L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06-367 5211 telefax 06-3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2005 Diaarinumero LSU-2005-Y-104 (111) (muutos) 0801Y0036-111 (4.6.2002 myönnetty ympäristölupa on muilta osin siirretty tähän päätökseen) ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee PVO- Lämpövoima Oy 4.6.2002 myönnetyn ympäristöluvan muutosta Kristiinankaupungin Lålbyssä. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus ympäristölupapäätöksen täytäntöönpanosta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA PVO-Lämpövoima Oy Frilundintie 7 65170 VAASA LAITOS Kivihiilivoimalaitosten tuhkien ja kipsijätteen kaatopaikka Lålby Kristiinankaupunki HAKEMUS YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMISEKSI PVO-Lämpövoima Oy on 28.1.2005 jättänyt hakemuksen Lålbyn tuhkakaatopaikan ympäristölupapäätöksen muuttamiseksi. Hakemusta on täydennetty 2.2.2005. Hakemuksen mukaan Kristiinan hiilivoimalaitoksen käyttö on ollut aiemmin arvioitua suurempaa. Lupaan haetaan muutosta siten, että läjitys voi olla enintään 95 000 tonnia vuodessa. Lisäksi lupaa halutaan muutettavaksi siten, että muuallakin lähialueella (noin 100 kilometrin etäisyydellä) syntynyttä kivihiilivoimalaitostuhkaa voidaan tarvittaessa läjittää Lålbyn tuhkan läjitysalueelle, kuitenkin niin, että mainittu enimmäismäärä pysyisi 95 000 tonnia vuodessa. MUUTOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Alueelle menevä liikennemäärä lisääntyy siten, että se voi olla enintään 10 rekka-autoa vuorokaudessa. Kuljetukset voimalaitokselta läjitysalueelle tapahtuvat teitä MT 662 ja E8 pitkin. Luvan muutos ei lisää ympäristöriskejä. Päästötarkkailu jatkuu aikaisemman luvan mukaisesti.
2 Hakemukseen on liitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä yhteysviranomaisena toimivan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 4.1.2005 päivätty lausunto. Lausunnossa yhteysviranomainen katsoo, ettei ympäristövaikutusten arviointi tässä vaiheessa vielä ole tarpeen. 4.6.2002 MYÖNNETYN YMPÄRISTÖLUVAN KERTOELMAOSA JA LUPAHAKEMUK- SEN KÄSITTELY TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS PVO -Lämpövoima Oy:n kivihiilivoimalaitosten lento- ja pohjatuhkan sekä epäkurantin kipsin varasto- ja loppusijoitusalue (kaatopaikka) sijaitsee Kristiinankaupungin Lålbyn kylässä tiloilla RN:o 13:80 ja 13:79. Kaatopaikka-alue sijaitsee Lålbyssä noin 5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta ja 8 kilometrin etäisyydellä Kristiinan voimalaitoksesta. Sijoitusalue rajoittuu pohjoispuolelta Kristiinankaupungin Lålbyn kaatopaikkaan ja länsipuoleltaan valtatie 8:aan. Alueella ei ole asemakaavaa. Seutukaavassa ei ole varauksia suunnittelualueelle. Lapväärtin osayleiskaavassa, jota ei ole vahvistettu, alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on ympäristönsuojelulain 28 1. ja 2. momentin 4- kohdan mukaan oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus käsittelee kaatopaikan ympäristölupahakemuksen (ympäristönsuojeluasetuksen 6 1. momentin 12 a-kohta) ja jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikan ympäristölupahakemuksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tn vuodessa (YsA 6 1.mom. 12 d-kohta). HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on jätetty 11.1.2001. Hakemusta on täydennetty 20.3.2001, laskelma tuhkan hyötykäyttömääristä kaatopaikan rakenteissa on saapunut 27.3.2001 ja kaatopaikka-alueen perustilaselvitys sekä esitys tarkkailuohjelmaksi 11.10.2001. Esitys vaihtoehtoiseksi pohjarakenteeksi ja pintarakennetta koskeva täsmennys on jätetty 4.2.2002. PVO-Lämpövoima Oy on 26.3.2002 esittänyt, että luvan hakijaksi muutetaan PVO-Lämpövoima Oy (alunperin PVO-Lämpövoima Oy, Kristiinan voimalaitos). Muutetut piirustukset ovat saapuneet 8.4.2002. Kaatopaikan mitoitusta on selvennetty ja kaatopaikan jätemääriä on tarkistettu sekä vaihtoehtoista pohjarakennetta on täsmennetty 16.4.2002. LUPAVELVOLLINEN TOIMINTA JA SIJOITUSALUE Lålbyn alueelle loppusijoitetaan PVO-Lämpövoima Oy:n, lähinnä Kristiinan voimalaitoksen lentotuhkaa (YM:n päätöksen mukainen jätekoodi 10 01 02) keskimäärin 25 500 tn vuodessa ja pohjatuhkaa (jätekoodi 10 01 01) noin 4 500 tn vuodessa sekä epäkuranttia, hyötykäyttöön soveltumatonta kipsiä (jätekoodi 10 01 05) noin 3 000 tonnia vuodessa. Lålbyn alueelle on mahdollista vastaanottaa nykyisillä tuotantomäärillä lento- ja pohjatuhkaa sekä epäkuranttia kipsiä 20 vuoden ajan. Lentotuhkan vaatima täyttötilavuus on vähintään 900 000 m 3 rtr (rakenneteoreettinen) ja pohjatuhkan 150 000 m 3 rtr ja epäkurantille kipsille 50 000 m 3 rtr. Jos
3 epäkuranttia kipsiä muodostuu vähemmän voidaan varattua aluetta käyttää myös tuhkan sijoittamiseen. Lupahakemuksen mukaan lento- ja pohjatuhkaa sekä kuitusavea hyödynnettäisiin pohja- ja pintarakenteissa sekä tierakenteessa yhteensä noin 300 000 m 3. Alueen pinta-ala suojavyöhykkeineen on noin 21 ha, josta toiminnallista aluetta on noin 16,5 ha ja huolto-, vedenkäsittely- ja tiealueita on noin hehtaari. Lento-, pohjatuhkan sekä epäkurantin kipsin sijoitusalueet rakennetaan vaiheittain. Läjitysalueiden korkeudet ovat pintarakenteineen lentotuhka-alueella +43 m, pohjatuhka-alueella +38 m ja epäkurantin kipsin alueella +34 m. Alueen luontainen maanpinnan taso on länsiosassa noin +22.2 m nousten itään mennessä ja ollen korkeimmillaan noin +29.3 m. Alueella joudutaan louhimaan kalliota. Kaatopaikan toiminnallisen alueen ympärille jätetään suojapuustoa, länsireunaan, valtatie 8 varteen noin 50 metriä, alueen etelä- ja itäosaan noin 20 metriä ja pohjoiseen noin 10 metriä. Sijoitusalueen maankäyttö Sijoitusalue on nykyisin metsätalouskäytössä. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Kristiinakaupungin Lålbyn kaatopaikka. Jätteiden vastaanotto kaatopaikalle on päättynyt marraskuussa 2001. Valtatie 8 kulkee alueen länsirajaa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1 kilometrin päässä suunnitellusta kaatopaikasta. Maaperäsuhteet Kaatopaikka-alueella tehtiin 11 painokairausta ja 2 tärykairausta. Kairaukset upotettiin kovaan pohjaan saakka. Kairaussyvyydet olivat matalia ja kairaukset päättyivät kiveen tai kallioon. Maanäytteiden mukaan (pisteet P3 ja P4) maaperä on silttistä hiekkamoreenia ja routivaa. Pohjaveden esiintyminen tutkittiin kuudessa pisteessä (P2, P3, P4, P7, P9 ja P11). Pintavesinäytteitä otettiin yksi (OJA1) ja pohjavesinäyte kaupungin rakentamasta pohjavesiputkesta. Suunnittelualueen keski- ja länsiosassa on avokallioharjanne. Harjanteiden välissä oleva maaperä on (silttistä) hiekkamoreenia, jota peittää ohuehko humus- ja turvekerros. Pisteissä P6 ja P7 esiintyy karkeampaa hiekkamoreenia. Kallion päällä oleva pohjamoreeni on lohkareista. Turvekerrokset ovat paksuimmillaan 0,5...0,8 m. Pintavesisuhteet Suunnittelualue kuuluu pääosin Lapväärtinjoen alaosan valuma-alueeseen ja se sijaitsee Lapväärtinjokeen laskevien ojien latvoilla. Noin puolet alueen pintavesistä virtaa suo-ojia pitkin länteen valtatie 8 alitse ja laskee noin 5,5 kilometrin päässä Mångärdsdiketinä Lapväärtinjokeen noin 2 kilometrin päässä joen suistoalueesta. Mångärdsdiketin varrella on kaksi turkistarhaa ja runsaasti peltoviljelmiä. Lapväärtin-Isojoen vesistöalue kuuluu lähinnä meritaimenkantansa johdosta UNESCO:n kansainväliseen ns. Projekt Aqua vesistönsuojelukohteisiin. Alue on suojeltu koskiensuojelulain nojalla vesirakentamiselta. Vesistö kuuluu maa- ja metsätalousministeriön suojeluvesityöryhmän kohteisiin ja ympäristöministeriö on luokitellut alueen erityistä suojelua vaativiin vesistöihin vuonna 1992. Lapväärtinjoen valuma-alueen koko on noin 1000 km 2 ja keskivirtaama 13,6 m 3 /s. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,21 km 2 eli 0,02 % Lapväärtinjoen valuma-alueesta. Lapvääritinjoen veden laatu alajuoksulla vaihtelee. Happamien sulfaattimaiden ja kuormituksen lisääntyessä vesi happamoituu ja sen puskurikyky laskee. Maatalous on alajuoksun merkittävin kuormittaja ja peltoviljely on suurin yksittäinen ravinnelähde.
Pohjavesisuhteet 4 Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 8 kilometrin päässä suunnittelualueesta itään. Alueella kivennäismaakerrokset ovat ohuita, joten pohjaveden varastoitumista alueelle ei käytännössä tapahdu. Luonnontilassa pohjavesi virtaa alueelta kahta tai kolmea reittiä. Valtaosa alueelta muodostuvasta pohjavedestä virtaa lounaaseen purkautuen lopulta Mångärdsdiketiin ja sen sivuhaaroihin. Toinen virtaussuunta on etelä, missä pohjavesi purkautuu pääosin pintavedeksi Lålbyn taajaman halki virtaavaan ojaan. Pieni osa alueen pohjavesivirtauksesta voi suuntautua pohjoiseen kohti Kristiinankaupungin kaatopaikkaa. Maaperätutkimusten yhteydessä pohjavettä havaittiin viidessä pisteessä, mutta antoisuus on yhtä putkea lukuun ottamatta huono. Pisteissä pohjavesi esiintyi 0,2...0,3 metrin syvyydellä maanpinnasta ja tulokset ilmentävät lähinnä pintakerrosvaluntaa. Maaperä on pääosin tiiviitä ja heikosti vettä johtavaa silttiä sekä siltti- ja hiekkamoreenia. Alueella muodostuvan pohjaveden määrä on pieni. Arviolta 10...15 % sadannasta muodostuu pohjavedeksi loppuosan poistuessa alueelta pintaja pintakerrosvaluntana sekä haihtumalla. Kaatopaikan perustilaselvitys Valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaan kaatopaikan perustila tulee selvittää ennen kaatopaikan käyttöönottoa. Yleissuunnitelman yhteydessä alueen pinta- ja pohjavesiä on tutkittu keväällä 2000. Pysyviä pohjavesiputkia on asennettu marraskuussa 2000 neljä ja näytteitä on otettu kaksi kertaa 3.1.2001 ja 26.6.2001. Helmikuussa 2001 mitattiin suunnittelualueen ulkopuolelta pohjaveden korkeudet neljästä uudesta pisteestä. Pintavesinäytteitä otettiin kolme kertaa 3.1.2001, 18.4.2001 ja 26.6.2001 viidestä pisteestä sekä kaksi kertaa valtatie 8 lounaispuolella olevasta entisen turkistarha-alueella olevasta lähteestä. Näytteidenoton yhteydessä mitattiin pohjavedenpinnan korkeudet sekä virtaamat ojissa ja lähteestä. Alueella esiintyvä pohjavesi on vähähappista johtuen tiiviistä maakerroksista. Veteen liuenneen humuksen ja raudan takia väriluku on korkea. Heikon happitilanteen takia myös rautaa esiintyy kaikissa pisteissä runsaasti. Pohjaveden näytteenottopisteistä alueen pohjoislaidassa oleva kaupungin asentamasta pohjavesiputkesta otettujen vesinäytteiden sekä pisteen HP4 veden laadussa näkyy kaupungin kaatopaikan vaikutus kohonneena sähkönjohtavuutena ja kloriidipitoisuuden nousuna. Ravinnepitoisuudet typen suhteen ovat selvästi koholla kaupungin pisteessä ja lievemmin pisteessä HP4. Tutkituista metalleista talousvesinormeihin verrattuna ylityksiä oli kaupungin pisteessä sekä pisteissä HP4 ja HP13 arseeni-, lyijy- ja nikkelipitoisuuksien osalta. Mineraaliöljyä esiintyy kaupungin pisteessä ja tammikuussa otetussa näytteessä oli myös pieniä määriä MTBE:tä ja tolueenia, joita ei enää havaittu kesäkuun näytteissä. Halogenoituja liuottimia ei havaittu. Pisteet HP11 ja HP14 edustavat lähes puhtaita, luonnontilaisia pohjavesiä. Pintavesissä on tyydyttävä tai hyvä happipitoisuus lukuun ottamatta pisteitä P7 ja Oja1, jotka kummatkin sijaitsevat Kristiinankaupungin kaatopaikan lietealtaisiin nähden niiden alapuolella. Pisteissä P7 ja Oja1 on havaittavissa yhdyskuntajätteen kaatopaikan vaikutukset. Väriluvut vastasivat humusveden väriä, sähkönjohtavuus oli koholla, samoin kloridipitoisuus. Kemiallinen ja biologinen hapenkulutus sekä ravinnepitoisuudet ovat olleet koholla näissä pisteissä, muualla normaaleja. Tutkituista metalleista rautaa esiintyi näissä pisteissä runsaasti. Muiden metallien pitoisuudet olivat alhaiset. Pisteessä Oja2 ovat sinkki- ja nikkelipitoisuudet lievästi suuremmat kuin muissa tutkituissa pisteissä. Samoin pisteessä P7 havaittiin ajoittain muita pisteitä suurempia pitoisuuksia seleenin, arseenin, kromi IV:n, nikkelin ja sinkin suhteen. Oja2:n ja Oja3:n vesiä voidaan pitää suhteellisen hyvälaatuisina.
Kasvillisuus ja eläimistö Alueen kasvillisuus vaihtelee kuivasta kangasmetsästä sekametsään ja soistuneeseen kangasmetsään. Alueella on paikoin taimikkoa. Alueella esiintyy avokallioista kangasmetsää. 5 LÅLBYN ALUEELLE SIJOITETTAVAT JÄTTEET JA MUODOSTUVAT JÄTEVEDET Hiilikattilassa kivihiilen poltosta palamatta jäävä osa, hienojakoinen lentotuhka erotetaan savukaasuista sähkösuodattimen avulla ja siirretään tuhkasiiloon. Tuhkasiilosta tuhka kuljetetaan autoilla hyötykäyttöön tai loppusijoitusalueelle. Lentotuhkan ja pohjatuhkan määrät vaihtelevat vuosittain riippuen voimalaitoksen käyttötuntimääristä sekä polttoaineena käytettävän hiilen tuhkapitoisuudesta. Lentotuhkaa syntyy keskimäärin noin 25 500 t/a ja pohjatuhkaa on noin 4 500 t/a. Lentotuhka Lentotuhka vastaa rakeisuudeltaan silttiä. Kuivana lentotuhka on pölyävää ja märissä olosuhteissa tuore tuhka liettyy helposti. Läjitettynä tuhkan tilavuuspaino on 0,6...0,8 t/m 3. Tiivistämällä tuhkan tilavuuspainoa voidaan kasvattaa yli 1 t/m 3. Tuhkan sisältämän vapaan kalkin CaO sekä silikaattiyhdisteiden vuoksi tuhkalla on podsonaalisia ominaisuuksia. Tiivistettynä lentotuhka on heikosti vettä läpäisevää, k-arvolla ilmoitettuna tiivistetyn tuhkan vedenläpäisevyys on 1*10-7...1*10-8 m/s. Tuhkan kemiallinen koostumus vaihtelee riippuen käytettävän polttoaineen alkuperästä. Siinä on kalsium-, magnesium-, natrium-, kaliumyhdisteiden lisäksi pieniä pitoisuuksia suoloja, raskasmetalleja, seleeniä ja arseenia. PVO:n Kristiinan voimalaitoksen tuhkan analyysissä raskasmetallien (Mo, V, Ni, Zn, Cr, Mn, Co, Cu, As, Cd, Pb) osuus kuiva-ainepitoisuudesta on ollut 0,058 %. Maaaineksessa pitoisuus vaihtelee 0,004...0,59 %. Tuhkan sisältämät raskasmetallit ovat yleensä sitoutuneena silikaattiyhdisteisiin ja tuhkan sisältämät raskasmetallit ovat yleensä niukkaliukoisia. Pohjatuhka Hiilen poltosta kattilan pohjalle kertyvä pohjatuhka on karkearakeista kuonautunutta lentotuhkaa, jonka partikkelit ovat liittyneet kuumennusvaikutuksen alaisena toisiinsa särmikkäiksi, huokoisiksi rakenteiksi. Suurimmilla rakeilla on lasimainen pinta. Rakeisuudeltaan pohjatuhka vastaa karkeaa hiekkaa tai hienoa soraa. Kemialliselta koostumukseltaan pohjatuhka vastaa lentotuhkaa. Kipsi Savukaasujen rikinpoisto tapahtuu rikinpoistolaitoksessa, jossa savukaasun joukkoon pumpataan kalkkikivilietettä. Savukaasuissa oleva SO 2 reagoi kalkkikiven kanssa, jolloin tuloksena on kipsiä (CaSO 4 *H 2 O). Kipsiliete johdetaan pesurin alaosasta vedenerotukseen ja kuivattu kipsi edelleen kuljettimia pitkin kipsisiiloon. Siilosta kipsi toimitetaan joko suoraan hyötykäyttöön tai se välivarastoidaan varastokentälle. Kuivatun kipsin kosteuspitoisuus on noin 10 %. Kipsin joukossa on epäpuhtautena pieniä määriä lentotuhkaa. Kristiinan voimalaitoksella syntyy kipsiä noin 20 000 t/a, josta suurin osa toimitetaan hyötykäyttöön rakennuslevyteollisuudelle. Ajoittain rikinpoistoprosessissa syntyy epäkuranttia kipsiä, joka ei sovellu raaka-aineeksi. Epäkurantin kipsin määräksi on kaatopaikan tilavarauksessa arveltu olevan keskimäärin 3 000 t/a. Taulukossa 1 on esitetty lento- ja pohjatuhkan, rikinpoistokipsin sekä kuitusaven haitallisten aineiden pitoisuudet mg/kg ja vertailu maaperän tavoite/ohjearvoihin sekä maaperän raja-arvoihin. Lento- ja pohjatuhkan sekä rikinpoistokipsin pitoisuudet ovat VTT:n tutkimusselostuksesta N:o KET751/01, jossa on selvitetty lentotuhkan, pohjatuhkan, suodatinkakun ja rikinpoistokipsin kaatopaikkakelpoisuutta. Kuitusaven tiedot on vaihtoehtoisen pohjarakenteen liitteestä. Taulukossa 1 maaperän raja-arvon ylitykset on merkitty tummennettuna. Lento- ja pohjatuhkissa bariumin ja rikinpoistokipsissä seleenin maaperän raja- arvo ylittyy. Haitta-aineiden pitoisuudet, jotka ovat tavoite/ohjearvon ja raja-arvon välissä ovat alleviivattuina. Tutkituista aineista arseeni lentotuhkassa ja kuitusavessa, kadmium lentotuhkassa ja kuitusavessa, kromi lento- ja pohjatuhkassa sekä
6 kuitusavessa, kupari lento- ja pohjatuhkassa sekä kuitusavessa, molybdeeni lentotuhkassa, nikkeli lento- ja pohjatuhkassa sekä kuitusavessa, lyijy lentotuhkassa, seleeni lento- ja pohjatuhkassa sekä kuitusavessa, vanadiini lento- ja pohjatuhkassa, sinkki lentotuhkassa ja kuitusavessa, elohopea lentotuhkassa ja fluoridi rikinpoistokipsissä ovat maaperän tavoite/ohjearvon ja raja-arvon välissä. Taulukko 1. Kivihiilen polton lento- ja pohjatuhkan ja rikinpoistokipsin sekä kuitusaven haitallisten aineiden pitoisuudet mg/kg. Alkuaine Lentotuhka Pohjatuhka Rikinpoistokipsi Kuitusavi Tavoite / ohjearvo Raja-arvo maaperässä maaperässä Alumiini 110 000 120 000 - - ei annettu ei annettu Arseeni 25 5 < 4,5 < 4-20 13 60 Barium 1 400 1 250 20 < 100-200 600 600 Kadmium 0,55 0,13 < 0,05 < 0,15-1 0,3 10 Koboltti 38 32 < 4,5 < 10 50 200 Kromi 84 82 <4,5 < 30-200 80 500 Kupari 75 63 < 4,5 < 40-200 32 400 Mangaani 510 840 5,8 ei annettu ei annettu Molybdeeni 10 < 5 < 4,5 < 2-5 5 200 Nikkeli 72 56 < 4,5 < 10-50 40 300 Lyijy 69 27 < 4,5 < 15-30 38 300 Seleeni <10 < 5 < 20 < 4-10 1 10 Vanadiini 140 125 4 < 20 50 500 Sinkki 130 58 < 4,5 < 100-200 90 700 Elohopea 0,52 < 0,1 0,18 < 0,1 0,2 5 Sulfaatti 4 000 1 200 420 000 ei annettu ei annettu Kloridi 200 2 100 82 ei annettu ei annettu Fluoridi 130 <97 300 200 2000 Käsittelyyn johdettavan veden määrä Alueelta kerättävän ja käsittelyyn johdettavan veden määrää on tarkasteltu vesitaselaskelmalla. Laskelmassa on otettu huomioon jatkuvasti avoinna olevat alueet kuten huoltokenttä ja tiet, kerrallaan avoinna olevat täyttöalueet, suljetut täyttöalueet, joihin pintarakenteet on tehty. Laskelman mukaan alueella muodostuvan ja käsittelyyn johdettavan veden määrä vaihtelee alueen rakentamisasteesta ja täyttöasteesta riippuen 44...77 m 3 /d ja vuosittainen vesimäärä vaihtelee noin 16 000-28 000 m 3 /a. Kun koko alue on käytetty loppuun ja täyttömäet suljettu pintarakentein, käsittelyyn johdettava vesimäärä on arviolta 53 m 3 /d. Suurin vuosittainen valunta tapahtuu huhti- toukokuussa. Syksyn ylivalumakausi on marras-joulukuussa. Käsittelyyn johdettavan veden laatu Sijoitusalueen vesien käsittelymenetelmä on laskeutus ja hiekkasuodatus, jolloin ulos virtaavan veden haitta-aineet ovat pääosin liukoisessa muodossa ja vesi on laadultaan lähellä Kristiinan voimalaitoksen tuhka-altaasta otettujen suodatettujen vesinäytteiden pitoisuustasoja. Taulukossa 2 on
7 laskettu sijoitusalueen aiheuttama minimi- ja maksimikuormitus alapuoliseen vesistöön alueella muodostuvalla keskimääräisellä vesimäärällä MQ = 60 m 3 /d. Lähtöarvoina käytetyt pitoisuudet on määritetty Kristiinan voimalaitoksen tuhka-altaasta III otetuista näytteistä. Ympäristön kannalta merkittävimmät kuormitusta aiheuttavat metallit ovat pääosin liukoisessa muodossa esiintyvät seleeni, molybdeeni, kromi ja arseeni. Taulukko 2. Seleenin, molybdeenin, kromin ja arseenin vuorokautinen ja vuosittainen kuormitus. kuormitus, kg/d kuormitus, kg/a min. max. min. max. Arseeni 0,0010 0,056 0,37 20,4 Kromi 0,00006 0,048 0,022 17,5 Molybdeeni 0,066 0,072 24,1 26,3 Seleeni 0,0038 0,0096 1,39 3,5 KAATOPAIKKARAKENTEET JA KAATOPAIKAN KÄYTTÖ Kostutettu tuhka ja kipsi kuljetetaan kaatopaikalle umpinaisilla täysperävaunuilla ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Vuorokaudessa ajokertoja on 15...20 kappaletta suuntaansa. Liikennöinti tapahtuu reittiä Karhusaarenkatu - Salantie - Itäinen/Läntinen Pitkäkatu - Lapväärtintie - Valtatie 8 - yksityinen alue. Reitin pituus on 12 kilometriä. Tuhka- ja kipsikuormat punnitaan vaaka-asemalla määräajoin, samalla mitataan jätteen kosteus. Seuranta tapahtuu kuormaluvun laskentana. Täyttö tapahtuu vaakakerrostäyttönä tai kiilapengertäyttönä. Penkereen kerrospaksuutena käytetään noin 2,0 metriä. Koneena käytetään traktorikaivuria, pyöräkuormaajaa tai telapuskutraktoria. Täytön pinta pidetään keskeltä reunoille päin kaltevana. Reuna-alueella täyttöpenkereen luiskat tehdään lopulliseen kaltevuuteensa 1:4. Päältä täyttöalueen kaltevuus on 1:20. Otettaessa uusi täyttöalue käyttöön, vanha täyttö viimeistellään ja maisemoidaan niiltä osin, kun se ei liity uuteen täyttöalueeseen. Vastaavasti täyttöalueiden reuna-alue muotoillaan ja maisemoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kokonaismaisemaan sopivaksi. Lentotuhkan ja pohjatuhkan otto hyötykäyttöön tapahtuu täyttöpenkereen rintauksesta kaivamalla. Työaikaiset luiskat saavat olla enintään 1:1,5. Tuhka-aineksen oton jälkeen luiskat loivennetaan vähintään kaltevuuteen 1:3. Pohjarakenteet Rakennettavat alueet raivataan puustosta ja pintakasvillisuudesta. Puhtaat pintamaat välivarastoidaan loppusijoitukseen varatuilla laajennusalueilla ja käytetään myöhemmin hyödyksi täyttöalueita maisemoitaessa. Alueen käyttöönotto edellyttää louhintaa. Louhittavat alueet louhitaan suunniteltuun tasoon, pohja irtilouhitaan 0,5 m tiivistyskerroksen alapinnasta, kiilataan murskeella ja muotoillaan kuivatussuunnitelman mukaiseen muotoon. Pengertäyttö tehdään alueelta saatavasta moreenista ja louheesta. Pohjarakenne koostuu seuraavista rakennekerroksista alhaalta ylöspäin lueteltuna: kantava perusmaa, suodatinkangas kl III (tarvittaessa), tiivistyskerros (tuhkatiivistys tai vastaava) 0,5 m, joka vastaa tiiveydeltään pysyvän jätteen kaatopaikan vaatimuksia (k-arvo vähintään 1 x 10-7 m/s; paksuus 1m), tuhkan vedenläpäisevyysominaisuuksia parannetaan tarvittaessa sekoittamalla tuhkan joukkoon esimerkiksi bentoniittia siten, että tiiveys vastaa pysyvän jätteen kaatopaikan määräyk-
8 siä, kuivatuskerros 0,5 m hiekkaa tai soraa, suodatinkangas ja liikennöintikerros (0,30 m). Kuivatuskerroksen alaosaan asennetaan salaojat. Vaihtoehtoinen pohjarakenne on esitetty 4.2.2002. Esityksen mukaan kantavan rakennuspohjan päälle tulee kaksiosainen tiivistyskerros, jonka kokonaispaksuus on yli 500 mm (kerrospaksuus mitoitetaan). Tiivistyskerroksen yläosa rakennetaan kuitusavesta (kerrospaksuus mitoitetaan) ja alaosa rakennetaan lentotuhkasta (kerrospaksuus mitoitetaan). Tiivistyskerroksen päälle tulee kuivatuskerros, jonka paksuus on yli 500 mm ja joka rakennetaan sorasta, hiekasta tai pohjatuhkasta ja johon tulee salaojitusjärjestelmä. Kuivatuskerroksen päälle tulee suodatinkangas kl III ja tämän päälle kentälle sijoitettava materiaali. Kallioseinämät Tuhkatäytöt rajoittuvat osittain louhittuun kallioseinämään. Kallioseinämien tiiveysvaatimus otetaan huomioon jo louhintavaiheessa pyrkien lopullista seinämää louhittaessa mahdollisimman vähän seinämää rikkovaan louhintatapaan. Pystyseinämissä olevat raot injektoidaan tiiviiksi. Pintarakenteet ja maisemointi Pintarakennetta on täsmennetty 4.2.2002 ja se koostuu seuraavista kerroksista ylhäältä alaspäin: pintakerros vähintään 1 metri, kuivatuskerros vähintään 0,5 metriä, tiivistyskerros vähintään 0,5 metriä lentotuhkaa, läpäisevä kerros vähintään 0,5 metriä pohjatuhkaa. Kaasun keräys Alueelle sijoitettavat tuhkat ja kipsi eivät muodosta kaatopaikkakaasuja, joten erillisiä kaasunkeruu- ja käsittelyrakenteita ei alueelle rakenneta eikä kaasun tarkkailua järjestetä. Vesien keräily ja käsittely Rakennusaikaisia kiintoainepäästöjä ehkäistään rakentamalla niskaojiin laskeutusaltaat (125 m 3 ja 400 m 3 ). Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle estetään niskaojien avulla. Alue rakennetaan siten, että suotovedet purkautuvat valtatie 8 alitse virtaavaan ojaan. Täyttöön suotautuva sadevesi kerätään täyttöalueen pohjan kuivatuskerroksen avulla ja johdetaan salaojia pitkin alueen reunoja kiertäviin ympärysojiin. Tuhkatäytön päältä virtaavat pintavaluntavedet kerätään ympärysojien avulla, ympärysojista vedet johdetaan tasausaltaaseen, jonka tilavuus on 4 000 m 3. Tasausaltaan pohja ja seinämät rakennetaan vettä heikosti läpäisevästä, vesitiiviistä asfaltista. Asfalttikerroksen alapuoliset rakenteet tehdään luonnon kiviaineksesta (kantava kerros) ja lentotuhkasta. Veden mukana tuleva mahdollinen kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle ja selkeytynyt vesi johdetaan suotopenkereen kautta laskuojaan. Altaan pohja ruopataan säännöllisesti, jotta altaan tilavuus ei pienene. Ruoppausmassat sijoitetaan tuhkatäyttöön. Tasausaltaasta suotautuvien vesien mittaamiseksi ylivuodon yhteyteen rakennetaan mittakaivo, johon asennetaan jatkuvatoiminen virtaamamittari. Liikenneväylät ja muut rakenteet Alueen sisäisen tiestön rakennekerrokset ylhäältä alaspäin: kulutuskerros AB16 (50 mm), kantava kerros M 0-16 (50 mm), kantava kerros M 0-55 (150 mm), suodatinkangas kl III, jakava kerros pohjatuhkaa (900 mm), suodatinkangas kl III, pengertäyte louhetta (850 mm) ja tarvittaessa suodatinkangas kl IV. Alueen luvaton käyttö ja oleskelu estetään kieltotauluin sekä asettamalla alueelle johtavalle tielle puomi. Alue aidataan sisääntulotien kohdalta. Alue sähköistetään ja sinne järjestetään riittävä va-
9 laistus. Sisääntulotien yhteyteen rakennetaan huoltokenttä. Runkomateriaalina käytetään tuhkaseoksia. Laitoksen muu lupatilanne Kaatopaikka-alueella on ojitus- ja muita maansiirtotöitä toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella (132/99) suunnittelutarveratkaisulla ja toimenpideluvalla. ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA PERUSTELUT POIKKEAMISESTA TA- VANOMAISISTA KAATOPAIKKARAKENTEISTA Suunnittelukohteesta on laadittu tuhkasta liukenevien aineiden kulkeutumisen arviointi. Kohteesta laaditussa mallinnuksessa on arvioitu loppusijoitusalueelle sijoitettavista tuhkista liukenevien aineiden kulkeutumista kohdeympäristöön 300 vuoden aikana. Mallinnuksessa on otettu huomioon, että lento- ja pohjatuhkien sekä rikinpistokipsin läjitys alueelle tapahtuisi 20 vuoden aikana. Läjitysalueet otetaan käyttöön neljässä vaiheessa ja kunkin vaiheen käyttöaika olisi noin viisi vuotta. Tämän jälkeen rakennettaisiin pintarakenteet. Kulkeutumisen mallinnuksessa on arvioitu tuhkasta merkittävästi liukenevia aineita: arseenia kromia, molybdeenia ja seleeniä. Mallinnuksessa pohjaveden metallipitoisuuksien havaintokaivo on sijoitettu alueen etelälaidalle noin 500 metrin etäisyydelle sijoitusalueesta. Taulukossa 3 on esitetty ko. havaintokaivossa mallinnuksen mukaan korkein haitta-ainepitoisuus, kun sijoitusalueella ei ole erillistä pohjan rakennekerrosta (vedenjohtavuus 10-7 m/s) ja rakennekerroksen kanssa (vedenjohtavuus 10-9 m/s). Lisäksi taulukossa on talousveden laatuvaatimukset. Mallintaminen tehtiin 300 vuoden ajanjaksolle läjitystoiminnan alkamisesta lähtien. Taulukko 3. Haitta-ainepitoisuudet tuhkassa ja korkeimmat pitoisuudet havaintokaivossa. Pitoisuus tuhkassa Korkein pitoisuus havaintokaivossa (noin) ei pohjan rakennekerrosta pohjan rakennekerros on Talousveden laatuvaatimukset (461/2000) Arseeni 13 mg/kg 110 vuoden kuluttua 0,05 mg/l 0,03 mg/l 0,01 mg/l Kromi 130 mg/kg 140 vuoden kuluttua 0,10 mg/l 0,06 mg/l 0,05 mg/l Molybdeeni 40 mg/kg 180 vuoden kuluttua 1,20 mg/l 0,60 mg/l 0,07 mg/l Seleeni 9 mg/kg < 0,01 mg/l < 0,01 mg/l < 0,01 mg/l Mallinnuksen johtopäätösten mukaan pitkäaikaiset vaikutukset ovat lieviä, vaikka mallinnuksessa käytettiin konservatiivista, vaikutuksia yliarvioivaa lähestymistapaa. Pitkäaikaisvaikutusten vähentämisen kannalta pohjaeristyksen vedenläpäisevyydellä on pienempi vaikutus kuin pintaeristyksellä. Toimiva pintaeristys vähentää molybdeenin liukenemismahdollisuuksia, mutta hyväkään pohjaeristys ei estä täydellisesti suotovesien kulkeutumista pohjaveteen. Ympäristövaikutusten osalta sivutuotealueen perustaminen ei aiheuta suurta muutosta alueen maankäytön luonteeseen. HOITO JA VALVONTA Käytönaikainen hoito ja valvonta Tuhkien sijoitusalueen vastaavana hoitajana toimii voimalaitoksen ympäristöpäällikkö. Käytännön hoito annetaan ulkopuoliselle urakoitsijalle. Sivutuotteiden sijoitusalue on valvottu. Sijoitusalueen käytöstä pidetään käyttöpäiväkirjaa. Viimeisteltyjen täyttöalueiden täytön painumista seurataan vuosittain silmämääräisesti. Tarkkailussa kiinnitetään huomiota siihen, ettei jätetäytön pintaan pääse muodostumaan vettä kerääviä painanteita ja etteivät painumat pääse rikkomaan täytön pintarakenteita.
Jälkihoito Loppusijoitusalueen jälkihoito käsittää ympäristönsuojelurakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkkailun sekä ympäristövaikutusten tarkkailun. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma esitetään alueen sulkemissuunnittelun yhteydessä, jolloin määritellään tarkkailupisteet ja tarkkailtavat suureet sekä tarkkailun tiheys. Varautuminen poikkeustilanteisiin Toiminnan luonne ja alueelle sijoitettava materiaali huomioon ottaen alueella esiintyvät, onnettomuuksiin rinnastettavat poikkeustilanteet voivat olla tulipalot ja sortumat. Sortumien syntyminen ehkäistään välttämällä 1:4 ylittäviä kaltevuuksia täyttöluiskissa ja tuhkaa pois kaivettaessa välttämään yli viiden metrin korkuisia kaivurintauksia. EHDOTUS TARKKAILUOHJELMAKSI Läjitysalueella muodostuvan veden määrää tarkkaillaan tasausaltaan mittakaivosta jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Pintavesien laatua tarkkaillaan neljästä pisteestä (tasausaltaan mittakaivo, Oja1b, Oja2 ja Oja3) kaksi kertaa vuodessa (huhti-toukokuu ja syys-lokakuu) otettavin näyttein. Pohjavesien laatua tarkkaillaan neljästä pisteestä (HP4, HP11, HP13 ja P14) kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Lisäksi tarkkaillaan täytön sisäistä vedenpinnan korkeutta tuhkatäyttöön asennettavista putkista kaksi kertaa vuodessa. Tuhkatäyttöjen sisäisen vedenpinnan korkeutta ryhdytään seuraamaan, kun täyttöpaksuus on 5 metriä. Tarkkailuputkia asennetaan keskimäärin 2 putkea/ha. Painumatarkkailu suoritetaan tuhkan läjitysalueella viikoittain. Tarkkailusta tehdään vuosittain yhteenvetoraportti. SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Lento- ja pohjatuhka pyritään ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Uusi sijoitusalue rakennetaan ja sitä käytetään tätä tarkoitusta silmälläpitäen. Vain se osa tuhkasta, jota ei saada toimitetuksi muualle käytettäväksi, loppusijoitetaan alueelle. Tuhkan sijoitusalueen päästöt kohdistuvat pääosin maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen. Päästöt ja niiden vaikutukset ympäristöön on suunnitelmassa arvioitu pieniksi. Alueen sijoituspaikka on valittu siten, että laitoksen ympäristöhaitat ovat mahdollisimman pienet. Hallitsemattomat päästöt maaperään ja pohjaveteen ehkäistään käyttäen toimiviksi todettuja tuhkatiivistysrakenteita sekä suotomäärää pienentäviä täyttötekniikkaa. Hallitsemattomat päästöt pinta- ja pohjavesiin ehkäistään keräämällä suotovedet yhteen. Riskien ennaltaehkäisy toteutetaan alueelle suunnitellulla käytöllä ja tarkkailemalla ulos johdettavien vesien laatua ja niiden vaikutusta purkuvesistössä ja maaperässä. VAKUUDET Luvan hakija esittää ympäristönsuojelulain 42 mukaiseksi vakuudeksi 33 637,59 euroa (200 000 markkaa, 1 euro = 5,94573 markkaa). LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kristiinankaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 12.4. - 11.5.2001 välisenä aikana sekä julkaistu tieto sanomalehdissä Suupohjan Sanomat ja Syd-Österbotten. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kristiinanseudun Terveyskeskuksen ympäristöosastolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. 10
11 Muistutukset ja mielipiteet A:n puolesta B on jättänyt muistutuksen, jossa edellytetään, että heidän omistamalleen alueelle ei aiheudu haittaa/kuormiteta haetulla toimenpiteellä. Muita muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta Kristiinankaupungin kaupunginhallituksen ja Kristiinanseudun kansanterveystyön kuntainliiton ympäristöosaston lausunnot. Kaupunginhallitus on puoltanut ympäristölupahakemusta. Kristiinanseudun kansanterveystyön kuntainliiton ympäristöosasto on lausunnossaan esittänyt mm. seuraavaa: Tuhkan kuljetuksen liikenteen aiheuttaman melun ja tärinän takia uutta ohikulkutietä tulisi kiirehtiä. Nykyisin voimalaitoksen ja tuhkan loppusijoitusalueen välinen liikenne kulkee keskustan kapeita katuja. Tuhkan mahdollisiin pölyhaittoihin niin loppusijoitusalueella kuin tuhkan leviämiseen kuljetuskaluston mukana on kiinnitetty huomiota. Kaatopaikan avoinna oleva alue tulisi pitää mahdollisimman pienenä ja pintaeristys tulisi rakentaa mahdollisimman nopeasti. Pintaveden pääsy tuhkaan tulisi minimoida mm. lumien poistolla. Rakennusaikaiset melua tuottavat toimet tulisi ajoittaa sellaiseen aikaan, että niistä olisi mahdollisimman vähän haitta läheisille tiloille. Koska pohjaveden pinta on ilmeisen lähellä alueen maanpintaa, pitäisi harkita erityistä eristysrakennetta kaatopaikan pohjaan. Lisäksi lausunnossa on kiinnitetty huomiota tarkkailuohjelmaan ja vastuuhenkilön nimeämiseen. Hakijan kuuleminen ja vastine PVO -Lämpövoima Oy Kristiinan voimalaitos on antanut vastineen ympäristölupahakemuksesta esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen, josta merkitään mm. seuraavaa: A:n omistama Vestermon tila Rnro 1:54 sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä sijoitusalueesta lounaaseen. Tila sijaitsee huomattavasti korkeammalla, tilan alueelta ei ole hydraulista yhteyttä tuhkan sijoitusalueelle tai sen vedenjohtamisreitille. Kristiinanseudun kansanterveystyön kuntainliiton lausunnossa esitetty lumen poistaminen ei vaikuttaisi merkittävästi alueen ympäristövaikutuksiin. Tuhkan ajoa kaatosateelle ei voida katsoa erityisen haitalliseksi. Ympäristöministeriön lausunto Ympäristökeskus on helmikuussa 2001 pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa tuhkakaatopaikkojen pohjarakenteista. Ympäristökeskuksessa oli tuolloin tämän ympäristölupahakemuksen lisäksi vireillä Oy Alholmens Kraft Ab:n tuhkakaatopaikan ympäristölupahakemus Pietarsaaren Pirilöön. Ympäristöministeriötä pyydettiin lausunnossaan ottamaan kantaa kohdekohtaisen haittaarvioinnin riittävyyteen sekä siihen, voidaanko haitta-arvioinnin tulosten perusteella esitettyä pohjarakenneratkaisua pitää hyväksyttävänä. Lausuntopyynnön mukaan oli Oy Alholmens Kraft Ab:n ympäristölupahakemus. Ympäristöministeriö on pyytänyt asiantuntijalausunnon Suomen ympäristökeskukselta (SYKE). SYKE katsoo lausunnossaan, että toiminnan pitkäaikaisuuden ja laajuuden vuoksi ei ole perusteltua hakea sellaista kaatopaikan pohjan rakenneratkaisua, joka ei täytä kaatopaikkapäätöksen vaatimustasoa ja teknisiä vaatimuksia. Kaatopaikan pintarakenteen osalta SYKE katsoo, että hakemuksessa esitetty rakenneratkaisu johtaisi tilanteeseen, että täyttöön suotautuisi vettä enemmän
12 kuin sen pohjan lävitse voitaisiin hyväksyä purkautuvan. Pintarakenteen on oltava kaatopaikan lopettamisvaiheessa tiiveydeltään pohjarakenteen luokkaa, jolloin pohjan tiivistyskerroksen ja kuivatuskerroksen kautta ympäristöön päätyvä kaatopaikan käytöstä poistamisen jälkeinen kuormitus ja maaperän pilaamisvaikutus on mahdollisimman pieni. Ympäristöministeriö on lausunnossaan ottanut kantaa mm. Pirilön tuhkakaatopaikan pohjamaan tiiveyteen. Ympäristöministeriö katsoo, että ei ole esitetty sellaista ympäristö- ja terveysvaikutusten kokonaisarviota, joiden perusteella voitaisiin osoittaa perusteet lieventää valtioneuvoston kaatopaikoista antamassa päätöksessä tarkoitettuja vaatimuksia kaatopaikkavesien keräämisestä yhteen ja käsittelemisestä sekä kaatopaikan pinta- ja pohjarakenteista. Jätteen kaatopaikkakelpoisuutta ja sen laadun vaihtelua ei ole otettu riittävästi huomioon. Ympäristöministeriön käsityksen mukaan Pirilön suunnitelma-asiakirjassa ei ole kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella luotettavasti osoitettu, että kaatopaikasta ja jätteiden sijoittamisesta sille ei voi pitkänkään ajan kuluessa aiheutua jätelaissa tai asetuksessa taikka kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä ympäristönsuojelulain tarkoittamaa maaperän ja pohjaveden pilaamiskieltojen rikkomista. Ympäristöministeriö ei pidä esitettyä tavoitteiden lieventämistä perusteltuna ja katsoo, että kaatopaikan ympäristölupaehdot tulisi asettaa siten, että ne noudattavat niitä vaatimuksia, mitä tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohja- ja pintarakenteilta ja myös vesien hallinnalta ja käsittelyltä valtioneuvoston kaatopaikoista antamassa päätöksessä edellytetään. Hakijan vastine ympäristöministeriön lausunnosta ja suunnitelman muuttaminen Luvan hakijan mukaan tuhka vastaa pysyvän jätteen määritelmää ja katsoo, että toiminnasta ei aiheudu sellaista maaperän laadun huonontumista, että siitä voisi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Hakija toteaa, että lupahakemukseen on liitetty poikkeuksellisen laaja selvitys haitallisten aineiden kulkeutumisesta kaatopaikan ympäristöön. Mallinnuksen mukaan vain molybdeenin kohdalla pitoisuuksien kohoaminen on merkittävää. Mukaan on liitetty erillinen selvitys molybdeenin vaikutuksista kasveihin ja eläimiin. Hakija huomauttaa, että ympäristöministeriö ei ole ottanut omassa lausunnossaan kantaa pintarakenteisiin sekä viittaa Envitop Oy Suvilahden kaatopaikan sulkemisselvityksiin, joiden mukaan tuhkan vedenläpäisevyys riippuu ratkaisevasti kyllästysasteesta. Samalla hakija on esittänyt muutosta suunnitelmaan siltä osin, että tuhkasijoitusaluetta tulisi voida käyttää myös muiden kuin Kristiinan voimalaitoksen tarpeisiin. Alueelle käyttö olisi lyhytaikaista eikä edellytä muutoksia kaatopaikan mitoitukseen. Sijoitettavan jätteen laatu ei poikkea alkuperäisestä. Hakija on 6.7.2001 täydentänyt vastinettaan. Hakija on esittänyt selvityksen sijoitusalueen maaperän pitoisuuden noususta molybdeenin, kromin, arseenin ja seleenin osalta. Ainoastaan maaperän kumulatiivinen molybdeenipitoisuus saattaisi ylittää asetetun tavoitteen. Kuitusaven käyttö pohjarakenteessa, Suomen ympäristökeskuksen lausunto, hakijan vastine ja hakijatietojen täsmentäminen Luvan hakija on 4.2.2001 jättänyt esityksen vaihtoehtoiseksi kaatopaikan pohjarakenteeksi. Kaatopaikan pohjarakenne tehtäisiin lentotuhkasta ja kuitusavesta. Esityksestä on pyydetty Suomen ympäristökeskuksen lausunto, joka on saapunut 13.3.2002. Lausunnosta merkitään mm. seuraavaa: - Kuitulietteeseen liittyy biohajoavuuspotentiaalia, jolloin osa sen sisältämästä orgaanisesta aineesta hajoaa ajan kuluessa. Muutos kerrospaksuudessa on huomioitava. Biohajoamiseen liittyy kaasunmuodostusta, joka vaikeuttaa keinotekoisen eristeen ja rakennetun tiivistyskerroksen yhteistoi-
13 mintaa. Tässä suunnitelmassa ei ole esitetty asennettavaksi keinotekoista eristettä. Muodostuva kaasu pääsee poistumaan kuivatuskerroksen kautta. - Kuitulietteen alapuolista tuhkakerrosta ei voida laskea osaksi rakennettua tiivistyskerrosta, sillä se ei täytä tiivistyskerrokselle asetettua tiivistysvaatimusta. Kuitulietteen kondolisoituminen tulee selvittää ja se tulee ottaa huomioon kuitulietteen kerrospaksuutta määritettäessä. - Valtioneuvoston kaatopaikkamääräysten lähtökohtana on, että kaatopaikka suljetaan läpäisemättömällä pintarakenteella. Tarkoituksena on estää suotoveden muodostuminen pitkällä tähtäimellä, kun kaatopaikan jälkihoito ja suotoveden kerääminen on lopetettu. Kaatopaikan pintarakenteen tulee olla vähintään yhtä tiivis kuin pohjatiivisteen. - Pintatiiviste on suunniteltu rakennettavaksi tuhkasta, jonka k-arvo parhaassakin tapauksessa on luokkaa 10-7 m/s ja todennäköisemmin tätä suurempi. Tällöin jätetäyttöön suotautuu vähintään 20 % vuotuisesta sadannasta. Ratkaisua ei voida pitää VnP:n perusratkaisun mukaisena tai "vastaavana rakenteena". Luvan hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa lausunnosta. Luvan hakijan vastine on saapunut 26.3.2002 virka-ajan päättymisen jälkeen (fax saapunut klo 17.30). Hakijatietojen täsmentäminen 26.3.2002 saapuneessa vastineessa esitetään, että hakijaksi merkitään PVO -Lämpövoima Oy ja myös lupa myönnettäisiin sille. PVO -Lämpövoima Oy:n postiosoite on Frilundintie 7, 65170 Vaasa. Toiminnan harjoittaja on PVO -Lämpövoima Oy, joka omistaa Kristiinan voimalaitoksen. Tarkastukset ja neuvottelut Lålbyn alueelle on tehty tarkastuskäynnit 11.10.2001 ja 7.3.2002. Lupahakemuksesta on neuvoteltu 23.3.2001, 11.10.2001 ja 2.1.2002. Tarkastuksista ja neuvotteluista laaditut muistiot on liitetty asiakirjoihin. Hakijan kuuleminen, lisäselvitys ja hakemuksen muutos Luvan hakijalle on 3.4.2002 varattu tilaisuus selvittää Lålbyn tuhkakaatopaikalle vuosittain loppusijoitettavien jätteiden määrien laskentaperusteita ja hakemuksen ristiriitaisia tietoja. Vastauksessa on tullut ottaa huomioon myös ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetut säädökset. Hakija on määräajan (16.4.2002) kuluessa jättänyt lisäselvityksen ja hakemuksen muutoksen, josta merkitään mm. seuraavaa: - Lupahakemuksessa ilmoitetut vuotuiset jätemäärät eivät ole Kristiinan voimalaitoksella syntyviin jätemääriin nähden riittävät. Kahdenkymmenen vuoden ajalle suunniteltu jätekertymä vastaa hyvin laitoksen ennakoitua läjitystarvetta. - Lupahakemusta valmisteltaessa arvioitiin, että Kristiinan voimalaitoksella syntyviä sivutuotteita voidaan hyödyntää siinä määrin, että kaatopaikkajätteeksi päätyisi vähemmän kuin 50 000 tonnia vuodessa. Tällä perusteella katsottiin, että lupa-asiaa varten ei ole tarpeen käynnistää YVAmenettelyä. Jätemäärät on arvioitu muutaman edellisen vuoden jätemäärien perusteella. Laitoksen käyttö on poikkeuksellisen sähkömarkkinatilanteen vuoksi ollut tavanomaista vähäisempää ja samaan aikaan voimalaitoksen tuhkia on hyödynnetty tienrakentamisessa. Tilanne on muuttunut ja arvioidaan, että Kristiinan voimalaitos tulee käymään tulevina vuosina suhteellisen paljon. Hakemuksen muutos - Lupamääräyksissä toiminnan laajuus tulisi ensisijaisesti sitoa ilmoitettuun kokonaisvolyymiin. Koska vähintään 50 000 vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu kaatopaikka edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä eikä sellaista tähän hankkeeseen ole sovellettu, lupamääräyksillä on tarpeen rajoittaa vuotuista kokonaismäärää siten, että se esimerkiksi viiden vuoden liukuvana keskiarvona jäisi alle 50 000 tonnin.
14-1.2.2002 olemme esittäneet vaihtoehtoisen suunnitelman pohjarakenteeksi, joka perustuu kuitusaven ja tuhkan käyttöön kerrosrakenteena. Koska mitoitettavalla kerrosrakenteella voidaan saavuttaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalta vaadittava pohja tiiveys, esitämme, että kerrosrakenteessa voitaisiin kuitusaven lisäksi käyttää joko lentotuhkaa tai moreenia. Hakija perustelut - Esitetyllä vuosittain sijoitettavan jätteen enimmäismäärän muutoksella ei vaikuteta kaatopaikan laajuuteen eikä rakenteisiin. Maisemalliset vaikutukset eivät muutu ja hankkeen melu- ja pölyhaitat eivät ole merkittäviä. Hakemuksen jättämisen jälkeen on valmistunut Kristiinankaupungin keskustan ohittava tieyhteys voimalaitokselle, joten jätteenkuljetusliikenne voi jo tällä hetkellä ohittaa suurimman osan kaupungin keskusta-alueesta ja jatkoyhteyden valmistuttua kokonaan. MUUTOSHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kristiinankaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 9.2.-10.3.2005 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kristiinankaupungin ja Karijoen terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöosastolla. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille sekä lähimpien asuinrakennuksen omistajille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta Kristiinankaupungin kaupunginhallituksen ja Kristiinankaupungin ja Karijoen terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöosaston lausunnot. Kristiinankaupungin ja Karijoen terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöosasto on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että vastaanotettavien tuhkamäärien kasvaessa alue riittää vain kymmeneksi vuodeksi. Lupapäätöksen mukaan vuosiyhteenvedon tiedot mm. vastaanotetuista jätemääristä olisi tullut toimittaa myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Joitakin vesi- ja pohjavesitutkimusten tuloksia on tullut. Joitakin valituksia tuhkan leviämisestä kuljetuskaluston huonon peittämisen takia on tullut tuhkakuljetusten siirryttyä uudelle ohikulkutiellä. Asia on selvitetty eikä uusia valituksia ole tullut. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut vastineen ympäristölupahakemuksesta annettuun lausuntoon, josta esitetään mm. seuraavaa: Yhtiö on ostanut nykyisen läjitysalueen eteläpuolelta noin 18 hehtaarin alueen. Koko alueen ympäristövaikutustenarviointi suoritetaan vuoden 2005 aikana. Yhtiö pyrkii tällä tavalla varmistamaan läjitysmahdollisuutta pitkälle tulevaisuuteen. Vuosittain läjitetyt jätemäärät ja jätevesikuormitustiedot ilmoitetaan vuosittain VAHTI-järjestelmään. Velvoitetarkkailun analyysiraportit on lähetetty myös paikalliselle ympäristöviranomaiselle. Tuhkakuljetusten osalta on kiinnitetty urakoitsijan huomioita siihen kuinka tärkeää on kuorman huolellinen peittäminen.
15 Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemuksen muutoksesta on neuvoteltu 23.4.2004 ja 8.3.2005. Neuvotteluista laaditut muistiot on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää PVO-Lämpövoima Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan muutoksen lupamääräykseen 1 jäljempänä ilmenevällä tavalla. (YsL 6, 7, 8, 41, 42, 43, 45, YsA 19 ) Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Länsi-Suomen ympäristökeskus määrää luvan hakijan pyynnöstä, että lupamääräyksen 1 mukainen toiminta voidaan aloittaa ennen kuin päätös ympäristöluvan muuttamisesta on lainvoimainen. 4.6.2002 annetun ympäristölupapäätöksen perusteella hakija on toimittanut ympäristökeskukselle 85 000 euron pankkivakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuuden määrää ei ole tarpeen muuttaa. (Ympäristönsuojelulaki 101 ) MUUTETTU LUPAMÄÄRÄYS 1 Kaatopaikan luokitus ja sinne sijoitettavat jätteet 1. Kivihiilivoimalaitoksen lento- ja pohjatuhkan varasto- ja loppusijoituspaikka sekä kipsijätteen loppusijoituspaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi, jonne saadaan sijoittaa PVO-Lämpövoima Oy:n ja muiden lähialueiden kivihiilivoimalaitosten jätteitä siltä osin kuin niitä ei ole voitu ohjata hyötykäyttöön. Kaatopaikka-alueelle voidaan sijoittaa PVO-Lämpövoima Oy:n sekä muiden lähialueiden kivihiilivoimalaitosten jätteitä tämän lupapäätöksen ja määräyksen mukaisesti. Kaatopaikalle voidaan loppusijoittaa kivihiilen poltossa syntyvää lentotuhkaa (YM:n päätöksen (1129/01) mukainen jätekoodi 10 01 02), pohjatuhkaa (jätekoodi 10 01 01) ja kipsijätettä (jätekoodi 10 01 05) enintään 95 000 tonnia vuodessa. Kaatopaikalle vastaanotettavan tuhkajätteen määrä on kaatopaikan käytön aikana noin 1,1 miljoonaa m3 (rtr). (YsL 45, YsA 20, VNp kaatopaikoista) 4.6.2002 MYÖNNETYN YMPÄRISTÖLUVAN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot, muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää PVO -Lämpövoima Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Lålbyn kivihiilen poltossa syntyvien tuhkien välivarastointiin ja näiden sekä jätekipsin loppusijoittamiseen, kivihiilen tuhkan ja kuitusaven hyötykäyttöön kaatopaikan rakenteissa sekä pinta- ja suotovesien johtamiseen Mångärdsdiketiin johtavaan ojaan tähän päätökseen liitetyn yleiskartan (piirustus nro 13514.1) ja asemapiirroksen (piirustus nro 14687.11, muutos 18.3.2002) osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 7, 8, 41, 42, 43, 45, YsA 19 )
16 Hakija on lisäksi esittänyt, että toiminta voisi alkaa ympäristönsuojelulain 101 mukaisesti ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Kristiinanseudun kansanterveystyön kuntainliiton ympäristöosaston lausunto on otettu huomioon jäljempänä lupapäätöksessä ilmenevällä tavalla. Ohikulkutien kiirehtiminen ei kuulu tähän lupapäätökseen. Toiminnan sijainti Kristiinankaupungin Lålbyn kylän tiloilla RN:o 13:80 ja 13:79 tähän päätökseen liitetyn kartan osoittamassa paikassa. Lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä kaatopaikka-alueesta. Toiminnallista aluetta ympäröi noin 10-50 metrin suoja-alueet. Toimintaa kuvaavat tiedot Kaatopaikalle tulee lento- ja pohjatuhkan sekä epäkurantin kipsin loppusijoitusalueet, jotka rakennetaan vaiheittain sekä kaatopaikkavesien tasausallas ja kaatopaikkatoiminnan vaatimat huoltoalueet. LUPAMÄÄRÄYKSET Ylijäämämaiden sijoitusalue 2. Kaatopaikka-alueelta tulevien puhtaiden pinta- ja ojamaiden varastointiin on varattu alueet. Alueille varastoitavia maa-aineksia tullaan käyttämään myöhemmin kaatopaikan pintarakenteissa. Maa-ainekset läjitetään siten, että luiskien kaltevuus ei ylitä 1:3. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JA 3 ) Tuhkien vastaanotto kaatopaikalle 3. Tuhkien- ja kipsin täyttöalueet rakennetaan vaiheittain. Sortumat ja routimisesta johtuva kaatopaikkarakenteiden vaurioituminen tulee estää. Toiminnan harjoittajan tulee huolehtia siitä, että jätteiden kuljetuksiin käytetään sellaista jätteen kuljettajaa, joka on merkitty ympäristökeskuksen pitämään jätetiedostoon. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JL 6, JA 8 ) 4. Tuhkan ja kipsijätteen lastauksessa ja kuljetuksessa on huolehdittava siitä, ettei pölyämistä tapahdu. Jätetäyttöjä on tarvittaessa kasteltava. Jätteiden varastointi kasalla on kielletty. Pölyämisen vähentämiseksi ja ettei tuhkaa ja kipsijätettä kulkeudu kuljetuskaluston mukana valtatie 8:lle, alueen sisäiset tiet on pidettävä puhtaina. Avoinna olevan tuhkatäytön pinta-alan tulee pitää työteknisesti mahdollisimman pienenä. Jätteiden vastaanotto ja sijoittaminen kaatopaikalle tulee toteuttaa siten, että haitat ja vaaratilanteet estetään suunnitelmallisesti. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JL 6, JA 7 ) 5. Lento- ja pohjatuhkat sekä kipsijäte sijoitetaan kostutettuina erillisen suunnitelman mukaan. Jätetäyttö tehdään korkeintaan 0,7 metrin kerrosvahvuuksilla ja tiivistetään säännöllisesti. Läjitysalueet tulee tehdä lopulliseen luiskakaltevuuteen ja luiskat on esipeitettävä mineraalimaalla. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JL 6, JA 8 ) 6. Kaatopaikan pitäjän tulee olla selvillä vastaanotettavan ja hyötykäyttöön ohjattavan tuhkan laadusta ja määrästä sekä kipsin laadusta. (YsL 43, 45, YsA 19, 20, JL 6, 51, JA 8 )