Lausuntopyyntö OKM lausuntopyyntö valtioneuvoston asetusluonnoksesta valtionavustuksesta poliittisille ajatuspajoille

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö OKM/13/010/ Jakelussa mainituille Viite Asia OKM lausuntopyyntö valtioneuvoston asetusluonnoksesta valtionavustuksesta poliittisille ajatuspajoille Pyydämme lausuntoanne mennessä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta poliittista päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille. Ylijohtaja Anita Lehikoinen Ylitarkastaja Eeva Kaunismaa Liitteet Jakelu OKM liite asetusluonnos OKM liite perustelumuistio Valtiovarainministeriö Valtioneuvoston kanslia Oikeusministeriö Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä Liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Svenska Folkpartiet i Finland r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r.p. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio - Gröna Bildnings- och Studiecentret Vasemmistofoorumi ry Kansallinen Kulttuurisäätiö

2 Edistysmielisen tutkimuksen yhdistys ry Kalevi Sorsa -säätiö Suomen Perusta -säätiö Svenska Bildningsförbundet rf OKM/13/010/ (2)

3 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ MuistioLUONNOS x.x.2013 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VALTIONAVUSTUKSESTA POLIITTISTA PÄÄTÖKSENTEKOA TUKEVAA YHTEISKUNNALLISTA TUTKIMUSTA TEKEVILLE YHTEISÖILLE 1 Asetuksen tausta ja pääasiallinen sisältö Vuosina toteutetussa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa asetettiin tavoitteeksi aktiivisen kansalaisuuden, kansalaisyhteiskunnan toiminnan, kansalaisten yhteiskunnallisen vaikuttamisen sekä edustuksellisen demokratian toimivuuden edistäminen. Politiikkaohjelman Kansavalta 2007 toimikunnan mietinnössä kiinnitettiin huomiota puolueiden oman ohjelmatyön kehittämisen sekä politiikan pitkäjänteisen suunnittelun ja valmistelun ongelmallisuuteen. Toimikunnan mietinnössä ehdotettiin perustettavaksi poliittisen päätöksenteon, tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan välimaastoon yksiköitä, jotka pystyvät joutuisasti ja nopeasti hankkimaan ja suodattamaan tietoa. Mietinnön mukaan osana julkista puoluerahoitusta puolueiden käyttöön tulisi varata määrärahoja yhteiskunnallisen tutkimuksen tekemiseen ja hyödyntämiseen, koulutukseen ja julkaisutoimintaa sekä niihin liittyvään kotimaiseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen. Vuodesta 2006 alkaen valtion talousarvioon otettiin määräraha päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekevien yhteisöjen ja tutkimuslaitosten toimintaan momentilta (Veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen). Määräraha oli yhteensä euroa vuoteen 2012 asti ja se korotettiin euroon vuonna Avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on julistanut avustukset haettavaksi vuosittain syksyllä ja myöntänyt avustuksia harkinnanvaraisina yleisavustuksina kunkin hakijan toimintaan. Myönnettävien avustusten tarkoituksena on edistää tutkimukseen perustuvat tiedon hyväksikäyttöä valtakunnallisessa poliittisessa päätöksenteossa. Valtionavustusta päätöksentekoa tukevaan yhteiskunnalliseen tutkimukseen ovat saaneet: Edistysmielisen tutkimuksen yhdistys ry (Keskusta) Kalevi Sorsa säätiö (SDP) Kansallinen Kulttuurisäätiö (Kokoomus) Suomen Perusta säätiö (Perussuomalaiset, ensimmäisen kerran vuonna 2013) Svenska folkskolans vänner rf/ Svenska Bildningsförbundet rf (RKP) Vasemmistofoorumi ry (Vasemmistoliitto) Vihreä Sivistysliitto ry (Vihreät) VNK:n työryhmämietintö 2010

4 Valtioneuvoston kanslian puolueiden julkisia tukia uudistaneen työryhmän muistiossa (VNK 9/2010) todetaan, että ajatuspaja-avustusten myöntöperusteista päättää valtionavustusviranomaisena toimiva opetus- ja kulttuuriministeriö eikä niistä ole erikseen säädetty laissa tai asetuksessa. Edelleen muistion mukaan sääntelyn vähäisyys antaa valtionavustusviranomaiselle poikkeuksellisen laajan harkintavallan. Työryhmä esitti, että avustusten myöntämisperusteista tulisi säätää nykyistä tarkemmin ja että ensisijaisesti avustuksia tulisi myöntää tulosperusteisesti toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen perustuen. Myöntämisperusteista ja tuloksellisuuden arvioinnista säädettäisiin valtionavustuslain nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Valtionavustuslain edellytykset Valtionavustuslain (688/2001) 8 :n mukaan tarkempia säännöksiä lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja kätöstä sekä niihin liittyvistä tarpeellisista ehdoista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Lakia koskevan hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan tämän mahdollistavan sen, että valtionavustuksen ehdot voidaan muotoilla kulloinkin kuhunkin valtionavustukseen parhaiten sopiviksi. Perustelujen mukaan asetuksen antaminen on tarpeellista silloin, kun valtionavustuksen myöntämisen ja käyttämisen perusteet ja ehdot eivät selviä valtionapuviranomaisen yksittäistapauksellista päätöksentekoa varten riittävällä tarkkuudella talousarviosta. Valtionavustuslain nojalla annettaviin asetuksiin voidaan mm. ottaa kulloinkin soveltuvaksi tulevat säännökset valtionavustuksen saajista, myöntämisen yksityiskohtaisemmista perusteista ja hyväksyttävistä kustannuksista. Perustelujen mukaan laki antaa asetuksenantovaltuuden eri hallinnonaloilla myönnettävien valtionavustusten myöntämisen ja maksamisen perusteita sekä valtionavustuksen saajalle asetettavia käytön ehtoja koskevien asetusten antamiseen. Valtionavustusta koskevan valtioneuvoston asetuksen antaminen ei ole ehdotuksen mukaan välttämätöntä kaikissa valtionavustuksissa. Kunkin valtionavustuksiin osoitettuja määrärahoja sisältävän talousarvion määrärahan jakamisesta vastaavan ministeriön ja sen valmistelusta valtioneuvoston on harkittava, onko valtionavustuksen talousarvion mukainen käyttäminen ja siihen liittyvät ehdot riittävän täsmällisesti määritelty jo kyseistä valtionavustusta mahdollisesti koskevassa erityislainsäädännössä ja eduskunnan talousarviopäätöksessä sekä valtionavustuksissa ja onko tarpeen ohjata valtionapuviranomaisen harkintavallan käyttöä valtionavustuksen myöntämisessä sekä valtionavustuksen saajaa valtionavustuksen käyttämisessä tarkemmilla oikeusnormeilla. Jos tarkempaa sääntelyä tarvitaan, on asianomaisen ministeriön valmisteltava ja esiteltävä tarvittavat säännökset sisältävä valtioneuvoston asetus. Valtioneuvoston asetuksen antaminen ei ole tarpeen silloin, kun valtionavustusta ja sen käyttöä voidaan muutoinkin ohjata riittävällä tarkkuudella. Esimerkiksi siinä tapauksessa, että eduskunta on momentin päätösosaan otetussa käyttösuunnitelmassa edellyttänyt myönnettäväksi tietyn rahamäärän valtionavustusta nimetyn saajan tai nimettyjen saajien toimintaan voidaan tarvittavat tarkemmat ehdot ottaa valtionavustuspäätökseen eikä tilanteessa ole tarpeen antaa valtioneuvoston asetusta. Asetuksenantovaltuus tarjoaa siten työvälineen valtionavustuksen käytön sääntelyyn tilanteissa, joissa tarvitaan tarkempaa ohjausta. Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi Määrärahan jakamisesta ehdotetaan annettavaksi valtioneuvoston asetus. Asetuksessa määriteltäisiin, että määräraha on tarkoitettu edistämään tutkimukseen perustuvan tiedon käyttöä valtakunnallisessa poliittisessa päätöksenteossa. Ehdotetun asetuksen mukaan avustusta voitaisiin myöntää rekisteröidyille

5 yhdistyksille ja säätiöille, joiden tehtävänä on yhteiskunnallista tutkimusta tekemällä ja edistämällä tukea eduskunnassa edustettuna olevan puolueen poliittista päätöksentekoa. Ehdotetussa asetuksessa säädettäisiin avustusten hakemisesta, myöntöperusteista ja myöntämisestä. Hakemuksia ehdotetaan arvioitavaksi tuettavan toiminnan laadun, laajuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Arvioinnissa opetus- ja kulttuuriministeriö kuulisi asiantuntijoita. Valtion talousarvioon kirjattaisiin, että määrärahaa saa käyttää ajatuspajatoiminnan valtionavusta annetun asetuksen mukaisiin avustuksiin. Avustukset haettaisiin edelleen opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja ne myöntäisi opetus- ja kulttuuriministeriö. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Soveltamisala Asetusta sovellettaisiin valtion talousarvion momentissa osoitettujen valtionavustusten myöntämiseen, joiden osalta valtionapuviranomaisena toimii opetus- ja kulttuuriministeriö. 2 Valtionavustuksen tarkoitus Asetuksen mukaisesti tarkoituksena olisi edistää tutkimukseen perustuvan tiedon käyttöä valtakunnallisessa poliittisessa päätöksenteossa. Valtionavustusten myöntäminen valtakunnallista poliittista päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille, eli niin sanotuille ajatuspajoille, liittyy kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman mukaisesti edustuksellisen demokratian toimivuuden edistämiseen. 3 Avustuksen saajat Pykälän mukaisesti avustuksen saajat olisivat rekisteröityjä yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden tehtävänä yhteiskunnallista tutkimusta tekemällä ja edistämällä olisi tukea eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden poliittista päätöksentekoa. Vaikka kyse ei ole suorasta puoluetuesta, on tuettavilla ajatuspajoilla ajateltu olevan yhteydet poliittisiin puolueisiin, kuten esimerkiksi valtioneuvoston kanslian puolueiden julkisia tukia uudistaneen työryhmän muistiossa (VNK 9/2010) on todettu. 4 Avustettava toiminta Ajatuspajoille myönnettävä valtionavustus olisi valtionavustuslain 5 :n 2 momentin mukaista yleisavustusta avustuksen saajan toimintaan. Yleisavustuksen käyttö rajattaisiin kuitenkin pykälän mukaisesti toimintaan, jonka tarkoituksena on tuottaa yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimustietoa, edistää tutkimustiedon hyödyntämistä poliittisessa päätöksenteossa, tuottaa tutkimustietoon liittyvää koulutus- ja julkaisutoimintaa sekä edistää yhteiskunnallista tutkimusta koskevaa kansainvälistä verkottumista. Mikäli avustuksen saajan toiminta sisältää myös muuta kuin ajatuspajatoimintaa, ei yleisavustus olisi käytettävissä normaaleihin hallinto- ja ylläpitokuluihin. 5 Valtionavustuksen hakeminen Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoittaisi vuosittain ajankohdan, jolloin avustusta voi hakea. Ilmoittamistapaa tulisi luonnollisesti rajaamaan avustukseen oikeutettujen pieni määrä. Pykälässä mainittujen hakemuksen liiteasiakirjojen perusteella olisi tarkoitus arvioida muun muassa hakijan taloudellista tilaa ja toimintaan saatujen muiden avustusten suhdetta hakemukseen. Olennainen

6 hakemuksen liite olisi hakijan toimintasuunnitelma, jonka toteuttamiseen avustusta haetaan. Hakijan tulisi myös liittää hakemukseensa selvitykset toiminnan laadusta ja laajuudesta. 6 Valtionavustuksen myöntämisperusteet Avustuksen myöntämistä ja sen määrää arvioitaisiin toiminnan laadun, laajuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Myöntämisperusteissa pyritään ottamaan huomioon aikaisemman toiminnan lisäksi erityisesti myös toimintasuunnitelmaan sisältyvän tulevan toiminnan vaikuttavuus. Arvioinnissa korostuisi hakijan aikaisemman toiminnan laatu ja laajuus yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, sekä toimintasuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden kohdentuminen yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta olennaisiin ongelmiin. Merkitystä annettaisiin myös toimintasuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden tulokselliselle toteuttamistavalle. Myönnettävän avustuksen määrää hakijakohtaisesti rajaa luonnollisesti myös eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden määrä ja valtion talousarvioon hyväksytyn määrärahan suuruus. 7 Avustuksen myöntäminen Pykälän mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö päättäisi avustusten myöntämisestä vasta kuultuaan ensin nimeämiään asiantuntijoita. Asiantuntijat antaisivat lähinnä hakemusasiakirjojen perusteella arvionsa laadun, laajuuden ja vaikuttavuuden toteutumisesta. Ministeriön nimeämät asiantuntijat voisivat olla esimerkiksi Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien tai muun tiedeyhteisöjen jäseniä. Pykälässä ei esitetä asiantuntijoiden tarkkaa lukumäärää, mutta ottaen huomioon jaettavan valtionavustuksen ja ajatuspajojen määrä, olisi tarkoituksena nimittää 2 4 asiantuntijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö säilyisi kuitenkin valtionapuviranomaisena, jolla on päätösvalta avustusten myöntämisessä. 8 Voimaantulo Asetus olisi tarkoitus saattaa voimaan kesäkuun 1 päivänä Vaikutukset Määrärahaa on vuonna 2013 käytettävissä euroa. Ehdotetulla asetuksella säädettäisiin avustukset kohdennettavaksi eduskunnassa edustettuja puolueita lähellä oleville yhdistyksille tai säätiölle. Ehdotetun asetuksen mukainen avustettavan toiminnan arviointi laadun, laajuuden ja vaikuttavuuden perusteella asiantuntija-arvioihin perustuen lisää valtionavustusten myöntämisen läpinäkyvyyttä ja vähentää valtionapuviranomaisen yksinomaista harkintavaltaa avustusten myöntämisessä. Valtionavustusten voidaan asetuksen myötä arvioida kohdentuvan yhteiskunnallisesti entistäkin vaikuttavammin. 4 Asian valmistelu Asetusluonnos on valmisteltu virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Luonnoksesta on pyydetty lausunnot valtioneuvoston kanslialta, oikeusministeriöltä, nykyisin avustuksia saaneilta ajatuspajoilta ja eduskunnassa edustettuina olevilta puolueilta.

7 Lausunnoissa on 5 Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2013, jolloin asetuksen mukaisesti voitaisiin myöntää vuonna 2013 haettavaksi tulevat avustukset, jotka kohdistuvat vuoden 2014 toimintaan.

8 LUONNOS Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta poliittista päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille Annettu Helsingissä x päivänä x kuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tällä asetuksella säädetään tarkemmin valtion talousarvion momentin perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön valtionapuviranomaisena myöntämistä valtionavustuksista valtakunnallista poliittista päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille (ajatuspajoille). 2 Valtionavustuksen tarkoitus Valtionavustuksen tarkoituksena on edistää tutkimukseen perustuvan tiedon käyttöä valtakunnallisessa poliittisessa päätöksenteossa. 3 Avustuksen saajat Avustusta voidaan myöntää rekisteröidyille yhdistyksille tai säätiöille, jonka tehtävänä on yhteiskunnallista tutkimusta tekemällä ja edistämällä tukea eduskunnassa edustettuna olevan puolueen poliittista päätöksentekoa. 4 Avustettava toiminta Valtionavustusta voidaan myöntää valtionavustuslain 5 :n 2 momentin mukaisesti yleisavustuksena avustuksen saajan toimintaan, jonka tarkoituksena on tuottaa yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimustietoa, edistää tutkimustiedon hyödyntämistä poliittisessa päätöksenteossa, tuottaa tutkimustietoon liittyvää koulutus- ja julkaisutoimintaa ja edistää yhteiskunnallista tutkimusta koskevaa kansainvälistä verkottumista.

9 5 Valtionavustuksen hakeminen Valtionavustusta voi hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuosittain ministeriön ilmoittamana ajankohtana. Hakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat: 1) hakijan viimeinen tilinpäätös liitetietoineen ja toimintakertomus; 2) toimintasuunnitelma ja talousarvio; 3) selvitys samaa tarkoitusta varten saaduista ja haetuista muista avustuksista sekä tuista; ja 4) selvitykset toiminnan laadusta ja laajuudesta. 6 Valtionavustuksen myöntämisperusteet Avustuksen myöntämistä ja sen määrää arvioidaan tuettavan toiminnan laadun, laajuuden ja vaikuttavuuden perusteella: 1) hakijan aikaisemman toiminnan tulosten laatu ja vaikuttavuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa; 2) toimintasuunnitelman kohdentuminen yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta olennaisiin ongelmiin ja ratkaisuvaihtoehtoihin (laajuus ja vaikuttavuus); ja 3) hakijan edellytykset toimintasuunnitelman toteuttamiseen tuloksellisella tavalla. 7 Avustuksen myöntäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää valtionavustuksesta kuultuaan nimeämiään asiantuntijoita, jotka arvioivat laadun, laajuuden ja vaikuttavuuden toteutumista. 8 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta 2013.