Alle 3-vuotiaiden lasten vertaistoiminta ja sen havainnointi Niina Rutanen, VTT, dosentti, yliopistotutkija Tampereen yliopisto, Kasvatustieteen yksikkö 19.2.2015
Alle ja yli 3-vuotiaat 3v. maaginen rajapyykki? pidetään itsestään selvänä, että alle kolmivuotias on kotona äidin kanssa. Mutta kun lapsi täyttää kolme, niin yhtäkkiä onkin ihan hirveä kiire järjestää kavereita ja sosiaalisia suhteita lapselle. Samalla yli kolmivuotiaan kanssa kotona oleva äiti on jotenkin epäilyttävä. Opiskelija perhepolitiikan luennolla 26.10.2009.
Esityksen rakenne Tausta: pienten lasten vertaisvuorovaikutus Teoria: tila ja paikka Esimerkki: analyysiä lasten vertaisvuorovaikutuksessa tuottamista eletyistä tiloista
Aikaisempaa tutkimusta vertaisten roolista (1-3 -vuotiaita) Lapset sisäsyntyisesti motivoituneita toimintaan vertaisten kanssa (Dalli ym. 2001; vrt. Trevarthen 2011) Arvot ja normit: oikeudenmukaisuus ja toisen hyvinvointi (Johansson 2009) Vertaisvuorovaikutus lisää sosiaalista kompetenssia (NICHD 2001) Kortisolihormoni korkein vähiten leikkivillä (Watamura ym. 2003)
Lasten vertaisvuorovaikutusta luonnehtii Kehollinen maailmassa oleminen, rutiinit, leikillisyys (Løkken 2000) Tarve liikkua sekä kiinnostus yhteiseen toimintaan (Musatti & Mayer 2011; White 2009) Lasten tarve tutkia, ei omistaa - vrt. konfliktit (Licht ym. 2008) Ystävyyssuhteet: vastavuoroisuus, välittäminen, huumori (Shin 2010)
(Kuvia poistettu)
Päiväkoti tilana ja paikkana? Lapsuudelle ja lapsille tarjottu tila Lasten eletty tila Käsitetty tila Suunnitelmat, päiväohjelmat, kirjatut arvot, säännöt, pohjapiirros jne. Sosio-spatiaaliset käytännöt, liike tilassa ja ajassa, siirtymät, rutiinit arjessa jne. Havaittu tila Eletty tila = PAIKKA Kokemuksellinen suhde tilaan, merkitykset, muistot jne. (Sovellettu Lefebvre 1991; 2004; Rutanen 2011; 2012)
(kuva päiväkodin leikkitilasta poistettu) Toimintaa määrittävät 1. Käsitetty tila - Säännöt - Päiväohjelma - Työajat - Vasut - Arvot - Hierarkiat; pienten-isojen paikat Eli mikä on päiväkoti 2. Havaittu tila - Liike tilassa ja ajassa - Rytmi, pysähdykset, toistot - Ääni ja intensiteetti 3. Eletty tila - Merkitykselliset esineet - Mielikuvitus - Muistot - Tila yhdessä, jaettuna
Esimerkki Lasten vertaisvuorovaikutuksessa tuottamat eletyt tilat (paikat) Tutkimushanke Näkymätön taaperoikä? Alle kolmivuotiaiden paikalliset ja globaalit paikat Aineisto: havainnointeja ja videointeja eräässä alle 3-vuotiaiden ryhmässä
Esimerkki 1 Hattu ja syöminen Lauri & Venla Ritva, LTO, istuu pienen pöydän äärellä. Hänen ympärillään on 7 lasta, joilla on kuppeja, palapelejä yms. käsissään. Lauri siirtyy Ritvan syliin ja Ritva laittaa virkatun hatun Laurin päähän. Lauri siirtyy pois.
Hattupäinen Lauri ja Venla seisovat vierekkäin pöydän ääressä. Lauri lyö pöytää, katsoo Venlaan. Venla tarkkailee ja toistaa. katse, jaettu huomio, imitaatio, rytmi ( havaittu tila ) Lauri ottaa hatun katsoen Venlaan. Lauri heiluttaa hattua Venlan suuntaan ja koskee hatulla Venlan päätä. Venla ojentaa käden ja sanoo: Anna. => Jaettu huomio, eleet-aloite, vastaus aloitteeseen eleellä ja sanoin Yhtäkkiä, Ritva (LTO) siirtää huomion heihin ja sanoo: Älä ota kädestä, se on Laurin. Ritva työntää Venlaa vähän kauemmas Laurista. Ritvan huomio palaa muihin lapsiin, jotka puhuvat hänelle. Aikuisen interventio, päiväkodin säännöt ( käsitetty tila )
Lauri lähestyy Venlaa ja ojentaa hattua: tata ta (ääntelee).venla ottaa hatun. Paluu vastavuoroiseen toimintaan (antaminen, ottaminen), vaihto, yhteinen merkitys ( havaittu ja eletty tila ) Ritva kääntää katseen ja puhuessaan toiselle lapselle, siirtää hatun takaisin Laurin käteen. Venla katsoo Lauria, sitten siirtyy pois. => Aikuisen toistuva interventio => JAETTU YHDESSÄ SYNNYTETTY ELETTY TILA (PAIKKA), LEIKIN KEHYS
Oman paikan puolustaminen Lauri siirtyy säkkituolilla makoilevan Olivian viereen. Lauri nostaa hattua kohti Olivian päätä. Olivia kirkuu ja vetäytyy: Älä töni mua! Lauri katsoo hattua kädessään ja siirtyy sitten pois. Olivia toistaa huutonsa. Laurin eleitä kohti Oliviaa. Yhteinen, jaettu huomio, mutta Olivian avoin vastalause Laurin aloitteille ( hänen tuolinsa ), yhteistä leikin rytmiä ei synny. Kysymys: oma tila, omat lelut, säännöt ( Käsitetty tila )?
Mukaan yhteiseen leikin tilaan Lauri katsoo Ritvaan (LTO), jolla on lapsia ympärillään. Lapset tarjoavat ruokaa lautasilla ja kupeilla. Ritva on syövinään ja kommentoi lapsille: Ihanaa kakkua! Lauri katsoo ympärilleen ja juoksee toiseen huoneeseen. Hän tulee takaisin lautasta kantaen ja tarjoaa lautasta. Ritva sanoo: Kiitos ja on syövinään. Kaksi muuta lasta tarjoaa myös. Lauri tarkkailee ensin, tekee sitten leikin kehyksen mukaisen aloitteen siirtyä tarkkailijasta mukaan toimintaan. Laurin aloite tulee tulkituksi positiivisesti ja siihen vastataan tämän yhteisesti synnytetyn leikin tilan (kehyksen) sisällä. ( Käsitetty, havaittu ja eletty tila)
Lopuksi Eletyt tilat/paikat -> kullakin erilaisia, ainutlaatuisia Yhteinen jaettu paikka (vuorovaikutuksen tila) Ei ole yksi yhteen elettyjen (henkilökohtaisten) paikkojen kanssa Kieli tärkeä neuvottelussa, erityisesti pääsystä tilaan /leikkiin -> mitä tarkoittaa niille lapsille, jotka eivät vielä puhu? Lapset määrittelevät, puolustavat ja päivittävät omia ja yhdessä tuotettujen tilojen rajoja
Eletyn tilan tuottaminen tapahtuu lapsille tarjotun, institutionaalisen tilan rajoissa. 1) Institutionaalinen tila heijastaa odotuksia ja ideaaleja alle kolmivuotiaista ja varhaiskasvatuksesta Tehdään erontekoja ja kategorisointeja esim. sukupuolen ja iän mukaan sekä tulkitaan ikään liittyviä taitoja Yksilöllisyyttä painotetaan, myös varhaiskasvatuksen ohjaavissa dokumenteissa 2) Tila on konkreettisesti rajattu tilan järjestelyillä, rutiineilla, säännöillä, ja aikuisten interventiolla => Tuottaa erilaiset mahdollisuudet toimia Viesti: tila ei ole neutraali!
Eli Kasvattajan rooli on oman toiminnan kriittisen ja reflektiivisen tarkastelun lisäksi järjestää fyysinen tila mielekkääksi ja olla saavutettavissa (Campos-de-Carvalho ym. 1993) tukea sekä verbaalista että erityisesti nonverbaalista vuorovaikutusta ja sanoittaa lasten aloitteita toisilleen (White & Johansson 2011; Rutanen 2012)
LISÄTIETOA Niina Rutanen, niina.rutanen@uta.fi https://invisibletoddlerhood.wordpress.com
Lähteitä Campos-de-Carvalho, A. & Rossetti-Ferreira, C. (1993). Importance of spatial arrangements for young children in day care centers. Children s Environments 10, 1, 19-30. Dalli, C., White, E.J., Rockel, J., Duhn, I., with Buchanan, E., Davidson, S., Ganly, S., Kus, L., & Wang, B. (2011) Quality early childhood education for under-two-year-olds: What should it look like? A literature review. Ministry of Education, New Zealand. Saatavilla: http://www.educationcounts.govt.nz/ data/assets/pdf_file/0009/89532/965_qualityece_web-22032011.pdf Licht, B. & Simoni, H. & Perrig-Chiello, P. (2008) Conflict between peers in infancy and toddler age: What do they fight about? Early Years: An International Journal of Research and Development 28,3, 235-249. Løkken, G. (2000). The Playful Quality of the toddling style. Qualitative Studies in Education 13, 5, 531-542. Musatti, T. & Mayer, S. (2011) Sharing attention and activities among toddlers: the spatial dimension of the setting and the educator s role. European Early Childhood Education Research Journal 19, 2, 207-221. NICHD Early Child Care Research Network (2001) Child care and children s peer interaction at 24 and 36 months: The NICHD study of early child care. Child Development 72,5, 1478-1500. Rutanen, N. (2011). Space for Toddlers in the Guidelines and Curricula for Early Childhood Education and Care in Finland. Childhood vol 18, 4, 523-536. Rutanen, N. (2012). Socio-spatial practices in a Finnish daycare group for 1 to 3-year-olds. Early Years: An International Journal of Research and Development vol 32; 2; 201-214. Trevarthen, C. (2011). What young children give to their learning, making education to sustain a community and its culture. European Early Childhood Education Research Journal 19, 2, 173 193. Watamura, S. Donzella, B. Alwin, J. & Gunnar, M. R. (2003). Morning-to-afternoon increases in cortisol concentrations for infants and toddlers at child care. Age differences and behavioural correlates. Child Development 74, 4, 1006-1020. White, E. (2009). Assessment in New Zealand early childhood education: A Bakhtinian analysis of toddler metaphoricity. Melbourne: Monash University. White, E. J. & Johansson, E. J. (toim.) (2011). Educational research with infants and toddlers: Voices of our youngest. New York: Springer.