Sosiaalietiikan päivä Metsätalo, Helsingin yliopisto, 17.10.2012 Kirkkorakennukset, moniarvoistuminen ja kaupunkilaisten hyvä Esimerkkitapaus uskonnon ja oikeudenmukaisuusajattelun leikkausalueesta Ville Päivänsalo, TT, dos. Globaalin teologian, maailmankuvien ja aatevirtausten apulaisprofessori, Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2013 1
Chartresin katedraali: rakentaminen aloitettiin 1145, runko uudelleen 1194-1220. Katedraali on yksi UNESCO:n alkuperäisistä maailmanperintökohteista (globaali yhteinen hyvä?). Kuva: VP Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 2
1. Moniarvoisuus ja kaupunkilaisten hyvä? Yhteinen hyvä moniarvoisessa kaupungissa - Käsitteellinen mahdottomuus? - Yksittäisille kaupunkilaisille hyvä (summa)? - Neutralistinen ja/tai minimalistinen yhteinen hyvä? - Kaupunkilaisuutta luonnehtiva yhteinen hyvä? Kirkkorakennukset yhteisenä hyvänä - Ennen itsestään selvästi moniarvoistuminen - Kulttuurihistoriallinen hyvä vain yksilöiden hyvät? Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2013 3
2. Tutkimustaustaa ja -kysymys Vrt. patalippu kaupungintalon harjalla: http://www.kaleva.fi/ urheilu/jaakiekko/sm -liiga/porinkaupungintalonkatolla-liehui-assienlippu/628172/ John Rawlsin oikeudenmukaisuuskäsitys - Moniarvoinen yhteiskunta: kunkin järkevät hyvät - Suppeahko lista ensisijaisista hyvistä, ei kulttuuria - Tila demokraattiselle prosessille? Oma näkökulma ja tutkimuskysymys tänään - Lisää tilaa demokraattiselle prosessille ja osittain yhteisten hyvien käsite (Päivänsalo 2007; 2011) - Kirkkorakennukset osittain yhteisinä hyvinä oikeudenmukaisuusteoreettiselta kannalta? Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2013 4
3. Uskonnollinen ja kulttuuriseettinen neutraalius? Rawlsin alkuasetelma-argumentaatio - Oikeudenmukaisuusperiaatteet olisi oikeutettava tietämättömyyden verhon takaa - Tietämättömyyden asteittainen oheneminen - Kohtuullisen järkevä hyväksyttävyys kulttuuri? Kirkkorakennuksissa kulttuurihistoriaa ja uskontoa - Esim. Westminster Abbey (960-) ilmoittaa sivuillaan (Worship): Mission: To serve the nation by fostering the place of true religion within national life... Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2013 5
Kohti uskonnollisesti neutraaleja kirkkorakennuksia? Kuvat: VP Kappeli Goethe-yliopiston kampuksella (Frankfurt am Main) Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 6
Sininen moskeija, Istanbul. (Wikimedia, Rotatebot) Turkki: 98-99 % muslimeja, paljon kristillistä kulttuurihistoriaa, kontrolloiva sekulaari valtio (P. Barker) Uskonnollisten asioiden direktoraatissa yli 100 000 työntekijää. Hagia Sofia, Istanbul. (Wikimedia, Saperaud) 2.5.2013 7
Kuva: VP Kaupunkikuva uskonnollis-eettisesti moninainen - Kaupunkikuva heijastaa kaupunkilaisten arvoja - Kvasiuskonnolliset jättilaivat osa helsinkiläistä arvomaisemaa; risteily mukavaa, hienoa, epäekologista... - Suurkirkko uskonnollis-kulttuurihistoriallinen pyhäkkö ja turistikohde, joka symboloi laajasti jaettuja arvoja. 2.5.2013 8
4. Kun uskonnon sisällöllä on liikaa poliittista merkitystä? Jakava usko, yhdistävä rakennus? - Kalliomoskeija Jerusalemissa, Pietarinkirkko Roomassa (ateistienkin postikorteissa) - Luonnehtivat kaupunkilaisuutta, vaikka suuri osa kaupunkilaisista ei jaa niiden symboloimia uskomuksia ja arvoja vrt. Lontoossa Tower, Wembley? Kirkkorakennus symboloi kaupungille tärkeitä arvoja - St. Paulin katedraali varjeluksen symbolina - Bahai-usko rauhan ja suvaitsevaisuuden asialla Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2013 9
St. Paulin katedraali rakennettiin vuosina 1675-1710. Se selvisi ihmeellisen hyvin saksalaisten pommituksista toisessa maailmansodassa. Kuva: VP Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 10
Bahai-uskon Lotus-temppeli, yksi Delhin merkittävimmistä symboleista ja nähtävyyksistä Kuva: VP 2.5.2013 11
5. Minimalismi: kohti yksityisiä kirkkorakennuksia? Uskonnollis-yksityinen käyttö - Perinteisesti esim. kristilliset vapaat suunnat - Kansankirkkokin autonominen suhteessa valtioon - Halutaanko uskonnollinen elämä mahdollisimman yksityiseksi, piiloon kaupunkilaisten katseilta? Kirkkojen ei-uskonnollinen yksityiskäyttö - Vuokraaminen esitelmätiloiksi yms. - Myyminen elokuvateattereiksi, baareiksi ei tuo arvoneutraaliutta, vie kulttuurihistoriallista hyvää? Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2013 12
Baariksi muutettu kirkko Oxfordissa Kuva: VP 2.5.2013 13
Tuo kulttuurihistoriallista hyvää? Amartya Sen luennoi Human Development and Capabilities Societyn vuosikokouksessa Haagissa 2011 Kuva: VP Teologinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 14
6. Pysyvyyden symbolinen arvo relevantti edelleen Erityisesti vanhat kirkot pysyvyyden symbolina - Symboloivat sukupolvien jatkuvuutta kautta aikain - Kasteet, vihkimiset ja hautaamiset tuovat kirkkoihin myös solidaarisuuden symboliikkaa monin tavoin. Pysyvyyden symboliikkaan ei monopolia - Myös esim. museot ja rautatieasemat sekä vanhat teatterit ja oppilaitokset symboloivat pysyvyyttä - Moniarvoistuminen saakin haastaa vanhat symbolit - Myös vähemmistöjen pysyvyyssymbolien arvo tärkeä www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2013 15
Katolinen kirkkorakennus Chennaissa Intiassa, rakennettu kaupunginosan ihmeenomaisen japanilaisten pommituksilta säästymisen johdosta. Kuva: VP 2.5.2013 16
Moniarvoistuvassa kaupungissa kirkkoja yms. symboleita on turha verhota. Kuva: VP Sen sijaan ne voivat toimia uskonnollisen käyttönsä lisäksi keskustelunherättäjinä vallitsevista arvomaisemista. 2.5.2013 17
Keskusteltavaksi: Miten eri tavoin uskonto ja oikeudenmukaisuusajattelu ovat päällekkäisiä, jännitteisiä tai erillisiä keskustelussa kirkkorakennuksista moniarvoistuvissa kaupungeissa? Mitä muita vastaavia esimerkkitapauksia voisi kenties analysoida samaan tapaan? 2.5.2013 18