IPBES ja Suomi Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä

Transkriptio

1 IPBES ja Suomi - Selvitys kansallisesta järjestäytymisestä Laura Niskanen/YM laura.niskanen@ymparisto.fi

2 Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma , toimenpide #99: Suomi osallistuu kansainvälisen luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevan hallitustenvälisen tieteellisen elimen (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services, IPBES) toimintaan. Selvitetään IPBES:iin liittyvät kansalliset tarpeet ja toimenpiteet, työn järjestäminen kotimaassa sekä Suomen tuki kansainväliselle IPBES:ille.

3 IPBES-selvitys Tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisuuksia: IPBES-työn järjestämiseksi kansallisella tasolla; ja miten Suomen kehitysyhteistyössä voitaisiin vahvistaa kehitysmaiden biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskevia tutkimusvalmiuksia Asiantuntijahaastattelut, kyselyt; touko-elokuu 2013, luonnos kommenteilla syksyllä 2013 Ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti-suunnitteluryhmän tehtävänä on alkuvuodesta 2014 antaa suosituksensa YM:lle kansallisen IPBESyhteistyön perustamisesta.

4 Miksi Suomen ja Suomen tiedeyhteisön tulisi osallistua IPBES-työhön? 1) Suomalaisella korkeatasoisella tutkimusosaamisella on annettavaa globaalin ympäristöyhteistyön hyväksi 2) Vahva ja näkyvä rooli IPBES-työssä tukee johdonmukaisesti Suomen kv. ympäristöpoliittisia painopisteitä

5 Suomen IPBES-rahoitus Suomi tukenut IPBES-paneelin työtä yhteensä eurolla vuosina , keskimäärin n /vuosi YM , lisäksi matkatukea suomalaisille asiantuntijoille. UM käsittelee tukea paneelille joulukuussa Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC): keskimäärin n /vuosi (vuosina ) Kansainvälinen luonnonvarapaneeli: keskimäärin noin /vuosi (vuosina ) Vuosi Tukikohde Euroa Lähde 2015 Alustava varaus YM 2014 Alustava varaus YM 2013 Kehitysmaiden osallistuminen IPBES-2 kokoukseen ( ) UM Tuki kansalliselle IPBES-työlle YM 2012 Tuki kansalliselle IPBES-työlle YM Alkuperäiskansakysymykset sekä työpajan pitäminen yhteispohjoismaisesti, IPBES:n perustamiskokouksen yhteydessä YM 2009 Tuki IPBES-2 kokouksen järjestämiselle YM Tuki kehitysmaiden osallistumiselle toiseen IPBES:in perustamista käsittelevään kokoukseen Toteutunut yhteensä Toteutunut + alustavat varaukset yhteensä UM

6 Mallia ilmastopuolelta? Kokemuksia IPCC-työryhmän työstä Valmistelee Suomen osallistumista IPCC:n toimintaan. YM:n asettaman ja IL:n johdolla toimiva työryhmä koostuu ministeriöiden, tutkimuslaitosten, ja yliopistojen ja korkeakoulujen edustajista. Toiminut hyvin, tukee osaltaan tutkimuksen ja ilmastopolitiikan välistä vuorovaikutusta Suomen IPCC-kannanmuodostus saa tukea laajalta tutkijajoukolta. Keskustelu on pysynyt selkeästi tieteellisissä kysymyksissä IPCC-raporttien viestintä merkityksellistä ilmastopolitiikan etenemiselle (työryhmä, tutkimuslaitokset sekä kirjoittajat) Työprosessi on raskas ja työläs, erityisesti vastuutehtävissä toimiville kirjoittajille. Uusien kasvojen värvääminen kirjoittajakuntaan tärkeää

7 Kokemuksia kansallisen IPCC-työryhmän työstä Ministeriöiden ja tutkimusorganisaatioiden on tärkeä tehdä osansa, että suomalaiskirjoittajilla on riittävät resurssit Seminaarit ja kommentointipalaverit tukevat työtä merkittävästi. Luonnosten pitäminen luottamuksellisina on toiminut hyvin. Tieteen ja politiikan vuorovaikutuksen lisääminen ja tiedeyhteisön viestin kerääminen päätöksentekijöille ei synny ilman erityistoimia. Tärkeää, että IPCC-vastuut on kirjattu hallituksen periaatepäätökseen ja että tarvittavista voimavaroista huolehditaan. Työryhmän kokoonpanoa suunniteltaessa tulee miettiä millaista asiantuntemusta heiltä toivotaan ja millaista keskustelua ryhmän halutaan katalysoivan.

8 Kokemuksia muista maista Kysely: Belgia, Iso-Britannia, Norja ja Saksa Tärkeää tunnistaa sidosryhmien erilaiset kiinnostuksen kohteet ja näkemykset IPBES-paneeliin liittyen. Tärkeää laatia kansallisella tasolla johdonmukainen tiedotuspolitiikka, jotta kaikilla sidosryhmillä on hyvä ymmärrys IPBES:n tavoitteista ja toiminnasta (Saksa). Tärkeää, että tutkimusneuvosto on mukana työssä: hyvät verkostot ja hyvä käsitys tutkimusyhteisöstä, hyvä käsitys nykyisistä tutkimusohjelmista sekä projektien relevanssista IPBES:lle ja että he osallistuvat tulevien ohjelmien kehittämiseen (Norja)

9 Kansallinen järjestäytyminen 1) Kansallinen IPBES-työryhmä ja IPBES-foorumi Tutkijoita ja päätöksentekijöitä sisältävä suppeampi IPBEStyöryhmä ja laajempi IPBES-foorumi, johon eri sidosryhmät kutsutaan laaja-alaisesti mukaan. Tukisi IPBES:in kantavaa perusperiaatetta tieteen ja politiikan välisen vuorovaikutuksen lisäämisestä. Laaja kannatus

10 Ehdotus kansallisen IPBES-työryhmän ja foorumin yhteisiksi tehtäviksi: Toimia IPBES:n kansallisena verkostona Suomessa; Keskustella kansallisista tietotarpeista ja muista paneelin kannalta ajankohtaisista kansallisista asioista; Identifioida prioriteetteja, joita Suomen tulisi ajaa IPBES-työssä; ja Ehdottaa suomalaisia asiantuntijoita IPBES:in asiantuntijatehtäviä varten.

11 Ehdotus IPBES-työryhmän yksityiskohtaisemmiksi tehtäviksi: Osallistua Suomen kantojen ja näkemysten kokoamiseen ja esittämiseen IPBES:n raportteihin; Osallistua yhdessä kansallisen yhteysviranomaisen kanssa IPBES:n toimintaan liittyvien ja täysistunnossa keskusteltavien asioiden valmisteluun; Tiedottaa IPBES:n työn tuloksista ja työn vaiheista, ml. määritellä IPBES:in kansainvälisen tason viestien kansallinen asiayhteys; Edistää suomalaisten asiantuntijoiden osallistumista IPBES-työhön, ml. välittämällä IPBES:stä tulevia pyyntöjä kohdennetusti asiaan perehtyneille asiantuntijoille ja kokoamalla Suomen asiantuntijaehdotukset IPBESsihteeristön pyyntöjen perusteella;

12 Ehdotus IPBES-työryhmän yksityiskohtaisemmiksi tehtäviksi (jatkuu): Koota ehdotukset Suomen edustajista täysistuntoihin, asiantuntijakokouksiin, työpajoihin, muihin tilaisuuksiin; Konsultoida IPBES-sidosryhmää säännöllisesti ja tarpeen vaatiessa seminaarien, työpajojen ja muiden tapaamisten kautta; mahdollisesti laajempia avoimia tapahtumia myös Pohtii Suomen prioriteetteja IPBES-työssä ja käy vuoropuhelua aiheesta IPBES-foorumin kanssa; ja Pohtii Suomen IPBES-työryhmän resurssointikysymystä;

13 Ehdotuksia toimintaan liittyen Työryhmä asetetaan IPBES:n työohjelmasyklien mukaan Työryhmä tapaisi 2-4 krt vuodessa, foorumi 1-2 krt Työryhmän tutkijajäsen osallistuisi Suomen delegaation mukana täysistuntoihin Kansalliselle työlle laaditaan viestintäsuunnitelma Tarve kartoittaa sidosryhmien erilaiset kiinnostuksen kohteet ja näkemyksen työn alkaessa Kansallinen yhteystaho on YM Ainakin puheenjohtajan tulisi edustaa tiedeyhteisöä Puheenjohtajalla tärkeä viestinnällinen rooli edustaa paneelia kansallisella tasolla ja lisätä tietoisuutta paneelista

14 Työryhmän jäsenyys Laaja-alainen osaaminen, ehdotuskirjeet Aktiivisia toimijoita kansallisen IPBES-työn tukemiseksi ja muun tiedeyhteisön osallistumisen mobilisoimiseksi. Tutkijoita, jotka olisivat todennäköisesti olemaan mukana IPBESpaneelin työssä esim. kirjoittajina, asiantuntijakommentoijina tai mahdollisesti MEP-asiantuntijapaneelin tulevina jäseninä. Linkit yhteistyön ja vuoropuhelun kannalta tärkeimpiin työryhmiin, verkostoihin ja kv. ympäristösopimuksiin liittyvään työhön

15 Työryhmän jäsenehdotus Tutkijat (11) Yliopistot Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Turun yliopisto Oulun yliopisto Tutkimuslaitokset Suomen ympäristökeskus (SYKE) Luonnontieteellinen keskusmuseo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Metsäntutkimuslaitos (Metla) Pellervon taloustutkimus (PTT) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

16 Työryhmän jäsenehdotus Ministeriöt (5) Ympäristöministeriö (YM) Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) Ulkoasiainministeriö (UM) Valtiovarainministeriö (VM) Valtionneuvoksen kanslia VNK (Indikaattorit ja hyvinvoinnin mittaaminen) Muut (2) Kuntaliitto Suomen Akatemia Pysyvät asiantuntijat (2) YM:n ja työryhmän sihteeritahon viestinnän asiantuntijat

17 IPBES-foorumin jäsenehdotus 1) Yliopistot (5) Aalto-yliopisto Lapin yliopisto (ml. Arktinen keskus) Åbo Akademi C-BIG Conservation Biology Informatics Group (HY) Thule-instituutti (OY) 2) Tutkimuslaitokset (4) Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti (EKAY) Geologian tutkimuskeskus (GTK) Ilmatieteen laitos (IL) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) 3) Viranomaistahot (10) Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Puolustusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Liikenne- ja viestintäministeriö ja/tai Liikennevirasto Metsähallitus Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Suomen riistakeskus Tilastokeskus

18 IPBES-foorumin jäsenehdotus 4) Kansalaisjärjestöt ja alkuperäis- ja paikallistiedon haltijat (5) Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL) BirdLife Suomi ry Natur och Miljö Saamelaiskäräjät WWF Euroopan metsäinstituutti (EFI) 5) Tieteelliset seurat ja yhdistykset (5) Societas pro Fauna et Flora Fennica Suomen Biologian Seura Vanamo Suomen Metsätieteellinen Seura TUTKAS - Tutkijoiden ja kansanedustajien seura YHYS - Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura ry 6) Yksityinen sektori (2-4) Yritysvastuuverkosto FIBS ry ( Yksityinen sektori & luonnon monimuotoisuus -asiantuntijapalvelut') Yrityksiä esim. maankäytön suunnittelun, matkailun ja bioenergian alalta) 7) Etujärjestöt (3) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Metsäteollisuus ry 8) Rahoittajat (1) Tekes Säätiöt (Nessling, Kone, Wihuri, Emil Aaltonen)

19 Linkit muihin työryhmiin ja verkostoihin: Ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti-suunnitteluryhmä Luonnon monimuotoisuuden kansainvälisten asioiden asiantuntijatyöryhmä ( kv-bd seurantaryhmä ) Alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän Artikla 8j-työryhmä Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET (MTT, Metla, SYKE, RKTL, Evira and GL) kokoaa yhteen tutkimus- ja kehittämistoimintaa, asiantuntija- ja tukipalveluja sekä ympäristöön ja uusiutuvien luonnonvarojen hoitoon ja käyttöön liittyviä tietovarantoja.

20 Linkit muihin työryhmiin ja verkostoihin (jatkuu): Suomalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen osallistuminen keskeisiin kv. biodiversiteetti- ja ekosysteemipalveluiden verkostoihin tarjoaa linkin näihin ryhmiin/hyödyntää tätä yhteyttä myös kansallisessa IPBES-työssä. Euroopan biodiversiteettitutkimuksen paneeli EBPRS Suomella erityinen intressi tukea EPBRS:n ja IPBES:n synergioita EU:n tutkimuksen puiteohjelma Horisontti 2020 Tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina yhteensä 70,2 miljardilla eurolla. ALTER-net (Europe s biodiversity research network) 26 tutkimuslaitosta, yliopistoa ja tutkimuksen viestijäorganisaatiota 18 eri maasta. Tieteidenvälinen tutkimus, tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen, koulutus sekä tieteen ja politikan välinen vuorovaikutus

21 Johtopäätöksiä/Suosituksia Suositeltavaa, että YM valmistelee Valtioneuvoston periaatepäätöksen kansallisen IPBES-työn järjestämisestä. YM:n on tarpeen käydä aktiivista keskustelua kansallisesta IPBES-työstä niiden ministeriöiden kanssa, joiden hallinnonalalla paneelin toiminta ulottuu. Työn onnistumisen kannalta on tärkeää, että IPBES-työ nähdään laaja-alaisesti ja yhteisenä hankkeena ja kansallisen työn resursointi jaetaan ministeriöiden välillä. YM:n tulee johtaa keskustelua rahoituksen turvaamisesta kansalliselle toiminnalle. Kansallisen toiminnan rahoituksessa tulisi huomioida tarve tukea suomalaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden osallistumista IPBEStyöhön (matkakulut ja kirjoittamistyö).

22 Tärkeää, että ministeriöiden alaisuudessa toimivat alaan liittyvät tutkimuslaitokset ovat aktiivisesti mukana IPBES-työssä ja mahdollisuuksien mukaan IPBES sisällytetään myös laitosten tehtäviin sekä tulossopimuksiin. Suositeltavaa käydä keskustelua keskeisten tutkimusrahoittajien kanssa mahdollisuuksista sisällyttää IPBES-työ tutkimusohjelmien/- hankkeiden aiheiden joukkoon. Esim. Norjan kokemuksen mukaan on ollut tärkeää osallistaa heidän kansallinen tutkimusneuvosto IPBEStyöhön mm. siksi, että he osallistuvat tulevien tutkimusohjelmien kehittämiseen.

23 Ratkaisevaa saada mukaan laaja kirjo eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita kansalliseen työhön ja saavuttaa tasapainoinen jäsenjakauma luonnontieteiden ja yhteiskunta-/taloustieteiden välillä. Tärkeää aloittaa kansallinen IPBES-työ aktiivisesti syksyllä 2013, ainakin Ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti-suunnitteluryhmän piirissä sekä järjestämällä ensimmäinen kansallinen konsultaatioseminaari sidosryhmille. Alkuvuodesta 2014 suositus YM:lle kansallisen IPBES-yhteistyön perustamisesta.

24 Kansallisen IPBES-työn käynnistyessä on suositeltavaa laatia johdonmukainen tiedotuspolitiikka kansallisella tasolla edistämään sidosryhmien ymmärrystä IPBES:n tavoitteista ja toiminnasta. Esimerkiksi Saksassa on koettu tärkeänä tunnistaa sidosryhmien erilaiset kiinnostuksen kohteet ja näkemykset IPBES-työhön liittyen. Kansallinen asiantuntijatietokanta koottava asiantuntijanimityksiä varten.

25 Kommentteja, kysymyksiä? KIITOS