selvitys sekä ilmoitus pilaantuneen maa pe rän/poh ja ve den puhdistamisesta tehdään valtion val von ta viran omai sel le. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jät teet toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi siten kuin jäte lais sa säädetään. (YSL 52, 133, 135 ja 136 ) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti to teu tet tu na toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 49 :ssä esi te tyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tek nii kan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan ter vey del lis tä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon non olo jen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella ei kä kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa pohjavesille vuo sille 2016-2021 todetaan, että pohjavesialueille ei enää sijoiteta uu sia pohjaveden määrälle tai laadulle mahdollista riskiä aiheuttavaa teol li suustai yritystoimintaa. Koska kyseessä on jo olemassa oleva laitos, lu van myöntäminen ei ole ristiriidassa toimenpideohjelman kanssa. Ti lan ne paranee ympäristöluvan tarkistamisen myötä, koska kaikki toi min taan liittyvät vaaralliset kemikaalit saadaan luvan piiriin. Tämä olikin myös v. 2014 valmistuneen Tillolan pohjavesialuetta koskevan suo je lu suun ni tel man toimenpidesuosituksena. Lupamääräysten perustelut Yleismääräys/ Päästöt ilmaan Ympäristönsuojelulain 20 :n mukaisen varovaisuus- ja huo lel li suus pe ri aatteen mukaisesti toiminnassa menetellään toiminnan laadun edel lyt tä mäl lä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen eh käi se misek si sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pi laan tu mi sen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet on net to muuk sien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Naa pu ruus suh de lain 17 :n 1 mom:n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua naa pu ril le kohtuutonta rasitusta esim. hajun, melun tai muun vastaavan vai ku tuk ses ta. (Määräykset 1-2) Päästöt ilmaan Määräyksessä 3 mainittuja vaaralausekkeita omaavien orgaanisten liuot timien kulutusmäärälle on tarpeen asettaa rajoite, koska lu pa vi ran omai nen vaihtuu, jos kulutus on yli 1t/a. Jos kulutus kasvaa >1 t/a, on toi min nal le hyvissä ajoin etukäteen haettava ympäristölupa valtion ym pä ris tön suo je lu-
vi ran omai sel ta. Samassa yhteydessä Vna (64/2015) tu lee sovellettavaksi. (Määräys 3) Vaikka VOC -asetuksen (Vna 64/2015) 7 :ää ei toimintaan suoraan so velle ta, on vaatimus ensolvin korvaamisesta perusteltu kemikaalilain 19 :n ja ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla. Molemmat edellyttävät va lit se maan kohtuudella mahdollisista kemikaaleista vähiten vaaraa ai heut ta van vaihtoehdon. (Määräys 4) Kuten ELY-keskuksen lausunnossakin todetaan, on mittausten ja las kelmien perusteella todettu VOC -päästö ilmaan merkittävä VOC -ase tuk sen päästöraja-arvoihin verrattaessa, vaikka ensolvin käyttömäärää vä hen netään. Ottaen huomioon asutuksen läheisyys, käytetyn VOC -ke mi kaa lin vaaralausekkeet (Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Voi vau rioit taa sikiötä.) ja laitoksen sijainti pohjavesialueella, ei päästötasoa voi da pitää pysyvästi hyväksyttävänä. VOC -aineita voi kulkeutua maa pe rään ja sitä kautta pohjaveteen myös ilman kautta. VOC -hajapäästö on vuositasolla selkeästi merkittävämpi kuin poistokaasupäästö, jolloin on perusteltua keskittyä hajapäästön vähentämiseen tähtääviin toi men pi tei siin. Hajapäästöä on todennäköisesti mahdollista vähentää kus tan nus te hokkaam min kuin poistokaasupäästöä, mikä on kohtuullista huo mioi da rasvanpoistotoiminnan ollessa pienimuotoista. Raja-arvo ha ja pääs töl le on asetettu selkeästi korkeammaksi (50% sallitusta ensolvin mak si mi käyt tömää räs tä) kuin VOC -asetuksessa (15% liuottimen käyt tö mää räs tä) johtuen Ensolvin vähäisestä käyttömäärästä. Myös pois to kaa sun VOC -pitoisuuden vähentämiseksi on kuitenkin aktiivisesti et sit tä vä ratkaisua ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli ratkaisu on to teu tet ta vis sa toiminnan pienimuotoisuus huomioiden kohtuullisin kus tan nuk sin. Mikäli ensolvia käytettäisiin nykyisellä tavalla >1t/a, so vel let tai siin poistokaasun osalta suoraan VOC -asetuksen 7 :n pääs tö ra ja-ar voa 2 mg/m 3 (n). Koska hajapäästö on suuri, on ilmeistä, että kemikaalia haihtuu jat ku vas ti myös sen säilytysaikana eikä ainoastaan rasvanpoiston ollessa käyn nis sä. Määräys 5 on annettu tarpeettoman haihtumisen eh käi se mi sek si. (Määräykset 4-6) Huoltotoimenpiteillä varmistetaan että syklonierottimen ja suodattimen puhdis tus te ho säilyy hyvänä. Hiukkasmittausvelvoitetta ei ole asetettu, kos ka oletettavasti päästö saadaan sykloneilla tehokkaasti puh dis tet tua. (Määräys 7) Kemikaalien säilytys ja käyttö Ohjeistus piha-alueen sadevesiviemäreiden sulkemisesta on tarpeen, mikä li sammutusvesiä tai kemikaalien purku-/lastaustilanteessa sattuva ke mikaa li vuo to voi pää tyä sadevesikaivoon. (Määräys 8) Kemikaalit on säilytettävä ja niitä on varastoitava siten, että niistä ai heu tuvat haitat terveydelle tai ympäristölle on onnettomuustilanteissakin en nal ta ehkäisty tai mahdollisimman vähäisiksi rajoitettu. Määräyksillä 8 ja 10 pyritään varmistamaan, että alkutorjunta saadaan käyntiin vä lit tö mäs ti vuototilanteessa ja kemikaali kerättyä talteen ennen kuin se pää tyy
maaperään tai viemäriin. Mikäli kemikaalivuotoa ei saada itse ke rät tyä talteen, on vuodosta syytä ilmoittaa viipymättä pelastuslaitokselle. Ve sihuol to lai tok sel le on ilmoitettava viemäriin päässeestä kemikaalista, jot ta siellä osataan varautua tarvittavilla toimenpiteillä. (Määräykset 8-10) Jätehuolto ja jätevedet Määräys 11 on annettu jätevedenpuhdistamon toimintakyvyn tur vaa mi seksi, koska lupahakemuksessa on ilmoitettu, että rasvanpoisto ja ruos teen esto al taan pesuvesi, joka sisältää Gardobond -kemikaaleja, joh de taan käytön jälkeen jätevesiviemäriin. Ellei teollisuusjätevesisopimusta ole, jätevesiviemäriin johdettujen jä te ve sien tulee täyttää jätevesille mää ri tel lyt ra ja-ar vot, jotka on selvitettävä Kausalan Lämpö Oy:ltä. Teol li suus jä te ve siso pi muk sen solmimisen yhteydessä voidaan jä te ve sien johtamiselle asetet ta vat ehdot määritellä tapauskohtaisesti veden mää räs tä ja laa dus ta riippuen. Jätehuoltoa koskevat määräykset on katsottu tarpeellisiksi jätteistä mahdol li ses ti aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi se kä jätelain noudattamisen varmistamiseksi toiminnassa. Kaikessa toi min nas sa on jätelain 8 :n mukaisesti noudatettava etusijajärjestystä; En si si jai ses ti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Li säk si on haluttu muistuttaa siitä, että myös alueella kulloinkin voi mas sa olevia jätehuoltomääräyksiä on noudatettava.(määräykset 12-14) Melu Mikäli toiminnasta aiheutuisi ilmoitusten perusteella meluhaittaa, melun koh tuut to muut ta arvioitaisiin verraten mitattua melutasoa val tio neu vos ton päätöksen mukaisiin melutason ohjearvoihin. (Määräys 15) Häiriö- ja poikkeustilanteet Päästöjä aiheuttavista tapahtumista ilmoittaminen on tarpeen valvonnan toteut ta mi sek si. Määräyksellä 16 pyritään varmistamaan, että poik keus ti lantees sa päästöjen vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja tar peel liset torjuntatoimenpiteet tulevat tehdyiksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka Soveltamalla toimialan parasta käyttökelpoista tekniikkaa varmistutaan ympä ris tö- ja terveyshaittojen minimoinnista. Ympäristönsuojelulain mu kaan luvanvaraisessa toiminnassa on oltava periaatteena, että käy te tään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanharjoittajan on lisäksi ol ta va selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja nii den hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vä hen tä mis mah dol li suuk sis ta. (Määräys 17) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Rasvanpoistoprosessin ollessa nykyisenlainen, voidaan olettaa ettei myöskään mittauksissa havaittu päästötaso muutu olennaisesti. Mikäli ras vanpois to pro ses sia muutetaan, on syytä todentaa mittauksilla uusi pääs tö ta so,
jotta toiminnasta aiheutuva päästö on mahdollisimman tar kas ti tiedossa. (Määräys 18) Koska toiminta sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella, koh das sa, jolta pohjavesi todennäköisimmin virtaa vedenottamon suun taan ja toiminnassa käytetään kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa poh ja ve den pilaantumista, on pohjaveden laatua tarpeen tarkkailla mm. ve den ot ta mon hyvän vedenlaadun turvaamiseksi. Tarkkailu on perusteltua myös, koska toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ym pä ris tö vai ku tuk sis ta. Pohjaveden tarkkailuputken sijoittaminen edustavaan koh taan toiminnan pohjoispuolelle on tärkeää, jotta toiminnan mah dol li set vaikutukset havaittaisiin ennen kuin ne saavuttaisivat ve den ot ta mon. Pohjavesiputki tulee sijoittaa puhtaaseen kohtaan ettei putken asen ta mi ses ta aiheutuisi maaperässä mahdollisesti olevien hait ta-ai neiden kulkeutumista suoraan pohjaveteen. Sähkönjohtokyky kertoo pohjavedessä tapahtuvista muutoksista, jolloin voi daan tarvittaessa tehdä tarkempia analyysejä. Analysoitaviksi pa ra metreik si on valittu lisäksi ph ja VOC -yhdisteet käytettävien ke mi kaa lien takia. Käytössä on mm. VOC -aine ja happamia aineita. Kaikkien käy tet ty jen kemikaalien, kuten isosyanaatin, määrittelemiseksi ei la bo ra to rio ke mis tin mukaan löydy luotettavaa menetelmää. Lupaviranomainen on arvioinut ettei tarkkailussa kannata hyödyntää lai toskiin teis tön pohjoispuolella olemassa olevia pohjaveden tark kai lu put kia, koska olemassa olevat putket eivät niiden sijainnista johtuen vält tä mät tä kerro Haltonin vaikutuksista, vaan esim. putken ja Haltonin vä lis sä sijaitsevan lopetetun kaatopaikan vaikutuksista. Olemassa olevat put ket eivät myöskään sijaitse aivan laitoksen ja vedenottamon välisellä lin jal la. (Määräys 19) Määräys 20 on tarpeen, koska tarkastuksia ei suoriteta joka vuosi ja vuo sittai sen yhteenvetoraportin perusteella valvotaan toiminnan lu van mu kai suutta. Jätelaki velvoittaa ympäristöluvan haltijaa pitämään kirjaa jät teis tä ja säilyttämään kirjanpitotiedot kirjallisesti tai sähköisesti 6 vuot ta. Toiminnan muutos tai lopettaminen Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristöluvan muut ta mista. Toiminnan lopettamisen yhteydessä ympäristölupa on rau etet ta va, missä yhteydessä toimintaan liittyneet ympäristöriskit poistetaan. Maa perän tai pohjaveden pilaantumisen selvittämisestä ja puh dis ta mi ses ta on ympäristönsuojelulain mukaan vastuussa sen, jonka toi min nas ta pilaantuminen on aiheutunut. Molemmissa toimivaltainen vi ran omai nen on valtion valvontaviranomainen. (Määräykset 21-22) Lausuntojen huomiointi Lausunnoissa esiin tuodut asiat on otettu huomioon ympäristöluvan määräyk siä laadittaessa ja päätöksen perusteluissa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (527/2014) ja (713/2014) Kemikaalilaki (599/2013) Jätelaki ja -asetus (646/2011) ja (170/2012) Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtioneuvoston asetus eräiden orgaanisia liuottimia käyttävien toi min to jen ja laitosten ilmaan johdettavien päästöjen rajoittamisesta (64/2015) LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toiminta olen nai ses ti muuttuu, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa (YSL 87 ). Korvattava päätös Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Iitin kunnan ym pä ris tö lau takun nan päätöksen Nro 95/5440/2006, 1.11.2006 (181 ). Valtioneuvoston asetuksen noudattaminen Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jä te lain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä lu vas ta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tar kis ta mi ses ta, asetusta on luvan estämättä noudatettava (YSL 70 ). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt ympä ris tön suo je lu vi ran omai sen maksutaksan 4.5.2016 (52 ). Lu pa ha ke muksen käsittelystä peritään "orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta" -koh dan maksu 4360 alennettuna 5.3 kohdan (luvan muuttaminen) mu kai ses ti 30 %:lla siten, että käsittelymaksu on 3052. Kuu lu tus kus tan nuk set peritään lisäksi hakijalta todellisten kustannusten mukaisina. Ym pä ris tö lu pa ha kemuk sen käsittelystä laskutetaan, kun päätös on an net tu. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös kirjallisena Halton Oy Päätös sähköpostilla Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Iitin kunta
Kausalan lämpö Kymenlaakson pelastuslaitos Ilmoittaminen päätöksestä kirjallisesti Toiminnan sijoituspaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lu pa ha ke muk sen vireille tulosta. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan il moi tus tauluil la sekä Kouvolan kaupungin internet -sivuilla. Lisäksi päätöksestä il moite taan Iitin Seutu lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hal lin to-oi keuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Lisätietoja: Ympäristötarkastaja Jaana Martin, p. 020 615 8032, jaana.martin(a)kouvola.fi Ympäristöpäällikön ehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää ym pä ris tön suo je lu lain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Halton Oy:lle lupahakemuksen mu kai seen toimintaan esityksen mukaisesti. Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.