Mikä ja mitä on IPBES? 18.11.2013 Marina von Weissenberg/YM Neuvotteleva virkamies
SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Mikä IPBES? 3. Pitkä prosessi 4. Tavoite 5. Malli ja päätehtävät 6. Miksi Suomi tulisi olla mukana? T1-2 7. Kohti IPBES-2 Turkissa 9.-14.12.2013
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013-2020, toimenpide #99: Suomi osallistuu kansainvälisen luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevan hallitustenvälisen tieteellisen elimen (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services, IPBES) toimintaan. Selvitetään IPBES:iin liittyvät kansalliset tarpeet ja toimenpiteet, työn järjestäminen kotimaassa sekä Suomen tuki kansainväliselle IPBES:ille.
Mikä on IPBES? Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskeva paneeli, perustettu Panamassa huhtikuussa 2012. Pyrkii vahvistamaan tieteen ja politiikan välistä vuorovaikutusta Paneelin päätehtävänä on: Tiedon tuottaminen - Identifioida ja priorisoida tietoa päätöksentekijöille ja edistää toimia uuden tiedon tuottamiseksi; Arviointiraporttien laatiminen - Globaaleja, alueellisia ja tarvittaessa osaalueellisia arviointiraportteja; Poliittisen päätöksenteon tukeminen Tukea politiikan muodostamista ja toimeenpanoa identifioimalla päätöksenteon kannalta tarpeellisia työkaluja ja uusia menetelmiä; ja Toimintavalmiuksien vahvistaminen - Priorisoida keskeisiä toimintavalmiuksien vahvistamisen liittyviä tarpeita tieteen ja politiikan vuorovaikutuksen parantamiseksi.
Pitkä prosessi Identification of needs and gaps We need an IPBES Modalities of operation and establishment Nov. 2008 - Putrajaya, Malaysia Oct. 2009 - Nairobi, Kenya June 2010 - Busan, Republic of Korea Oct. 2011- Nairobi, Kenya April 2012 - Panama City, Panama Intersessional process Jan. 2013 - First plenary meeting Dec. 2013 - Second plenary meeting
Biodiversity and ecosystem services declining at Unprecedented rate: IPCC Assessment Reports UNEP Global Environment Outlook CBD Global Biodiversity Outlook (GBO) Countries have been calling for credible Permanent Intergovernmental science policy platform for biodiversity and ecosystem services.
Mandaatti UNGA/A/65/162: 17. requests UNEP, without prejudice to the final institutional arrangements for IPBES and in consultation with all relevant organizations and bodies, in order to fully operationalise the platform, to convene a plenary meeting providing for the full and effective participation of all Member States, in particular representatives from developing countries, to determine modalities and institutional arrangements for the platform at the earliest possible opportunity.
Establishment IPBES perustettiin hallitusten välisenä riippumattomana elimenä huhtikuussa 2012, Panamassa. Jäsenvaltioita 18.11.2013: 114. EU ei ole jäsen ja tästä neuvotellaan.
Tavoite: To strengthen the science-policy interface for biodiversity and ecosystem services for the conservation and sustainable use of biodiversity, long-term human wellbeing and sustainable development the science-policy interface for biodiversity and ecosystem services for the conservation and sustainable use of biodiversity, long-term human well-being and sustainable development
Mikä on IPBES? Mallia haettu IPCC:sta, täydentää myös YK:n luonnonvarapaneelia IPBES:ssa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden vuorovaikutus on kuitenkin läheisempi ja toimintavalmiuksien vahvistaminen yksi paneelin päätehtävistä. IPBES myös pyrkii hyödyntämään myös todennettua ei-tieteellistä tietoa (esim. alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt) Mukana: Hallitusten, tiedeyhteisö sekä kansainväliset ympäristösopimukset ja YKjärjestöt Sidosryhmät: kansalaisjärjestöt, yksityinen sektori, alkuperäiskansat, paikallisyhdistykset, mahdolliset rahoittajat, media sekä suuri yleisö.
Miksi Suomen ja Suomen tiedeyhteisön tulisi osallistua IPBES-työhön? Hallitusohjelman mukaisesti Suomesta rakennetaan biodiversiteetin vaalimisen edelläkävijämaata. Tämä edellyttää sujuvaa tiedonkulkua päättäjien, hallinnon ja tutkijoiden välillä. Suomi on ollut aktiivisesti mukana työssä IPBES-paneelin perustamisen puolesta.
TI) Vahva ja näkyvä rooli IPBES-työssä tukee johdonmukaisesti Suomen kv. ympäristöpoliittisia painopisteitä Suomi on pitkäjänteisesti edistänyt kv. ympäristöhallinnon vahvistamista, jossa tieteen ja politiikan välisen vaikutuspinnan vahvistaminen ja kv. ympäristösopimusten työn tehostaminen on ollut keskeinen osa näitä keskusteluita. Aktiivinen osallistuminen IPBES-paneelin työhön tukee myös vahvasti Suomen pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista kansainvälisten biodiversiteettisopimusten (MEAs) parissa. IPCC:n kyvystä tukea ilmastopolitiikan tekemistä on saatu vahvaa näyttöä.
II) Suomalaisella korkeatasoisella tutkimusosaamisella on annettavaa globaalin ympäristöyhteistyön hyväksi Erinomaiset valmiudet osallistua ja tukea paneelin toimintaa; kansainvälisesti korkeatasoisen ekologian ja biodiversiteettitutkimuksen ansiosta, myös lajistontuntemus on vahva; Suomen aktiivinen, näkyvä ja pragmaattinen rooli ympäristösopimuksissa; Suomen osallistuminen paneelin työhön tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet suomalaisille tutkijoille osallistua toimintaan ja päästä mukaan arviointityöhön. Osallistumalla tietotarpeiden identifioimiseen ja vaikuttamalla puuteanalyyseihin voi edistää uusia tärkeitä tutkimusaiheita.
Suomella ei voi olla vahvaa roolia IPBES-paneelissa ellei Suomen tiedeyhteisö ole aktiivisesti työssä mukana. Suomen tutkimuskentässä on kuitenkin katvealueita, joihin tulee suunnata enemmän voimavaroja tiedon vaikuttavuuden parantamiseksi ja paneelin työn tukemiseksi. Kataisen HO: Käynnistetään tutkimusohjelma luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden taloudellisen merkityksen arvioimiseksi. Verkostoitumalla sekä kansainvälisesti että kansallisesti suomalainen tutkimus saa ansaitsemaansa näkyvyyttä ja tutkijat voivat edistää mahdollisuuksiaan tutkimusyhteistyöhön ja -rahoitukseen. Se tarjoaa myös tutkijoille ja päättäjille kansainvälistä perspektiiviä ja ymmärrystä globaaleista prioriteeteista.
On tarpeen käydä aktiivista keskustelua kansallisesta IPBES-työstä. Tärkeää, että eri ministeriöiden alaisuudessa ja toimivat alaan liittyvät tutkimuslaitokset ovat aktiivisesti mukana IPBES-työssä ja mahdollisuuksien mukaan IPBES sisällytetään myös laitosten tehtäviin sekä tulossopimuksiin. Suositeltavaa käydä keskustelua keskeisten tutkimusrahoittajien kanssa mahdollisuuksista sisällyttää IPBES-työ tutkimusohjelmien/- hankkeiden aiheiden joukkoon (esim. Suomen Akatemia, Tekes). Esim. Norjan kokemuksen mukaan on ollut tärkeää osallistaa heidän kansallinen tutkimusneuvosto IPBES-työhön mm. siksi, että he osallistuvat tulevien tutkimusohjelmien kehittämiseen.
First Plenary IPBES-1 Bonnissa, Saksassa Tammikuussa 2013 2013
IPBES-2 Antalyassa, Turkissa Joulukuussa 2013 Asialistalla: Alustava työohjelma 2014-2018; Rahoituksen ja budjetin järjestäminen ja siitä päättäminen; Säännöt ja menettelyt; Hallinnolliset ja institutionaaliset järjestelyt; Viestintäasiat ja sidosryhmien sitouttaminen. First Plenary
KIITOS TACK! www.ipbes.net www.ipbes.net/plenary/ipbes-2-documents