ELINKEINOPALVELUT JA TYÖLLISYYS työryhmäraportti 15.9.2014
Elinkeinopalvelut ja työllisyys työryhmä Raportti 15.9.2014 Työryhmässä: Marko Järvenpää, Sirkka Köykkä, Jarmo Määttä (pj), Pauli Salminen (siht), Hannu H. Saarinen (siht) Matti Setälä, Sami Sulkko, Miika Tuki 1. Nykytilan kuvaus FSKK Oy:n tehtävät 19.3.1996 Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy:n perustava yhtiökokous: Perustuu kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen, jossa tehtäväksi määritelty: Elinkeinopoliittisten kehittämishankkeiden suunnittelu, toteuttaminen ja rahoituksen kokoaminen sekä elinkeinopalveluiden järjestäminen Lounais -Hämeen alueella Hallituksen lukumäärä 7, joista Forssan kaupunki nimeää 3 ja muut kunnat kukin yhden. Hallituksen puheenjohtajan nimeää Forssan kaupunki ja varapuheenjohtajan muut osakkaat 16.8.2002 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy: Toimintaa laajennetaan aluekeskustoiminnalla. Yhtiön tehtäviksi määritetty: Yhtiön toimialana on kehittämishankkeiden koordinointi, suunnittelu ja toteuttaminen sekä elinkeinopalveluiden järjestäminen Forssan seutukunnan alueella. Yhtiö harjoittaa yritysneuvontaa, kokoaa ja julkaisee kehittämiseen liittyviä tilastotietoja, edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja kuntien yhteistoimintaa sekä toimii seudun matkailun kehittäjänä. Yhtiö markkinoi Forssan seutua ja toimii seudullisena edunvalvojana toimialoillaan. 22.8.2011: Seutukunnan hankesalkkuun sisältyvät hankkeet rahoitetaan yhdessä, mutta hankkeisiin sisältyvät ja muut infrakustannukset maksaa hankkeen sijaintikunta/-kunnat. 2.5.2014 hallituksen uudistaminen, edellytyksenä yrittäjyysnäkemys: yhtiön hallituksessa istuu kuntien nimeämät yrittäjätaustaiset jäsenet 2014 Rakenneselvityksessä mukana seudun kunnista neljä eli Forssa, Humppila, Jokioinen ja Tammela, mukana myös Ypäjän edustaja Forssan seudulla toimii kuntien ja yritysten lisäksi merkittäviä toimijoita: Eerikkilän Urheiluopisto, FAI & Faktia, Hamk, MTT, Ypäjän Hevosopisto. Nykytila ja tulevaisuus:
Ylivoimaisesti alueen suurin hanke on Humppilan HEA (Humppila Eco Airport logistiikkakeskus). Sen työllistävä vaikutus olisi tuhansia henkilöitä. Forssan seudulle on kasvamassa biotalouden klusteri. Biojalostamon mahdollisuuksia tutkitaan samalla kun rahoitus- ja kaavalliset valmiudet ovat tutkinnan alla. Kaavoittajat Sirkka Köykkä ja Miika Tuki ovat tehneet hyvän muistion, jota käytetään tässäkin s oveltuvin osin. Kaiken kaikkiaan Forssan seudun saavutettavuus Etelä-Suomen Turku-Tampere-Helsinki kolmion keskellä on ihanteellinen. Joskin strateginen asema on heikentynyt lähistön muihin vähän suurempiin kaupunkiseutuihin verrattuna. Esim. Riihimäen ympärille tullee uusi kunta. Forssan seutu pyrkii olemaan energiaomavarainen vuoteen 2020 mennessä. Tällä saralla ns. vihreällä energialla on myös merkittävä brändiarvo. Elinvoiman lisäämiseksi ja työttömyyttä vastaan taistelussa kaikki keinot on otettava käyttöön.
2. Palvelujen yhtäläisyydet ja erot Nykytilanteessa kunnat ja FSKK hoitavat merkittävän osan elinkeinotoimintaa, siinä osana maankäyttö- ja kaavoitusasiat sekä kiinteistöjen välitys. Elinkeinopalvelujen suhteen alue on yhtenäinen ja elinkeinotoiminnan perusneuvonta ja yritysten kehittämisasiat hoidetaan seudullisesti kuntien osalta 100% FSKK:n kautta. Seudun yrittäjäjärjestöt toimivat aktiivisesti ja antavat tukea omille jäsenilleen kuntakohtaisesti. 3. Keskeiset huomiot yhdistymisen vaikutuksista (edut ja haitat) Tilanteessa, jossa kunnat olisivat yhdistettyinä ei enää olisi välttämätöntä tarvetta erilliselle kehittämisyhtiölle. Seutu tulee nähdä elinkeinojen kehityksessä jo nyt yhteisenä risteysalueena: vt2/vt9 vt2/vt10 vt10/kt52
4. Mitä mahdollisuuksia saatavuuden, saavutettavuuden, kustannustehokkuuteen ja tuottavuuden parantamiseksi on löydettävissä Sijainti ja työvoiman saatavuus on alueella hyvä. Seudun kilpailuetuna on tonttien ja asumisen ym. edullisuus ja saatavuus. Yhteisenä kuntana neuvotteluasema vahvistuu päätöksenteossa kun vastapuolella on yksi taho, jonka kanssa neuvotellaan (vrt. kuntarajat byrokratia/joustavuus neuvottelussa). Seudulla on mahdollisuus asua edullisemmin ja turvallisemmin, hyvin yhteyksien avulla voidaan yhtenä kilpailutekijänä huomioida myös etätyönteon mahdollisuus. Pitkällä aikavälillä etätyö tuo myös työhyvinvoinnin esiin. Toki kaikkiin ammatteihin ei voida etätyöntekoa soveltaa. Väestöön kohdistuvat indikaattorit antavat syytä huoleen. Mikäli seudun väestön määrän vähenemistä ei saada pysäytettyä sekä ikärakennetta muuttoliikkeellä korjattua tulee työvoiman saannista merkittävä kilpailun rajoite. Koska imu suuriin kasvukeskuksiin vie etupäässä nuorta ja koulutettua väestöä, osaajia ja tekijöitä ei enää seudulla riitä. Tämä puolestaan johtaa yritys sijoittumiseen alueille, joilla rekrytointi ei tuota ylimääräistä ongelmaa. Yhtenä tarkasteltavana näkökohtana nousee väistämättä esiin työperäinen maahanmuutto ja sen asettamat vaatimukset esim. nykyiselle koulutusjärjestelmälle. Meillä ei ole varaa menettää nuorista ikäluokista yhtään tulevaisuuden osaajaa, jotenka työllistämisasiat on pidettävä seudun omissa käsissä, tiiviissä yrityselämän ohjauksessa. Tältä osin tiiviimpi yhteys kehittämisyhtiöön olisi perusteltua Pääoma on aina ollut elinkeinoelämän yksi keskeinen tekijä. Tulevaisuudessa osaamispääoma nousee ratkaisevaksi ja sen kerääminen, liikuttelu ja hallinta ovat huomattavasti perinteistä rahaliikennettä haastavampaa. Kilpailutekijänä voidaan myös mainita yksilön hiilijalanjäljen väheneminen, sillä kompaktilla seudulla matkat eivät ole pitkiä ja asiointi on helppoa ja joustavaa. Kilpailutekijänä vaikuttaa yritysten hyvä sijoittuminen asiakkaiden lähelle. Seudulla on vielä paljon mm. yritystonttitilaa. Mahdollisuudet toimia yhtenä tahona isojen toimijoiden tonttivarauksissa ja kaavoituksessa. Seudulla on myös vahva agraarikulttuuri. Maaseutu pitäisi huomioida niin matkailun, asumisen kuin myös mm. lähiruuan tuottajana. Joukkoliikenteen toimivuus mm. työasioinnissa erittäin tärkeää ja sen kehittäminen yhden kunnan alueena tehokkaampaa. 5. Palvelujen organisointi ja järjestämistavat Yhtenä kuntana ei ole tarvetta erilliselle kehittämisyhtiölle, vaan toiminnat voidaan johtaa kaupungin toimintana. Myös maankäytön helppous, verkostojen merkitys ja ulkoisten kumppanien merkitys kasvaa.
Järjestetään toiminnot sitten yhden tai useamman kunnan mallilla, tulee strategisen johtamisen olla johdonmukaista. Se ei saa olla organisaatioriippuvaista, keskinäiseen kyräilyyn meillä ei ole varaa. Monien palveluiden osalta tulemme tilanteeseen jossa yhteistyötä on pakko tehdä nykyisen seudun ja maakunnan ulkopuolelle. Yhtenäinen koordinointi, mutta paremmin ja tehokkaammin oikeita resursseja käyttäen. Palveluja tuotetaan kustannustehokkaasti asiakkaille ja kuntien keskinäinen kilpailutilanne palvelutuotannossa paranee yhden kunnan koordinoidessa tarvittavat palvelut. Viestinnän ml. markkinoinnin tulisi olla nykyistä linjakkaampaa ja kohderyhmä tarkoin mietittyä. Erityisesti sähköisiä järjestelmiä (some) hyödyntävää ja tarkkaan vaikuttavuudeltaan seurattua. Seudullinen brändityö kuuluu kaikille, suuryrityksistä yksittäisille kansalaisille, ja viestin tulee olla selkeä. 6. Palveluverkon rakenne ja lähipalvelujen järjestäminen suhteessa nykyiseen Suhteessa nykyiseen ei juurikaan muutu. Hyvinä esimerkkeinä jo kuntien yhteiset toimivat kokonaisuudet eli hyvinvointikuntayhtymä ja kehittämiskeskus. Todennäköisesti uusi sote laki tulee muuttamaan palveluntuotantoa ja siihen liittyvää kehitystyötä siinä määrin, että varmistaaksemme Forssan mallin säilymisen ja kehittymisen tulee sekä kehittämistoimenpiteet että alan koulutus integroida tiiviisti Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (FSHKY, sosiaali- ja terveydenhuolto samassa organisaatiossa) ja HAMKn yhteyteen. Näin voidaan varmistaa riittävä uudistuminen ja lisäarvon syntyminen, mikä puolestaan tukee olemassaoloa. Yhtenä perusajatuksena tulee olla asiakkaiden kuuleminen sekä tasavertaisuus asuinpaikasta riippumatta, mikä puolestaan edellyttää uusien palvelumallien kehittämistä. Samoin yrittäjäksi aikovat ja jo toimivat yrittäjät ovat tasavertaisessa asemassa toimipaikastaan riippuen kun neuvonta ja palvelu ovat yhden tahon (ei viiden) järjestämää. Näiden esimerkkien valossa elinkeinotoiminnan suhteen palveluverkon rakenteeseen ei olisi tulossa muutosta. On muistettava myös tulevaisuuden painopisteiden muutos palvelu ja neuvonta siirtyvät enemmän sähköiseen muotoon, jolloin yhden tietoalustan hyödyntäminen tehokkaampaa kuin usean ei-yhteen toimivan. Lisäksi myös palveluverkon rakenteessa pystytään resurssit käyttämään tehokkaammin hyödyksi, kun palvelu sähköistyy varsinaiset paperityöt jäävät vähemmälle. 7. Kolmannen sektorin mahdollisuudet palvelutuotannossa Tärkeä huomioitava osa-alue, joka tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja sen merkitys nousee joka tapauksessa on sitten yksi tai monta kuntaa. Perinteinen yrittäjyys saa uusia muotoja huolimatta kuntarakenteesta. Palvelusetelien hyödyntäminen auttaa yritystoiminnan lisääntymiseen ja yhden kunnan ollessa kyseessä, kasvattaa monipuolista palvelutarjontaa, lisää työllisyyttä ja hyvinvointia. Myös yhdistys- ja osuustoiminta laajenee ja palvelutarjonta monipuolistuu.
8. Keskeisiä kehitysaihioita Alla muutamia jo seudulla esiin nostettuja laajempia asiakokonaisuuksia kehitysideoiden pohjaksi: Biotalous tai laajennettuna kiertotalous, resurssitehokkuuden näkökulmasta Hajautettu energiantuotanto, vaihtoehtona suuryksiköille Vt2 kasvukäytävä ajattelu, mahdollisuus seudulle, ratkaisu metropolialueelle Kehittyvää logistiikkaa, tietotekniikasta globaaliin rahtitoimintaan Maaseudun tarjoamat mahdollisuudet esim. luontomatkailulle ja lähiruoalle Kasvuyritykset alueen vetureiksi, kohdennettua sparrausta Kehittämishankkeiden allokointi niille organisaatioille, joiden perustehtävää hanketoimintatuke suoraan; hyvinvointihankkeet Hykylle, koulutushankkeet Hamkille, työllisyyteen liittyvät hankkeet Fai/Faktia, Ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kehittämisresurssien yhteinen käyttäminen seudun elinvoimaisuuden kasvattamiseen Työperäisen maahanmuuton edistäminen alueen asukaskadon ja työvoimapulan vähentämiseksi Moni näistäkin vaatii toteutuakseen pääomia, mikä myös tulee ottaa huomioon. Omat kehittämispanokset tulee säilyttää sekä tarttua erityisellä innolla sellaisiin mahdollisuuksiin, joiden rahoitus tulisi muualta sekä edesauttaa tällaisten toteutumista. Yhteenveto vertailluista vaihtoehdoista elinkeinopalveluiden ja työllisyyden osalta Nykyinen kuntarakenne Totutut toimintatavat, mikäli säilyvät Reagointinopeus Yhteisöllisyys luontaista Yhden kunnan -malli Yhtenevät palvelut, ei keskinäistä kilpailua Selvempi strateginen fokus Suuruuden ekonomiaa Edunvalvonnassa painoarvoa
Yrityskannan muutos 2013 100 80 60 40 20 0-20 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Aloittaneita vuonna 2013 Lopettaneita vuonna 2013 Muutos lkm -40 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % -6,0 % -8,0 % -10,0 % Pienten yritysten liikevaihdon kehitys I/2012- I/2014 I/2012 II/2012 III/2012IV/2012 I/2013 II/2013 III/2013IV/2013 I/2014 Koko maa Kanta-Hämeen maakunta Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2005-2013 140 120 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 061 Forssa Aloittaneita 061 Forssa Lopettaneita 103 Humppila Aloittaneita 103 Humppila Lopettaneita 169 Jokioinen Aloittaneita 169 Jokioinen Lopettaneita 834 Tammela Aloittaneita 834 Tammela Lopettaneita Yrityskannan kehitys 2005-2013 1400 1200 1000 800 600 400 Forssa Yrityskanta Humppila Yrityskanta Jokioinen Yrityskanta Tammela Yrityskanta 200 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
45 T&k-menot Forssan seutukunta milj. 40 35 30 25 20 T&k-menot Forssan seutukunta milj. 15 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 T&K toiminta 700 600 500 400 300 T&k-henkilöstö Forssan seutukunta Tutkimustyövuodet Forssan seutukunta 200 100 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Tuotannon bruttoarvo 900000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 Forssa Tuotannon bruttoarvo Humppila Tuotannon bruttoarvo Jokioinen Tuotannon bruttoarvo Tammela Tuotannon bruttoarvo 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tuotannon jalostusarvo 250000 200000 Forssa Tuotannon jalostusarvo 150000 100000 50000 Humppila Tuotannon jalostusarvo Jokioinen Tuotannon jalostusarvo Tammela Tuotannon jalostusarvo 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Henkilöstö; kaikki toimialat 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Henkilöstö Forssa Henkilöstö Humppila Henkilöstö Jokioinen Henkilöstö Tammela 1000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Liikevaihto; kaikki toimialat 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 Liikevaihto (1000 euroa) Forssa Liikevaihto (1000 euroa) Humppila Liikevaihto (1000 euroa) Jokioinen Liikevaihto (1000 euroa) Tammela 200000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Forssan seudun työpaikat; kahden toimialan vertailu 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa 1000 500 0 2007 2008 2009 2010 2011
LIITTEET Elinkeinotyöryhmä Sirkka Köykkä ja Miika Tuki Isoa ja pientä sekä innovatiivista yhteistyötä. Tiivistelmä: Periaate: Monipuolinen teollisuus- ja tuotantorakenne -uusia toimialoja paikallisesta tuotannosta käsin. - Lähiruoka (Etelä-Suomen lähiruoka) ja sen tuotteistaminen. - Metsä raaka-aineena seudulla jalostettuna tuotteiksi esim. puurakennusteollisuuteen, puusepänteollisuuteen, puu- ja korjausrakentamiseen. - Seudun pellolla viljellyn tuotannon jatkojalostus tuo työpaikkoja sekä keskustoihin että kyliin. (Vilja, juurekset, ) - Paikallisista raaka-aineista energiateollisuus, isoja ja pieniä kokonaisuuksia tukeva rakenne - Ympäristöteollisuus: tuotteiden lisäksi puhtaan ympäristön osaaminen ja sen muuttaminen koulutukseksi ja markkinoitavaksi tuotteeksi. - Seudun luonto- ja kulttuuriympäristön hyödyntäminen luonto- ja kulttuurimatkailuteollisuuden alaksi. Kulttuuri- ja luontopaketit, reitit ja seudullinen yhteistyö sekä yhteistyö muiden palveluntarjoajien kanssa - Käsityöteollisuus uudeksi alaksi. Puusepänteollisuus, korjausrakentaminen - Kaikille toimialoille kehittämis- ja tukiorganisaatio. Olennaista on, mihin alueella halutaan profiloitua tulevaisuudessa. Elinkeinoelämässä seudulla on oltava yhteiset tavoitteet ja etenkin suuriin hankkeisiin on saatava koko seudun tuki. Seudullisesti asioista neuvottelemalla ja suurista linjoista sopimalla saadaan myös valmiudet nopeisiin ja kestäviin ratkaisuihin esim. elinkeinoihin liittyen. Yksittäisten alojen kuten ympäristöteknologian lisäksi tulee nostaa esiin kokonaisvaltainen puhdas asuminen ja ympäristö. Eri teollisuuden alat on hoidettava niin, ettei haittaa muulle toiminnalle kuten asumiselle ole. Luonnonvaroista ja arvoista on kehitettävä seudulle entistä enemmän elinkeinoja niin metsä- ja maataloustuotteiden jalostamista ja logistiikkaa kehittämällä kuin kansallispuistoja ja muita luonto- ja kulttuurikohteita ja niiden palveluja kehittämällä. ELINKEINOJEN NYKYTILA Forssan seudun merkittävät elinkeino- ja osaamisalat ovat: Maa- ja metsätalous: Loimijokilaakson peltoalaltaan suuret ja viljavat pellot ovat vielä nykyisinkin seudun elinkeinoelämän keltaista kultaa, ja seudulla on alan merkittäviä oppilaitoksia ja tutkimuslaitoksia. Metsätaloutta on erityisesti seudun itäosassa. Maatalouden sivuelinkeinot ovat viime vuosikymmeninä
kehittyneet erityisesti hevosharrastukseen sekä luonto- ja maaseutumatkailuun liittyen. Maataloustuotanto on siirtynyt yhä suurempiin yksiköihin. Teollisuus: Loimijokilaakso on maamme vanhimpia teollisuusvyöhykkeitä, joskaan 1800-luvullla syntynyttä suurta tekstiiliteollisuutta ei enää ole. 1900-luvulla kehittyivät Forssan seudun rakennus- ja elintarviketeollisuus sekä lasiteollisuus. Jätteidenkäsittelyyn ja sen hyötykäyttämiseen on Forssan Kiimassuon alueelle kehittynyt oma elinkeinon osa-alue, joka on parhaillaan täydentymässä energiantuotannolla tuulivoiman ja aurinkovoiman hyödyntämisen myötä. Yksi vahvimmista tulevaisuuden uusista kehittyvistä teollisuuden aloista seudulla onkin ympäristöteknologia ja energiantuotanto, jonka ydinaluetta on edellä mainittu Kiimassuon alue. Energiantuotannossa myös maaseudun luonnonvarojen hyödyntämisestä on kasvamassa elinkeinohaara maatalouteen liittyen. Logistiikka: Forssan seutu on hyvän sijaintinsa vuoksi valinnut logistiikan yhdeksi kehitettävistä avaintoimialoistaan. Kiimassuon jätehuoltoalue ja Helsingin Sanomien painotalo ovat tällä hetkellä merkittävimmät logistista sijaintia hyödyntävät toimijat. Humppilan rata on hyödyntämättä. Elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen edellyttää huomattavia valtakunnallisen tieliikenneverkon parannuksia ja investointeja. Matkailu ja elämysteollisuus: Forssan seudulla on jo nykyisin useita merkittäviä vapaa-ajan toimintojen keskittymiä. Seudun hyvä sijainti suhteessa suuriin kaupunkikeskuksiin mahdollistaa monipuolisen vapaaajan tarjonnan kasvattamisen merkittäväksi elinkeinoalaksi, kun otetaan huomioon nykyinen kehitystrendi kohti elämysyhteiskuntaa ja kulttuuriteollisuutta. Kauppa ja palvelut: Palvelualojen osuus elinkeinoista on Forssan seudulla kasvamassa muun Suomen tapaan. Seutu on nykyisin kohtalaisen suuri kaupan ja palveluiden keskittymä Forssan toimiessa keskuskaupunkina. Koulutuskeskittymät: Merkittäviä oppilaitoksia ovat Hämeen ammattikorkeakoulun yksiköt Forssassa ja Tammelan Mustialassa ja Eerikkilän urheiluopisto. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Jokioisilla on alan johtava tutkimuslaitos Suomessa. ELINKEINOT JA OSAAMINEN TAVOITTEET Forssan seudusta kehittyy kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä vihreän logistiikan, ympäristöteknologian, bioteknologian ja elämysteollisuuden osaamiskeskittymä. Yhdyskuntarakenne mahdollistaa monipuolisen ja siksi suhdannevaihteluita hyvin kestävän elinkeinorakenteen. Forssan seudun elinkeinoja voidaan kehittää siten, että toimintoja ja yritysalueita monipuolistetaan ja laajennetaan. Kaavoituksella pidetään huoli siitä, että toiminnoilla on realistiset, määrällisesti riittävät ja logistiselta sijainniltaan optimaaliset maankäyttövaraukset. Forssan keskustassa teolliset toiminnot siirtyvät kauemmas keskustasta. Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta parhaille paikoille tulee tilaa asumiselle. Forssan kaupunkikeskusta on seudun asukkaille keskeiset kauppapalvelut tarjoava viihtyisä ostosympäristö. Vastaavia pienempiä ympäristöjä kehitetään muissa taajamissa. Forssan seudulla menestyvä maa- ja metsätalous on näkyvä osa ympäristöä ja kytkeytyy maankäytössä teollisen tuotannon, tutkimuskeskusten ja oppilaitosten ympäristöihin. Oppilaitoksista ja tutkimuskeskuksista pidetään kiinni ja niitä edelleen monipuolistetaan ja kehitetään. Niiden ympärille on kehitettävissä osaamista hyödyntäviä käsityöläis- ja työpaikka-alueita.
Koulutus ja tutkimus tukevat seudulle tärkeitä elinkeinoaloja, ja merkittävien koulutus- ja tutkimuskeskittymien alueet laajenevat (Eerikkilän urheiluopisto, MTT, Mustiala ja HAMK:n toimipisteet). Luonnonarvoista, kulttuuriympäristöstä ja suojelualueista muodostetaan alueelle uusia ekologiseen matkailuun ja asumiseen liittyviä elinkeinoja, joita varten seudulle muodostuu uusia kehittämisalueita esim. kansallispuistojen ja Hämeen Härkätien yhteyteen. Forssan seudun maankäyttö tukee matkailun elinkeinopoliittista kehittämistä aluevarauksin ja reitistöin (ympäristö ja luonto, urheilu ja liikunta, hevoset, retkeily, ympäristökasvatus, suuret yleisötapahtumat). Humppilan Lasin ja Forssan Autokeitaan aluetta kehitetään ostosmatkailualueina. ELINKEINOT JA OSAAMINEN KEHITTÄMINEN Alueella on perinteisesti vahva maa- ja metsätalous. Seudulla tuotettujen raaka-aineiden jalostamiseen perustuva teollisuutta kehitetään voimallisesti luoden uusia esim. lähiruokaan ja omalehmä periaatteeseen liittyviä konsepteja. Humppilan logistiikka-alueen kautta päästään viemään tuotteita rautatietä pitkin ja saadaan paremmat jakelumarkkinat niin metsätalouden kuin elintarviketeollisuuden tuotteille. Seudulla kehitetään kahta elinkeinoelämän avainaluetta. Kiimassuon ympärille kasvatetaan monipuolinen yritysalue, joka laajimmillaan voi ulottua kolmen kunnan alueelle. Toisena alueena kehitetään Humppilan ekologistiikka-aluetta. Kiimassuolla on uusiutuvan energian, ympäristöteknologian ja teollisuuden alue, joka lomittuu muuhun teollisuuteen sekä niihin liittyvään tutkimukseen. Humppilan lentokenttää ja siihen liittyvää ekologistiikka- ja teollisuusaluetta kehitetään Suomen ja Euroopan raide- ja maantieliikenteen sekä lentoliikenteen logistisena keskuksena sitä täydentävine palveluineen. Kehitystyö on kaksivaiheinen. Humppilan rataa ja valtateitä hyödyntävää logistiikkaa voidaan kehittää ensimmäisessä vaiheessa radan tuntumassa. Toisessa vaiheessa kokonaisuuteen liitetään myös lentokenttä. Molemmissa vaiheessa toimintoihin liittyy työpaikka-alueita. Kaavoituksessa huomioidaan kokonaisuus koko ajan. Avainalueita täydentävät paikallisemmat, liikenteen solmukohtiin ja kuntien liikekeskustojen yhteyteen rakentuneet työpaikka-alueet. Forssan keskustan tuntumaan 2-tien länsipuolelle teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle syntyy uusi tilaa vievän erikoistavarakaupan ja käsityöläisten ja niihin liittyvän kaupan alue, joka laajenee sitä myöten kun teollisuus poistuu alueelta. Työpaikka-alueet profiloidaan toiminnallisesti siten, etteivät ne kilpaile keskenään, vaan yhdessä muodostavat Suomessa kilpailukykyisen seudullisen elinkeinoaluekokonaisuuden. Työpaikka-alueista kehitetään ekologisesti kestäviä ja vehreitä ja niiden sisälle sijoittuu myös luonnonmukaisia ja viheralueita. Kulttuurihistoriallisten ympäristöjen, Kansallispuistojen ja Hämeen Härkätien matkailullista potentiaalia hyödyntäviä palveluja kehitetään monipuolisesti. Ruostejärvelle Eerikkilän urheiluopistoon tukeutuen kehitetään matkailuelinkeinojen aluetta. Tammelan metsäoppilaitokselle Liesjärvelle korjataan olemassa oleviin rakennuksiin erähotelli ja kansainvälinen leirikoulukeskus. Forssan keskustan palveluista kehitetään laajempaa kokonaisuutta joka muodostaa seudullisen elämysvyöhykkeen (luonto, liikunta, kulttuuri). Kaupan rakenne on osoitettu jakautuvaksi kaupunki- taajama- ja kyläalueille. Kooltaan erilaiset yksiköt sijoittuvat sille luonteville alueille. Maatalouden toimintarauha ja kehittymisedellytykset turvataan säilyttämällä maatalouden suuryksiköiden ympärillä riittävät, asumattomat vyöhykkeet. Suuryksiköiden tuntumaan ei myöskään ohjata taajamamaista rakentamista. Suuryksikön mahdollisesti väistyessä suojavyöhykkeen alueelle voidaan kehittää muuta maankäyttöä.
Seudun lukuisat oppilaitokset, tutkimuskeskukset ja julkisten palvelujen keskittymät* täydentävät ja monipuolistavat elinkeinoelämän keskittymien verkostoa. Työpaikka- ja koulutuskeskittymien ympäristöt toteutetaan korkeatasoisiksi miljöiksi, joissa otetaan huomioon myös luonto ja maisema ja joissa toimintojen mahdolliset haitat on minimoitu innovatiivisin ratkaisuin. * Oppilaitokset, tutkimuskeskukset ja julkisten palvelujen keskittymät 1. MTT. Maatalouden tutkimus ja sitä tukevat alat 2. Mustiala. Maatalouden opetus ja sitä tukevat toiminnot 3. Eerikkilä. Liikunta, virkistys ja vapaa-ajantoiminnot sekä niihin liittyvä tutkimus 4. Forssan kehräämö. Koulut, oppilaitokset ja kulttuuripalvelut 5. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Terveydenhuoltopalvelut ja tutkimus 6. Forssan ammatti-instituutti. Ammattiopinnot ja niitä tukevat elinkeinotoiminnot ja tutkimus 7. Yrityspuisto ja uuden elinkeinotoiminnan alue. Tukemassa Faktian ammattiopinnot ja elinkeinotoiminnan tutkimus. 8. Kehittämiskeskus. Yritystoiminnan kehittäminen ja tutkimus 9. Krematorio. Seudullisen toiminnan vaihtoehtoinen sijoituspaikka 10. Liesjärven luontoleirikeskus
Yhdyskuntarakenne työryhmä Sirkka Köykkä ja Miika Tuki MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Maankäytön suunnittelun tehtävä Maankäytön suunnittelu tarjoaa asiantuntijuuteen perustuvan, kaikki lähtökohdat huomioivan kaavoituksen ja maankäytön, jossa asuminen, kauppa, teollisuus ja luonnonympäristö sovitetaan hyväksi ympäristöksi. Kokonaisuudesta käsin katsominen on kaikkien etu. Asukkaat viihtyvät, teollisuudella on työntekijät, sekä asumisen että työpaikkojen imago on valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen. Aluetta kehitettävä seutukunnan omilla tunnistettavilla vahvuuksilla eli toisaalta Forssan pienen kaupungin palvelujen laadulla ja saavutettavuudella ja toisaalta muiden alueiden väljällä ja luonnonläheisellä maaseutuasumisella. Hyvä ympäristö on monipuolinen ja virikkeitä herättävä ympäristö, jossa historia ja tulevaisuus kulkevat käsi kädessä. Luonnonmukainen kaupunki ja maaseutu tukevat ihmisten terveyttä ja jaksamista antavat virikkeitä sekä varmistavat monimuotoisen luonnon säilymisen myös rakennetuilla alueilla ja niiden tuntumassa. Luonto eri asteissaan on kaikkien saavutettavissa, myös matkailuteollisuuteen liittyvien toimijoiden hyödynnettävissä. Tammela kehittänyt kylien kaavoitusta - kehitystyötä jatketaan Forssassa keskitytty keskustan kaavoitukseen hyvään ja monipuoliseen kaupunkiympäristöön tähtääviä periaatteita hyödynnetään muiden taajama-alueiden kaavoituksessa VE0: Ei tehdä mitään Osassa kuntia ei ole kaavoittavaa organisaatiota, jolloin ne ovat konsulttien varassa. Kokonaisuuden suunnittelu jää irralliseksi. Kaavoitusosaaminen jää ohueksi, jos siihen erikoistunutta henkilökuntaa ei ole. Niillä kunnilla joilla on kaavoitettava organisaatio, Suunnitellaan kunnan kokoista kuntarajojen sisälle jäävää kokonaisuutta. Päätöksenteko on jokaisessa kunnassa, jolloin kaavoituksen ohjaus tapahtuu myös kunnissa. Kunnilla voi olla erilaiset periaatteet ja tavoitteet, jolloin voi syntyä ristiriitaisuuksia kuntien keskinäisten toimien vaikutuksesta eikä päästä seudullisena kokonaisuutena kilpailemaan Suomen rajatuista resursseista. Maankäytön suunnittelun asiantuntijat joutuvat hallitsemaan laajempia osa-alueita mitä vähemmän henkilökuntaa on. Ne kunnat joilla on kaavoittaja tarjoavat tarvittaessa apua muille kunnille. Tiettyjä asioita voidaan tehdä yhdessä. Varsinkin rajan yli tapahtuvan maankäytön suunnittelua voidaan tehdä naapurikunnalle, kun se tulee resurssitehokkaasti. Muutoin kaavoittajien resurssit ovat yhteistyökuntien käytössä rajallisesti.
VE1: Syvempi yhteistyö Myydään yhteistyösopimuksen perusteella enemmän palveluja esimerkiksi kaavoituksen kokonaisuuden ohjaustyö ja joitain kaavoja, jolloin voidaan palkata sopimuksen pohjalta lisähenkilökuntaa. Etuna suunnitteluorganisaation ja suunnitelmallisuuden saaminen kuntiin joissa ei ole tällä hetkellä omaa suunnitteluorganisaatiota. Etuna kaavoituksen ja maankäytön osaaminen saadaan kaikkiin kuntiin. VE2: Neljän itsenäisen kunnan yhteinen Tekninen ja ympäristötoimi Vaikka tekninen ja ympäristötoimi on yksi ja sama organisaatio, päätöksenteko on eri kunnissa Ratkaisu edellyttää kuitenkin yhden keskeisistä periaatteista päättävän käytännön toimen ohjaukseen kehitettävän yksikön, jolloin toiminta voi kuntarajoista riippumatta pysyä tasa-arvoisena ja loogisena eikä eriytettynä neljään osaan, muuten toimintaa ei pysty toteuttamaan. VE3: Kuntaliitos Ei ongelmaa ohjauksen määrittelyssä, sillä se tehdään yhdessä paikassa. Maankäytön suunnittelu kunnat yhtenä. Resurssit yhdistämällä saadaan vahva asiantuntijuus maankäyttöön. Maankäytössä täytyy olla selkeät periaatteet ja samat pelisäännöt, jotta saavutetaan paras mahdollinen tulos= elinvoimainen kokonaisuus, jossa teollisuus ja asukkaat viihtyvät. Forssassa ja Tammelassa on nykyisin täysin työllistetyt kaavoittajat. Yhdistymisestä saatuna hyötynä yhdessä toimivien asiantuntijoiden määrä lisääntyy, jolloin voidaan myös entistä laajemmin erikoistua osaamisalueille. Muissa kunnissa saadaan maankäyttö asiantuntijoiden hoitoon. Organisaation tulee pysyä sellaisena, että muut asiantuntijat voidaan hyödyntää edelleen suunnittelussa esim ympäristö ja rakennusvalvonta. Asiantuntijat voivat keskittyä asiantuntijatehtäviin. Suurempi kokonaisuus voi myös rekrytoida erityisalueille asiantuntijoita toisella tavoin kuin pieni yksikkö. Suuremman seudullisen yksikön tuottaman palvelun toimipiste ei välttämättä ole yhtä lähellä kuntalaista kuin nykyisessä tilanteessa, mutta palvelu itsessään voi olla laadukkaampaa. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU SEUDULLISESTI Forssan seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen suurimpia haasteita ovat: liikenteen ja maankäytön sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen tehostaminen siten, että kaupunki-, kunta- ja kyläkeskusten toiminnallinen asema vahvistuu. Taajamat Alueen väestöstä 70 % asuu taajamissa. Alueen suurin taajama on Forssan, Tammelan ja Jokioisten kuntakeskusten ja niiden ympärysalueiden muodostama itä-länsisuuntainen taajamarakenteen nauha Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen ympärillä. Nauhataajaman alueella asuu noin 2/3 Forssan seudun asukkaista.
Kylät Kohdealueen kylämäisen asutuksen alueet hahmottuvat viideksi kokonaisuudeksi: 1. Forssan luoteispuolinen alue, 2. Forssan eteläpuolinen alue, 3. Tammelan Pyhä-järven itäpuolinen alue, 4. Jokioisten ja Ypäjän välinen alue sekä 5. Humppilan kolmen kompaktin kylän kokonaisuus. Harva maaseutuasutus ja haja-asutus Tarkastellun alueen itäosassa järvien rannoille rakentuneiden loma-asuntojen nauhat muodostavat asutuksen taajuuden suhteen kyliin verrattavaa asutusta. Länsiosasta nämä mökkien muodostamat tihentymät puuttuvat miltei kokonaan. Lähes asumattomat alueet Suurin osa Forssan seudun lähes asumattomista alueista tai ns. erämaista sijaitsee seudun itäosissa Tammelan kunnan alueella. Erämaat ja loma-asutus on rinnan siten, että järvien rannoissa on mökkejä, suoja metsäalueet ovat asumattomia. Itärajan alueet kuuluvat Hämeenlinnan ja Forssan seudun väliseen laajaan Hämeen järviylängön alueeseen. Laajimpia yhtenäisiä erämaita Forssan seudulla ovat Forssan ja Tammelan eteläpuoleinen Torronsuon-Liesjärven alue, Humppilan ja Ypäjän välinen Isorahkan suoalue sekä Tammelan pohjoispuolinen Saloistenjärven ja Särkijärven välinen järvi- ja suoalue. YHDYSKUNTARAKENNE Yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet Forssan seutua kehitetään Etelä-Suomen aluerakenteeseen kuuluvana kaupunkiseutuna, jonka menestys perustuu toimeliaisuuden ohella keskeiseen sijaintiin ja ympäristön korkeaan laatuun. Forssan, Loimaan ja Someron seudut muodostavat yhden toiminnallisen talous- ja työssäkäyntialueen, jonka yhteen sovitettu liikennejärjestelmä ja maankäyttö vahvistavat alueellista kilpailukykyä yli hallintorajojen. Nykyinen Forssan keskusta on kaupunkimainen keskustaajama, jolla on ympärillään erikoistuneiden taajamien verkko, elinvoimaiset kylät, edustavat maaseutumaisemat ja laajat luontoalueet. Forssan seudun maankäyttö ja liikennejärjestelmä mahdollistavat hyvin toimivan yhdyskuntarakenteen 40 000-50 000 asukkaalle vuonna 2050. Yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteet maankäytön suunnittelussa Yhdyskuntarakenne rakentuu paikallisten ominaispiirteiden varaan. Forssan seutua kehitetään omaan perinteeseensä tukeutuen, myös uusia seudullista yhdyskuntarakennetta parantavia maankäyttö- ja liikennerakenteita kehitetään. Seudun perusrakenne on säteittäinen. Keskuksena Forssa, josta kehitettävät rakentamisvyöhykkeet leviävät haaroittuvina oksina kohti seudun laidoilla olevia taajamakeskuksia ja kyliä. Taajamia tiivistetään ja laajennetaan, tavoitteena on taloudellisesti kestävä yhdyskuntarakenne ja seudullisen joukkoliikenteen kannattavuus. Haja-asutusalueilla uutta rakentamista ohjataan ensisijaisesti kyliin ja maaseutuasumisen vyöhykkeille, joille on mielekästä ja ehkä jopa kannattavaa järjestää kunnallistekniikka ja liikennepalveluja. Julkiset ja yksityiset palvelut keskittyvät taajamiin ja kaupunkikeskukseen, hyvien julkisen ja kevyen liikenteen yhteyksien päähän. Kaupunkikeskus tarjoaa erikoispalvelut ja taajamakeskukset päivittäiset palvelut. Kaupunki- ja taajamakeskuksissa päivittäisasiointiin liittyvät palvelut ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Seudullinen kokonaisrakenne mahdollistaa modernin ekologisen viher- tai puutarhakaupungin ja seudun periaatteiden soveltamisen kaupunki-, taajama- ja kylärakentamisessa. Keskusten tuntumassa ja maaseutumaisilla alueilla etsitään
tapoja lomittaa korkeatasoinen asuminen ja luonto- ja maisema-arvot vetovoimaiseksi asuinympäristöksi. Seudullista identiteettiä muodostavat rakennetun ympäristön identiteettikohteet* toimivat suunnannäyttäjinä seudun rakennetun ympäristön kehittämisessä. *Rakennetun ympäristön identiteettikohteet 1. Ferrarian työväenasuinalue 2. Jokioisten kartanokulttuuri 3. Ypäjän hevosopisto 4. Forssan teollinen yhdyskunta 5. Kalliomäki 6. Uudenkylän asuinalue 7. Tammelan kirkonympäristö 8. Mustiala 9. Saaren kartano 10. Venäjän kartanoympäristö 11k. Alueen vanhat historialliset kyläympäristöt. Rakennetun ympäristön identiteettikohteita kehitettäessä otetaan huomioon paikalliset ympäristön, kylärakenteen, kartanokulttuurin, teollisen yhdyskunnan ja maiseman erityispiirteet. Esimerkkejä kehittämistoimista kunnittain: Forssassa Viksbergin asuin- ja teollisuusalueesta kehitetään viihtyisä ja tasokas asuinalue rakennuskantaa kunnostamalla ja uusimalla. Ympäristöä ja pihapiirejä kehitettäessä hyödynnetään viherrakennetta ja ympäristön muita rakenteita. Humppilan asemanseudusta kehitetään kunnan vetovoimainen yrityskeskus hyödyntämällä olemassa olevaa 1900-luvun puolivälin keskustaa ja vanhoja teollisuusrakennuksia. Jokioisilla Ferrarian alueesta kehitetään kunnan vetovoimainen jokirantakeskus, jossa tiilinen teollisuusarkkitehtuuri ja jokilaakson luonto kohtaavat. Alueelle voidaan kehittää monimuotoista toimintaa: liikunta, kulttuuri ja elinkeinoelämä toimivat samassa ympäristössä toisiaan vahvistaen. Tammelan veistokoulun ympäristöä ja rakennuskantaa kehitetään siten, että mahdollistetaan alueen luonteva uusiokäyttö. Aluetta voidaan kehittää perinteisen rakentamisen keskuksena sekä tutkimus- ja koelaboratoriona. LIIKENNE JA INFRA Liikennettä ja infrastruktuuria koskevat tavoitteet Valtateitä vt 2, 9, 10 parannetaan koko yhteysväliensä mitalta, jolloin Forssan seutu muuttuu varteenotettavaksi pääkaupunkiseudun kasvusuunnaksi. Forssan seudulta kehitetään nopeita valtatie- ja rata- ja joukkoliikenneyhteyksiä nykyisiä väyliä pitkin Etelä-Suomen keskuksiin, satamiin, lentokentille. Valtateiden estevaikutusta seudullisen ja paikallisen liikenneverkon näkökulmasta häivytetään uusilla ali- ja
ylikulkusilloilla. Taajamien ja merkittävimpien kehitettävien kylien välille luodaan seudullisen julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät, joiden vaikutusalueella on myös väljän maaseutuasutuksen sekä loma-asutuksen vyöhykkeitä. Liikenteen ja infrastruktuurin kehittämisperiaatteet maankäytön suunnittelussa Humppilan ekolentokentän toteutumista edistetään maankäytön suunnittelun keinoin. Tavoitteena on että, se välittää kansainvälistä tavaraliikennettä ja Sisä-Suomen kansainvälistä matkustajaliikennettä yhteistyössä Tampere-Pirkkalan lentokentän kanssa. Helsingin ja Porin välisen radan toteutuessa seudulta on tunnin junamatkat Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle sekä Poriin ja Raumalle. Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Poriin ja Raumalle sekä Hämeenlinnaan on hyväkuntoiset ja nopeat valtatieyhteydet. Joukkoliikenteen solmukohdat huomioidaan maanäytön suunnittelussa siten että matka-keskus, joukkoliikenteen terminaalit, seisakkeet ja liityntäpysäkit saadaan luonteviin paikkoihin ja ne kytkevät toisiinsa lentoliikenteen, raideliikenteen, linja-autoliikenteen, maaseudulle välttämättömän henkilöautoliikenteen ja pyöräreitit. Forssan seudun pyöräilyverkostoa kehitetään huomioiden seudullinen, taajamien sisäinen ja matkailullinen näkökulma. ELINKEINOT JA OSAAMINEN Elinkeinoja ja osaamista koskevat tavoitteet Forssan seudusta kehittyy kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä vihreän logistiikan, ympäristöteknologian, bioteknologian ja elämysteollisuuden osaamiskeskittymä. Yhdyskuntarakenne mahdollistaa monipuolisen ja siksi suhdannevaihteluita hyvin kestävän elinkeinorakenteen. Forssan seudun elinkeinoja voidaan kehittää siten että, toimintoja ja yritysalueita monipuolistetaan ja laajennetaan. Kaavoituksella pidetään huoli siitä, että toiminnoilla on realistiset, määrällisesti riittävät ja logistiselta sijainniltaan optimaaliset maankäyttövaraukset. Elinkeinojen ja osaamisen kehittäminen maankäytössä Seudulla tuotettujen raaka-aineiden jalostamiseen perustuva teollisuutta kehitetään voimallisesti luoden uusia esim. lähiruokaan ja omalehmä periaatteeseen liittyviä konsepteja ja niiden toteutumista edistetään tarvittaessa kaavoituksella esimerkiksi kyläkaavoissa. Seudulla kehitetään kahta elinkeinoelämän avainaluetta. Kiimassuon ympärille kasvatetaan monipuolinen yritysalue, joka laajimmillaan voi ulottua kolmen kunnan alueelle. Toisena alueena kehitetään Humppilan ekologistiikka-aluetta. Avainalueita täydentävät paikallisemmat, liikenteen solmukohtiin ja kuntien liikekeskustojen yhteyteen rakentuneet eri tavoin profiloidut työpaikka-alueet. Kulttuurihistoriallisten ympäristöjen ja Kansallispuistojen ja Hämeen Härkätien matkailullista potentiaalia hyödyntäviä palveluja kehitetään monipuolisesti. Maatalouden toimintarauha ja kehittymisedellytykset turvataan säilyttämällä maatalouden suuryksiköiden ympärillä riittävät, asumattomat vyöhykkeet. Seudun lukuisat oppilaitokset, tutkimuskeskukset ja julkisten palvelujen keskittymät täydentävät ja monipuolistavat elinkeinoelämän keskittymien verkostoa.
ASUMINEN Asumista koskevat tavoitteet Forssan seudun maankäyttö mahdollistaa seudun kehittämisen monipuolisine asumismuotoineen, joka houkuttaa tulomuuttajia ruuhka-suomesta ja jonne ihmiset juurtuvat jäädäkseen. Eri tavoin erikoistuneet Forssan seudun kunnat/ taajamat pystyvät tarjoamaan laadukkaita asuinympäristöjä kaikkiin ihmiselämän vaiheisiin ja elämäntapoihin kaupunkikulttuurista hiljaiseen maaseutuun. Forssan seudun toimiva ja taloudellinen yhdyskuntarakenne mahdollistaa työn ja muun elämän luontevan yhteensovittamisen lisäten yksilön, perheen ja yhdyskunnan hyvinvointia. Forssan seudulla vapaa-ajan asuminen on osa yhdyskuntarakennetta. Asumisen kehittäminen maankäytössä Maankäyttöä osoitetaan siten että uutta asuntorakentamista keskitetään eriasteisesti. Nykyisten taajamien ja niiden laajennusalueiden lisäksi asumista kehitetään myös kylissä sekä taajamien ja kylien välisillä väljän maaseutuasumisen vyöhykkeillä. Periaatteena on asumisen monimuotoisuus. Seudun eri osiin mahdollistetaan erilaisia asumisen profiileja sekä tulevien asukkaiden että seudullisen asuntomarkkinoinnin tarpeisiin. Esimerkiksi kaupunkimaista Forssaa esikaupunkialueineen, Jokioista ja Tammelan keskustaa kehitetään modernina ekologisena viher- tai puutarhakaupunkina, Tammelaa luonnonläheisyyttä kaipaavien ihmisten asuinpaikkana ja Humppilaa Turun ja Tampereen välisenä radanvarsi paikkakuntana. Maaseutuasumisen osalta suositaan hallittua hajarakentamista. Loma-asumista kehitetään erityisesti seudun pohjoisosissa, missä kehitetään myös luontovirkistyksen palveluja ja muita vapaa-ajan palveluja. Asuinalueilla edistetään ja kehitetään hankkeita joissa tuetaan lukuisia modernin ekologisen viher- tai puutarhakaupungin ja uudenlaisen asumisen sekä korkeatasoiset luonnonarvot sovittavia ratkaisuja. Asuinalueiden kehittämisessä vahvistetaan alueen positiivisia ominaispiirteitä ja muodostetaan identiteetiltään omaleimaisia asumisen miljöitä. Alueiden sisällä on myös rakentamattomia alueita, kuten historiallisia alueita, maisema-alueita, metsäalueita ja peltoja. Loma-asumista suunnataan etenkin vanhojen kylien, vesistöjen ja virkistysalueiden yhteyteen. Kylien palveluja kehitetään loma-asumisen tarpeista käsin, mikä vahvistaa palveluiden säilymisedellytyksiä maaseudulla. Kaupunkikeskustan alue on kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen alue. Alueelle sijoittuu sekoittuneena eri toimintoja. Asuminen lomittuu muiden toimintojen kanssa. Asumisen muotoina ovat kerrostalo, rivitalo ja pientalo. Viherrakentamisen pohjana käytetään historiallisten puistojen kerrostumaa ja Loimijoen rantoja, joita kehitetään asumisen viihtyisyystekijäksi. Taajama-alue on pientalovaltainen. Taajamakeskuksissa voi olla myös kerrostalorakentamista. Alueen kehittämisessä vahvistetaan alueen positiivisia ominaispiirteitä ja muodostetaan identiteetiltään omaleimaisia aluekokonaisuuksia. Kyläalue on kylämäinen ja omakotitalovaltainen alue. Alueen kehittämisessä vahvistetaan alueen positiivisia ominaispiirteitä ja muodostetaan identiteetiltään omaleimaisia asumisen miljöitä. Väljän maaseutuasutuksen ja loma-asutuksen vyöhykkeellä tiivistetään ja täydennetään rakennuskantaa siten, että syntyy pieniä kylämäisiä kokonaisuuksia. Loma-asutuksen vyöhyke liittyy vapaa-ajan ja virkistyksen kannalta merkittäviin alueisiin sekä kyläalueisiin. Loma-asutuksen alueita voidaan tiivistää, kunhan huolehditaan riittävien alueiden, erityisesti ranta-
alueiden säilyttämisestä vapaina virkistyskäyttöön. Tiiviit loma-asumisen alueet mahdollistetaan kaavoituksella. VAPAA-AIKA JA VIRKISTYS Vapaa-aikaa ja virkistystä koskevat tavoitteet Forssan seutu on merkittävä retkeilyn, urheilun, hevosharrastuksen, kulttuurin ja muiden vapaa-ajan palvelujen keidas Etelä-Suomessa. Forssan seudun monipuoliset vapaa-ajan alueet, kulttuuriympäristöt ja reitit palvelevat useita harrastusmuotoja ja ihmisryhmiä, ja suurten yleisötapahtumien näyttämöiksi on tarjolla laadukkaita sisä- ja ulkotiloja. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen, Eerikkilän, Hevosopiston, kansallispuistojen, Loimijoen rantojen ja majoitus- ja muu tukipalvelukapasiteetti on riittävä ja saavutettavuus eri liikennemuodoilla eri etäisyyksiltä hyvä. Monimuotoinen luonto tarjoaa mielelle ja keholle levähdys- ja virkistyspaikan jokaisen asuinalueen lähellä. Vapaa-ajan ja virkistyksen kehittäminen maankäytössä Kulttuuriympäristöä hyödynnetään määrätietoisemmin vapaa-ajan toiminnoissa. Loimijoen laakso on taajamasta toiseen jatkuva maisema-, virkistys- ja matkailureitti, jonka varteen ovat sijoittuneet monet koko seutukunnan kehityksestä ja historiasta kertovat merkittävät kohteet. Vapaa-ajan kohteina kehitetään erityisesti Forssan seudun omaleimaisuutta korostavia kohteita ja reittejä. Kansallispuistoja täydentävät uudet seudulliset virkistysalueet sijaitsevat kohtuullisen välimatkan päässä taajamista ja kylistä. Olemassa olevaa verkostoa kehitetään edelleen. Erilliset alueet kytketään taajamiin ja toisiinsa laajojen yhtenäisten metsäalueiden tai koko seudun kattavan, rengasreittejä muodostavan ulkoiluverkoston avulla. Reitistö käsittää sekä patikointi- pyöräily, hiihto- että hevosvaellusreittejä ja yhdistyy seudun ulkopuolisiin muihin reitteihin (mm. Hämeen järviylänkö). Luontovirkistykseen liittyviä uusia kehittämistoimia ohjataan erityisesti alueen koillisosiin. Metsäalueiden lisäksi myös maaseutumiljöitä kehitetään virkistyksen ympäristöinä, jolloin voi kehittyä uusia matkailun palveluja ja maaseudun sivuelinkeinoja. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan Forssan seudun monipuolisen vapaa-ajan tarjonnan tarpeet. Kehitystyössä huomioidaan palvelut niin seudun omia asukkaille kuin matkailijoillekin. Maankäytöllä pidetään huoli siitä, että nykyiset kärkituotteet luontovirkistys, hevoset, urheilu ja liikunta sekä teollisuus - ja maatalousperintöön liittyvä kulttuuri sekä suuret yleisötapahtumat säilyttävät puitteensa. Tammelan Ruostejärven tuntumassa kehitetään luonto- ja liikuntamatkailukeskusta ja Forssaa kulttuurimatkailun keskuksena. Kansallispuistojen, Saaren kansanpuiston ja maakunnallisten virkistysalueiden muodostamaa kokonaisuutta tuetaan mahdollistamalla muita palveluja niiden yhteyteen. Seudun pohjoisosien järvialuetta ja kuuluisaa Koijärven aluetta kehitetään hiljaisen matkailun ja virkistyksen alueena. Myös kauniita maalaismaisemia ja valmiita peltoteitä hyödynnetään virkistyksessä ja matkailussa. Eri liikkumismuotoja palveleva ulkoilureittiverkosto mahdollistetaan koko seudulle. Reitistöjen risteyskohtia kehitetään retkeilyn tukikohtina, joissa mahdollistetaan tauko- ja yöpymispalveluja. Hämeen Härkätien rinnalle kehitetään muita Lounais-Hämeen kauniissa maisemissa kulkevia matkailuteitä. Jokioisten museorautatien varteen rakentuneiden matkailukohteiden kokonaisuutta kehitetään. Pyörämatkailun rengasreitit huomioidaan siten että, ne yhdistävät alueen matkailun ja vapaa-ajan keskeisimmät kohteet ja ulkoilun pääreitit risteävät suurten liikenneväylien kanssa turvallisesti eri tasossa.
YMPÄRISTÖ Ympäristöä koskevat tavoitteet Ympäristöt tukevat asukkaiden terveyttä ja tuottavat virikkeitä sekä toimivat kiinnekohtina. Forssan seudun kansallispuistoja, suojelualueita, muita luonnon ydinalueita ja luontovirkistyksen alueita keskenään yhdistävät ekologiset verkostot ovat luonteva osa yhdyskunta- ja taajamarakennetta. Forssan seudulla mahdollisia ympäristöhaittoja aiheuttavat toiminnot ratkaistaan maankäytössä siten, että niistä ei tule haittoja tai on sijoitettu riittävän etäälle häiriintyvistä kohteista, joita ovat erityisesti asuminen ja virkistysalueet. Loimijoen ja muiden Forssan seudun vesistöjen rannoilla on riittävästi luontovirkistyksen mahdollistavia, rakentamisesta vapaita alueita ja riittävät suojavyöhykkeet rehevöitymisen estämiseksi. Luonnon monimuotoisuus on huomioitu. Ympäristön kehittäminen maankäytön suunnittelussa Järkivihreällä Forssan seudulla maankäytön suunnittelu lähtee siitä, että rakentaminen on sopusoinnussa maiseman ja luonnon kanssa. Ekologiset ja maisemalliset suurrakenteet pysyvät ennallaan ja havaittavina. Näitä ovat jokilaaksot ja laajat yhtenäiset metsäylängöt, järvialueet sekä maaseudun edustavat viljelymaisemat. Luonnonsuojelualueet ja arvokkaat kulttuuriympäristökokonaisuudet säilyvät. Maankäytön suunnittelussa hyödynnetään maiseman seudullinen selkäranka, Loimijoki ja sen muodostama jokilaakso siten että se kokoaa laajat maisemalliset alueet yhteen ja tuo viheralueen taajama ja kaupunkirakenteen sisälle. Jokimaisemaa huomioidaan alueita kehitettäessä siten että sinne on kaikilla pääsy. Maankäytössä huomioidaan luonnon ydinalueet ja niitä yhdistävät kapeammat käytävät siten, että ne muodostavat ekologisen verkoston. Ekologisen verkoston kannalta merkittävimmän estevaikutusta muodostaa kakkostien liikennekäytävä estevaikutusta lievennetään liikennekäytävän kanssa eri tasossa kulkevalla leveällä vihersillalla Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistojen kohdalla.