S U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T TÄ M I S PÄ I VÄT H E L S I N K I

Samankaltaiset tiedostot
S U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T TÄ M I S PÄ I VÄT H E L S I N K I

Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?

Kootut selitykset. Eli lingvistinen analyysi selittämisen keinoista ja merkityksestä selkokielisessä tekstissä

Publications by Matti Miestamo

Suunvuoro Komppa, J., Lappalainen, H. & Lauranto, Y., 21 maaliskuuta 2018, julkaisussa : Virittäjä. 122, 1, s Sivumäärä

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

TIEDUSTELUT SUHTEESSA KYSYMYKSIIN JA DIREKTIIVEIHIN: KATEGORIOIDEN KAKSIKASVOISUUDESTA

Kun sä olet poissa kurssilta

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Yleisen kielitieteen opetus

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

Direktiivisyyden rajoja

Sisällys. Aakkoset 9 Numerot, viikonpäivät ja kuukaudet Tervetuloa! Kuka sä oot? Hyvää ruokaa 42. Itsearviointi Kappaleet

JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

AV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO

tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. Itä-Suomen yliopisto ...

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op

Lasten käsityksiä kielenoppimisesta

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

KAHVIN KEITTÄMINE LOMA TYÖMATKA TAUKO KOPIOKONE AUTO VIRKISTYS- PÄIVÄ UUSI TYÖNTEKIJÄ TIIMI SEMINAARI WORKSHOP SISÄILMA VESSAT

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

liikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Aineistot ja kenttä tänään

PUHEKIELEN PRONOMINIT

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä. Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

Kuunteleva koulu Puhe ja äänimaisema

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Tilanteeseen soveltuva kielenkäyttö ja (epä)kohteliaisuus voiko kohteliaisuutta opettaa?

MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA

snowballing Lauseen reuna

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen

Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Projektiportfolion valinta

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Joka kaupungissa on oma presidentti

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela

YKI TAUKOHUONE. Lämmittely. Mistä taukohuoneessa jutellaan?

Uusi kieli luokkahuoneessa mullistaa kielellisen ekosysteemin

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Ohjelmointikielet ja -paradigmat 5op. Markus Norrena

KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI. Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku Esitelmän runko. Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta

MALLI Dialogi I Katsastusajan varaaminen. Varaat ajan torstaiksi tai perjantaiksi.

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Helpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto

TRAFI, AJOVARMA JA KATSASTUS. Lämmittely. Tykkäätkö autoista? Millaisista? Ajatko paljon? Millä matkustat?

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

Reseptioanalyyttinen näkökulma rangaistavan vihapuheen tarkasteluun

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät

AINEOPINTOJEN ERIKOISALAT

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu Pia Lotila

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

Kielen opintopolut/ Language study paths

Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa. Esimerkki: Lintujen tarkkailua

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

Nivelvaiheessa olevat nuoret aikuisten tuki ja nuorten osallisuus

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Transkriptio:

S U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T TÄ M I S PÄ I VÄT H E L S I N K I 3. 4.10.2016 Käske kauniisti, pyydä powerilla direktiivien diversiteettiä Yrjö Lauranto (yrjo.lauranto@helsinki.fi), Helsingin yliopisto

DIREKTIIVISYYS = TOIMINTAAN KEHOTTAMINEN Direktiivejä = toimintaankehottamisilmauksia: Tuu tänne. Tule tänne. Viittitkö tulla tänne. Ala tulla hei. No! Voisitsä millään kuule vaivautua tulemaan tänne. Sä tuut tänne nyt heti. Tuut huomenna tänne ja oot täällä yötä. Vietetään kunnon elokuvailta pitkästä aikaa. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 2

Tiina ja sinä olette työssä samassa paikassa, mutta sen lisäksi olette hyviä ystäviä. Vietätte usein vapaa-aikaa yhdessä. Päätätte lähteä perjantaina työpäivän päätteeksi juomaan lasillisen pari viiniä. Istutte vastakkain erään itsepalveluravintolan pöydän ääressä. Teillä on ollut käynnissä mielenkiintoinen keskustelu, ja olette olleet asioista hyvin samaa mieltä. Tämä keskustelu on kuitenkin jo päättynyt. Pienen tauon jälkeen Tiina sanoo sinulle, että hän aikoo hakea itselleen vielä pienen lasillisen viiniä (12 cl). Kun Tiina nousee pöydästä mennäkseen baaritiskille, sinäkin nouset sattumalta suurin piirtein samaan aikaan ja pyydät Tiinaa hakemaan myös itsellesi samanlaisen. Muotoile tyhjälle riville sellainen pyyntö, jota luultavasti käyttäisit edellä kuvatussa tilanteessa. Huomaa, että repliikkisi jatkuu vielä pyynnön jälkeen. Yritä muotoilla pyyntösi niin, että se olisi mahdollisimman sopiva tilanteeseen, ei millään tavoin liioiteltu. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 3

Tiina Tiina Sinä Tiina Sinä Mä taidan ottaa vielä pienen lasin. ((nousee seisomaan)) ((nouset suurin piirtein samaan aikaan)) Mä käyn vessassa. Okei joo. Mä maksan sen sulle sitte. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 4

DIALOGINTÄYTTÖTEHTÄVÄN VASTAUKSET Kysymyslause TUOTKO / TUOTSÄ? TOISITKO / TOISITSÄ? VOITKO TUODA / VOITSÄ TUODA? VOISITKO TUODA / VOISITSÄ TUODA? Imperatiivilause 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 5

SUOMENKIELISTEN KÄÄNTÄJÄOPISKELIJOIDEN VASTAUKSET 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 6

ALKUPERÄINEN TILANNE Tiina Mä taidan ottaa vielä pienen lasin. Tiina ((nousee seisomaan)) Sinä ((nouset suurin piirtein samaan aikaan))!tuo MULLEKIN SAMALLA. Mä käyn vessassa. Tiina Okei joo. KAI-KUVIO NORMAALI VASTAANOTTO Sinä Mä maksan sen sulle sitte. KEHOTUKSEN VASTAANOTTAJA ON ANTANUT KIELELLISEN TAKEEN TOIMINNASTA KEHOTUKSENALAINEN TOIMINTA ON JO KÄYNNISSÄ KESKUSTELIJAT OVAT SAMALLA TASOLLA, DIREKTIIVISYYDEN SYMMETRISYYS Imperatiivilauseen käyttö tällaisessa keskustelussa pyyntönä (ei käskynä) on erittäin tavallista. Mutta mikä on tilanne? Mikä mahdollistaa imperatiivilauseen käytön pyyntönä? 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 7

IMPERATIIVILAUSEET 13 TUNNIN AINEISTOSSA DIREKTIIVEJÄ YHTEENSÄ 415 IMPERATIIVILAUSEET 243 (58,6 %) Käskyjä yht. 23/243 (9 %) Myönteisiä yht. 229/243 (94 %) Kielteisiä yht. 14/243 (6 %) KYSYMYSLAUSEET 93 (22,4 %) VÄITELAUSEET 62 (14,9 %) JOS-LAUSEET 10 (2,4 %) VERBITTÖMÄT RAKENTEET 7 (1,7 %) 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 8

MIKSI DIALOGITEHTÄVÄN JA TODELLISUUDEN VÄLILLÄ ON RISTIRIITA? (1) Imperatiivilauseen suomennos käskylause ohjannee osaltaan käsityksiämme omasta kielenkäytöstämme. (2) Edellisestä ainakin osittain johtuu se, että kouluopetuksen imperatiivilauseesimerkit ovat usein joko kontekstista irrotettuja käskyfunktioisia lauseita tai kylttejä ja muita kirjoitettuja (institutionaalisia) ohjeita, mikä vahvistaa edelleen käsitystä (institutionaalisiin tilanteisiin rakentuneesta) käskevyydestä. (3) Dialogintäyttötehtävä on hyvin kaukana todellisesta kielenkäytöstä. Kirjalliseen dialogiin ei saa mukaan niitä merkityksiä, jotka tehdään mm. intonaatiolla, eleillä ja ilmeillä. Intonaatio, eleet ja ilmeet ovat lisäksi tiedostamattominta kielenkäytön aluetta. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 9

TOIMINTAAN KEHOTTAMISEN SYNTY: TODISTEITA LAPSEN KIELENKEHITYKSESTÄ 4.10.2016 Ihmisen sosiokognitiivinen kehitys ja direktiivisyyden synty paljon syvemmällä kuin kielellisissä merkityksissä ja niiden ilmentymissä, sanasto-kieliopin synnyssä ja kehityksessä Direktiivisyyden oppiminen erottamaton osa vuorovaikutukseen kasvamista YKSINKERTAINEN TEKO 1: huomion antaminen ja saaminen exchanging attention with a person YKSINKERTAINEN TEKO 2: elottomat oliot ja niihin vaikuttaminen acting on an object => syyn ja seurauksen ymmärtäminen Yksinkertaisten tekojen yhdistäminen: kohdistamalla ensin huomionsa toiseen osallistujaan, esimerkiksi äitiinsä, lapsi saa tämän tekemään valitsemalleen esineelle jotakin MONIMUTKAINEN, KOMPLEKSINEN TEKO complex act = SYMBOLINEN TEKO Direktiivisyyden siemen on vuorovaikutustarpeessa ja puhujan tahdossa saada omat tarpeensa tyydytetyiksi muiden avulla. YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 10

IMPERATIIVILAUSE JA SEN OPPIMINEN (ERI KULTTUUREISSA) Imperatiivilauseen oppimisen ensisijaisuus (verrattuna väite- ja kysymyslauseen oppimiseen): saksa (Stern & Stern 1928 [1907]: 38) venäjä (Bogoyavlenskiy 1973 [1957]: 290) englanti (esim. Halliday 1979) espanja ja katalaani (Grinstead 2000: 125) heprea, japani ja kaluli (Aikhenvald 2010: 325 330) suomi (Toivainen 1961: 305 307, 1980: 31 35; Laalo 2011: 23 25, 111 115) 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 11

DIREKTIIVISYYS OSANA KIELIOPPIA MAAILMAN KIELISSÄ Imperatiivilause (lähes) kaikissa maailman kielissä Imperatiivilause on lausemuodoista yksinkertaisin (verrattuna väitelauseeseen ja kysymyslauseeseen): IMPERATIIVILAUSE hyvin yksinkertainen: tule tänne [tulet tänne] tule [tule] VÄITELAUSE hiukan monimutkaisempi: (sinä) tulet tänne KYSYMYSLAUSE hiukan monimutkaisempi: tuletko (sinä) tänne Heath (1984: 343 344) ja nunggubuyu McGregor (1990) ja guniandi Frank (1990: 86 89) ja ika 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 12

OMPELUKONE 1 Veikko Huomennaks sä lähet Moskovaan [vai. 2 Sauli [joo. 3 Sauli Tiina hei. Elä ajas sillä konneela kum mä en 4 kuulem mittää. 5 (1.2) 6 Sauli Joo, 7 Veikko Säärikarvojaks sielä leika[taav vai. 8 Sauli [heh heh heh heh.nii, ei ompelukoneella säärikarvoja. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 13

KIHLAT 1 (1.3) 2 Missu Mit[en se, 3 Siiri [!Älä kerrov vielä, 4!Älä kerrov vielä muille. 5 Mää kerron ittes sit. 6 Missu Juu en kerro. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 14

SUOLANPUUTOSTAUTI Matti Liisa Matti Liisa Teppo Matti Seija Matti Joo se oli hirveen kiva matka. Ei olluk koko ajan niin kiirek ku yleensä. ((lisää suolaa omaan ruokaansa))!annam mullekkiv vähän sitä suolaa. [Ollos hyvä. Pöyrän kautta suala aina. [Jaa jaa. Taitaa olla isäntäparilla sualanpuutos tauti. Juu kyllä suala miähen tiällä pitää. ((lisää samalla puhuessaan suolaa omaan ruokaansa ja laskee sitten suolasirottimen pöydälle viereensä)) Matti!annatko mullekkiv vähä, [Sitä suolaa. [Juu toki. LIISA JA MATTI ISTUVAT VIEREKKÄIN SEIJA JA MATTI ISTUVAT MELKO KAUKANA TOISISTAAN 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 15

SUOLANPUUTOSTAUTI Matti Joo se oli hirveen kiva matka. Ei olluk koko ajan niin kiirek ku yleensä. Liisa ((lisää suolaa omaan ruokaansa)) Matti!Annam mullekkiv vähän sitä suolaa. Liisa [Ollos hyvä. Pöyrän kautta suola aina. Teppo [Jaa jaa. Taitaa olla isäntäparilla sualanpuutos tauti. Matti Juu kyllä suala miähen tiällä pitää. ((lisää samalla puhuessaan suolaa omaan ruokaansa ja laskee sitten suolasirottimen pöydälle viereensä)) Seija Matti!annatko mullekkiv vähä, [Sitä suolaa. Matti [Juu toki. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 16

SÄHKÖPOSTI Liisa Teija Liisa Teija Teija Liisa Liisa Teija Liisa Teija. Joo?!Lähetitsä mulles sen Kinnusen sähköpostin. Joo lähetin. Tai ootam mä tarkistan. ((tarkistaa lähetettyjen kansiosta)) Joo lähetin. Eiks oot tullup perille. No on se sit varmaan. Siinä tapauksessa. (2.0)!Viittitkö millään lähettääs sen uudelleen. Mä oon jotenkin ihan sekasin tänään. No kuule!ei oos suuri vaiva. Täältä tulee. % \_Kii:::to:::::s.% 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 17

PUHEEN KYSYMYSLAUSEEN ERIYTYMINEN: TENDENSSI (EI POIKKEUKSETON SÄÄNTÖ) Käytsä Käyksä samalla siellä kaupassa? => AITO KYSYMYS Käytsie Käytkö Käykkö samalla siellä kaupassa? => DIREKTIIVI, TOIMINTAAN KEHOTUS 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 18

TOIMINTA PIENI VAIVA KÄYNNISSÄ -tyyppi -tyyppi KIELELLINEN TAE ANNETTU -tyyppi SUURI VAIVA -tyyppi Vastaanottajan vaiva kasvaa Tuo mullekin samalla. Annatko mulle sitä suolaa. Kielellinen muoto kasvaa Viittitkö millään lähettää sitä uudestaan. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 19

HEIKILLE Liisa Pertti Hei!tuum mun kanssa sinne Heikille. Em mä tiiä. En mä tunnes sielt ketään. Älä viittik kiusatam mua koko ajan sillä samalla. Liisa!Tulisit nyt. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 20

VIKA LEIPÄPALA Timo Liisa!Voiks mä ottaa ton vikan leipäpalan?.juu!otav vaan. Sitä on lisää vaikka kuinka paljon. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 21

LÄHDEKIRJALLISUUTTA AIKHENVALD, ALEXANDRA Y. 2010. Imperatives and Commands. Oxford Studies in Typology and Linguistics. Oxford: Oxford University Press. BATES, ELIZABETH CAMAIONI, LUIGIA VOLTERRA, VIRGINIA 1976. Sensorimotor Performatives. Elizabeth Bates, Language and context: The acquisition of pragmatics s. 49 71. New York: Academic Press. BOGOYAVLENSKIY, D. N. 1973 [1957]. The acquisition of Russian inflexions. Teoksessa Charles A. Ferguson & Dan Isaac Slobin (toim.), Studies of child language development s. 284 292. New York: Holt, Rinehart and Winston. BYBEE, JOAN PERKINS, REVERE PAGLIUCA, WILLIAM 1994. The Evolution of Grammar. Tense, aspect, and modality in the languages of the world. Chicago and London: The University of Chicago Press. BATES, ELIZABETH CAMAIONI, LUIGIA VOLTERRA, VIRGINIA 1976. Sensorimotor Performatives. Teoksessa Elizabeth Bates, Language and context: The acquisition of pragmatics s. 49 71. New York: Academic Press. FRANK, PAUL 1990. Ika Syntax. Arlington: SIL and University of Texas. GRINSTEAD, J. 2000. Case, inflexion, and subject licensing in child Catalan and Spanish. Journal of Child Language Acquisition 27, s. 119 155. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 22

HALLIDAY, M. A. K. 1979. The Ontogenesis of Dialogue. Teoksessa Jonathan Webster (toim.) 2004, The Language of Early Childhood. Volume 4 in the Collected Works of M. A. K. Halliday s. 144 152. London: Continuum. HALLIDAY, M. A. K. MATTHIESSEN, CHRISTIAN M. I. M. 1999. Construing experience through meaning: a language-based approach to cognition. London: Cassell. 2004. An Introduction to Functional Grammar. Third Edition. London: Arnold. HEINE, BERND CLAUSI, ULRIKE HÜNNEMEYER, FRIEDERIKE 1991. Grammaticalization: A conceptual framework. Chicago: University of Chicago Press. HEATH, JEFFREY 1984. A Functional Grammar of Nunggubuyu. Canberra: Humanities Press, Australian Institute of Aboriginal Studies. HELASVUO, MARJA-LIISA 2001. Syntax in the Making. The emergence of syntactic units in Finnish conversation. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company. ISK 2004 = Hakulinen, Auli Vilkuna, Maria Korhonen, Riitta Koivisto, Vesa Heinonen, Tarja Riitta Alho, Irja 2004. Iso suomen kielioppi. SKST 950. Helsinki: SKS. ITKONEN, ESA 2008. Maailman kielten erilaisuus ja samuus. Osa I. Yleisen kielitieteen julkaisuja 12. Turku: Turun yliopisto. KAUPPINEN, ANNELI 1998. Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto. Tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista. SKST 713. Helsinki: SKS. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 23

LAITINEN, LEA LEHTINEN, TAPANI 1997. Johdanto. Tapani Lehtinen & Lea Laitinen (toim.), Kieliopillistuminen. Tapaustutkimuksia suomesta, s. 6 19. Kieli 12. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. LANGACKER, RONALD W. 1987. Foundations of Cognitive Grammar. Vol. 1. Stanford: Stanford University Press. 2008. Cognitive Grammar: A basic introduction. Oxford: Oxford University Press. LAURANTO, YRJÖ 2004. Puheen jaksotus, intonaatio ja välikielen pragmatiikan jäljitelty puhe. Boglárka Straszer & Anneli Brown (toim.), Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä s. 47 116. Kakkoskieli 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 2012. Optatiivirakenne ja direktiiviksi kieliopillistuminen. Puhe ja kieli 32 (4) s. 183 216. Luettavissa osoitteessa http://ojs.tsv.fi/index.php/pk/article/view/7622. 2013. Suomen kielen imperatiivi: yksi paradigma, kaksi systeemiä. Virittäjä 117 (2) s. 156 200. 2014. Imperatiivi, KÄSKY, direktiivi. Arkikeskustelun vaihtokauppakielioppia. Suomi 205. Helsinki: SKS. 2015. Direktiivisyyden rajoja. Suomen kielen vaihtokauppasyntaksia. Helsinki: Helsingin yliopisto. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 24

MCGREGOR, WILLIAM 1990. A Functional Grammar of Gooniyandi. Amsterdam: John Benjamins. NIRVI, R. E. 1947. Passiivimuotojen aktiivistumisesta. Suomi 104 s. 5 47. Helsinki: SKS. OSUMI, MIDORI 1995. Tinrin Grammar. Honolulu: University of Hawai i Press. ROSSI, GIOVANNI 2012. Bilateral and Unilateral Requests: The Use of Imperatives and Mi X? Interrogatives in Italian. Discourse Processes 49:5 s. 426 458. Luettavissa osoitteessa http://dx.doi.org/10.1080/0163853x.2012.684136. SHORE, SUSANNA 1992. Aspects of a Systemic-Functional Grammar of Finnish. Julkaisematon väitöskirja. Sydney: Macquarie University. Elektronisessa muodossa osoitteessa. SORJONEN, MARJA-LEENA 2001. Responding in Conversation. A study of response particles in Finnish. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company. VAN DER AUWERA, JOHAN DOBRUSHINA, NINA GOUSSEV, VALENTIN 2013a. Imperative- Hortative Systems. Matthew S. Dryer & Martin Haspelmath (toim.), The World Atlas of Language Structures Online. Munich: Max Planck Digital Library, chapter 72. Viitattu 29.1.2014. Saatavissa http://wals.info/chapter/72. 2013b. Imperative-Hortative Systems. Matthew S. Dryer & Martin Haspelmath (toim.), The World Atlas of Language Structures Online. Munich: Max Planck Digital Library, feature 72A. Viitattu 29.1.2014. Saatavissa http://wals.info/feature/72a. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 25