Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus

Noora Airaksinen, Jutta-Leea Kärki ja Marko Tikkanen Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus Valtatiet 5, 6 ja 9 Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiireissä Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 29/28

Noora Airaksinen, Jutta-Leea Kärki ja Marko Tikkanen Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus Valtatiet 5, 6 ja 9 Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiireissä Tiehallinto Kuopio 28

Kannen kuva: Noora Airaksinen Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4627-v Pohjakartat: Genimap Oy, lupa L3456 TIEHALLINTO TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Savo-Karjalan tiepiiri Kauppamiehenkatu 4 Kirkkokatu 1, PL 1117 451 KOUVOLA 711 KUOPIO Puhelinvaihde 24 2211 Puhelinvaihde 24 2211

Noora Airaksinen, Jutta-Leea Kärki ja Marko Tikkanen: Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus, valtatiet 5, 6 ja 9 Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiireissä. Kuopio 28. Tiehallinto, Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirit. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 29/28. 115 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4627-v. Asiasanat: nopeusvalvonta, liikenneturvallisuus, vaikutukset, nopeus Aiheluokka: 8 TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiireissä sijaitsevien automaattisten nopeudenvalvontajaksojen ajonopeuksia ja liikenneonnettomuuksia. Tutkimus tehtiin ennen-jälkeen - tutkimuksena liikenteen automaattisten mittauspisteiden sekä onnettomuusrekisterin tietojen perusteella. Tutkimus käsitti kahdeksan vuosina 1997-25 toteutettua automaattivalvontajaksoa (yhteensä noin 321 km) valtateillä 5, 6 ja 9. Onnettomuustietojen ennen-jaksona käytettiin kaikilla valvontajaksoilla automaattivalvonnan toteuttamisvuotta edeltävää viittä vuotta ja jälkeen-jaksona kohteesta riippuen 1,5-9,5 automaattivalvonnan toteuttamisvuotta seuraavaa vuotta. Nopeustiedot koottiin automaattivalvontajaksoilla sijaitsevilta LAM-pisteiltä, joita oli 11. Nopeustiedot koottiin kolmelta vuodelta ennen automaattivalvonnan toteuttamista ja mahdollisimman monelta vuodelta automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Nopeuksia tarkasteltiin erikseen talvi- ja kesäaikana. Automaattivalvonnan liikenneturvallisuusvaikutusten arviointia vaikeutti samanaikaisesti automaattivalvonnan kanssa toteutettujen muiden liikenneturvallisuuteen vaikuttavien toimenpiteiden, liikenteen kehityksen sekä autokannan passiivisen turvallisuuden kehittymisen vaikutukset liikenneturvallisuuteen. Lisäksi vain osa saaduista tuloksista oli tilastollisesti luotettavia. Kaikkia automaattivalvontajaksoja tutkittaessa liikenneturvallisuus näytti parantuneen kaikilla liikenneturvallisuuden mittareilla mitattuna ja lisäksi osa muutoksista oli tilastollisesti luotettavia. Kaikki onnettomuudet vähenivät automaattisen nopeudenvalvonnan ja muiden samanaikaisesti tehtyjen liikenneturvallisuuteen vaikuttavien toimenpiteiden vaikutuksesta noin 12 %. Tulos ei ollut kuitenkaan tilastollisesti luotettava. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vähenivät noin 22 % ja kuolleiden määrä noin 42 %. Tulokset olivat tilastollisesti melkein merkitseviä. Onnettomuuksien vakavuus pieneni keskimäärin noin 34 % ja tulos oli tilastollisesti suuntaa-antava. Kaikkien tiejaksojen henkilövahinko-onnettomuusvähenemäksi arvioitiin yhteensä 11,3 onnettomuutta vuodessa ja kuolleiden määrän vähenemäksi noin 4,7 kuollutta vuodessa. Onnettomuusmäärien vähenemiin vaikuttivat todennäköisesti automaattivalvonnan lisäksi ainakin tutkimusaikana toteutetut nopeusrajoitusmuutokset ja tievalaistushankkeet. Ilman automaattivalvontaa erityisesti nopeusrajoitusmuutosten vaikutukset olisivat kuitenkin todennäköisesti jääneet vähäisiksi. Tutkimuksessa tehtiin erilaisia tarkasteluja kameratolppien välittömässä läheisyydessä sekä niiden välillä. Eniten automaattivalvonta näytti parantavan liikenneturvallisuutta tolppien läheisyydessä. Kameratolppien vaikutusalueella tapahtuneet ohitusonnettomuudet vähenivät noin 79 %. Kameratolppien välillä henkilövahinkoon johtaneet yksittäisonnettomuudet vähenivät noin 16 %, kevyen liikenteen onnettomuudet vähenivät noin 71 % ja kohtaamisonnettomuudet lisääntyivät noin 7 %. Tulokset olivat tilastollisesti suuntaa antavia. Kokonaisuudessaan onnettomuusluokkien jakauma pysyi suunnilleen samana ennen automaattivalvonnan toteuttamista ja sen jälkeen. Muutokset jakaumassa olivat pieniä eikä niillä ole tilastollista merkitsevyyttä. Verrattuna Suomen valta- ja kantateihin liikenneturvallisuus näyttäisivät parantuneen tutkituilla tiejaksoilla hieman enemmän kuin Suomen valta- ja kantateillä keskimäärin. Nopeustarkastelujen perusteella kevyiden ajoneuvojen nopeudet laskivat valtaosassa mittauspisteitä automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen sekä talvi- että kesäkausilla. Nopeusaineistosta poistettiin tunnistetut ennen- ja jälkeen -tietojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat tekijät (esim. tietyöt, nopeusrajoitusmuutokset). Keskinopeudet alenivat heti valvonnan toteuttamisen jälkeen 9 pisteessä kesällä keski-

määrin 2,1 ja talvella 2,. Tarkasteltaessa pidempiä ajanjaksoja ennen ja jälkeen valvonnan toteuttamisen, nopeuksien laskua havaittiin kesällä 1 ja talvella kaikissa (11) mittauspisteissä. Nopeuksien alenemat olivat kesänopeuksissa keskimäärin 2,5 ja talvinopeuksissa 1,7. Raskaan liikenteen keskinopeudet alenivat heti valvonnan toteuttamisen jälkeen kesäkausilla 8 ja talvikausilla 7 pisteessä keskimäärin 1,2. Pidemmällä tarkasteluajalla nopeudet alenivat kesällä 1 pisteessä keskimäärin 1,4 ja talvella 9 pisteessä 1,. Tulokset osoittavat, että kevyen ajoneuvoliikenteen ajonopeudet laskivat raskaiden ajoneuvojen nopeuksia enemmän. Joissakin yksittäisissä pisteissä vaikutukset olivat vähäisiä tai nopeudet nousivat hieman. Nopeuksien hajonta pienentyi valtaosassa pisteitä, mikä osoittaa liikennevirran nopeuksien tasoittuneen. Ylinopeutta ajaneiden osuus vähentyi kesällä mittauspisteissä keskimäärin 8,3 % (vaihteluväli -56,7 +6,5 %) ja talvella keskimäärin 7,9 % (vaihteluväli -33,3..+4,1 %). Suurta ylinopeutta (yli 2 ) ajaneiden osuus vähentyi vastaavasti kesällä keskimäärin 33,4 % (-88,9..., %) ja talvella keskimäärin 3,4 % (-81,3, %). Karkeiden taloudellisuustarkastelujen perusteella automaattivalvontajärjestelmän arvioidaan olevan erittäin kustannustehokas toimenpide.

ALKUSANAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää automaattivalvonnan vaikutuksia liikenneonnettomuuksiin ja ajonopeuksiin. Tarkastelukohteita olivat kaikki Itä-Suomen alueella vuoteen 25 mennessä toteutetut automaattivalvontajaksot. Tutkimus tehtiin ennen-jälkeen - tutkimuksena liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM) sekä onnettomuusrekisterin tietojen perusteella. Tutkimus laadittiin Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiirien toimeksiannosta osana Itäisten tiepiirien liikenneturvallisuusasiantuntija -palvelusopimusta. Tilaajan edustajina työssä toimivat liikenneturvallisuusasiantuntija Jarmo Tihmala Savo-Karjalan tiepiiristä ja liikenneturvallisuusasiantuntija Jussi Pitkälahti Kaakkois-Suomen tiepiiristä. Konsulttityö tehtiin Siton ja Destian yhteistyönä. Tutkimustyöstä vastasivat DI Noora Airaksinen ja DI Marko Tikkanen Sitosta sekä DI Jutta- Leea Kärki Destiasta. Kuopiossa huhtikuussa 28 Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Savo-Karjalan tiepiiri

Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus SISÄLTÖ 7 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 7 ALKUSANAT 7 1 JOHDANTO 8 2 TARKASTELUJAKSOT 9 2.1 Valtatie 5 Paaso-Särkämäinen 9 2.2 Valtatie 5 Särkämäinen - Juva 1 2.3 Valtatie 5 Juva - Kuvansi 11 2.4 Valtatie 5 Varkaus - Leppävirta 12 2.5 Valtatie 5 Leppävirta - Vehmasmäki 13 2.6 Valtatie 5 Siilinjärvi - Soinlahti 14 2.7 Valtatie 6 Onkamo - Käpykangas 15 2.8 Valtatie 9 tiepiirin raja - Vehmasmäki 16 3 VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN 17 3.1 Valtatie 5 Paaso - Särkämäinen 17 3.2 Valtatie 5 Särkämäinen - Juva 21 3.3 Valtatie 5 Juva - Kuvansi 26 3.4 Valtatie 5 Varkaus - Leppävirta 3 3.5 Valtatie 5 Leppävirta - Vehmasmäki 34 3.6 Valtatie 5 Siilinjärvi - Soinlahti 39 3.7 Valtatie 6 Onkamo - Reijola 43 3.8 Valtatie 9 tiepiirin raja - Vehmasmäki 48 3.9 Tiejaksojen liikenneturvallisuuden analyysi 52 3.1 Järjestelmän kustannustehokkuus 64 3.11 Vertailuaineisto 65 4 VAIKUTUKSET NOPEUKSIIN 67 4.1 Yleistä 67 4.2 Valtatie 5 Paaso - Särkämäinen 67 4.3 Valtatie 5 Särkämäinen - Juva 71 4.4 Valtatie 5 Juva - Kuvansi 74 4.5 Valtatie 5 Leppävirta - Vehmasmäki 78 4.6 Valtatie 5 Siilinjärvi - Soinlahti 81 4.7 Valtatie 6 Onkamo - Käpykangas 85 4.8 Valtatie 9 tiepiirin raja - Vehmasmäki 9 4.9 Etäisyyden vaikutus ajonopeuksiin 92 4.1 Yhteenveto nopeustarkastelusta 95 4.11 LAM-pisteiden 627 ja 821 nopeustietojen tilastollinen tarkastelu 15 5 MUUT VAIKUTUKSET JA AUTOMAATTIVALVONNAN HYVÄKSYNTÄ 17 6 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 18 6.1 Tievalaistuksen rakentaminen 18 6.2 Automaattisen nopeudenvalvonnan rakentaminen 18 7 NOPEUDEN MUUTOKSEN VAIKUTUS ONNETTOMUUSRISKIIN 19 8 YHTEENVETO 112 9 KIRJALLISUUTTA 115

8 Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus JOHDANTO 1 JOHDANTO Automaattinen nopeusvalvonta aloitettiin Itä-Suomessa vuonna 1997, jolloin toteutettiin ensimmäinen valvontajakso valtatielle 5. Sen jälkeen automaattivalvontaa on laajennettu ja täydennetty järjestelmällisesti siten, että valvottua tietä on nykyisin yhteensä reilut 3 km. Vuoden 27 aikana valvontajaksoja toteutetaan vielä yhteensä vajaat 3 km. Automaattivalvonnasta on tehty vaikutustutkimus vuonna 25. Tutkimukseen sisältyivät Suomessa vuosina 2-22 toteutetut automaattivalvontakohteet. Kaikista Itä-Suomen alueen kohteista ei ole aikaisemmin tehty vaikutustutkimuksia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiireissä sijaitsevien automaattisten nopeudenvalvontajaksojen ajonopeuksien ja liikenneonnettomuuksien kehitystä automaattisen nopeudenvalvonnan toteuttamisen myötä. Tutkimus tehtiin ennenjälkeen -tutkimuksena liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM) sekä onnettomuusrekisterin tietojen perusteella. Tutkimus käsitti yhteensä kahdeksan automaattivalvontajaksoa. Jaksot on toteutettu vuosina 1997-25. Onnettomuustietojen ennen-jaksona käytettiin viittä vuotta kaikissa tarkastelukohteissa. Jälkeen jaksoina käytettiin kaikkia mahdollisia vuosia. Jälkeen-jakson pituus vaihteli siten kohteittain ja riippui valvonnan toteutusvuodesta. Nopeustarkasteluun otettiin mukaan valvontajaksoilla sijaitsevat LAMpisteet, joita on yhteensä 11 kpl. Nopeustiedot koottiin kolmelta vuodelta ennen valvonnan toteuttamista sekä mahdollisimman monelta vuodelta toteuttamisen jälkeen. Nopeustietoja tarkasteltiin erikseen talvi- ja kesäaikana.

Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus TARKASTELUJAKSOT 9 2 TARKASTELUJAKSOT 2.1 Valtatie 5 Paaso-Särkämäinen Valtatien 5 tarkastelujakso Paasosta Särkämäiseen (tieosoite 5/ 116/ - 132/ 7131) oli yhteensä 86 kilometriä. Tarkastelujakson automaattinen nopeusvalvontajärjestelmä toteutettiin vuonna 25 (Kuva 1). Järjestelmään kuului yhteensä 2 kameratolppaa, joista puolet kuvasi pohjoiseen meneviä ja puolet etelään. Tarkastelujaksolla oli tutkimusaikana pääsääntöisesti tiekohtainen 1 nopeusrajoitus. Talvikaudesta 24/25 lähtien 1 rajoituksen jaksoilla on ollut voimassa 8 talvinopeusrajoitus. Mikkelin eteläpuolella oli pistekohtaisia 8 rajoituksia. Mikkelin kohdalla nopeusrajoitus oli 8 sekä Visulahden kohdalla 6. Tarkemmin nopeusrajoitusmuutokset on kuvattu onnettomuustarkastelun yhteydessä (kpl 3.1). Tutkimushetkellä tarkastelujakso oli pääosin yksiajoratainen kaksikaistainen valtatie. Mikkelin kohdalla oli noin 2 kilometriä kaksiajorataista nelikaistaista osuutta. Koko tarkastelujaksolla oli 19 ohituskaistaosuutta. Ohituskaistoista kymmenen oli pohjoisen suuntaan ja yhdeksän etelään. Kameratolpat sekä LAM-pisteet sijaitsivat ohituskaistattomilla osuuksilla. Ohituskaistat on rakennettu pääsääntöisesti koko tarkastelujaksolla ennen vuotta 2. Ainoastaan Vihantasalmen kohdan ohituskaistat rakennettiin vuonna 21. Tievalaistusta tarkastelujaksolla oli lähinnä taajamien sekä liittymien yhteydessä. Tievalaistus rakennettiin jaksolle vuonna 25. Mikkelin kohdalla tievalaistusta jatkettiin vuonna 26. Vihantasalmen kohdalle (noin viiden kilometrin osuudelle) tehtiin rakenteen parannus vuonna 21, samassa yhteydessä rakennettiin myös ohituskaistat. Kuva 1. Valtatie 5 välillä Paaso - Särkämäinen.

1 Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus TARKASTELUJAKSOT 2.2 Valtatie 5 Särkämäinen - Juva Valtatien 5 tarkastelujakso Särkämäisestä Juvalle (tieosoite 5/ 133/ - 137/ 2531) oli yhteensä 24 kilometriä. Tarkastelujakson automaattinen nopeusvalvontajärjestelmä on vanhimpia automaattivalvontajaksoja ja se toteutettiin vuonna 1997 (Kuva 2). Järjestelmään kuului yhteensä kahdeksan kameratolppaa, joista puolet kuvasi pohjoiseen meneviä ja puolet etelään. Tutkimushetkellä tarkastelujakso oli yksiajoratainen kaksikaistainen valtatie. Koko tarkastelujaksolla oli neljä ohituskaistaosuutta. Ohituskaistoista kaksi oli pohjoisen suuntaan ja kaksi etelään. Kameratolpat sekä LAM-piste sijaitsivat ohituskaistattomilla osuuksilla. Eteläisin etelään oleva ohituskaista rakennettiin vuonna 1994 ja eteläisin pohjoiseen oleva ohituskaista vuonna 1993. Turakkalan ja Hatsolan kohdalla olevat ohituskaistat rakennettiin vuonna 1995. Tievalaistusta tarkastelujaksolla oli Pekurilan kohdalla sekä Juvan taajaman kohdalla. Valaistukset rakennettiin vuonna 25. Pekurilan eteläpuolelle tehtiin lyhyelle osuudelle (noin,5 km) rakenteen parantaminen vuonna 1996 ja Juvan kohdalle suuntauksen parantaminen vuonna 23. Tarkastelujaksolla oli pääsääntöisesti tiekohtainen 1 nopeusrajoitus. Talvikaudesta 24/25 lähtien 1 rajoituksen tieosuuksilla oli voimassa 8 talvinopeusrajoitus. Tarkastelujakson eteläosassa, Pekurilan kohdalla sekä Hatsolasta Juvalle oli 8 nopeusrajoitus. Kuva 2. Valtatie 5 välillä Särkämäinen - Juva.

Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus TARKASTELUJAKSOT 11 2.3 Valtatie 5 Juva - Kuvansi Valtatien 5 tarkastelujakso Juvalta Kuvansiin (tieosoite 5/ 138/ - 145/ 2655) oli yhteensä 41 kilometriä. Tarkastelujakson automaattinen nopeusvalvontajärjestelmä toteutettiin vuonna 22 (Kuva 3). Järjestelmään kuului yhteensä seitsemän kameratolppaa, joista kolme kuvasi pohjoiseen meneviä ja loput etelään. Tutkimushetkellä tarkastelujakso oli yksiajoratainen kaksikaistainen valtatie Joroisiin saakka. Maantien 464 liittymän eteläpuolelta tarkastelujakson loppuun valtatie oli kaksiajoratainen nelikaistainen maantie. Koko tarkastelujaksolla oli kaksi ohituskaistaosuutta. Ohituskaistat molempiin suuntiin olivat Joroisten ja Kuvansin välillä. Kameratolpat sekä LAM-pisteet sijaitsivat ohituskaistattomilla osuuksilla. Pohjoisempi LAM-piste sijaitsi kaksiajorataisella osuudella. Ohituskaistat rakennettiin vuonna 25. Tievalaistus tarkastelujaksolla oli Koskenkylältä pohjoiseen ja se rakennettiin vuonna 25. Koskenkylältä maantien 464 liittymän eteläpuolelle valtatien suuntaus parannettiin vuonna 25. Tästä pohjoiseen valtatie rakennettiin uudelle linjalle vuonna 25. Tarkastelujaksolla oli tiekohtainen 1 nopeusrajoitus. Talvikaudesta 24/25 lähtien talvirajoitus 8 oli voimassa koko jaksolla. Kuva 3. Valtatie 5 välillä Juva - Kuvansi.

12 Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus TARKASTELUJAKSOT 2.4 Valtatie 5 Varkaus - Leppävirta Valtatien 5 tarkastelujakso Varkaudesta Leppävirralle (tieosoite 5/ 147/ - 149/ 5865) oli yhteensä 16 kilometriä. Tarkastelujakson automaattinen nopeusvalvontajärjestelmä toteutettiin vuonna 23 (Kuva 4). Järjestelmään kuului kuusi kameratolppaa, joista puolet kuvasi pohjoiseen meneviä ja puolet etelään. Tutkimushetkellä tarkastelujakson eteläosassa valtatie oli kaksiajoratainen nelikaistainen valtatie Warkauden portin kohdalle saakka, josta pohjoiseen valtatie oli yksiajoratainen ja kaksikaistainen. Tarkastelujaksolla ei ollut ohituskaistoja. Tievalaistus koko tarkastelujaksolle rakennettiin vuonna 25. Warkauden portille saakka kaksiajoratainen osuus rakennettiin vuonna 24. Varkauden ja Leppävirran kuntien rajalta noin 4,5 kilometrin matkalla valtatien rakenne parannettiin vuonna 2. Ahvenisen kohdalta pohjoiseen lähes tarkastelujakson loppuun tehtiin rakenteen parannus vuonna 21. Osmajoen kohtaa lukuun ottamatta tarkastelujaksolla oli tiekohtainen 1 nopeusrajoitus. Talvikaudesta 24/25 lähtien 1 rajoituksen jaksoilla oli voimassa 8 talvinopeusrajoitus. Osmajoen kohdalla maanteiden 16363 ja 16365 liittymässä oli paikallinen 8 nopeusrajoitus. Kuva 4. Valtatie 5 välillä Varkaus - Leppävirta.

Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus TARKASTELUJAKSOT 13 2.5 Valtatie 5 Leppävirta - Vehmasmäki Valtatien 5 tarkastelujakso Leppävirralta Vehmasmäkeen (tieosoite 5/ 15/ - 155/ 664) oli yhteensä 32 kilometriä. Tarkastelujakson automaattinen nopeusvalvontajärjestelmä toteutettiin poliisin tietojen mukaan 1997, jota on käytetty toteutusvuotena tässä tutkimuksessa. (Kuva 5). Järjestelmään kuului yhteensä 14 kameratolppaa, joista puolet kuvasi pohjoiseen meneviä ja puolet etelään. Tutkimushetkellä tarkastelujakso oli yksiajoratainen kaksikaistainen valtatie. Tarkastelujaksolla oli kolme ohituskaistaosuutta. Ohituskaistoista yksi oli pohjoisen suuntaan ja loput etelään. Kameratolpat sekä LAM-piste sijaitsivat ohituskaistattomilla osuuksilla. Ohituskaistat rakennettiin vuonna 2. Tievalaistus koko tarkastelujaksolle rakennettiin vuonna 25. Kolmen kilometrin osuudelle tarkastelujakson eteläpäästä tehtiin suuntauksen parannus vuonna 1999. Leppävirran kohdalle tehtiin lyhyt (,5 km) rakenteen parannus vuonna 1999. Lisäksi tarkastelujakson pohjoispäässä sijaitseva ohituskaista rakennettiin Vehmasmäki - Hiltulanlahti tiehankkeen yhteydessä vuonna 2. Tarkastelujaksolla oli pääsääntöisesti tiekohtainen 1 nopeusrajoitus. Talvikaudesta 24/25 lähtien kaikilla 1 rajoituksen jaksoilla oli voimassa 8 talvinopeusrajoitus. Leppävirran kohdalla, Oravikosken sekä Paukarlahden kohdilla oli pistekohtainen 8 rajoitus. Nopeusrajoitusmuutokset on kuvattu tarkemmin onnettomuustarkastelun yhteydessä (kpl 3.5). Kuva 5. Valtatie 5 välillä Leppävirta - Vehmasmäki.

14 Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus TARKASTELUJAKSOT 2.6 Valtatie 5 Siilinjärvi - Soinlahti Valtatien 5 tarkastelujakso Siilinjärveltä Soinlahteen (tieosoite 5/ 26/ - 219/ 5857) oli yhteensä 74 kilometriä. Tarkastelujakson automaattinen nopeusvalvontajärjestelmä toteutettiin vuonna 25 (Kuva 6). Järjestelmään kuului yhteensä 23 kameratolppaa, joista 11 kuvasivat pohjoiseen meneviä ja loput etelään. Tutkimushetkellä tarkastelujakso oli yksiajoratainen kaksikaistainen valtatie lukuun ottamatta Siilinjärven ja Iisalmen kohtia. Siilinjärvellä ja Iisalmella valtatie oli kaksiajoratainen ja nelikaistainen. Koko tarkastelujaksolla oli kolme ohituskaistaosuutta. Ohituskaistoista yksi oli pohjoisen suuntaan ja loput etelään. Kameratolpat sekä LAM-pisteet sijaitsivat ohituskaistattomilla osuuksilla. Kaikki ohituskaistat rakennettiin ennen vuotta 2. Tievalaistus koko tarkastelujaksolle rakennettiin vuonna 25. Siilinjärven pohjoispuolella tien rakennetta parannettiin lyhyillä jaksoilla (alle,5 km) maanteiden 559 ja 576 liittymien kohdilla. Tarkastelujaksolla oli pääsääntöisesti tiekohtainen 1 nopeusrajoitus. Talvikaudesta 24/25 lähtien 1 rajoituksen jaksoilla oli voimassa 8 talvinopeusrajoitus, poikkeuksena Iisalmen ohikulkutiejakso, jolla nopeusrajoitus oli myös talvella 1. 8 nopeusrajoitus oli Siilinjärveltä Pöljälle ja Mäntylahdesta Lapinlahdelle sekä Alapitkän, Pajujärven, Nerkoon ja Soinlahden kohdilla. Nopeusrajoitusmuutokset on kuvattu tarkemmin onnettomuustarkastelun yhteydessä (kpl 3.6). Kuva 6. Valtatie 5 välillä Siilinjärvi - Soinlahti.

Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus TARKASTELUJAKSOT 15 2.7 Valtatie 6 Onkamo - Käpykangas Valtatien 6 tarkastelujakso Onkamosta Käpykankaalle (tieosoite 6/ 343/ - 35/ 2631) oli yhteensä 41 kilometriä. Tarkastelujakson automaattinen nopeusvalvontajärjestelmä toteutettiin vuonna 1999 ja sitä täydennettiin vuonna 24 (Kuva 7). Järjestelmään kuului yhteensä 16 kameratolppaa, joista puolet kuvasi pohjoiseen meneviä ja puolet etelään. Tutkimushetkellä tarkastelujakso oli yksiajoratainen kaksikaistainen valtatie. Tarkastelujaksolla oli kaksi ohituskaistaosuutta, yksi pohjoisen suuntaan ja toinen etelän suuntaan. Kameratolpat sekä LAMpisteet sijaitsivat ohituskaistattomilla osuuksilla. Ohituskaistat on rakennettu vuonna 1996. Koko tarkastelujakson tievalaistus rakennettiin vuonna 25, lukuun ottamatta jaksoa Onkamosta lähes viisi kilometriä pohjoiseen, johon valaistus rakennettiin vuonna 26. Onkamon liittymän kohdalla valtatien rakenne parannettiin vuonna 1998. Ohituskaistojen rakentamisen yhteydessä vuonna 1996 samalta osuudelta parannettiin valtatien rakenne. Seuraavana vuonna, 1997, parannettiin ohituskaistojen eteläpuolella oleva maantien 4846 liittymä. Tarkastelujaksolla oli pääsääntöisesti tiekohtainen 1 nopeusrajoitus. Talvirajoitus 1 jaksoilla oli 8. 8 rajoitus oli Onkamosta Tikkalaan, Honkavaarasta Hammaslahteen ja Niittylahdesta Reijolaan. Kt 74 liittymästä Joensuuhun oli 6 nopeusrajoitus. Nopeusrajoitusmuutokset on kuvattu tarkemmin onnettomuustarkastelun yhteydessä (kpl 3.7). Kuva 7. Valtatie 6 välillä Onkamo - Käpykangas.

16 Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus TARKASTELUJAKSOT 2.8 Valtatie 9 tiepiirin raja - Vehmasmäki Valtatien 9 tarkastelujakso Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirin rajalta Vehmasmäkeen (tieosoite 9/ 314/ - 325/ 61) oli yhteensä 6 kilometriä. Tarkastelujakson automaattinen nopeusvalvontajärjestelmä toteutettiin vuonna 24 (Kuva 8). Järjestelmään kuului yhteensä 16 kameratolppaa, joista kuusi kuvasivat pohjoiseen meneviä ja loput etelään. Tutkimushetkellä valtatie oli lähes koko tarkastelujaksolla yksiajoratainen ja kaksikaistainen. Ainoastaan Vehmasmäen kohdalla maantien 1627 liittymästä valtatielle 5 valtatie oli kaksiajoratainen. Tarkastelujaksolla ei ollut ohituskaistoja. Vuonna 25 tievalaistus rakennettiin kantateiden 69 ja 72 liittymien välille, Suonenjoen kohdalle, Airakselan liittymän (mt 5492) kohdalle sekä tarkastelujakson loppuosalle Vehmasmäkeen. Tievalaistusta täydennettiin vuonna 26 Lempyyltä Airakselaan sekä Airakselasta Vehmasmäkeen. Tarkastelujakson pohjoinen osa Vehmasmäessä rakennettiin uudelle linjalle vuonna 2 valtatien 5 Vehmasmäki - Hiltulanlahti hankkeen yhteydessä. Tarkastelujaksolla oli pääsääntöisesti tiekohtainen 1 nopeusrajoitus. Talvirajoitus näillä tieosuuksilla oli 1. 8 rajoitus oli Kaakkois-Suomen tiepiirin osuudella, Keurunmäen kohdalla, kantateiden 69 ja 72 liittymien välillä, Suonenjoen kohdalla, Lempyyn liittymän kohdalla sekä Airakselan liittymästä tarkastelujakson loppuun. Nopeusrajoitusmuutokset on kuvattu tarkemmin onnettomuustarkastelun yhteydessä (kpl 3.8). Kuva 8. Valtatie 9 välillä tiepiirin raja - Vehmasmäki.

Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN 17 3 VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN Tiejaksojen onnettomuustiedot olivat vuosilta 1992-27. Vuoden 27 onnettomuustiedoissa olivat mukana alkuvuoden tiedot tammikuun alusta kesäkuun loppuun. Onnettomuuksia analysoitaessa vuoden 27 onnettomuusmääriä arvioitiin kertomalla onnettomuusmäärät kahdella. Onnettomuuksia tarkasteltiin onnettomuusluokittain vakavuuden mukaan ja kuvaajiin on merkitty vuosi, jolloin automaattivalvonta on toteutettu. Onnettomuustiedoista poistettiin hirvi- ja peuraonnettomuudet lukuun ottamatta onnettomuuksien vakavuutta, jossa hirvi- ja peuraonnettomuudet ovat mukana. Onnettomuusriskiä arvioitiin laskemalla onnettomuusasteet vuosittain. Tiejaksojen automaattisen nopeusvalvonnan liikenneturvallisuusvaikutusten tulosten luotettavuutta arvioitiin myös tilastollisesti. saakka. Lisäksi Mäntyharjun kohdalle jätettiin talvikaudesta 21/22 alkaen 1 talvinopeusrajoitus talvikauteen 24/25 saakka. Talvikaudesta 24/25 alkaen talvinopeusrajoitus oli koko tiejaksolla 8. Tiejakson tulosten analysointia vaikeutti vain puolentoista vuoden pituinen jälkeen-jakso. Vuosina 2-27 onnettomuuksia tapahtui yhteensä 534, joista 182 oli hirvi- tai peuraonnettomuuksia. Jälkeenjaksolla keskimääräinen onnettomuusmäärä kasvoi hieman ennenjaksoon verrattuna. Onnettomuuksien määrän kasvu johtui omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrän kasvusta, koska loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet vähenivät. Myös onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä vähentyi, mutta onnettomuuksien vakavuus kasvoi. Valtatiellä 5 erityisesti talvinopeusrajoituksissa tapahtui tutkimusaikana merkittävä muutos. Talvirajoitusjaksoja 1 vähennettiin talvena 24/25 merkittävästi edellisestä talveen (23/24) verrattuna. Muutos ei kuitenkaan koske kaikkia valtatien 5 valvontajaksoja. Muutokset esitettiin ja vaikutuksia arvioitiin kunkin jakson tulosten yhteydessä. 3.1 Valtatie 5 Paaso - Särkämäinen Tiejakson järjestelmä on toteutettu vuonna 25, jota ei ole otettu mukaan onnettomuustarkasteluihin. Ennen-jaksona käytettiin vuosia 2-24 ja jälkeen-jaksona vuotta 26 ja vuoden 27 ensimmäistä puoliskoa. Tiejakson nopeusrajoitukset muutettiin talvikausiksi kesäkauden nopeusrajoituksista samoilla tiejaksoilla lukuun ottamatta Kuortti- Mäntyharju (noin 12,5 km) -väliä, jonka nopeusrajoitus nostettiin parantamisen jälkeen talvikaudeksi 21/22 rajoitukseen 1. Nopeusrajoitus pidettiin 1 :ssa aina talvikauteen 25/25 kpl 7 6 5 4 3 2 1 Kuva 9. Vt 5, Paaso - Särkämäinen 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi Automaattivalvonta 25 Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema Onnettomuusaste Vt 5 Paaso-Särkämäinen -tiejakson onnettomuudet ja onnettomuusasteet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.) 35 3 25 2 15 1 5 onn./1 milj. ajonkm

18 Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN Onnettomuusaste oli ennen- ja jälkeen-jaksoilla lähes sama, mutta henkilövahinko-onnettomuusaste pieneni selvästi. Onnettomuustiheys kasvoi hieman, mutta henkilövahinko-onnettomuustiheys pieneni. (Taulukko 1, Kuva 9) Onnettomuusluokkien jakauma muuttui hieman automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Suhteellisesti eniten tieosuudella tapahtui yksittäisonnettomuuksia, joiden osuus onnettomuuksista pieneni ennenjakson noin 37 prosentista jälkeen-jakson noin 3 prosenttiin. Myös risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuuksien suhteellinen osuus pieneni hieman. Sekä kohtaamis- että ohitusonnettomuuksien suhteellinen osuus kasvoi jälkeen-jaksolla. (Kuva 1) Taulukko 1. Vt 5 Paaso-Särkämäinen -tiejakson keskimääräiset onnettomuusmäärät, -asteet, -tiheydet, loukkaantuneiden määrät, kuolleiden määrät ja onnettomuuksien vakavuus sekä lukujen muutokset. Ennenjakso (2-24) Jälkeenjakso (26-27 tammikuukesäkuu) Muutos Kaikki onnettomuudet (onn./v) 45,2 5,7 +12 % Henkilövahinkoon johtaneet onn. (onn./v) 14,8 11,3-23 % Omaisuusvahinkoon johtaneet onn. (onn./v) 3,4 39,4 +29 % Loukkaantumiseen johtaneet onn. (onn./v) 12,2 8,7-29 % Kuolemaan johtaneet onnettomuudet (onn./v) 2,6 2,7 +3 % Loukkaantuneet (loukk./v) 21,8 15,3-3 % Kuolleet (kuoll./v) 3, 2,7-11 % Vakavuus (kuoll./1 henkilövahinko-onn./v) 2, 22,2 +11 % Onnettomuusaste (onn./1 milj. ajon.km/v) 2, 19,7-1 % Henkilövahinko-onn.aste (onn./1 milj. ajon.km/v) 6,5 4,4-33 % Onnettomuustiheys (onn./km/v),53,59 +12 % Henkilövahinko-onnettomuustiheys (onn./km/v),17,13-23 % Eläinonnettomuudet (ei hirvieikä peuraonnettomuuksia) Risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet Kohtaamisonnettomuudet Kuva 1. Muut onnettomuudet Kevyen liikenteen onnettomuudet Ohitusonnettomuudet Yksittäisonnettomuudet 1,8 %, % 2,7 % 1,3 % Vt 5, Paaso-Särkämäinen Onnettomuusluokkien jakaumat 7,1 % 7,9 % 1,2 % 1,2 % 15,8 % 18,4 % 26,3 % 31, % 3,3 % Ennen Jälkeen 37,2 %, % 5, % 1, % 15, % 2, % 25, % 3, % 35, % 4, % Vt 5 Paaso-Särkämäinen -tiejakson onnettomuusluokkien jakaumat ennen automaattivalvonnan toteuttamista ja toteuttamisen jälkeen.

Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN 19 Yksittäisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo pieneni hieman automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Yksittäisonnettomuuksia tapahtui ennen-jaksolla keskimäärin 16,8 onnettomuutta vuodessa ja jälkeen jaksolla keskimäärin 15, onnettomuutta vuodessa. Omaisuusvahinkoon johtaneiden yksittäisonnettomuuksien keskimääräinen vuotuinen määrä pysyi suunnilleen samana, ennen-jaksolla omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui keskimäärin 12,2 ja jälkeen-jaksolla keskimäärin 13,. Loukkaantumiseen johtaneiden yksittäisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo puolittui 4, loukkaantumiseen johtaneesta yksittäisonnettomuudesta 2,:aan. Kuolemaan johtaneita yksittäisonnettomuuksia tapahtui ennen-jaksolla vuosittain keskimäärin,6, mutta jälkeen jaksolla kuolemaan johtaneita yksittäisonnettomuuksia ei tapahtunut lainkaan. (Kuva 11) Ohitusonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo kasvoi selvästi automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Ohitusonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo kasvoi 4,6 ohitusonnettomuudesta 8, ohitusonnettomuuteen. Omaisuusvahinkoon johtaneiden ohitusonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo kaksinkertaistui 3,:sta 6, ohitusonnettomuuteen. Myös loukkaantumiseen johtaneita ohitusonnettomuuksia tapahtui jälkeen-jaksolla (keskimäärin 2, onnettomuutta vuodessa) selvästi enemmän kuin ennen-jaksolla (keskimäärin 1,2 onnettomuutta vuodessa). Kuolemaan johtaneita ohitusonnettomuuksia tapahtui ennenjaksolla keskimäärin,4 onnettomuutta vuodessa, mutta jälkeenjaksolla kuolemaan johtaneita ohitusonnettomuuksia ei tapahtunut lainkaan. (Kuva 12) Vt 5, Paaso - Särkämäinen Yksittäisonnettomuudet Automaattivalvonta 25 Vt 5, Paaso - Särkämäinen Ohitusonnettomuudet Automaattivalvonta 25 Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema 3 3 2 2 kpl kpl 1 1 2 21 22 23 24 25 26 27* 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi Vuosi Kuva 11. Vt 5 Paaso-Särkämäinen -tiejakson yksittäisonnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.) Kuva 12. Vt 5 Paaso-Särkämäinen -tiejakson ohitusonnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.)

2 Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN Kohtaamisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo yli kaksinkertaistui automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Kohtaamisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo kasvoi 4,6 ohitusonnettomuudesta 9,5 ohitusonnettomuuteen. Omaisuusvahinkoon johtaneiden yksittäisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo noin kolminkertaistui ennen-jakson 2,4:stä jälkeen-jakson 7, kohtaamisonnettomuuteen. Loukkaantumiseen johtaneita kohtaamisonnettomuuksia ei tapahtunut jälkeenjaksolla lainkaan, ennen jaksolla niitä tapahtui keskimäärin,8 onnettomuutta vuodessa. Kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuuksia tapahtui ennen-jaksolla keskimäärin 1,4 onnettomuutta vuodessa ja jälkeen-jaksolla keskimäärin 2,5 onnettomuutta vuodessa. (Kuva 13) Risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuuksia tapahtui ennenja jälkeen-jaksoilla suunnilleen saman verran, ennen-jaksolla keskimäärin 14, onnettomuutta vuodessa ja jälkeen-jaksolla 13,5 onnettomuutta vuodessa. Omaisuusvahinkoon johtaneet risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet lisääntyivät automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen keskimäärin 9,2:sta 1, onnettomuuteen vuodessa, mutta loukkaantumiseen johtaneet risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet vähenivät ennen-jakson keskimäärin 4,8 vuotuisesta onnettomuudesta 3,5 vuotuiseen onnettomuuteen. Kuolemaan johtaneita risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuuksia ei tapahtunut lainkaan tutkittuna ajanjaksona. (Kuva 14) Vt 5, Paaso - Särkämäinen Kohtaamisonnettomuudet Automaattivalvonta 25 Vt 5, Paaso - Särkämäinen Risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet Automaattivalvonta 25 Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema 3 3 2 2 kpl kpl 1 1 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi Kuva 13. Vt 5 Paaso-Särkämäinen -tiejakson kohtaamisonnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.) Kuva 14. Vt 5 Paaso-Särkämäinen -tiejakson risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.).

Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN 21 Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui tiejaksolla vähän. Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui ennen-jaksolla keskimäärin 1,2 onnettomuutta vuodessa ja jälkeen-jaksolla keskimäärin,5 onnettomuutta vuodessa. Omaisuusvahinkoon johtaneita kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui ennen-jaksolla keskimäärin,4 onnettomuutta vuodessa, mutta jälkeen-jaksolla niitä ei tapahtunut lainkaan. Loukkaantumiseen johtaneiden kevyen liikenteen onnettomuuksia vuotuinen keskiarvo (,6 onnettomuutta vuodessa) oli ennen jaksolla suunnilleen sama kuin jälkeen-jaksolla (,5 onnettomuutta vuodessa). Kuolemaan johtaneita kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui ennenjaksolla keskimäärin,2 onnettomuutta vuodessa, jälkeen-jaksolla kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei tapahtunut lainkaan. (Kuva 15) 3 Vt 5, Paaso - Särkämäinen Kevyen liikenteen onnettomuudet Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema Automaattivalvonta 25 3.2 Valtatie 5 Särkämäinen - Juva Valtatien 5 tiejakso Särkämäinen - Juva on vanhimpia automaattivalvontajaksoja. Järjestelmä on toteutettu vuonna 1997, jota ei ole otettu mukaan onnettomuustarkasteluihin. Ennen-jaksona käytettiin vuosia 1992-1996 ja jälkeen-jaksona vuosia 1998-26 sekä vuoden 27 ensimmäistä puoliskoa. Kaikki tiejakson 1 talvinopeusrajoitukset alennettiin talvikaudesta 24/25 alkaen 8 :ssa. Ennen talvikautta 24/25 1 nopeusrajoituksia ei alennettu talvikausiksi. Vuosina 1992-27 onnettomuuksia tapahtui yhteensä 373, joista 112 oli hirvi- tai peuraonnettomuuksia. Kaikkien, henkilövahinkoon ja omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrien keskiarvot pysyivät lähes samoina automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Omaisuusvahinkoon ja loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet lisääntyivät, mutta kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenivät. Sekä kuolleiden että loukkaantuneiden määrät vähenivät samoin kuin onnettomuuksien vakavuus. Onnettomuusasteet pienenivät, mutta onnettomuustiheydet pysyivät ennallaan. (Taulukko 2, Kuva 16) 2 kpl 1 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi Kuva 15. Vt 5 Paaso-Särkämäinen -tiejakson kevyen liikenteen onnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.)

22 Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN kpl 25 2 15 1 5 Vt 5, Särkämäinen - Juva 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi Automaattivalvonta 1997 Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema Onnettomuusaste Kuva 16. Vt 5 Särkämäinen-Juva -tiejakson onnettomuudet ja onnettomuusasteet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.) 5 4 3 2 1 onn./1 milj. ajon.km Taulukko 2. Vt 5 Särkämäinen-Juva -tiejakson keskimääräiset onnettomuusmäärät, -asteet, -tiheydet, loukkaantuneiden määrät, kuolleiden määrät ja onnettomuuksien vakavuus sekä lukujen muutokset. Ennenjakso (1992-1996) Jälkeenjakso (1998-27 tammikuukesäkuu) Muutos Kaikki onnettomuudet (onn./v) 16,6 16,8 +1 % Henkilövahinkoon johtaneet onn. (onn./v) 5, 4,9-1 % Omaisuusvahinkoon johtaneet onn. (onn./v) 11,6 11,9 +3 % Loukkaantumiseen johtaneet onn. (onn./v) 3,8 4,2 +11 % Kuolemaan johtaneet onnettomuudet (onn./v) 1,2,7-39 % Loukkaantuneet (loukk./v) 7,6 6,3-17 % Kuolleet (kuoll./v) 1,6 1,2-28 % Vakavuus (kuoll./1 henkilövahinko-onn./v) 32, 2,8-35 % Onnettomuusaste (onn./1 milj. ajon.km/v) 32,4 28,6-12 % Henkilövahinko-onn.aste (onn./1 milj. ajon.km/v) 9,8 8,4-14 % Onnettomuustiheys (onn./km/v),68,69 +1 % Henkilövahinko-onnettomuustiheys (onn./km/v),21,2-1 %

Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN 23 Onnettomuusluokkien jakauma muuttui hieman automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Suhteellisesti eniten tieosuudella tapahtui yksittäisonnettomuuksia, joiden osuus onnettomuuksista kasvoi ennenjakson noin 34 prosentista jälkeen-jakson noin 39 prosenttiin. Risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuuksien suhteellinen osuus pieneni hieman. Kohtaamisonnettomuuksien suhteellinen osuus pieneni jälkeen-jaksolla hieman ja ohitusonnettomuuksien suhteellinen osuus kasvoi hieman. (Kuva 17) Yksittäisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo kasvoi hieman automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Yksittäisonnettomuuksia tapahtui ennen-jaksolla keskimäärin 5,6 onnettomuutta vuodessa ja jälkeen jaksolla keskimäärin 6,7 onnettomuutta vuodessa. Omaisuusvahinkoon johtaneiden yksittäisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo pysyi suunnilleen samana, ennen-jaksolla omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui keskimäärin 4,4 ja jälkeen-jaksolla keskimäärin 4,9. Loukkaantumiseen johtaneiden yksittäisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo yli kaksinkertaistui,8 loukkaantumiseen johtaneesta yksittäisonnettomuudesta 1,8:aan. Kuolemaan johtaneita yksittäisonnettomuuksia tapahtui ennen-jaksolla vuosittain keskimäärin,4, mutta jälkeen jaksolla kuolemaan johtaneita yksittäisonnettomuuksia ei tapahtunut lainkaan. (Kuva 18) Vt 5, Särkämäinen-Juva Onnettomuusluokkien jakaumat Vt 5, Särkämäinen - Juva Yksittäisonnettomuudet Automaattivalvonta 1997 Muut onnettomuudet Eläinonnettomuudet (ei hirvieikä peuraonnettomuuksia) 1,2 % 2,5 % 4,4 % 8,4 % Ennen Jälkeen 1 Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema Kevyen liikenteen onnettomuudet 2,4 % 2,5 % 8 Risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet 31,3 % 29,4 % 6 Kohtaamisonnettomuudet 16,9 % 13,1 % kpl 4 6, % Ohitusonnettomuudet 8,8 % 33,7 % Yksittäisonnettomuudet 39,4 %, % 5, % 1, % 15, % 2, % 25, % 3, % 35, % 4, % 45, % 2 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi Kuva 17. Vt 5 Särkämäinen-Juva -tiejakson onnettomuusluokkien jakaumat ennen automaattivalvonnan toteuttamista ja toteuttamisen jälkeen. Kuva 18. Vt 5 Särkämäinen-Juva -tiejakson yksittäisonnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.)

24 Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN Ohitusonnettomuuksia tapahtui tiejaksolla vähän. Ohitusonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo kasvoi automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Ohitusonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo kasvoi 1, ohitusonnettomuudesta 1,5 ohitusonnettomuuteen automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Omaisuusvahinkoon johtaneiden ohitusonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo kasvoi,8:sta 1,4 ohitusonnettomuuteen. Loukkaantumiseen johtaneita ohitusonnettomuuksia tapahtui ennen-jaksolla (keskimäärin,2 onnettomuutta vuodessa) suunnilleen saman verran kuin jälkeen-jaksolla (keskimäärin,1 onnettomuutta vuodessa). Kuolemaan johtaneita ohitusonnettomuuksia ei tapahtunut lainkaan tutkittuna ajanjaksona. (Kuva 19) Kohtaamisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo pieneni automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Kohtaamisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo pieneni 2,8 kohtaamisonnettomuudesta 2,4 kohtaamisonnettomuuteen. Omaisuusvahinkoon johtaneiden kohtaamisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo pieneni ennen-jakson 1,4:stä jälkeen-jakson 1, kohtaamisonnettomuuteen. Loukkaantumiseen johtaneita kohtaamisonnettomuuksia tapahtui ennen-jaksolla keskimäärin 1,2 onnettomuutta vuodessa ja jälkeen-jaksolla keskimäärin 1, onnettomuutta vuodessa. Kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuuksia tapahtui ennen-jaksolla keskimäärin,2 onnettomuutta vuodessa ja jälkeen-jaksolla keskimäärin,4 onnettomuutta vuodessa. (Kuva 2) Vt 5, Särkämäinen - Juva Ohitusonnettomuudet Automaattivalvonta 1997 Vt 5, Särkämäinen - Juva Kohtaamisonnettomuudet Automaattivalvonta 1997 Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema 1 1 8 8 6 6 kpl kpl 4 4 2 2 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27* 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi Vuosi Kuva 19. Vt 5 Särkämäinen-Juva -tiejakson ohitusonnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.) Kuva 2. Vt 5 Särkämäinen-Juva -tiejakson kohtaamisonnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.)

Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN 25 Risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuuksia tapahtui ennenja jälkeen-jaksoilla suunnilleen saman verran, ennen-jaksolla keskimäärin 5,2 onnettomuutta vuodessa ja jälkeen-jaksolla keskimäärin 4,8 onnettomuutta vuodessa. Omaisuusvahinkoon johtaneet risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet vähenivät automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen keskimäärin 3,6:sta 3,2 onnettomuuteen vuodessa, mutta loukkaantumiseen johtaneet risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet lisääntyivät ennen-jakson keskimäärin 1,2 vuotuisesta onnettomuudesta 1,4 vuotuiseen onnettomuuteen. Kuolemaan johtaneet risteämis-, kääntymis- ja peräänajoonnettomuudet vähenivät ennen-jakson,4 vuotuisesta keskimääräisestä onnettomuudesta jälkeen-jakson,2 onnettomuuteen. (Kuva 21) Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui tiejaksolla vähän. Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui ennen- ja jälkeen-jaksoilla keskimäärin saman verran,,4 onnettomuutta vuodessa. Omaisuusvahinkoon johtaneita kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui jälkeenjaksolla keskimäärin,2 onnettomuutta vuodessa, mutta ennenjaksolla niitä ei tapahtunut lainkaan. Loukkaantumiseen johtaneiden kevyen liikenteen onnettomuuksia vuotuinen keskiarvo oli ennen jaksolla sama kuin jälkeen-jaksolla (,2 onnettomuutta vuodessa). Kuolemaan johtaneita kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui ennenjaksolla keskimäärin,2 onnettomuutta vuodessa, jälkeen-jaksolla kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei tapahtunut lainkaan. (Kuva 22) Vt 5, Särkämäinen - Juva Risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet Automaattivalvonta 1997 Vt 5, Särkämäinen - Juva Kevyen liikenteen onnettomuudet Automaattivalvonta 1997 Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema 1 1 8 8 6 6 kpl kpl 4 4 2 2 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27* 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi Vuosi Kuva 21. Vt 5 Särkämäinen-Juva -tiejakson risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.) Kuva 22. Vt 5 Särkämäinen-Juva -tiejakson kevyen liikenteen onnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.)

26 Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN 3.3 Valtatie 5 Juva - Kuvansi Tiejakson järjestelmä toteutettiin vuonna 22, jota ei otettu mukaan onnettomuustarkasteluihin. Ennen-jaksona käytettiin vuosia 1997-21 ja jälkeen-jaksona vuosia 23-26 sekä vuoden 27 ensimmäistä puoliskoa. Kaikki tiejakson 1 talvinopeusrajoitukset alennettiin talvikaudesta 24/25 alkaen 8 :ssa. Ennen talvikautta 24/25 1 nopeusrajoituksia ei alennettu talvikausiksi. Vuosina 1997-26 onnettomuuksia tapahtui yhteensä 218, joista 85 oli hirvi- tai peuraonnettomuuksia. Kaiken kaikkiaan vuotuiset onnettomuusmäärät tiejaksolla ovat pieniä ja satunnaisvaihtelu on suurta. Kaikkien onnettomuuksien vuotuiset keskimääräiset määrät lisääntyivät hieman automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen, mutta lisäys johtui omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrän kasvusta. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vähenivät selvästi, suurin osa vähenemästä johtui kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentymisestä. Myös loukkaantuneiden ja kuolleiden määrät ja onnettomuuksien vakavuus vähenivät selvästi. Keskimääräinen onnettomuusaste pieneni hieman automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. mutta henkilövahinko-onnettomuusaste pieneni selvästi. Onnettomuustiheys kasvoi hieman, mutta henkilövahinko-onnettomuustiheys pieneni selvästi. (Taulukko 3, Kuva 23) kpl 25 2 15 1 5 Kuva 23. Vt 5, Juva - Kuvansi Automaattivalvonta 22 Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema Onnettomuusaste 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi Vt 5 Juva-Kuvansi -tiejakson onnettomuudet ja onnettomuusasteet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.) 25 2 15 1 5 onn./1 milj. ajon.km

Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN 27 Taulukko 3. Vt 5 Juva-Kuvansi -tiejakson keskimääräiset onnettomuusmäärät, -asteet, -tiheydet, loukkaantuneiden määrät, kuolleiden määrät ja onnettomuuksien vakavuus sekä lukujen muutokset. Ennenjakso (1997-21) Jälkeenjakso (23-27 tammikuukesäkuu) Muutos Kaikki onnettomuudet (onn./v) 12,4 13,1 +6 % Henkilövahinkoon johtaneet onn. (onn./v) 2,6 2, -23 % Omaisuusvahinkoon johtaneet onn. (onn./v) 9,8 11,1 +13 % Loukkaantumiseen johtaneet onn. (onn./v) 2, 1,8-11 % Kuolemaan johtaneet onnettomuudet (onn./v),6,2-63 % Loukkaantuneet (loukk./v) 3,8 2,9-24 % Kuolleet (kuoll./v),8,2-72 % Vakavuus (kuoll./1 henkilövahinko-onn./v) 28,6 9,1-68 % Onnettomuusaste (onn./1 milj. ajon.km/v) 15,5 14,6-6 % Henkilövahinko-onn.aste (onn./1 milj. ajon.km/v) 3,3 2,2-32 % Onnettomuustiheys (onn./km/v),31,32 +6 % Henkilövahinko-onnettomuustiheys (onn./km/v),6,5-23 % Onnettomuusluokkien jakauma muuttui automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Suhteellisesti eniten tieosuudella tapahtui yksittäisonnettomuuksia, joiden osuus onnettomuuksista kasvoi selvästi ennen-jakson noin 29 prosentista noin 51 prosenttiin. Risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuuksien suhteellinen osuus pieneni selvästi. Myös kohtaamis- ja ohitusonnettomuuksien suhteelliset osuudet pienenivät jälkeen-jaksolla. Kevyen liikenteen onnettomuuksia tiejaksolla ei tapahtunut tutkittuna ajanjaksona lainkaan. (Kuva 24) Muut onnettomuudet Eläinonnettomuudet (ei hirvieikä peuraonnettomuuksia) Kevyen liikenteen onnettomuudet Risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet Kohtaamisonnettomuudet Ohitusonnettomuudet, %, % 6,5 % 5,1 % 4,8 % 1,7 % Vt 5, Juva-Kuvansi Onnettomuusluokkien jakaumat 13,6 % 12,9 % 11,9 % 24,2 % 22,6 % 16,9 % Ennen Jälkeen Yksittäisonnettomuudet 29, % 5,8 %, % 1, % 2, % 3, % 4, % 5, % 6, % Kuva 24. Vt 5 Juva-Kuvansi -tiejakson onnettomuusluokkien jakaumat ennen automaattivalvonnan toteuttamista ja toteuttamisen jälkeen.

28 Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN Yksittäisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo lähes kaksinkertaistui automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Yksittäisonnettomuuksia tapahtui ennen-jaksolla keskimäärin 3,6 onnettomuutta vuodessa ja jälkeen jaksolla keskimäärin 6,2 onnettomuutta vuodessa. Myös omaisuusvahinkoon johtaneiden yksittäisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo kaksinkertaistui ennen-jakson 2,8 onnettomuudesta jälkeenjakson 5,6 onnettomuuteen. Loukkaantumiseen johtaneiden yksittäisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo pieneni,8 loukkaantumiseen johtaneesta yksittäisonnettomuudesta,6:een. Kuolemaan johtaneita yksittäisonnettomuuksia ei tapahtunut lainkaan tutkittuna ajanjaksona. (Kuva 25) Ohitusonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo pieneni automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Ohitusonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo pieneni 2,8 ohitusonnettomuudesta 2,2 ohitusonnettomuuteen automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Omaisuusvahinkoon johtaneiden ohitusonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo pieneni 2,2:sta 1,6 ohitusonnettomuuteen. Loukkaantumiseen johtaneiden ohitusonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo kasvoi ennen-jakson,2 onnettomuudesta jälkeen-jakson,6 onnettomuuteen. Kuolemaan johtaneita ohitusonnettomuuksia tapahtui ennen-jaksolla keskimäärin,4 onnettomuutta vuodessa, mutta jälkeen-jaksolla niitä ei tapahtunut lainkaan. (Kuva 26) Vt 5, Juva - Kuvansi Yksittäisonnettomuudet Automaattivalvonta 22 Vt 5, Juva - Kuvansi Ohitusonnettomuudet Automaattivalvonta 22 Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema 12 12 1 1 8 8 kpl 6 kpl 6 4 4 2 2 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27* 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi Vuosi Kuva 25. Vt 5 Juva-Kuvansi -tiejakson yksittäisonnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.) Kuva 26. Vt 5 Juva-Kuvansi -tiejakson ohitusonnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.

Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN 29 Kohtaamisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo pysyi automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen samana (1,6 kohtaamisonnettomuutta vuodessa). Omaisuusvahinkoon johtaneiden kohtaamisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo pieneni ennen-jakson 1,:sta jälkeen-jakson,8 kohtaamisonnettomuuteen. Loukkaantumiseen johtaneiden kohtaamisonnettomuuksien vuotuinen keskiarvo pysyi automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen samana (,6 kohtaamisonnettomuutta vuodessa). Kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuuksia tapahtui jälkeen-jaksolla keskimäärin,2 onnettomuutta vuodessa, ennenjaksolla niitä ei tapahtunut lainkaan. (Kuva 27) Risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet vähenivät ennenjakson 3, keskimääräisestä vuotuisesta onnettomuudesta jälkeenjakson 1,8 vuotuiseen keskimääräiseen onnettomuuteen. Omaisuusvahinkoon johtaneet risteämis-, kääntymis- ja peräänajoonnettomuudet vähenivät automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen keskimäärin 2,6:sta 1,6 onnettomuuteen vuodessa. Loukkaantumiseen johtaneita risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuuksia tapahtui ennen- ja jälkeen-jaksoilla keskimäärin saman verran,,2 onnettomuutta vuodessa Kuolemaan johtaneita risteämis-, kääntymisja peräänajo-onnettomuuksia tapahtui jälkeen-jaksolla keskimäärin,2 onnettomuutta vuodessa, ennen-jaksolla niitä ei tapahtunut lainkaan. (Kuva 28) Vt 5, Juva - Kuvansi Kohtaamisonnettomuudet Automaattivalvonta 22 Vt 5, Juva - Kuvansi Risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet Automaattivalvonta 22 Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema 12 12 1 1 8 8 kpl 6 kpl 6 4 4 2 2 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27* 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi Vuosi Kuva 27. Vt 5 Juva-Kuvansi -tiejakson kohtaamisonnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.) Kuva 28. Vt 5 Juva-Kuvansi -tiejakson risteämis-, kääntymis- ja peräänajo-onnettomuudet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.)

3 Automaattisen nopeudenvalvonnan vaikutustutkimus VAIKUTUKSET ONNETTOMUUKSIIN 3.4 Valtatie 5 Varkaus - Leppävirta Valtatien 5 Varkaus-Leppävirta järjestelmä toteutettiin vuonna 23, jota ei otettu mukaan onnettomuustarkasteluihin. Ennen-jaksona käytettiin vuosia 1998-22 ja jälkeen-jaksona vuosia 24-26 sekä vuoden 27 ensimmäistä puoliskoa. Tiejaksolla talvikaudella 24/25 oli ensimmäistä kertaa 8 nopeusrajoitus. Aikaisemmin rajoitus oli talvisin 1. Nopeusrajoitusmuutos on automaattivalvonnan ohella todennäköisesti vaikuttanut vuosien 25 ja 26 onnettomuusmääriin. Tiejakson kesänopeusrajoituksiin tehtiin muutoksia vuonna 25, jolloin Huruslahden kohdalla nopeusrajoitusta alennettiin noin 6 metrin matkalla (1 8 ). Varkauden pohjoispuolella rajoitusta nostettiin (8 1 ) noin 3,3 kilometrin matkalla Joroinen-Varkaus - tiehankkeen valmistuttua. Vuosina 1998-27 onnettomuuksia tapahtui yhteensä 11, joista 33 oli hirvi- tai peuraonnettomuuksia. Vuotuinen keskimääräinen onnettomuusmäärä kasvoi automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen. Kasvu tapahtui omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä pysyi samalla tasolla, loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet lisääntyivät, mutta kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei tapahtunut jälkeen-jaksolla lainkaan. Loukkaantuneiden määrä kasvoi. Keskimääräiset onnettomuusasteet pienenivät automaattivalvonnan toteuttamisen jälkeen, mutta onnettomuustiheys kasvoi. Henkilövahinko-onnettomuustiheys pysyi samana. (Taulukko 4, Kuva 29) kpl 2 15 1 5 Kuva 29. Vt 5, Varkaus - Leppävirta 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27* Vuosi Automaattivalvonta 23 Yhteensä Omaisuusvahinko Loukkaantuminen Kuolema Onnettomuusaste Vt 5 Varkaus-Leppävirta -tiejakson onnettomuudet ja onnettomuusasteet. (*Arvioitu vuoden 27 ensimmäisen puoliskon perusteella.) 4 3 2 1 onn./1 milj. ajon.km