14.12.21 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund
Sisältö 1. KULUTUSLUOTTO KÄSITTEENÄ 2 2. ERI KULUTUSLUOTTOMUODOT 2 3. KULUTUSLUOTTOJEN MÄÄRITTELY TILASTOISSA 3 4. KULUTUSLUOTOT LUOTONMYÖNTÄJITTÄIN 4 5. KULUTUSLUOTTOJEN MÄÄRÄN KEHITYS 6 6. KULUTUSLUOTTOJEN KUSTANNUKSET 9 7. PIENLAINAYRITYSTEN MYÖNTÄMÄT PIKALUOTOT 1 8. KULUTTAJALUOTTOJEN SÄÄNTELY JA VALVONTA 11 9. KULUTUSLUOTOISSA HYVÄ HUOMIOIDA 13 antaa tietoa kulutusluottojen myöntäjistä, kulutusluottomuodoista sekä kulutusluottojen määrittelystä tilastoissa. Mukana on myös tietoa kulutusluottojen määrän kehityksestä, kustannuksista ja kulutusluottojen sääntelystä ja valvonnasta. Tämä on uusittu painos vuonna 21 tammikuussa tehdystä kulutusluottoselvityksestä. Tämän selvityksen on kirjoittanut rahoitusasiantuntija Ulla Halonen ja kuvat on tehnyt tietoasiantuntija Johanna Nieminen Finanssialan Keskusliitosta. Selvitys on Finanssialan Keskusliiton kotisivulla www.fkl.fi. 1
1. Kulutusluotto käsitteenä Käsitteenä kulutusluotto on laaja. Kulutusluotoista puhutaan lainsäädännössä, tilastoissa ja arkikielessä useilla eri nimikkeillä. Yleisesti kulutusluotoilla tarkoitetaan suhteellisen lyhytaikaisia luottoja, jotka on tarkoitettu kulutushyödykkeiden ja palveluiden hankintojen rahoittamiseen. Kulutusluotolla voidaan rahoittaa esimerkiksi auton, kodinkoneen, matkan tai huonekalujen hankinta. Kulutusluotoilla voidaan myös rahoittaa yllättäviä tilapäisiä menoja. Kulutusluottoja myöntävät tällä hetkellä lukuisat tahot ja uusia luottomuotoja ja kulutusluoton myöntäjiä tulee markkinoille koko ajan lisää. Pankkien ohella kulutusluottoja tarjoavat rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt, kauppojen keskusliikkeet, yksittäiset kauppaliikkeet, matkanjärjestäjät sekä postimyyntiyritykset. Vaikka luottosopimus tehdäänkin kaupassa, niin todellisuudessa luotonmyöntäjänä on tavallisimmin pankkikonserniin kuuluva rahoitus- tai luottokorttiyhtiö. Markkinoilla on myös lukuisia lyhytaikaisia pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. 2. Eri kulutusluottomuodot Pankkien myöntämät kulutusluotot, kertaluotot Pankit myöntävät kertaluottoina velkakirjalainoja suurempia hankintoja kuten auton, moottoripyörän tai veneen hankintaa varten tai asunnon sisustamiseen. Luotto nostetaan tällöin yleensä kertaluottona eli koko lainasumma yhdellä kertaa. Pankin kulutusluotolle vaaditaan yleensä vakuus. Jatkuvat kulutusluotot Jatkuvia kulutusluottoja ovat luotolliset tilit ja luottokorttiluotot sekä muut luotot, jotka ovat luotonottajan jatkuvasti käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka ilman luotonantajan erillistä päätöstä. Jatkuvan luoton määritelmä sisältyy kuluttajansuojalain 7 lukuun. Kuluttajaluottoja säätelevä ja määrittelevä kuluttajansuojalain 7 luvun muutos tuli voimaan1.12.21. Tilastoissa jatkuvan luoton käsite pitää sisällään tili- ja korttiluotot sekä valmiusluotot ja on tällöin yhtenevä kuluttajansuojalain 7 luvun jatkuvan luoton käsitteen kanssa. ( Kuluttajansuojalain muutoksesta tarkemmin kappaleessa 8). Korttiluotot voidaan jakaa luottokortteihin ja maksuaikakortteihin. Luottokorttiluoton voi maksaa takaisin joko kertasuorituksena tai ennalta sovitun suuruisina kuukausilyhennyksinä. Korkoa maksetaan vain käytetystä luotosta. Kustannukset muodostuvat vuosimaksusta ja maksettavista korkokuluista sekä mahdollisista lyhennyskuluista. Maksuaikakortilla saa ostokseen korotonta maksuaikaa esimerkiksi seuraavan kuukauden loppuun saakka. Nykyään yhä useampaan maksuaikakorttiin on myös yhdistettävissä luottolimiitti. Osamaksuluotto Osamaksuluotto on kertaluotto eli yksittäisen tavaran hankintaan otettu luotto. Osamaksukaupan merkitys on vähentynyt ja sen käyttö on nykyään tavallisinta autokaupassa. Suurin ero tavalliseen velkakirjalainaan on se, että maksettavan esineen omistusoikeus ei siirry heti osta- 2
jalle. Osamaksukaupassa kaupan kohteen omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta, kun viimeinen osamaksuerä on maksettu. Osamaksukaupan rahoituksen pohjana on kauppiaan ja hänen asiakkaansa välillä solmittu osamaksusopimus. Kauppias siirtää yleensä sopimuksen rahoitusyhtiölle ja ostaja suorittaa kauppahinnan suoraan rahoitusyhtiölle. Pikaluotot Markkinoilla on tällä hetkellä lukuisia pikaluottoja tarjoavia yrityksiä. Pikaluotoilla tarkoitetaan tyypillisesti summaltaan pieniä tai pienehköjä, tavallisimmin alle kolmen kuukauden pituisia kulutusluottoja, joita tarjotaan matkapuhelimen välityksellä tai internetissä ja joiden saamiseksi ei edellytetä vakuuksia. Pikaluotoissa laina-ajat vaihtelevat viikosta muutamaan kuukauteen ja lainasummat ovat tavallisimmin sadasta kahteensataan euroon ja ne maksetaan takaisin yleisimmin yhdessä erässä. Lisäksi lainoilla ei ole yleensä varsinaista nimelliskorkoa, vaan kaikki lainan kustannukset syntyvät muista kuluista, kuten toimitus- ja käsittelykuluista sekä palveluja tekstiviestimaksuista. Luotoista perittävät kustannukset suhteessa lainamäärään ovat korkeat. 3. Kulutusluottojen määrittely tilastoissa Luottokantatilastoinnin muutoksen yhteydessä luottokantatilaston sisältöä ja tiedonkeruuta on uudistettu vuoden 21 kesäkuusta alkaen. Luottolaitosten eli talletuspankkien ja luottoyhteisöjen luottokantatiedot saadaan Suomen Pankin rahalaitostilastoista. Suomen Pankin rahalaitostilastoissa kotitalouksien kulutusluottokanta sisältää rahalaitosten myöntämät euromääräiset kulutusluotot sekä kotitalouksille että kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Tämä perustuu Euroopan keskuspankin määrittelemään tiedonkeruuseen, jolloin euroalueen maissa tiedot julkaistaan samalla tavalla. Kulutusluottokantaa kuvaavissa luvuissa ovat mukana talletuspankkien ja luottoyhteisöjen (rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt) myöntämät velkakirjalainat, osamaksuluotot sekä tili- ja korttiluotot. Suomen Pankin luottokannassa on erityyppisten kulutusluottojen määriä koskevat tiedot laskettu yhteen. Tili- ja korttiluottojen määritelmä laajentui kattamaan myös valmiusluotot eli muut jatkuvat luotot, jotka ovat luotonottajan jatkuvasti käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka ilman luotonantajan erillistä päätöstä. Määritelmä on tällöin yhtenevä kuluttajansuojalain 7 luvun jatkuvan luoton käsitteen kanssa. Sen sijaan uusista myönnetyistä kulutusluotoista on Suomen Pankin rahalaitostilastoista saatavissa erikseen tieto sekä myönnetyistä tili- ja korttiluotoista että muista kulutusluotoista. Tällöin tili- ja korttiluotoissa ovat mukana luottolaitosten eli talletuspankkien sekä rahoitus ja luottokorttiyhtiöiden tililuotot ja luottokorttiluotot. Muissa kulutusluotoissa ovat mukana talletuspankkien ja luottoyhteisöjen myöntämät velkakirjalainat ja osamaksuluotot. Lisäksi tilastossa on erikseen pelkästään talletuspankkien myöntämien uusien kulutusluottojen määrä. Tilastokeskus julkaisee edelleen myös luottokantatilastoa. Tilastokeskuksen luottokanta eroaa Suomen Pankin tilastoista siten, että se kattaa myös muut luotonantajasektorit kuin luottolaitokset. Tilastokeskuksen kulutusluottoja kuvaavassa tilastossa on mukana myös postimyyntiyritykset. Samoin Tilastokeskuksen luottokantatilastosta on saatavissa myös tietoa kulutusluottokannasta luotonantajasektoreittain. Mukana on erikseen tietoa talletuspankkien, muiden 3
rahoitusta välittävien rahalaitosten kuten pankkien rahoitusyhtiöiden tililuotoista ja luottokorttiluotoista, Eurocardin, Diners Clubin sekä Luottokunnan myöntämistä luottokorttiluotoista. Eriteltynä ovat myös tiedot muiden rahoituslaitosten myöntämistä kulutusluotoista, jossa ovat autoliikkeiden osamaksuluotot sekä postimyyntiyritysten kulutusluotot. Pelkät maksuaikakortit eivät ole mukana Suomen Pankin eivätkä Tilastokeskuksen kulutusluottoja kuvaavissa tilastoissa. Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusluottokantaa kuvaavissa aikasarjoista on saatavissa myös tieto, jossa mukana ovat kotitaloudet ilman kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. Tilastokeskus tilastoi edelleen tietoja pienlainayritysten myöntämistä pikaluotoista. Vertailutietoa tästä on saatavissa vuoden 28 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien. Tiedonkeruu sisältää vuoden kunkin neljänneksen aikana myönnetyt uudet luotot, niihin kohdistuneet kulut, keskimääräisen takaisinmaksuajan sekä kunkin neljänneksen lopun luottokantatiedon. Tiedot on kerätty pikalainayrityksiltä. Vuoden 21 toisella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 65 kappaletta. Finanssialan Keskusliiton Pankkien maksujärjestelmät -tilastoissa on tietoa esimerkiksi erityyppisten korttien kappalemääristä, käyttökerroista ja korttiostosten määrästä. 4. Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin Talletuspankkien merkitys kulutusluottojen myöntäjinä väheni rahoitusmarkkinoiden vapautumisen jälkeen 198-luvulla, jolloin markkinoille tuli uusia luotonantajia ja rahoituksen välittäjiä, kuten rahoitus- ja luottokorttiyhtiöitä ja muita rahoituslaitoksia. Kotitalouksien *) kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin mrd. euroa 14 12 1 8 6 4 2 3,1,1,3 2,6 4,4,1 1,1 3,2 1,7 1, 1,1 1, 3,4 3,2 5,8 6,3 11,7 1,2 3,5 7, 13,4 13,7 13,7 1,3 1,3 1,1 3,4 3,3 3,1 8,7 9,1 9,4 Muut rahoituslaitokset (mm. postimyyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt Talletuspankit 31.12.85 31.12.95 31.12.5 31.12.6 31.12.7 31.12.8 31.12.9 3.9.1 Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto *) pl. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4
Kun vielä 25 vuotta sitten lähes 9 prosenttia kotitalouksien kulutusluotoista oli talletuspankkien myöntämiä, oli osuus vuoden 21 syyskuun lopussa noin 69 prosenttia. Täten pitkällä aikavälillä 198-luvun puolivälin jälkeen rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiden ja muiden luotonmyöntäjien kuten postimyyntiyritysten ja autoliikkeiden osamaksurahoituksen osuus on kasvanut, kun taas talletuspankkien myöntämien kulutusluottojen osuus on laskenut. Sen sijaan vuonna 28 pankkien myöntämien kulutusluottojen osuus lähti kasvuun ja vuoden 21 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana talletuspankkien myöntämien kulutusluottojen osuus on edelleen jonkin verran kasvanut. Kun vuonna 28 talletuspankkien osuus oli 65 prosenttia, oli osuus vastaavasti vuonna 21 syyskuun lopussa 69 prosentissa. Kotitalouksien *) kulutusluottokannan jakauma luotonantajaryhmittäin 1 % 9 % 8 % 3,1 mrd. 4,4 mrd. 1, mrd. 1,7 mrd. 11,7 mrd. 13,4 mrd. 13,7 mrd. 13,7 mrd. Muut rahoituslaitokset (mm. postimyyntiyritysten luotot ja autoliikkeiden osamaksurahoitus) 7 % 6 % 5 % Rahoitusyhtiöt ja luottokorttiyhtiöt 4 % 3 % 2 % 1 % Talletuspankit % 31.12.85 31.12.95 31.12.5 31.12.6 31.12.7 31.12.8 31.12.9 3.9.1 Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto *) pl. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5
5. Kulutusluottojen määrän kehitys Rahalaitosten kulutusluottokanta on kasvanut vuoden 29 lokakuusta vuoden 21 lokakuuhun 1,1 prosenttia. Kannan kasvu on ollut jonkin verran hitaampaa kuin viime vuonna, jolloin kasvu oli vastaavana ajanjaksona runsaat runsaat 4 prosenttia. Vuosina 28 ja 27 kannan kasvu vastaavina ajanjaksoina oli vielä 9 prosenttia. Vuoden 21 lokakuun lopussa rahalaitosten kulutusluottokanta oli 12,5 miljardia euroa. Kulutusluottokanta on kasvanut vuoden sisällä asuntoluottokantaa hitaammin, sillä lokakuusta 29 vuoden 21 lokakuuhun asuntoluottokanta kasvoi 6,9 prosenttia. Suomen rahalaitosten myöntämät kulutusluotot kotitalouksille *) 14 mrd. euroa 12 1 8 6 4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Uusien kulutusluottoja nostettiin (pl. tili- ja korttiluotot) kuukausittain vielä vuoden 21 alkupuolella vähemmän kuin edellisen vuoden alkupuolella mutta alkukesästä lähtien uusien kulutusluottoja on nostettu enemmän verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuosi sitten. Uusia kulutusluottoja nostettiin tämän vuoden lokakuussa 35 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä viime vuoden lokakuussa oli 257 miljoonaa euroa. Uusia kulutusluottoja (pl. tililuotot) otetaan yleensä keväällä ja alkusyksystä keskimääräistä enemmän, kun taas loppuvuonna niiden ottaminen vähenee. Sen sijaan tili-ja luottokorttiluottojen ottaminen painottuu hieman enemmän kesäkuukausille eli loma-aikaan ja joulun alusaikaan. Tili- ja korttiluottojen määrät ja korot eivät ole täysin vertailukelpoisia kesäkuusta 21 lähtien verrattuna aiempiin lukuihin. Muutoksia ovat aiheuttaneet Suomen Pankin tilastoissa tili- ja korttiluottojen määritelmän laajentuminen kattamaan myös valmiusluotot sekä tarkkojen tietojen kerääminen kaikilta rahalaitoksilta. 6
Pitkällä aikajänteellä eli viiden vuoden kuluessa on kulutusluottojen osuus kotitalouksien koko luottokannasta laskenut. Laskua on ollut 13,7 prosentista 12, prosenttiin. Sen sijaan asuntoluottojen osuus kotitalouksien luottokannasta on vastaavana ajanjaksona noussut 7,4 prosentista 73,6 prosenttiin. Opintolainojen osuus on supistunut vajaaseen kahteen prosenttiin. Myös vuoden sisällä kulutusluottojen osuus kotitalouksien luottokannasta on edelleen hieman laskenut ja asuntoluottojen noussut. 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Suomen rahalaitosten myöntämät uudet kulutusluotot kotitalouksille *) (pl. tili- ja korttiluotot) milj. euroa % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 Lähde: Suomen Pankki Uudet kulutusluotot (vasen asteikko) Uusien kulutusluottojen keskikorko *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Suomen rahalaitosten myöntämät uudet tili- ja korttiluotot kotitalouksille *) milj. euroa % 16 14 12 1 8 6 4 2 23 24 25 26 27 28 29 21 Uudet tili- ja korttiluotot (vasen asteikko) Uusien tili- ja kulutusluottojen keskikorko *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Lähde: Suomen Pankki Rahalaitosten tiedonkeruu muuttui kesäkuusta 21 lähtien, mistä syystä julkaistut luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aikaisempien havaintojen kanssa. Muutoksia aiheuttivat tilastomääritelmien muutokset (kortti- ja tililuottojen määritelmän laajentuminen kattamaan myös valmiusluottolimiitit) sekä tarkkojen tietojen kerääminen kaikilta rahalaitoksilta. 7
Suomen rahalaitosten myöntämien kotitalousluottojen jakauma *) Yhteensä 67,5 mrd. euroa 31.1.25 Yhteensä 13,3 mrd. euroa 31.1.21 Opintolainat 2,1 % Kulutus-luotot 13,6 % Muut lainat 14, % Opintolainat 1,4 % Kulutusluotot 12,1 % Muut lainat 12,9 % Asuntolainat 7,4 % Asuntolainat 73,6 % Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Finanssialan Keskusliiton toukokuussa 21 julkistetun säästämistä ja luotonkäyttöä selvittävän kyselytutkimuksen mukaan 3 prosentilla 18 74 -vuotiaista suomalaisista on kulutusluottoa. Väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin 1,2 miljoonalla kyseiseen ikäryhmään kuuluvalla suomalaisella on kulutusluottoa. Vastaavasti vuosi sitten kulutusluottoa oli 28 prosentilla vastaajista. Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto ja pankista kulutusluottoa ottaneiden osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten ja on nyt 16 prosenttia. Tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla eli runsaalla joka toisella on vain yksi kulutusluotto. Kulutusluottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain kulutusluottoa?" 4 % vastaajista 35 3 28 3 33 34 34 33 32 32 28 3 25 2 15 1 5 1999 21 23 24 25 26 27 28 29 21 Lähde: FK: Säästäminen-, luotonkäyttö- ja maksutavat, haastattelututkimus, 21 8
6. Kulutusluottojen kustannukset Erityyppisten kulutusluottojen kustannuksissa on huomattavia eroja. Edullisimman kulutusluoton saa pankista vakuudellisena luottona. Yleisen korkotason muutoksista johtuen rahalaitosten uusien kulutusluottosopimusten (pl. tili- ja korttiluotot) korot lähtivät vuoden 28 marraskuussa laskuun ja ovat jatkaneet laskuaan tämän vuoden kesäkuuhun saakka, jolloin ne lähtivät hienoiseen nousuun. Vuoden 21 lokakuussa uusien kulutusluottosopimusten korko oli keskimäärin 3,7 prosenttia, kun se vastaavasti lokakuussa 29 oli 3,41 prosenttia. Korkeimmillaan uusien kulutusluottojen keskikorko oli kaksi vuotta sitten lokakuussa, jolloin se oli keskimäärin 6,27 prosenttia. Vertailun vuoksi uusissa asuntolainoissa keskikorko oli tällöin lokuussa kaksi vuotta sitten korkeimmillaan ollessaan 5,7 prosenttia ja oli nyt lokakuussa 2,45 prosenttia. Rahalaitosten myöntämien tili- ja luottokorttiluottojen korot lähtivät vuoden 28 marraskuussa laskuun ja ovat pysyneet edelleen alhaalla. Tili- ja korttiluottojen korot ovat pankkien myöntämiä vakuudellisia kulutusluottoja merkittävästi korkeammat. Uusien myönnettyjen tili- ja korttiluottojen keskikorko oli vuoden 21 lokakuussa 7,6 prosenttia. Korkeimmillaan korkotaso oli kaksi vuotta sitten eli lokakuussa 28 ollen 12,46 prosenttia. 14 % Suomen rahalaitosten myöntämien uusien kulutus- ja tililuottojen keskikorot *) 12 1 8 6 4 2 23 24 25 26 27 28 29 21 Uusien kulutusluottojen keskikorko, % Uusien tililuottojen keskikorko, % Lähde: Suomen Pankki *) ml. kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Suomen Rahatiedon julkaiseman selvityksen ja internetissä olevien tietojen perusteella vakuudettomien tili- ja luottokorttiluottojen vuosikorot vaihtelevat tällä hetkellä keskimäärin kuudesta prosentista 14 prosenttiin ja osamaksuluottojen keskimäärin 2 prosentista 5 prosenttiin. Näitä kalliimpia ovat postimyyntiyritysten tililuotot, joissa korot vaihtelevat 2 prosentista runsaaseen 3 prosenttiin. Pikaluottojen todelliset vuosikorot nousevat usein useisiin satoihin prosentteihin. 9
7. Pienlainayritysten myöntämät pikaluotot Myönnettyjen pikaluottojen määristä on tilastotietoa vuoden 28 alusta lähtien. Tilastokeskuksen luottokantatilaston mukaan vuoden 21 kolmannella neljänneksellä uusia pikaluottoja myönnettiin 61 miljoonalla eurolla, yhteensä lähes 295 kappaletta, kun vastaavalla ajanjaksolla vuosi sitten määrä oli 54 miljoonaa euroa, yhteensä vajaat 276 kappaletta. Kuitenkin edelliseen neljännekseen verrattuna vuonna 21 euromääräinen volyymi ja kappalemääräinen volyymi laskivat. Keskimääräinen pikaluotto oli vuoden 21 kolmannella neljänneksellä suuruudeltaan 27 euroa ja sen takaisinmaksuaika 3 päivää. Luvut ovat vuoden takaisella tasolla. 7 1 euroa Pikaluottokanta ja uudet myönnetyt pikaluotot 6 5 4 3 2 1 Q1/28 Q2/28 Q3/28 Q4/28 Q1/29 Q2/29 Q3/29 Q4/29 Q1/21 Q2/21 Q3/21 Pikaluottokanta neljänneksen lopussa Uudet myönnetyt pikaluotot Uusiin pikaluottoihin kohdistuneet kulut Lähde: Tilastokeskus, luottokanta 35 kpl Uusien pikaluottojen kappalemäärä 3 25 2 268 696 263 511 238 111 257 388 28 131 291 394 276 87 282 451 275 578 31 171 295 135 15 1 5 Q1/28 Q2/28 Q3/28 Q4/28 Q1/29 Q2/29 Q3/29 Q4/29 Q1/21 Q2/21 Q3/21 Lähde: Tilastokeskus, luottokanta 1
Pikaluotonottajat maksoivat vuoden 21 kolmannen vuosineljänneksen aikana ottamistaan lainoista erilaisia kuluja yhteensä runsaat 15 miljoonaa euroa. Pikaluottoon kohdistuvat kulut olivat siten keskimäärin 25 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Pikaluottotoimialan yhteenlaskettu luottokanta oli kolmannen vuosineljänneksen lopussa 5 miljoonaa euroa, kun kanta vuotta aiemmin oli 42 miljoonaa euroa. Vuoden 21 kolmannella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 65 kappaletta eli saman verran kuin edellisellä neljänneksellä. 8. Kuluttajaluottojen sääntely ja valvonta Kuluttajaluotoista säädetään kuluttajansuojalaissa. Kuluttajansuojalain 7 luvun muutokset tulivat voimaan 1.12.21. Uudistuksilla on ollut tarkoitus panna yhtäältä täytäntöön EU:n uusi kulutusluottodirektiivi ja toisaalta tehdä lainsäädäntöön kansallisten luottomarkkinoiden kehittymisen johdosta tarpeellisia muutoksia. Laki sääntelee kaikkia elinkeinoharjoittajien kuluttajille tarjoamia luottoja. Laki sisältää muun muassa säännöksen todellisen vuosikoron ilmoittamisesta markkinoinnissa. Keskeiset muutokset ovat: Kulutusluoton käsite on laissa korvattu käsitteellä kuluttajaluotto, koska Suomessa kulutusluottoja koskeva sääntely ulottuu myös asuntoluottoihin. Lisäksi tililuotto on korvattu käsitteellä jatkuva luotto. Kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön soveltamisala on Suomessa laaja. Toisin kuin direktiivin säännökset, se kattaa myös esimerkiksi asuntolainat ja alle 2 euron luotot. Asuntolainat on kuitenkin rajattu eräiden direktiivin vaatimusten kuten peruuttamisoikeuden ja ennenaikaisen takaisinmaksun ulkopuolelle. Samoin asuntolainoissa kiinteistön vakuutuksia ei lasketa todellisen vuosikoron kustannuksiin mukaan. Muutoksen myötä luotonantajan on annettava kuluttajalle itseään, tarjottua luottoa sekä kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat tiedot vakiomuotoisella lomakkeella ennen luottosopimuksen tekemistä. Tämän tarkoituksena on parantaa kuluttajan mahdollisuutta vertailla eri luotonantajien tarjoamia luottoja keskenään. Luotonantajalla on myös velvollisuus ennen luoton myöntämistä arvioida kuluttajan luottokelpoisuus, esimerkiksi tarkistamalla, onko tällä maksuhäiriömerkintöjä. Lakiin on otettu hyvää luotonantotapaa koskevat säännökset. Luotonantajan tulee toimia vastuullisesti ja avoimesti sekä kuluttajan etu huomioon ottaen niin luottoa markkinoitaessa, luottosopimusta tehtäessä kuin mahdollisia ongelmia selvitettäessä. Samoin kuluttajaluottoja saa jatkossa tarjota vain luotonantajarekisteriin merkitty luotonantaja. Uuden rekisteröintivelvoitteen piiriin kuuluvat muutoksen jälkeen muun muassa pikaluottoyritykset, rahoitusyhtiöt sekä postimyyntiyritysten ja verkkokauppojen yhteydessä toimivat luotonantajat. Sen sijaan rekisteröintivelvoite ei 11
koske luottolaitoksia eikä muita sellaisia luotonantajia, joilta jo nykyisin edellytetään toimilupaa tai rekisteröintiä, eikä myöskään yrityksiä, jotka tarjoavat luottoja vain myymiensä tuotteiden ostamista varten. Joitakin muutoksia laki tuo myös todellisen vuosikoron laskentatapaan, luottosopimuksen peruuttamiseen ja luoton ennenaikaista takaisinmaksua koskeviin säännöksiin. Voimassa olevasta lainsäädännöstä poiketen kuluttaja voi peruuttaa luottosopimuksen myös silloin, kun luotto on otettu konttorista. Aiemmin peruuttamisoikeus on koskenut vain koti- ja etämyyntiä. Pikaluottojen osalta lainuudistus on jatkoa 1. helmikuuta 21 voimaan tulleille pikaluottoja koskevien säännösten tiukennuksille, jolloin keskeiset muutokset olivat: Pikaluottoja ja muita pieniä ja lyhytaikaisia luottoja markkinoitaessa on ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko. Tarkoituksena on ollut parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada asianmukaista tietoa pikaluottojen ja muiden lyhytaikaisten luottojen hinnasta sekä verrata näiden luottojen hintaa muiden luottojen hintaan. Luotonantajalle tuli velvollisuus todentaa ensi kertaa lainaa hakevan henkilöllisyys huolellisesti esimerkiksi verkkopankkitunnuksen avulla. Säännökset koskevat muita kuluttajille tarjottavia rahaluottoja kuin tavaran tai palvelun tilaamiseen liittyviä kertaluottoja. Myös harkitsematonta luotonottoa öisin on rajoitettu. Jos kulutusluotto haetaan ja myönnetään kello 23:n ja 7:n välisenä aikana, kuluttaja ei saa varoja käyttöönsä ennen kello seitsemää. Aikarajoitus ei koske luotolla ostamista verkkokaupassa tai tililuoton luottorajan nostamista. Luotonantajan oikeutta periä lakisääteistä viivästyskorkoa korkeampaa korkoa on rajoitettu. Tämä koskee kaikkia kulutusluottoja. Jos luoton alkuperäinen korko on viivästyskorkoa korkeampi, tämän korkeamman koron perimistä saa jatkaa enintään puoli vuotta velan erääntymisestä. Kulutusluottojen valvonta Tällä hetkellä kuluttajaviranomaiset valvovat kulutusluottoja koskevan markkinoinnin laillisuuden toteutumista muun muassa erilaisilla valvontakampanjoilla (Kuluttajaviraston tiedotteet). Kuluttajansuojalain mukaan lainakustannusten vertailua varten on luotontarjoajien ilmoitettava markkinoinnissaan todellinen vuosikorko, joka sisältää koron lisäksi muut luotonmyöntäjän perimät maksut kuten järjestelypalkkiot, toimitusmaksut ja lyhennysten yhteydessä perittävät maksut. Todellisen vuosikoron on oltava näkyvissä myös lainatarjouksissa. 12
Kuluttajaviranomaisten ohella Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa pankkien ja muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien yhteisöjen toimintaa. Finanssivalvonnan valvonnan alaisia ovat talletuspankit, luottolaitostoimiluvan omaavat rahoitusyhtiöt, Eurocard, Diners club sekä Luottokunta. Sen sijaan postimyyntiyritykset ja pikaluottoja tarjoavat yritykset eivät kuulu Finanssivalvonnan valvonnan alaisuuteen. 9. Kulutusluotoissa hyvä huomioida Kotitaloudelle kulutusluotot voivat tarjota joustavan mahdollisuuden menojen tasaamiseen pidemmälle ajalle. Kulutusluottomarkkinoille tulleiden uusien toimijoiden ja luottovaihtoehtojen lisääntymisen myötä kokonaisnäkemyksen saaminen erilaisista luottovaihtoehdoista ja niiden kustannuksista voi kuitenkin olla luotonottoa harkitsevalle vaikeaa. Kuluttajan on luotonottoa miettiessään erityisen tärkeää vertailla tarjolla olevia vaihtoehtoja ja niiden kokonaiskustannuksia, sillä kustannukset voivat vaihdella merkittävästi luottomuodoittain. Todellinen vuosikorko tarjoaa lähtökohdan kulutusluottojen vertailuun ja luottokustannusten arviointiin. Myös joulukuun alussa voimaan tullut kuluttajaluottosääntely helpottaa kuluttaja-asiakasta tekemään vertailuja eri palveluntarjoajien välillä, sillä luotonantajien on annettava luottoa koskevat tiedot ennen luottosopimuksen tekoa vakiomuotoisella lomakkeella. Erityisesti lyhytaikaisissa ja pienissä luotoissa muut luottokustannukset ovat korkoon verrattuna merkityksellisiä ja nostavat todellista vuosikorkoa. Näistä sivukuluista voi muodostua vuoden aikana huomattava menoerä, etenkin jos kulutusluottoja on useita. Monet eri paikoista otetut kulutusluotot vaikeuttavat usein omien raha-asioiden hallintaa. Useiden kulutusluottojen yhdistäminen, mikäli mahdollista, yhdeksi luotoksi onkin usein järkevä ratkaisu, jolloin on helpompaa hallita omaa taloutta. Tällöin myös lainanhoitokulut pienenevät, koska luotonottaja maksaa ainoastaan yhdestä luotosta aiheutuvat kulut. Uudesta maksujärjestelystä, kuten lainojen yhdistämisestä, täytyy neuvotella aina luotonmyöntäjien kanssa. Samoin tilanteissa, joissa luotonottajalla on vaikeuksia selvitä luoton takaisinmaksusta, on luotonottajan syytä ottaa hyvissä ajoin yhteyttä luotonmyöntäjään ja neuvotella lainaan liittyvästä uudesta maksuaikataulusta. 13
FK Finanssialan Keskusliitto Bulevardi 28 12 Helsinki Faksi 2 7934 22 etunimi.sukunimi@fkl.fi http://www.fkl.fi