Malleja ja kokemuksia islamin työntekijöiden koulutuksesta muista Euroopan maista

Transkriptio

1 SEMINAARI , Eurooppasali, Helsinki Koulutustarveselvitys imaameille ja islamilaisten yhteisöjen työntekijöille Malleja ja kokemuksia islamin työntekijöiden koulutuksesta muista Euroopan maista Riitta Latvio, FOKUS ry

2 Eurooppalainen imaamikeskustelu Länsi- ja Pohjois- Euroopassa verrattain nuorta turvallisuuspolitiikan ja terrorismikeskustelun sävyttämää tyypillistä kahtalainen suhtautuminen - imaamit joko 1. valtion integraatiopolitiikan agentteja tai 2. etnisten ja uskonnollisten vastakohtaisuuksien lietsojia

3 Imaamikoulutus Euroopan imaamikoulutukseen ja sen saamiin muotoihin ovat vaikuttaneet: 1) eri maiden uskonnonvapauslaki ja valtion suhtautuminen uskontoon ja sen opetukseen, 2) muslimitaustaisen väestön jakaantuminen eri etnisiin ja uskonnollisiin ryhmiin 3) imaamien rekrytointimuodot ja koulutuksen tarve, ja 4) muslimien osuus väestöstä ja islamin asema uskontokuntana

4 Eurooppalaiset mallit 1. Valtiojohtoinen moniuskontoinen uskonnollisten johtajien koulutus (Norja) 2. Valtiojohtoinen ei-teologinen täydennyskoulutus imaameille (Saksa, Ruotsi) 3. Valtiojohtoinen tutkintoon johtava imaamikoulutus (Hollanti) 4. Yksityinen imaamikoulutus islamilaisessa seminaarissa + akkreditointi yliopistossa (Englanti)

5 Norja: yhteiskoulutus eri uskontokuntien johtajille Tavoitteena tarjota maahan muuttaneille uskonnollisille johtajille lisätietoa norjalaisesta yhteiskunnasta Being a Religious Leader in Norwegian Society Oslon yliopisto, teologinen tdk, 2007 lähtien Koulutusohjelman suunnitteluun ottivat osaa eri uskontokuntien edustajat: the Islamic Council, the Buddhist Association, the Baptist Association, the Roman Catholic Church, and The Council for Religious and Life Stance Communities Uskontokunnille jaettiin opetuskiintiöt ja ne saivat ehdottaa opettajia ohjelmaan

6 Norja: yhteiskoulutus eri uskontokuntien johtajille täydennyskoulutusta, kolme periodia (1,5 v.), Periodien sisältö: 1. Norjan uskonnot ja laki, kansainväliset ihmisoikeussopimukset, 10 ov 2. Moraalinen ja uskonnollinen tuki ja neuvonta (mm. sielunhoitotyö), 10 ov 3. Uskonnollisen monimuotoisuuden arvoperusta (mm. uskontodialogi), 10 ov Norjan työministeriö kustantaa koulutuksen ja kurssikirjallisuuden osallistujille Vuositasolla n. 20 opiskelijaa, eniten imaameja ja kristillisten kirkkokuntien edustajia

7 Palaute ja tulevaisuus Norja: yhteiskoulutus eri uskontokuntien johtajille Palaute opiskelijoilta hyvää ja osallistuminen ollut innokasta Norjan Islamilainen neuvosto on rekrytoinut kurssin muslimiosallistujat. Tällä hetkellä neuvosto näkee varsinaisen imaamikoulutuksen olevan moskeijoiden omien kansainvälisten yhteyksien varassa, eikä esim. yksityisiä imaamin tutkintoonjohtavia kursseja ole toistaiseksi perustettu.

8 Hyviä ja huonoja puolia Norja: yhteiskoulutus eri uskontokuntien johtajille + yhteiskoulutus kaikille maahanmuuttajataustaisille uskonnollisille johtajille ei negatiivista leimaa imaameja kohtaan + täydennyskoulutuksena edullinen (ei esim. tulkkikuluja) suunnattu jo pitkään maassa asuneille, ei ehkä tavoita eniten koulutuksen tarpeessa olevia imaameja

9 Saksa: täydennyskoulutusta imaameille Islaminuskoa ei ole Saksassa vielä tunnustettu julkisoikeudelliseksi yhteisöksi toisinkuin katolisuutta, luterilaisuutta ja juutalaisuutta joiden teologiaa opetetaan yliopistoissa julkisin varoin Saksassa muslimikoululaista, ja Saksassa koululaisilla on oikeus tunnustukselliseen uskonnonopetukseeen islaminopettajien tarve Islaminopettajien koulutus aloitettu 2000-luvulla useissa yliopistoissa

10 Saksa: täydennyskoulutusta imaameille Vuodesta 2001 on keskusteltu imaamien integroimisesta saksalaiseen yhteiskuntaan, usein kuin ratkaisuna kaikkiin maahanmuuttoa koskeviin kysymyksiin: educate the imams first and the imams will educate the community Monet Saksan miltei 2000 imaamista tulevat Turkista, ovat maassa vain pari vuotta ja puhuvat saksaa tuskin lainkaan Vuonna 2010 Osnabrückin yliopisto aloitti imaamien ja sielunhoitajien täydennyskoulutuksen 2010/2011 Saksan opetusministeriö valitsi 5 uutta yliopistoa, joihin perustetaan islamilaisen teologian instituutti tai laitos

11 Saksa: täydennyskoulutusta Osnabrückin yliopiston täydennyskoulutus imaameille Kaksi lukukautta kestävä täydennyskoulutus imaameille ja islamin hengellisille työntekijöille Opintoja 2 pv/kk, mahdollista suorittaa työn ohella ohjelmaan haetaan jo yhdyskunnissa opetustehtävissä työskenteleviä henkilöitä; hakijat tarvitsevat yhdyskuntansa suosituksen Opinnot ei-teologisia: saksan yhteiskuntaa, historiaa, politiikka ja lakia koskevaa koulutusta, yhdyskuntakasvatusta ja siirtolaisuus-sosiologiaa, hengellisen työntekijän tarvitsemia ammatillisia opintoja

12 Saksa: täydennyskoulutusta Osnabrückin yliopiston täydennyskoulutus imaameille 2. lukukautena mahdollisuus valita pedagogisemman tai yhteiskunnallisemman opintovaihtoehdon välillä, Osnabrückissa yhteisöpedagoginen painotus 30 opiskelijaa vuosittain, opiskelijamateriaali hyvin heterogeenista Lukuvuodeksi 2012/13 on suunnitteilla kandidaatintasoinen tutkinto (3v.) islamilaisesta teologiasta, jonka opiskelija voi yhdistää täydennyskoulutukseen.

13 Saksa: Islamin tutkimus Johann Wolfgang von Goethe yliopisto, Frankfurt: curriculum Arabiankieli Islamin teologia Islamin kulttuuri- ja yhteiskuntahistoria Koraanin eksegetiikka (selitys) Islamin aatehistoria Islamilainen estetiikka Hadith, profeetan perimätieto Fiqh, Islamin lainsäädäntö Kalām, islamin systemaattinen teologia

14 Saksa: Islamin tutkimus Johann Wolfgang von Goethe yliopisto, Frankfurt: curriculum Monitieteinen islamintutkimus Käytännöllinen islamintutkimus Muut uskonnot: johdatus katoliseen ja evankeliseen teologiaan sekä judaistiikkaan Vaihtoehtoinen toinen kieli: persia, turkki Koraanin kirjalliset lähteiden synty ja eksegetiikka Islamilainen pankkitoiminta Sukupuolentutkimus ja feministinen teologia Islamilainen sielunhoito, lääketiede ja bioetiikka Islam ja muslimit Euroopassa Poliittinen teologia Uskonnonfilosofia

15 Hollanti: Imaaminkoulutusohjelma Inhollandin korkeakoulussa Tavoitteena on kouluttaa sekä hollannin- että arabiankielentaitoisia imaameja, jotka pystyisivät ottamaan osaa uskontojen väliseen dialogiin ja toimimaan sillanrakentajina muslimiyhteisön ja hollantilaisen yhteiskunnan välillä. kehittämiseen osallistuivat Inhollandin korkeakoulu, 5 muslimien hollantilaista kattojärjestöä ja Hollannin Opetus- ja kulttuuriministeriö Ohjelma käynnistyi vuonna 2006

16 Imaaminkoulutusohjelma Inhollandin korkeakoulussa Opetusohjelma jakaantuu 3 osioon: 1. Islaminuskon oppi ja traditio (esim. Koraaniopinnot, Hadith ja Fiqh), 2. Hollannin modernia monikulttuurista yhteiskuntaa ja uskontodialogia koskeva osio ja 3. ammatilliset opinnot, mm. kommunikaatio ja sielunhoito. Opiskelijat voivat valita 3 erikoistumisalueesta: imaaminopinnot, islamin hengellinen tai pedagoginen työntekijä

17 Imaaminkoulutusohjelma Inhollandin korkeakoulussa Koulutusohjelman kohtaamat haasteet 1. Imaamien koulutus sekulaarissa kontekstissa - ei-tunnustuksellisuus on ollut haaste: osa opiskelijoista ei hyväksy muuhun kuin islamin traditioon liittyvää opetusta --> motivaatiovaikeuksia - länsimaisen yliopistokoulutuksen analyyttinen ja reflektoiva ote koetaan uhkana omalle uskolle - hengellisen työntekijän koulutusmallin lainaamista kristillisestä perinteestä oudoksutaan - vaikeuksia opintojen loppuun saattamisessa myös heikomman aloitustason vuoksi

18 Imaaminkoulutusohjelma Inhollandin korkeakoulussa Koulutusohjelman kohtaamat haasteet 2. Hollantilaisen yhteiskunnan monimuotoisuus - kouluttajien mukaan islamilaista perinnettä koskevaa opetusta, monikulttuurisuusopintoja ja ammatillisia opintoja ei ole pystytty tyydyttävästi integroimaan toisiinsa - työmarkkinoilla haetaan yhä enemmän monikulttuurisuustyön osaajia

19 Imaaminkoulutusohjelma Inhollandin korkeakoulussa Asiantuntijakommentteja koulutusohjelmaan: Priorisointi: vuotta ei ole tarpeeksi oppimistavoitteiden saavuttamiseen --> uskottavuusongelma varsinkin islamilaisen perinteen osalta - Imaaminkoulutuksen voisi jättää osittain yhdyskuntien itse järjestämäksi Legitimointi muslimiyhteisön silmissä: - vierailijaluennoitsijoiksi tunnettuja muslimioppineita - tiiviimpi yhteistyö muslimiyhdyskuntien kanssa Työllistyminen: - suorittaminen myös sivuaineena (UK minor / major)

20 Dars-i-nizami opinto-ohjelma: Englanti: Darul ulooms- islamilaisia seminaareja manqulat: islamilaiset uskonnolliset tieteet, erityisesti hadith (perimätieto profeetta Muhammadin elämästä), fiqh (islamin lakioppi) ja tafsir (Koraanin selitys) ma'qulat: rationaaliset tieteet filosofia, kielioppi, logiikka manqulatin sisältö käytännössä pyhä, muuttumaton ma'qulat vähemmän tärkeä, jota on mukautettu moderneihin vaatimuksiin sanad: todistus vaadittujen islamin tekstien opiskelusta imaamin, jolla on ijaza-lupa, alaisuudessa ijaza: lupa opettaa muita

21 Englanti: Darul ulooms- islamilaisia seminaareja Tarvetta koulutukseen joka ottaa paremmin huomioon eri tehtävät ja roolit muslimiyhteisöissä sekä eri uskontokunnat islamin sisällä Tarvetta myös muiden työntekijöiden koulutukseen: opettajien, nuorisotyöntekijöiden, tutkijoiden jne. Koulutuksessa tulisi pyrkiä pois eristäytymisestä, kohti avoimuutta Teologisen koulutuksen lisäksi tarvitaan myös käytännöllisiä sielunhoito- ja neuvontataitoja sekä kursseja islamin integroimista osaksi nykyaikaista yhteiskuntaa Yhteistyö valtiojohtoisten oppilaitoisen kanssa

22 Yhteenveto Islamin työntekijöiden koulutuskeskustelua Euroopassa on sävyttänyt pelko radikalismin leviämisestä ja integraatiotavoitteet Tässä esityksessä esiteltiin lähinnä Pohjois- ja Länsi-Euroopan valtioiden järjestämää koulutusta Koulutus on useimmiten ei-teologista täydennyskoulutusta, jossa keskitytään maan moniarvoisen yhteiskunnan ja lainsäädännön esittelyyn, uskontodialogiin sekä kommunikaatiotaitoihin Hollannissa on järjestetty tutkintoon tähtäävä koulutusta