TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 16.12.2015 Natalia Härkin EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YRITYSTEN YHTEISHANKKEISIIN MYÖNNETTÄVÄSTÄ KANSAINVÄLISTYMISAVUSTUKSESTA VUOSINA 2016-2020 Yleisperustelut Työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä ministeriö) esittää ehdotuksessaan uusittavaksi asetusta, jolla tarkemmin säädetään valtion talousarvion momenttien 32.01.40 ja 32.20.43 mukaisten valtionavustusten myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Nyt voimassa oleva asetus (1300/2010) annettiin 16.12.2010 määräaikaisena yritystuen yleisistä ehdoista annetun lain (786/1997) sekä valtionavustuslain 688/2001) mukaisesti. Nykyisen asetuksen voimassaoloaika päättyy 31.12.2015. Ehdotettavassa asetuksessa ei ole olennaisia sisällöllisiä muutoksia nykyiseen nähden. Olennaisin muutos on, että työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla valtionapuviranomaisena toimii Innovaatiorahoituskeskus Tekes, kun aiemmin valtionapuviranomaisena toimi ministeriön rinnalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Muutoksella vahvistetaan Tekesin roolia työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alan yritysten kansainvälistämisavustusten myöntäjänä. Lisäksi esitetään, että valtionavustusta voidaan myöntää ja maksaa suoraan yhteishankkeeseen osallistuvalle Suomessa rekisteröidylle yritykselle. Edellytyksenä on, että valtionavustuksen saajalla arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset ja että valtionavustuksen saaja ei ole olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai muita julkisia lakisääteisiä maksuja ja että hankkeen toteuttamiseen on riittävä suomalainen intressi. Aiemmin avustusta on myönnetty pelkästään yhteisöille (hallinnoijalle), joka on vastannut hankkeen toteuttamisesta ja, joka on yhteishankkeissa kanavoinut valtionavustuksen hankkeisiin osallistuville yrityksille. Edelleen jokaiseen hankkeeseen tulee pääsääntöisesti osallistua vähintään neljä yritystä. Yritysten tuotteiden riittävä kotimaisuus- ja jalostusasteen vaatimus esitetään poistettavaksi. Tällä muutoksella halutaan mahdollistaa erityyppisten Suomessa rekisteröityjen yritysten kansainvälistyminen. Yritykset, jotka myyvät ja markkinoivat muita kuin omia tuotteita tai palvelua, voivat myös tuoda kansainvälistymällä Suomeen kilpailukykyä, työpaikkoja ja hyvinvointia. Muutoksella selkiytetään tulkintaa avustuksen saajasta ja varmistetaan avustuksen saajien tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Yhteishankkeiden kansainvälistymisavustus on notifioitu olemassa olevana tukiohjelmana EFTA:n valvontaviranomaiselle ESA:lle vuonna 1994. Jatkossa avustusta voitaisiin myöntää notifioinnin lisäksi de minimis tukena. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee edelleen avustuspäätökset tukiohjelmasta pelkästään tehdyn notifikaation perusteella. Tekesin myöntämät valtionavustukset (esimerkiksi messuavustukset) ovat pelkästään de minimis tukea, jotka myönnetään kullekin osallistuvalle yritykselle erikseen.
2 Muita olennaisia sisällöllisiä muutoksia ei nykyiseen nähden esitetä. Edellä esitetyt muutokset eivät ole merkittäviä, eikä tukiohjelman uudelleen notifiointia ole arvioitu tarpeelliseksi. Yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksesta on asetuksen valmistelun taustaksi teetetty selvitys (TEM Julkaisu 24/2015). Selvityksen mukaan yritykset kokevat yritysten yhteishankkeisiin myönnettävän tuen olevan usein ratkaisevassa roolissa niiden kansainvälistymisessä. Suurimmiksi hyödyiksi yritykset arvioivat lisääntyneet asiakaskontaktit, yrityksen tunnettuuden ja näkyvyyden kasvun, kustannussäästöt sekä viennin kasvun, käynnistymisen tai käynnistymisen aikaistumisen. Yli puolet yrityksistä arvioi, että avustuksella oli suuri tai erittäin suuri merkitys viennin kasvulle ja sen laajenemiselle uusille markkina-alueille, uusien tuotteiden lanseeraukselle, kansainvälisen tunnettuuden kasvulle sekä markkinatuntemuksen, kilpailutilanteen ja kilpailijoiden tuntemuksen lisääntymiselle. Yhteishankkeiden merkitys varsinkin mikro- ja pienyrityksille koettiin suureksi. Esityksen keskeinen sisältö Talousarvion momentilta 32.01.40 ja 32.20.43 myönnetään valtionavustuksia yritysten yhteisiin kansainvälistymishankkeisiin. Tällaisia ovat muun muassa suomalaisten yritysten yhteisosastot kansainvälisissä näyttelyissä, vientiverkostohankkeet ja aloittavien vientiyritysten kumppanuusohjelmat, lehtimies-, vaikuttaja- ja ostajavierailuiden toteuttaminen, tuote-esittelyt, useampivuotiset yhteismarkkinointihankkeet ulkomailla, ns. Suomi-kuvahankkeet sekä valtakunnalliset kulttuuri- tai matkailualan hankkeet sekä muut strategiset kärkihankkeet. Momentilta on myös rahoitettu Suomen osallistumiset Kansainvälisen maailmannäyttelyjärjestön BIE:n tunnustamiin tai rekisteröimiin maailmannäyttelyihin. Yritysten yhteishankkeita toteuttavat muun muassa yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaankauppaa edistävät järjestöt, teollisuuden toimialajärjestöt, kauppakamarit sekä alalla toimivat yksityiset yritykset. Asetusmuutoksen jälkeen valtionavustusta voitaisiin edelleen myöntää yhteishankkeen toteuttajalle, jonka kautta se kanavoituu hankkeeseen osallistuvien yritysten hyväksi. Kun hakijaorganisaatio huolehtii valtionavustuksen hakemisesta, hankkeen toteuttamiseen ja hankkeen hallinnointiin liittyvistä asioita, tulee hankkeeseen osallistuminen helpoksi myös uusille vasta vientiään aloittaville yrityksille. Asetuksessa tarkoitettuihin yritysten yhteishankkeisiin tulee osallistua pääsääntöisesti vähintään neljä yritystä. Yksittäisten yritysten omiin kansainvälistymishankkeisiin voi hakea avustusta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (ELY-keskus). Näitä avustuksia säätelee Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (9/2014). Valtionavustusten tarkoituksena on parantaa vientiään aloittavien pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia kansainvälistyä, edistää uuden vientitoiminnan käynnistämistä tai uuden markkina-alueen avaamista, lisätä vientiä yritysten vanhoille
3 markkina-alueille, monipuolistaa Suomen viennin rakennetta tai edistää yritysten ja uusien innovaatioiden pääsyä markkinoille. Yhteisillä vienti- ja kansainvälistymishankkeilla pyritään madaltamaan yritysten kansainvälistymiskynnystä ja helpottamaan yritysten markkinoillepääsyä. Yhteisissä hankkeissa osallistumiskustannukset osallistuvaa yritystä kohti voidaan pitää kohtuullisella tasolla, mikä osaltaan madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä. Vuonna 2014 on avustuksilla toteutettu 286 eri kansainvälistymishanketta ja tapahtumaa, joihin on osallistunut 1 469 yritystä. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa valtionavustuslain 37 :n nojalla tarkemmat valtionavustuksen käyttöä koskevat ohjeet yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksesta. Yksityiskohtaiset perustelut 1. Soveltamisala Pykälässä on mainittu valtion talousarvion momentit 32.01.40 (Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen) ja 32.20.43 (Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin), joilta kyseisiä valtionavustuksia myönnetään. Pykälään esitetään lisättäväksi, että valtionavustusta voidaan myöntää notifikaation ja de minimis tuen nojalla. 2. Valtionapuviranomainen 3. Määritelmät Valtionapuviranomaisia ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekes. Innovaatiorahoituskeskus Tekes on valtionapuviranomainen messuhankkeissa tai vientiverkostohankkeissa ja kumppanuusohjelmissa. Muita hankkeita avustettaessa valtionapuviranomainen on työ- ja elinkeinoministeriö. Jos avustusta haetaan yli 500 000 euroa, käsittelee työ- ja elinkeinoministeriö hakemuksen. 4. Avustettavat hankkeet Pykälä sisältää määritelmät, jotka selventävät valtionavustuksen kohteena olevaa toimintaa. Pykälässä määritellään, millaisiin yritysten yhteishankkeisiin ja muihin hankkeisiin valtionavustusta voidaan myöntää. Muutosesityksenä on, että valtionavustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle teollisten ja palveluyritysten hankkeisiin, kun aiemmin avustusta voitiin myöntää suomalaisten teollisten ja palveluyritysten hankkeisiin.
4 Pykälästä on poistettu yritysten tuotteiden riittävän kotimaisuus- ja jalostusasteen vaatimus. Muutoksella halutaan mahdollistaa erityyppisten Suomessa rekisteröityjen yritysten kansainvälistymisen mahdollisuus. Tässä yhteydessä on katsottu, että yritykset, jotka myyvät ja markkinoivat muita kuin omia tuotteita tai palveluja, voivat myös tuoda kansainvälistymällä Suomeen kilpailukykyä, työpaikkoja ja hyvinvointia. Samalla muutoksella selkiytetään tulkintaa avustuksen saajasta ja varmistetaan avustuksen saajien tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. 5. Valtionavustuksen saaja Pykälän 1 momenttiin esitetään lisättäväksi, että valtionavustusta voidaan myöntää ja maksaa yhteishankkeeseen osallistuvalle Suomessa rekisteröidylle yritykselle. Aiemmin avustusta on myönnetty pelkästään yhteisölle (hallinnoijalle), joka on vastannut hankkeen toteuttamisesta ja, joka on yhteishankkeissa kanavoinut valtionavustuksen hankkeisiin osallistuville yrityksille. Yksi hankkeeseen osallistuva yritys voi edelleen toimia samalla hankkeen hallinnoijana. Edelleen jokaiseen hankkeeseen tulee pääsääntöisesti osallistua vähintään neljä yritystä. Pykälän 1 mukaan valtionavustusta voidaan myöntää ja maksaa myös yhteisölle, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta ja joka yhteishankkeissa kanavoi valtionavustuksen hankkeeseen osallistuville yrityksille. Pykälän 2 momenttiin esitetään lisättäväksi, että valtionavustuksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saajalla arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset ja että valtionavustuksen saaja ei ole olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai muita julkisia lakisääteisiä maksuja. Kannattavuuden tarkastelussa otetaan huomioon myös se, että yrityksellä arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset myös vientitoimintaan. Lisäksi myöntämisen edellytyksenä on hankkeen toteuttamisen riittävä suomalainen intressi. Yritysten kansainvälistymistä ja vientiä edistävien julkisten toimien lähtökohtana on suomalainen intressi. Suomalainen intressi lähtee siitä, että kansainvälistymisen ja viennin edistämisen julkisten toimenpiteiden tulee edistää yrityksen omistuspohjasta riippumatta taloudellista kehitystä Suomessa. Suomalaisen intressin edistämiseen sisältyy viennin edistämisen lisäksi entistä vahvemmin suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky ja sen kehittäminen. Samoin suomalaisten yritysten ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan edistäminen tai esimerkiksi Suomeen suuntautuva ulkomaisen teknologian siirto ja investointien edistäminen ovat osa taloudellista kehitystä tukevaa suomalaista intressiä. 6. Valtionavustuksen käyttökohteet 7. Hyväksyttävät kulut Pykälässä määritellään, millaisiin tapahtumiin tai hankkeisiin valtionavustusta voidaan myöntää. Pykälässä on ainoana täsmennyksenä kohdassa 1 se, että valtionavustuksen käyttökohteena voivat olla myös kansainväliset messut. Pykälän mukaan hyväksyttäviä kustannuksia ovat avustettavan hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät kulut. Tällaiset kuluerät voivat vaihdella hanketyypeittäin, joten niitä ei ole tarkoituksenmukaista asetuksessa määritellä. Tarkempia ohjeita annetaan tältä osin valtionavustuslain 37 :n nojalla annettavissa valtionavustuksen
5 käyttöä koskevissa erillisissä ohjeissa. Nykykäytännön mukaan valtionavustukseen piiriin hyväksytään vain olennaiset tapahtuman tai hankkeen toteuttamiseen liittyvät kulut, kuten näyttelyissä esimerkiksi paikanvuokra, osaston rakentamiskulut, näyttelytavaroiden meno-paluu rahti ja matka- ja majoituskulut. 8. Valtionavustuksen määrä Pykälässä säädetään yleissääntönä valtionavustuksen määräksi enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista, sekä luetellaan ne tilanteet joissa tästä yleissäännöstä on mahdollista poiketa. Yhteishankkeissa suurten yritysten avustusosuus rajoitetaan enintään 40 %:iin, valtionavustuksen enimmäismäärä suurille yrityksille on käytännössä viime vuosina ollut enintään 25 %. Vientiverkostohankkeissa ja kumppanuusohjelmissa, jotka ovat pk-yrityksiltä pitkäaikaista sitoutumista edellyttäviä ja paljon resursseja sitovia hankkeita, avustusprosentti voi olla pienille yrityksille 65 %. Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 75 % lehtimiesvierailuiden tai fact finding matkojen valtionavustukseen hyväksyttävistä kustannuksista. Edelleen valtionavustus voi olla 75 % valtakunnallisissa tai alueellisesti merkittävissä hankkeissa, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kustannukset ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyöty kohdistuu laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis. Korkeammalla avustusprosentilla voidaan varmistaa mm. Suomen kannalta tärkeiden strategisten kärkihankkeiden turvattu käynnistyminen. Edustus-, vastaanotto- ja tarjoilukuluissa avustus rajoitetaan 25 %:iin. Avustettavan hankkeen toteuttajalle voidaan lisäksi maksaa yleishallintokorvausta enintään 10 % myönnetyn valtionavustuksen kokonaismäärästä. Tällä voidaan osaltaan pienentää osallistuville yrityksille hankkeisiin osallistumisesta koituvia järjestelykuluveloituksia ja tehdä siten kansainvälistymisen kynnys osallistuville yrityksille matalammaksi. Varsinainen valtionavustus ei kohdistu avustuksen saajan omiin toiminnan kuluihin, vaan ainoastaan tämän ulkopuolisilta hankkimiin palveluihin. 9. Eräät yksittäiset kuluerät Pykälä mahdollistaisi yksittäisissä kuluerissä 8 :ssä mainittujen prosenttiosuuksien ylittämisen, mikäli se valtionavustuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta olisi välttämätöntä ja perusteltua. Ylitysmahdollisuus olisi poikkeuksellinen ja aina erikseen perusteltava. 10. Yhteishankkeessa saatavat tulot Eräissä avustettavissa hankkeissa (esim. julkaisujen myynnistä) saattaa kertyä tuloja, jotka pykälän mukaan otetaan huomioon avustuksen lopullista määrää vahvistettaessa. Yleishallintokulukorvauksen lisäksi hallinnoijan yrityksiltä hankkeiden toteuttamisen mahdollistamiseksi perimät kohtuulliset järjestelykuluveloitukset eivät ole tässä tarkoitettuja hankkeen tuloja. 11. Valtionavustuksen hakeminen Pykälässä säädetään valtionavustushakemuksen vähimmäisvaatimuksista. Pykälässä todetaan, että yhteishankkeisiin osallistuvilta yrityksiltä voidaan tarvittaessa pyytää asiakkaalta viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätös ja toimintakertomus, kauppa-
6 12 Pitkäkestoiset hankkeet rekisteriote, selvitys hakijan ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta ja hakijan verovelkatodistus. Tiedot pyydetään asiakkaalta niissä tilanteissa, joissa valtionapuviranomainen ei saa niitä sähköisistä järjestelmistä. Lisäksi valtionapuviranomainen voi pyytää tarvittaessa selvitystä avustuksen kilpailuvaikutuksista tilanteissa, joissa tulee selvittää avustuksen vaikutusta kilpailuvaikutuksia esimerkiksi kilpailun vääristymän osalta. Pykälässä määrätään lisäksi, että yhteishanketta koskevan valtionavustuksen sisällöllisistä muutoksista on ministeriölle esitettävä hakemus valtionavustusselvityksen antamisen määrärajan puitteissa. Hakumenettelystä ohjeistetaan tarkemmin valtionavustuslain 37 :n nojalla annettavissa valtionavustuksen käyttöä koskevissa erillisissä ohjeissa. Pykälässä säädetään useita yksittäisiä tapahtumia sisältävissä pitkäkestoisissa hankkeissa noudatettavasta ilmoitusmenettelystä. 13. Selvitys valtionavustuksen käytöstä Pykälässä säädetään niistä vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat valtionavustuksen käytöstä annettavaa selvitystä. Selvitys annetaan valtionapuviranomaiselle tilintarkastajan lausunnolla varmennettuna. 14. Valtionavustuksen maksaminen 15. Voimaantulo Pykälässä säädetään valtionavustuksen maksamisen perusteista. Valtionavustus maksetaan toteutuneiden valtionavustukseen hyväksyttävien kulujen perusteella sen jälkeen kun näistä on esitetty valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttöä koskeva selvitys. Maksettava määrä on kuitenkin enintään valtionavustuspäätöksessä ilmoitettu määrä. Pykälässä säädetään myös niistä edellytyksistä, joiden perusteella osa valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkona. Ennakkomaksumenettely on monissa tapauksissa tarpeellinen hankkeiden toteuttamisen varmistamiseksi, koska hanketoteuttajat eivät pääsääntöisesti kykene omalla riskillään rahoittamaan hankkeita jälkikäteen tapahtuvaan maksuun asti. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016, jolloin nykyisen asetuksen voimassaoloaika lakkaa. Asian valmistelu Asetusehdotus on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä virkatyönä. Asetusluonnos ja sen perustelumuistio on annettu tiedoksi ja pyydetty mahdolliset kommentit ministeriön sisäiseltä tarkastukselta, konserniohjausyksiköltä, työelämä- markkinaosastolta, talousyksiköltä sekä yritystuen yleisistä ehdoista annetun lain (786/1997) mukaisesti yritystukineuvottelukunnalta. Asetusluonnos ja sen perustelumuistio on
7 annettu tiedoksi ja pyydetty näkemyksiä myös yrittäjien etujärjestöiltä. Lisäksi asetusluonnos ja sen perustelumuistio on ollut myös oikeusministeriön tarkastettavana. Saadut kommentit on otettu huomioon. Asetusta ja sen perustelumuistiota on täsmennetty näiltä osin. Säädösehdotuksen vaikutusten arviointi Asetuksen valmistelua varten työ- ja elinkeinoministeriö teetti selvityksen yritysten yhteishankkeiden vaikutuksista (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 24/2014, Jussi-Pekka Kinnunen: Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin selvitys avustuksen toimivuudesta yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä). Arvioinnissa tehtiin kyselytutkimus yhteishankkeisiin osallistuneille yrityksille ja yhteishankkeita toteuttaneille hallinnoijille. Selvityksen mukaan yritykset kokevat kansainvälistymiseen myönnettävän tuen olevan usein ratkaisevassa roolissa niiden päättäessä kansainvälisille markkinoille lähtemisestä. Aineiston mukaan yhteishankkeet ovat olleet entistä merkittävämpiä yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä. Vastanneista yrityksistä yli puolet (55,6%) kertoi, ettei olisi osallistunut hankkeeseen ilman julkista tukea. Vain 10,2 prosenttia olisi toteuttanut hankkeen toteutetussa laajuudessa ilman julkista tukea. Yli puolet yrityksistä koki, että avustuksella oli suuri tai erittäin suuri merkitys hankkeessa viennin kasvulle, viennin laajenemiselle uusille markkina-alueille, uusien tuotteiden lanseeraukselle markkinoille, kansainvälisen tunnettuuden kasvulle sekä markkinatuntemuksen, kilpailutilanteen ja kilpailijoiden tuntemuksen lisääntymiselle. Valtionavustuksella katsotaan olevan kannustava ja edistävä vaikutus yritysten kansainvälistymiseen, sillä hankkeen hallinnoijan hoitaessa kansainvälistymistoimiin liittyviä käytännön asioita, voi yritys keskittyä tuotteidensa ja palvelujensa kansainvälistämiseen. Myös sillä, että yhteishankkeissa yritykset valmistautuvat ja osallistuvat messuille yhdessä, pääsääntöisesti vähintään neljän yrityksen joukkona, voidaan katsoa olevan kannustavaa ja synenergistä vaikutusta valtionavustuksen näkökulmasta sen sijaan, että kukin yritys osallistuisi kansainvälistämistoimiin yksin ja erikseen. Asetusehdotuksen yritysvaikutuksia arvioitaessa voidaan todeta, että yhteishankkeita koskevan selvityksen mukaan lähes 60 prosenttia yrityksistä kertoi hankkeen synnyttäneen vientiä kohdealueilla ja 33 prosenttia odotti tuloksia lähivuosina. Näillä on onnistuessaan aina myös taloudellisia vaikutuksia ja kerrannaisvaikutuksia kansatalouden kehitykseen. Yhteishankkeiden valtionavustuksilla voidaan madaltaa pk-yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja parantaa niiden valmiuksia kansainvälistyä. Valtionavustuksella ei ole kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Ministeriön vuonna 2015 teettämän selvityksen mukaan valtionavustus täyttää selkeästi hyvälle tuelle määritellyt periaatteet. Yhteishankkeitten kaltaiseen kansainvälistymiseen ei ole saatavissa muuta tukea, yhteishankkeiden valtionavustus myönnetään käyttökohteeseen, jossa on markkinapuute, eikä vaihtoehtoisia tukia ole, sillä saavutetaan suuri vaikuttavuus pienillä kustannuksilla ja sen hallinnollinen rasitus on pyritty pitämään tuen saajalle mahdollisimman pienenä.
8 Valtionavustusjärjestelmän valmistelussa on kiinnitetty huomiota yritystuen yleisistä ehdoista annetun lain (786/1997) ehdot. Tukiohjelmalla on selkeät tavoitteet ja se on määräaikainen. Uusi asetus on voimassa 5 vuoden ajan, 1.1.2016 31.12.2020 välisenä aikana. Tukiohjelmaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Asetuksessa on säädetty tukiohjelman yleiset edellytykset. Yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksella ei valtakunnallisena avustusmuotona ole suoranaisia alueellisia vaikutuksia. Yhteishankkeisiin voivat osallistua kaikki kansainvälistyvät suomalaisyritykset, joiden tavoitteena on edistää niiden kansainvälistymistä ja vientiä. Valtionavustuksen saamisella ei ole alueellisia rajoituksia. Hankkeilla on onnistuessaan suoria työllisyysvaikutuksia, milloin yhteishankkeeseen osallistuva yritys kykenee kehittämään kansainvälistä kilpailukykyään ja lisäämään vientiään. Yhteishankkeilla, joissa valtionavustusten kohteena on yritysten kansainvälistyminen ja vienti (esimerkiksi osallistuminen ulkomaiseen näyttelyyn) sekä yritysten tuotteiden ulkomaan markkinointi, ei ole suoria ympäristövaikutuksia. Valtionavustusten vaikuttavuustavoitteet talousarviossa Valtion talousarviossa määritellään asetuksen mukaisten valtionavustusten yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet seuraavasti: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet - Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat Toiminnallinen tuloksellisuus - Yhteishankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä kasvaa (v. 2012: 2 250, v. 2013: 1 749 ja v. 2014: 1 469). - Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista (v. 2012: 84 %, v. 2013: 73 % ja v. 2014: 83 %). - Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä (v. 2012: 585, v. 2013: 393, v. 2014: 286) - Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeitten ja kumppanuusohjelmien määrä (v. 2012: 76% ja v. 2013: 70 % ja v. 2014: 53 %) ) - Osallistumiset kv-messuihin (2012: 515, 2013: 108, v. 2014: 109) - Käsittelyajat (2012: 1-2 kk, 2013: 1-2 kk, 2014: 1-2 kk)