HALLITUS 39 03.03.2014 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEEN ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMINEN 1.1.2015 LÄHTIEN 40/06/02/2014 HALL 39 Taustaa Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan ensihoidolla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettamista lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön. Meripelastuslaissa tarkoitetut tehtävät eivät kuulu ensihoitopalveluun. Ensihoitopalveluun sisältyy myös ensihoitovalmiuden ylläpitäminen, osallistuminen alueellisten varautumisja valmiussuunnitelmien laatimiseen sekä virka-avun antaminen muille viranomaisille. Sairaanhoitopiireillä on ollut alueidensa ensihoitopalvelun järjestämisvastuu 1.1.2013 alkaen. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Asetus ensihoitopalvelusta (340/2011) antaa tarkat ohjeet palvelun suunnittelusta väestön tasavertaisen kohtelun näkökulmasta. Kunnan hoitolaitosten väliset suunnitellut tai kiireettömät potilassiirrot eivät ole osa sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulla olevaa ensihoitopalvelua. Jotta yksikköjä voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja jotta synergiavaikutukset olisivat mahdollisimman suuret, toivoo ensihoidon ohjausryhmä kuitenkin, että näistä potilassiirroista huolehtisi yksi ja sama toimija. Tätä ajatusta tukee myös lakisääteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, jota on hyväksytty kuntien hallituksissa ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa (26.9.2013 32). HUS:n toimintayksiköiden väliset potilassiirrot on järjestetty keskitetysti HUS-Logistiikan kautta. HUS-Logistiikka puolestaan käyttää omien yksiköidensä lisäksi myös paikallisia alihankkijoita. Usealla sairaanhoitoalueella kunnat ostavat laitosten väliset potilassiirtonsa HUS Logistiikalta. Vuonna 2011 ensihoitopalvelut oli Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella järjestetyt kolmen eri toimijan kanssa tehdyillä sopimuksilla. Hangon ja Inkoon Sairaankuljetus Oy:n vuonna 2005 tekemä sopimus on voimassa 31.12.2014 asti, Raaseporin ja Tammisaaren Sairaankuljetus Oy:n välinen sopimus oli voimassa 31.12.2012 ja sisälsi option 1+1 lisävuodesta, ja Inkoon (ent. LOST) ja HES Sairaankuljetuksen välinen sopimus oli voimassa 31.12.2012 asti. Asian käsittely Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta käsitteli alueen ensihoidon järjestelyjä kokouksessaan 24.11.2011 ( 58) ja 19.12 2013 ( 53). Koska Hangon ensihoitosopimus on voimassa 31.12.2014 asti, puolsi lautakunta menettelyä, että Raasepori käyttäisi optio-oikeuttaan ja jatkaisi sopimustaan nykyisen toimittajan kanssa, ja ensihoitopalvelu kilpailutettaisiin siinä vaiheessa vain Inkoon osalta, jotta alueen
ensihoitopalvelu saataisiin rakenteeltaan yhdenmukaiseksi 1.1.2015 lähtien. Näin ollen Raaseporin sopimus siirrettiin sairaanhoitoalueelle (lautakunta 16.2.2012 6) ja sopimukseen sisältyvää optiota käytettiin hyväksi (lautakunta 31.5.2012 31). Hangon sopimus siirrettiin sairaanhoitoalueelle 1.1.2013 (lautakunta 22.11.2012 61) ja sairaanhoitoalue teki Inkoon ensihoitopalvelusta sopimuksen vuosille 2013-2014 (lautakunta 19.6.2012 39). Ensihoitopalvelun järjestäminen 1.1.2015 lähtien Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Ensihoitopalvelun hoitaminen omana toimintana ei toistaiseksi vaikuta perustellulta. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan aiemmasta 24.11.2011 päätöksestä poiketen lautakunta on katsonut, että on tarkoituksenmukaista järjestää Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelu tekemällä terveydenhuoltolain mukainen yhteistoimintasopimus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa (lautakunta 28.11.2013 43 ja 19.12.2013 53). Pelastuslaitos verrattuna yksityiseen palveluntuottajaan Pelastuslaitoksen etuna on 1. vahva infrastruktuuri, kaikki hoitotasot, asemapaikat, erikoisajoneuvot ym. 2. pelastuslaitos vastaa sopimuksen pohjalta ensivastetoiminnasta 3. vahvasti ankkuroitunut alueelle 4. parempi kokonaisratkaisu esim. suuronnettomuuksia ajatellen, kun kaikki ovat saman työnantajan palveluksessa ja tuntevat toisensa hyvin 5. voittoa tavoittelematonta toimintaa, jonka mahdolliset voitot palautetaan 6. mahdollisten muutosten tekeminen helpompaa (yksikköjen vähentäminen ja lisääminen) 7. ambulanssihenkilökunnan työkierto eri asemilla -> lisää kokemusta ja pätevyyttä Pelastuslaitoksen miinuksena on se, ettei pelastuslaitos voi ilmoittaa lopullista hintaa. Jos ensihoitopalvelu hankitaan yksityiseltä palveluntuottajalta, on ensivasteesta, erikoisajoneuvoista yms. kuitenkin sovittava ja maksettava erikseen. Pelastuslaitoksen suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta on nähtävänä kokouksessa. Taloudellinen vertailu Ensihoidon tämänhetkisiä kustannuksia on mahdotonta vertailla suoraan, sillä Hangon ja Inkoon Sairaankuljetus Oy:n välinen sopimus tehtiin vuonna 2005 ja Raaseporin ja Tammisaaren Sairaankuljetus Oy:n välinen sopimus vuonna 2010. Sen jälkeen on muun muassa lainsäädäntö muuttunut. Kustannustason nousu näkyy Tammisaaren Sairaankuljetus Oy:n kanssa vuonna 2012 tehdyssä Inkoon ensihoitopalvelua koskevassa sopimuksessa (kustannukset asukasta kohden vuonna 2013: Inkoo 77
euroa, Hanko 41 euroa ja Raasepori 30 euroa). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksessä vuosille 2012-2013 (HUS:n hallitus 15.12.2011) on laskettu, että yhden välittömässä 24/7 lähtövalmiudessa olevan ambulanssin kokonaiskustannukset ovat 550 000-640 000 euroa/ vuosi. Ensihoidon kustannuksista noin 90 % on henkilöstö-, kalusto- (esim. ajoneuvot) ja materiaalikustannuksia. Lähes ainoa tapa säästää kustannuksissa on siten joko valmiuden alentaminen tai yksikköjen vähentäminen. Edellä mainitusta syystä on kustannusvertailu tehty pelastuslaitoksen kahden vaihtoehdon ja Lohjan sairaanhoitoalueen vuonna 2012 saaman tarjouksen (indeksikorotus 5 %) välillä. Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueiden toiminnallinen vertailu: Vuosi 2012 Asukkaita Pintaala km2 Vesipintaala km2 Vapaa-ajan asuntoja Raasepori 29 000 2 178 1 035 6 200 Hanko 9 300 800 117 770 Inkoo 5 600 348 492 2 200 Yhteensä 43 900 3 326 1 644 9 170 Lohjan sha 91 000 1 944 252 12 748 Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueilla on yhtä monta ambulanssiyksikköä, vaikka Lohjan asukasmäärä on kaksinkertainen Länsi-Uudenmaahan verrattuna. Toisaalta taas Länsi-Uudenmaan maa-ala on huomattavasti suurempi ja sillä on paljon vesipinta-alaa ja saaristoa. Välimatka suurempaan sairaalaan (Jorvin sairaala) on Lohjalta paljon lyhyempi kuin Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelta esimerkiksi Meilahden alueelle, minkä vuoksi ambulanssin tehtävät Tammisaaresta ovat pitempiä ja ambulanssi on tällaisessa tilanteessa kauemmin poissa alueelta. Yksikköjen määrä LUSA (2013) Lohjan sha (2013) L4+H, välitön lähtövalmius, 24/7 1 H+H, välitön lähtövalmius, 24/7 2 H+P, välitön lähtövalmius, 24/7 3 1 H+P, 15 min. lähtövalmius, 24/7 1 H+P, välitön lähtövalmius klo 07-19, muina aikoina 15 min. lähtövalmius, päivittäin 1 H+P, välitön lähtövalmius, päivittäin klo 8-20 1 H+P, välitön lähtövalmius, päivittäin klo 8-23 1 H+P, välitön lähtövalmius, arkisin klo 8-20 2 P+P, välitön lähtövalmius, arkisin klo 8-16 1 P+P, 15 min. lähtövalmius, arkisin klo 9-17 2 Yksiköt yhteensä 8 8 H = hoitotaso P = perustaso P+P yksikköjä 15 minuutin lähtövalmiudella käytetään lähinnä Raaseporin
kaupungin hoitolaitosten välisiin potilassiirtoihin, esimerkiksi röntgenistä Meltolaan tai Meltolasta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle. Seuraavassa on vertailtu pelastuslaitoksen kustannusarviota ja laskennallista tarjousta. Yksikköjen määrä Hanko LUSA (2013) Pelastuslaitos I Pelastuslaitos II H+P, välitön lähtövalmius, 24/7 1 1 1 P+P, välitön lähtövalmius, arkisin klo 08-16 1 0 0 Tammisaari H+P, välitön lähtövalmius, 24/7 1 2 2 H+P, 15 min. lähtövalmius, 24/7 1 0 0 P+P, 15 min. lähtövalmius, arkisin klo 09-17 1 0 0 P+P, välitön lähtövalmius, arkisin klo 07-19 0 1 1 Karjaa + Pohja H+P, välitön lähtövalmius, 24/7 1 1 1 P+P, 15 min. lähtövalmius, arkisin klo 09-17 1 0 0 P+P, välitön lähtövalmius, arkisin klo 07-19 0 1 1 Inkoo H+P, välitön lähtövalmius klo 07-19, muina aikoina 15 min. lähtövalmius 1 0 0 H+P, välitön lähtövalmius, 24/7 0 1 0 H+P, välitön lähtövalmius klo 8-20, päivittäin 0 0 1 Yhteensä 8 7 7 Seuraavassa taulukossa kustannuksista on vähennetty Kelan korvaukset (Kelasto 2012): Kustannusvertailu (arvio) Pelastuslaitos I Kustannukset 2015 Pelastuslaitos II (lyhyempi varallaolo) Kustannukset 2015 Tarjoukset Lohja 2012 (+ 5 % indeksikorotus) 3 300 000-3 500 000 3 000 000-3 200 000 1 700 000 3 100 000 Vertailussa on otettava huomioon, että pelastuslaitoksen kustannusarviossa on kyse Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle 2015 kaavaillusta toiminnasta, kun taas Lohjan saamissa tarjouksissa on kyse 2013 aloitetusta toiminnasta, eivätkä ne näin ollen ole suoraan vertailukelpoisia. Kelan maksamat korvaukset vaihtelevat vuosittain ajokilometrien mukaan. Vuonna 2012 ne olivat runsaat 1 000 000 euroa (Kelasto). Käyttökustannuksiin lasketaan mm.: 1. ajoneuvot ja niihin liittyvät kulut (esim. polttoaineet, korjaukset, huollot, rengaspalvelut, konetarvikkeet ja varaosat, koneiden kunnossapitopalvelut, katsastusmaksut jne.) 2. tietojärjestelmäpalvelut 3. viestiliikennekulut (Virve-kulut, puhelinkulut yms.)
4. koneiden kunnossapitopalvelut 5. koulutuspalvelut 6. toimistotarvikkeet 7. vaatteisto ja työvarusteet 8. hoitotarvikkeet, hoitovälinekalusto 9. siivous- ja puhdistusaineet 10. rakennusten ja huoneistojen, toimitilojen vuokrat, siivouspalvelut 11. palvelujen ostot, sisäiset 12. käyttöomaisuuden poistot 13. ulkoiset postipalvelut Muuta Sopimus tehtäisiin vuosiksi 2015-2017 ja siihen sisältyisi optio kahdesta lisävuodesta (3 + 1 + 1 vuotta). Tämä siksi, että sopimuskausi saataisiin sovitettua yhteen Lohjan sairaanhoitoalueen (yksityinen palveluntuottaja) ja Jorvin alueen (pelastuslaitos) kanssa, ja siksi että uusien sote-alueiden on määrä tulla voimaan vuonna 2017. Jos Lohja, Jorvi ja Länsi-Uusimaa koordinoivat ensihoitopalvelunsa vuodesta 2017, voidaan pitkällä aikavälillä saada aikaan säästöä. Kuntien ensihoidosta antamat lausunnot Sopimukseen tulee sisältyä ehto, että toimintaa tarkastellaan vuosittain mahdollista uudisrakentamista ja potilaskuljetusten määrään vaikuttavia toiminnallisia muutoksia silmällä pitäen. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta päätti 28.11.2013 43 1. esittää HUS:n hallitukselle, että ensihoitopalvelusta tehdään sopimus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa ajalle 1.1.2015-31.12.2017 ja siihen sisältyy optio 1 + 1 lisävuodesta 2. että yksikköjen määrä on neljä (4) H+P yksikköä, välitön lähtövalmius, päivittäin, 24/7 (Hanko, Raasepori) kaksi (2) P+P yksikköä, välitön lähtövalmius, arkisin, klo 07.00-19.00 (kuntien yhteinen). 3. palata Inkoon alueen yksikön lähtövalmiuteen seuraavassa kokouksessaan (joko välitön lähtövalmius 24/7 tai välitön lähtövalmius klo 08.00-20.00). Lautakunta päätti (19.12.2013 53) Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa tehtävää sopimusta ajatellen esittää HUS:n hallitukselle, että Inkoon yksikön (H+P) tulee olla välittömässä lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden. Kunnille on tammikuussa 2014 annettu mahdollisuus antaa lausuntonsa asiasta. Inkoon kunnanhallitus katsoo 3.2.2014 25 antamassaan lausunnossa, että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelut on järjestettävä 1.1.2015 lähtien Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan ehdottamalla tavalla, oheismateriaali 4. Raaseporin kaupunginhallitus on kokouksessaan 14.2.2014 ( 68) kiinnittänyt huomiota ensihoidon kasvaviin kustannuksiin, jotka ovat
HUS yhtymähallinnon näkemys harvaan asutulla alueella kohtuuttomat, oheismateriaali 5. Raasepori katsoo että ensihoito pitäisi järjestää suurempien kokonaisuuksien puitteissa, lähinnä koko Länsi-Uudellemaalle (LUS, Jorvi ja Lohja) ja että kustannukset pitäisi jakaa samalla tavalla kuin muun pelastustoiminnan kustannukset jaetaan. Raaseporin kaupunki voi hyväksyä sen, että sairaankuljetuspalvelut siirtyvät vuosina 2015-2017 pelastuslaitokselle ilman kilpailutusta, jos HUS voi taata, että kustannusten nousu voidaan pitää kurissa ja alueella samalla tasolla. Hangon kaupunginhallitus on kokouksessaan 10.2.2014 jättänyt asian käsittelyn pöydälle. Kaupunginjohtaja on aikaisemmin suullisesti tukenut sairaanhoitoalueen lautakunnan ehdotusta. HUS:n yhtymähallinnossa pidetään Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan asiassa tehtyjä päätöksiä perusteltuina ja huolellisesti valmisteltuina. Esitys perustuu alueen ensihoidon asiantuntijoiden selvityksiin, ja se tukee alueen väestön yhdenvertaista kohtelua voimassa olevan säädöspohjan mukaisesti. Esitys vastaa myös HUS:n ensihoitopalveluiden koordinoivan ylilääkärin näkemyksiä ensihoitopalvelun kehittämisstrategiasta HUS alueella. On huomattava, ettei uudistuneen lainsäädännön mukaan palvelua enää suunnitella kunta- vaan sairaanhoitopiiri- tai aluekohtaisesti. Palvelun tavoitettavuusvaatimukset on koko sairaanhoitopiirin saman riskialueluokan alueilla suunniteltava samanvertaisiksi kuntarajoista riippumatta. Nykyistä valmiutta ja toimintaa ei voida verrata vanhaan toimintamalliin, koska lainsäädännön vaatimukset valmiudesta ja toiminnan laadusta ovat muuttuneet. Lähtövalmiudessa olevan ambulanssin kokonaiskustannukset ovat 550 000-640 000 euroa/ vuosi riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa. Matalimman riskialueluokan alueita, joihin ei aseteta tavoittamisaikatavoitteita, on Lohjan sairaanhoitoalueella 21 % ja Länsi-Uudellamaalla 66 %. Väestö on kuitenkin molemmilla sairaanhoitoalueilla jakautunut suunnilleen samoin neljän korkeimman riskialueluokan alueille. Tämä tarkoittaa, että yksikkömäärien ollessa samat, molemmilla sairaanhoitoalueilla on samantasoinen palvelu, mutta Länsi-Uudellamaalla yksiköillä on pienemmät tehtävämäärät ja pidemmät kuljetusmatkat. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelun omakustannusperiaatteella. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa on tarkoitus tehdä yhteistyösopimus vastaavia periaatteita noudattaen kuin on tehty HUS-Hyks-sairaanhoitoalueen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen välillä. Tavoitteena on sopia, että tilikaudella muodostunut merkittävä ylitai alijäämä tasataan seuraavan vuoden alussa. Hintojen vuosittainen tarkistus olisi mahdollista vain todellisia ensihoidon kustannusten muutoksia vastaavasti yhteisesti pelastuslaitoksen kanssa sopien. Todettakoon, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on Jorvin alueen ensihoidon osalta palauttamassa tilikaudelta 2013 yht. 297 357 euroa. On pohdittu, että yöaikaista lähtövalmiutta voisi olla perusteltua alentaa Inkoon osalta, sillä tehtäviä on vähän. Silloin kuitenkin lähin ambulanssiyksikkö olisi klo 20-08 välisenä aikana Lohjalla, Karjaalla tai Kirkkonummella. Tämä asettaisi kuitenkin Inkoon alueen asukkaat selvästi huonompaan asemaan kiireellisen ensihoidon saatavuuden osalta ja olisi HUS:n vahvistaman ensihoidon palvelutasopäätöksen vastainen.
Esittelijän kannanotto ja päätösesitys Esittelijä yhtyy Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan ja asiantuntijoiden valmisteluun ja esittää alla olevan päätösesityksen mukaisesti, että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelusta tehdään terveydenhuoltolain mukainen yhteistoimintasopimus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Päätösesitys Hallitus päättää 1. että ensihoitopalvelusta tehdään Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen osalta sopimus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa ajalle 1.1.2015-31.12.2017 ja siihen sisältyy optio 1+1 lisävuodesta. 2. että yksikköjen määrä on viisi (5) H+P yksikköä, välitön lähtövalmius, päivittäin, 24/7 (Hanko, Raasepori, Inkoo) kaksi (2) P+P yksikköä, välitön lähtövalmius, arkisin, klo 07.00-19.00 (kuntien yhteinen). 3. oikeuttaa toimitusjohtaja Aki Lindénin ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtaja Marianne Gripenberg-Gahmbergin allekirjoittamaan ensihoitopalvelusta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa tehtävän sopimuksen. Asian käsittely Merkittiin, että pöydälle jaettu Hangon kaupungin lausunto otettiin oheismateriaaliksi 5A asian käsittelyn aikana jäsen Suzan Ikävalko esitti jäsenten Leena Laineen ja Heikki Heinimäen kannattamana, että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelut tulee kilpailuttaa. Julistettuaan keskustelun asiassa päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyn aikana oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys, jota oli kannatettu. Täten asiassa oli äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät "jaa", ja ne, jotka kannattavat jäsen Ikävalkon esitystä äänestävät "ei". Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 8 "jaa" ääntä, 8 "ei" ääntä, yhden jäsenen äänestäessä tyhjää. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä 2, 39. Puheenjohtaja totesi puheenjohtajan äänen ratkaistessa jäsen Ikävalkon esityksen tulleen hallituksen päätökseksi. Päätös Ote Hallitus päätti, että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitopalvelut kilpailutetaan. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta, Hangon ja Raaseporin kaupungit ja Inkoon kunta
Lisätietoja johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, p. (09) 471 78450 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtaja Marianne Gripenberg-Gahmberg, p. (019) 224 2400