Matkaraportti Uskonto 6-kurssin opintomatkasta

Transkriptio

1 Matkaraportti Uskonto 6-kurssin opintomatkasta Suuntana Helsinki, matkassa 8 opiskelijaa ja opettaja Erja Väisänen. Lentokoneen siivin lennettiin Helsinkiin perjantai aamuna klo 6:45. Aamupalallekin ehdittiin keskustassa ennen matkan tarkoitusta -vierailujen alkamista. Ensimmäinen uskonnollinen vierailukohteemme oli Helsingin synagoga, mikä on toinen Suomessa sijaitsevista synagogista Turun synagogan ohella. Synagogan yhteydessä toimii myös juutalainen koulu ja päiväkoti. Vierailumme isäntänä toimi seurakuntalainen Ben. Ennen itse synagogaan menemistä miespuoliset vierailijat laitoimme kipan päähämme. Hän kertoi meille ensin vähän taustastaan, juutalaisuuden periytymisestä äidin kautta sekä juutalaisuuden liitettyjen väärinkäsitysten oikaisuja esimerkiksi ympärileikkausta kohtaan. Hän esitteli meille synagogan istumapaikkoja ja mainitsi niiden luona olevat kirjat. Kirjahan oli juutalaisten jumalanpalveluskielellä eli hepreaksi ja sen kirjoitussuunta oli oikealta vasemmalle.

2 Itse kyselin häneltä muutamia kysymyksiä suhteessa eri maantieteellisiltä alueilta polveutuvien ashkenasi- ja sefardijuutalaisten eroista. Hänen mukaansa ortodoksijuutalaisuuden piirissä olevat ashkenasijuutalaiset ja sefardijuutalaiset ovat teologian kannalta yhteneväiset, mutta perinteisestä asuinalueestaan johtuen eräät tapakulttuuriin ja perinnekeittiöön liittyvät yksityiskohdat eroavat. Esimerkiksi ashkenasit syövät perinteistä matzah-leipää juutalaisen pääsiäisen eli pesahin aikana ja challah-leipää sapattina kun taas Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän sefardi- ja mizrahijuutalaiset syövät esimerkiksi kibbehiä ja hummusta. Kaikkeen ruoanvalmistukseen noudatetaan kosher-sääntöjä. Esimerkiksi sianliha, veriruoat, äyriäiset ja petolinnut ovat kiellettyjä. Liha- ja maitotuotteet tulee pitää erillään. Lisäksi kysyin häneltä heprean kielestä ja jiddishin kielen vaikutuksesta nykyhepreaan. Israelilaisia lukuunottamatta juutalaiset eivät puhu hepreaa arkikielenä, vaan käyttävät yleensä asuinvaltionsa valtakieltä kuten suomea. Jiddishin kielellä on nykyään enään vähän puhujia, sillä merkittävä osa jiddishiä puhuvista juutalaisista kuoli holokaustissa. Jiddishiä arkikielenään käyttävät vielä monet vanhoillisemmat hasidi- ja haredijuutalaiset, Israelissakin. Hän itse ei osannut paljoltikaan hepreaa ja kertoi katuvansa sitä. Juutalaisilla pojilla on bar mitsva-juhla 13-vuoden iässä. Tällöin he saavuttavat uskonnollisen täysiiän. 12-vuotiaille tytöille järjestetään taasen bat mitsva-juhla, mutta etenkin ortodoksijuutalaisuudessa se on uusi ilmiö. Hän selitti myös juutalaisten hää- ja hautajaisperinteitä. Juutalaisissa häissä pari vihitään huppah n eli katoksen alla, mikä symboloi yhteistä kotia. Vihkitilaisuudessa tuleva aviomies sormusten vaihdon jälkeen polkee kankaaseen kiedotun juomalasin rikki hänen oikealla jalallaan symboloidakseen Jerusalemin tuhottua temppeliä. Juutalaiset haudataan kaikki samalla tavalla, mitä perustellaan uskonnollisena tasa-arvona. Hautajaisista vastaa erityinen juutalainen hautausyhdistys ja omaiset keskittyvät suremiseen. Yleensä haudoille ei tuoda kukkia, mutta nykyään se on alkanut vähitellen yleistymään. Hautajaisissa idena on kohdella jokaista juutalaista samalla viivalla, olivat elämässään sitten monimiljonäärejä tai äärimmäisen köyhiä yeshiva-koululaisia.

3 Lopuksi hän esitteli meille synagogan edustaa ja siellä sijaitsevaa toorakaappia eli aron ha kodesh. Toorakääröt olivat aitoja pergamentille kirjoitettuja ja niitä varjellakseen lukeminen tulee suorittaa erityisellä yad-nimisellä osoittimella. Itse synagogasta poistuttua, hän näytti meille vielä seurakunnan kanslian läheisyydessä sijaitsevat talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden juutalaisten nimet. Seuraavaksi vierailimme Helsingin katolisessa kirkossa. Helsingissä katolinen kirkko Pyhän Henrikin katedraali sijaitsee Ullanlinnan kaupunginosassa osoitteessa Pyhän Henrikin aukio 1A. Pyhän Henrikin katedraali on roomalaiskatolinen kirkkorakennus, joka on valmistunut vuonna Oppaana meillä toimi kirkkoherra Marco Pasinato. Kirkossa seiniä koristi erilaiset ikonit, joissa oli kuvia raamatusta sekä erilaisia tekstejä. Kirkossa oli myös useita erilaisia lasimaalauksia. Alttarin oikealla puolella oli huone jota kutsutaan Sakramenttikappeliksi. Siellä säilytetään messussa pyhitettyjä ehtoollisleipiä. Huone on yleensä lukittuna, koska sinne on yritetty murtautua. Kirkossa oli myös ripittäytymis koppeja joissa voi saada syntinsä anteeksi.

4

5 Pizzahutissa herkuttelun jälkeen pääsimme tutustumaan Helsingin yliopiston kirjastoon ja teologian tiedekunnan alueeseen sekä yliopiston päärakennuksen aulaan. Oppaamme teologian opiskelija Eeva Väyrynen johdatti ryhmän ensimmäiseksi kirjaston läpi teologian tiedekunnan kerrokseen.

6 Tiedekunnan kerroksesta siirryimme ihastelemaan Senaatintorilla sijaitsevaa yliopiston päärakennusta. Päärakennus on valmistunut vuonna 1832 ja päärakennuksen laajennus valmistui vuonna Sotien aikana rakennus vaurioitui pahasti ja se restauroitiin kuntoon vuosien aikana.

7 Seuraavana oli vierailu Uspenskin katedraalissa, joka on rakennettu vuonna 1868 pääosin Helsingissä oleville ortodoksinuskoisille venäläisille sotilaille, viranomaisille ja kauppiaille, joille ei vielä ollut omaa kirkkoa Helsingissä. Kirkko on myös Helsingin ortodoksisen seurakunnan, ja samalla Helsingin hiippakunnan pääkirkko. Ortodoksisen uskonnon ja katedraalin tutustuttajana toimi pastori Teo Merras. Hän kertoi muun muassa Kozelštšanin Jumalanäidin ikonista, jonka uskotaan tekevän ihmeitä. Ikonia ympäröi rukousvastauksista

8 kiitollisten uskovien lahjoittamia koruja ja ristejä. Ikoni varastettiin vuonna 2010, mutta saatiin myöhemmin takaisin. Reissun viimeinen kohde oli Helsingin Kruunuhaan kaupunginosassa sijaitseva Timanttipolku- Buddhalainen keskus. Tilana toimii kerrostalo huoneisto Liisankadulla, jonka vuokranmaksun jäsenet jakavat keskenään. Meille oltiin todella ystävällisiä, esimerkiksi tarjottiin juomista. Uskonnon esittelyn ajan istuimme lattialla tyynyjen päällä puolikaaressa. Meille kerrottiin perusasioita Timanttipolku- Buddhalaisuudesta ja saimme esittää kysymyksiä. Lopuksi saimme pitää myös lyhyehkön, Timanttipolku-Buddhalaisille tyypillisen meditaatio hetken, joka rentoutti mukavasti pitkän päivän jälkeen. Keskuksessa pidetään joka viikko noin kolme kertaa yhteisiä meditaatio- ja kokoontumishetkiä. Joka viikko tiistaina myös uusilla jäsenillä on mahdollisuus päästä tutustumaan keskukseen ja yhteisöön. Tilaa koristi suuri määrä taidetta, taulujen ja patsaiden muodossa. Taiteessa esiintyy Timanttipolku- Buddhalaisille tärkeitä asioita, Buddha, karmapa, lama jne.

9

10 Pitkän päivän jälkeen oli aika suunnata Helsingin rautatieasemalle ja takaisin lentokentälle. Ehdittiin nähdä Helsingin auringonlaskukin enne siiville pääsyä Illalla oltiin klo 21:50 takaisin Oulussa monta kokemusta ja tiedon jyvää rikkaampana.

11