Niina Pietilä Metropolia ammattikorkeakoulu
Sosiaalityön ammatillisen lisensiaatin tutkimus Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Aineistona lastensuojelun asiakirjat, erityisesti päätösasiakirjat Työkokemus pääkaupunkiseudulta lastensuojelusta Dokumentointi asiakastyössä opintojaksolta kertyneet ajatukset Kansa-koulu kirjaamisvalmentaja valmennus
Tavoitteena yhdenmukaisuus, määrämuotoinen kirjaaminen Tekstin lisäksi valikot tai valintaruudut Etukäteen määritellyt muodot, annetut otsikot
Ei ole olemassa koko maan kattavaa, säännöllisesti kerättyä tietoa sijoitussyistä Syytietoa ei lakiin liittyen voida kerätä lastensuojelurekisteriin Tutkimuksia (huostaanottojen) syistä on (ks. esim. Hiitola 2008; Myllärniemi 2006; de Godzinsky 2012) Luokitteluja on jo ehdotettu: Rika Rajala & Tarja Heino & Martta Forsell (2016) Selvitys ja ehdotus lastensuojeluasian syyluokituksesta
Yleisin keskeisin sijoitussyy: nuorten päihteiden käyttö 1) Monenlaiset tilanteet johtavat samaan luokitteluun: Alkoholi / huumeet / sekakäyttö Huumeet: kannabista käyttävä nuori, jonka opiskelut ovat vaarassa keskeytyä vs. nuori, jolla käytössä monenlaisia aineita, hengenvaara, ei opiskeluja tai työtä, mielenterveysongelmia Miten estää luokittelun liiallisesti yksinkertaistava vaikutus?
2) Päätöksessä mainitut ongelmat vs. keskeinen sijoitussyy: Mikä on sijoituksen syy ja mitkä ovat taustoittavia tekijöitä? Se, että jokin tekijä mainitaan sijoituspäätöksessä, ei tarkoita sitä, että se olisi ratkaiseva tekijä sijoituksen kannalta. maininnat aiemmista ongelmatilanteista: esim. lapsuuden hoitokontakteista mutta ei mainintaa nuoren tämän hetkisestä psyykkisestä voinnista Esimerkiksi itsetuhoisuudesta kertovia tekijöitä mainittiin monen nuoren kohdalla. Se ei kuitenkaan ollut keskeisin sijoitussyy kovinkaan monen nuoren kohdalla. Osa ongelmien kokonaisuutta, nivoutuu muihin syihin. Keskitytäänkö rajattavissa oleviin syihin epämääräisten ja vaikeasti hahmotettavien syiden sijaan? (Stanley 2013)
Mitkä ovat syitä ja mitkä sijoituksen aikaan saavia katapultteja? katapultti-metaforana tekijöistä, jotka saavat aikaan sijoitukseen johtavan toiminnan (Dickens 2007) 3) Käsitteellinen epätarkkuus Esim. masentunut: diagnoosi vai havainto? Miten vaikuttaa nuoren arkeen? suuri huoli nuoren psyykkisestä jaksamisesta 4) Fasadisyyt Sijoitussyyt, jotka jätetään kirjaamatta (de Godziensky (2014)
Lastensuojelullisille ongelmille tyypillistä: Tapauskohtaisuus Tilannesidonnaisuus Tulkinnallisuus Ristiriitaisuus Ilkeät, sotkuiset ongelmat (Devaney 2004; Pösö 2005) Sijoituksen taustalla ei ole vain yhtä syytä, vaan syiden toisiinsa lomittunut ja päällekkäinen kimppu (ks. esim. Kähkönen 1994; Hiitola 2008, de Godzinsky 2012)
Mahdollisuudet: Dokumentointi on asia, joka on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana merkittävästi Siinä, että dokumentointia ylipäänsä on, kirjoitetun tekstin määrä on moninkertaistunut Sosiaalialan tulevien uusien työntekijöiden asenne kirjaamista kohtaan on myönteinen: ymmärrys kirjaamisen merkityksestä, halu dokumentoida hyvin ja eettisesti Kansa-koulun myötä yhteistä koulutusta dokumentoinnista Uhat: Käytännöt tekstien laadun ja kirjoittamisen suhteen ovat edelleen hajanaiset Mitä Kansa-koulu koulutuksen jälkeen tapahtuu? Miten heränneitä ajatuksia kehitetään eteenpäin minkälaisia rakenteita kokonaisvaltainen muutos edellyttää?
Onko olemassa yhtenäistä lastensuojelun ajattelumallia ja perustaa? - Keskustelumahdollisuuksia uusilla kokoonpanoilla ympäri Suomen mitä lastensuojelutyö on, minkälainen on hyvin perusteltu päätös, minkälainen päätöksentekoprosessi on Omien tekstien ääreen pysähtymistä ja analysoivaa lukemista, miksi kirjoitan niin kuin kirjoitan?, tekstityöpajoja, palautetta teksteistä tekstien kirjoittaminen yhtenä kehittämisen kohteena Käsitteiden avaamista
Devaney, John (2004) Relating outcomes to objectives in child protection. 1, 27 38. Dickens, Jonathan (2007) Child neglect and the law: catapults, thresholds and delay. Child Abuse Review,16,77 92 de Godzinsky, Virve-Maria (2014) Lapsen etu ja osallisuus hallinto-oikeuksien päätöksissä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Helsinki. de Godzinsky, Virve-Maria (2012) Huostaanottoasiat hallinto-oikeuksissa. Tutkimus tahdonvastaisten huostaanottojen päätöksentekomenettelystä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 260. Helsinki: Hakapaino. Hiitola Johanna (2008). Selvitys vuonna 2006 huostaanotetuista ja sijaishuoltoon sijoitetuista lapsista, Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen Tampereella, Tampereen seutukunnassa ja Etelä-Pirkanmaalla -hanke. Työpapereita 21/2008. Stakes, Helsinki Kähkönen, Päivi (1994) Vanhemmuuden murtuminen lapsen huostaanotto sosiaalitoimen asiakirja-aineiston valossa. Jyväskylän opetussosiaalikeskuksen julkaisusarja. Myllärniemi, Annina (2006) Huostaanottojen kriteerit pääkaupunkiseudulla. Selvitys pääkaupunkiseudun lastensuojelun sijoituksista. SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja 7/2006. Pösö, Tarja (2005) Ilkeät ongelmat, hyvät käytännöt. FinSoc Sosiaalialan menetelmien arviointi 2/2005. Stakes. 4 6. Rajala, Rika & Heino, Tarja & Forsell; Martta (2016) Selvitys ja ehdotus lastensuojeluasian syyluokituksesta. Työpaperi 14/2016. THL. Stanley, Tony (2013) Our tariff will rise : Risk, probabilities and child protection. Health, Risk & Society. vol. 15, no. 1. 67 83.