Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Samankaltaiset tiedostot
Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut

Karl Åkerman. Synapsit

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

Dynaaminen synapsi. Tomi Taira, Sari Lauri ja Heikki Rauvala

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu

Essential Cell Biology

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Neurofarmakologian perusteita

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

umpieritysjärjestelmä

Hermosto. Enni Kaltiainen

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT

Signalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit

Aminohapot ja proteiinit

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II

Miten muisti on selitettävissä?

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

Etunimi: Henkilötunnus:

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa

Kemiallisen reaktion reaktiodiagrammi

Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Tunteiden neurobiologiaa. Asla Pitkänen

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Kuulohavainnon perusteet

Uusia lähestymistapoja aivojen rappeutumistaudien hoidossa

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

S Havaitseminen ja toiminta

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Lääkkeet muistisairauksissa

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Lääkeaineiden) vaikutusmekanismit

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

TrkB-signaloinnin merkitys kehittyvässä hippokampuksessa ja sen hermoverkkojen homeostaattisessa säätelyssä. Suvi Pousi

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. Kari Alhainen

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

DNA:n informaation kulku, koostumus

REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus

NIKOTIININ JA OPIOIDIEN INTERAKTIOT

Ravitsemustilan arviointi

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

Transkriptio:

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin Neuropeptidit kuten endorfiinit, substansii P ym syntetisoidaan somassa ja kuljetetaan hermopäätteeseen aksonaalisen kuljetuksen avulla -Sähköinen toiminta stimuloi näiden välittäjien synteesin Dendriiteissä olevat reseptorit reagoivat näihin välittäjiin

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjäreseptorit Ionotrooppiset reseptorit aivoissa esim glutamaattireseptorit (iglur) och nikotiin asetyylikoliinireseptorit (nachr) käynnistävät sähköisen viestinnän G-proteiini kytketyt reseptorit esim metabotroopiset glutamaattireseptorit (mglur) sekä muskariiniset asetyylikoliinireseptorit (machr) ylläpitävät eksitatoorisen tai inhibitoorisen tonuksen - Näiden reseptoreiden lukumäärä on n. 1000 er välittäjille

Postsynaptiset tapahtumat EPSP EPSP johtuu hermovälittäjän reseptorin kautta aiheuttamasta Na + ionien sisäänvirtauksesta EPSP syntyy aivoissa dendriittiulokkeissa Inhibitooriset välittäjät estävät reseptoreidensa kautta EPSP:t. Pääasiassa on kyse inhibitoorisista ionotrooppisista reseptoreista eli GABA A reseptoreista, jotka reagoivat aminohappoon gamma-amino-butyraattiin (GABA). Eksitaation voimakkuus on riippuvainen eksitaation ja inhibiition suhteesta

Na+ Na+ Cl- Cl-Cl- Cl- Cl- Na+ Na+ +++ Na+

Impulssien siirto dendriiteistä aksoniin EPSP:t summautuvat dendriiteissä ja siirtyvät passiivisesti aksonin alkukohtaan Sähköiset signaalit eivät ainoastaan siirry passiivisesti vaan on osoitettu myös kahdentyyppistä propagointia dendriiteissä. Propagointi vaihtelee hermosolutyypistä toiseen ja on riippuvainen eksitaation voimakkuudesta

Postsynaptiset tapahtumat propagointi dendriiteissä Eteenpäin propagointi Jänniteherkkiä Na + /Ca 2+ ja K + kanavia sekä aktiopotentiaalejaon osoitettu dendriiteissä Kanavatiheys on huomattavasti pienempi kuin kasoneissa Kynnysarvo on huomattavan paljon positiivisempi kuin aksoneissa Pitkäkestoisia Ca 2+ riippuvia aktiopotentiaaleja on mitattu erityyppisissä dendriiteissä Taaksepäin propagointi Vilkkaan sähköisen toiminnan yhteydessä tapahtuu propagointia aksonista dendriitetteihin Taaksepäin propagoinnilla ajatellaan olevan suuri merkitys synaptisessa integraatiossa

Eteenpäinja taaksepäin propagointi

Postsynaptiset tapahtumat Excitoxisuus, Plastisiteetti-LTP

NMDA reseptorin kanava läpäisee Ca 2+ ioneja glutamate + 2+ Na /Ca

NMDA reseptori- Mg 2+ esto Lepojännitteessä NMDA reseptorikanava on Mg 2+ ionien salpaama Depolarisaatio poistaa Mg 2+ -salpauksen Tämä tarkoittaa että NMDA-kanava tarvitsee depolarisation muun mekanismin kuten toisen reseptorin aikaansaaman toimiakseen

NMDA reseptori - Mg 2+ salpaus depol. Mg 2+ Na + /Ca 2+

Glysiini on NMDA reseptorin koagonisti Glysiinin pitää sitoutua sitoutumiskohtaansa NMDA reseptorissa jotta glutamatti pystyisi aukaisemaan kanavan Sanotaan että glysiini on koagonistai Glysiini siis vapautuu toisesta hermopäättestä ja valmistaa NMDA reseptorin aktivoitumisen

NMDA reseptori vaatii depolarisaation esim AMPA reseptoriden toimesta jotta Mg 2+ salpaus kumoutuisi GLUTAMATE ++ NMDAR ++ AMPAR Ca 2+ Na +

Sekä glysiiniä jotta reseptori aktivoituisi GLUTAMATE Glycine ++ NMDAR ++ AMPAR Ca 2+ Na +

Monet muut tekijät kuten G-proteiinikytketyt reseptorit säätelevät myöskin NMDA reseptoreita GLUTAMATE Glycine ++ NMDAR ++ Amine Peptide Ca 2+ Na + G GPCR

NMDA reseptori integraattorina NMDA reseptorin monimutkainen säätely, joka siis vaatii useiden samanaikaisen signaalien vaikutusta kutsutaan nimellä coincidence detection. NMDA reseptori pidetäänkin monien eri signaaliteiden integraattorina korkeissa aivotoiminnoissamme Signal 2 Signal 4 Signal 1

NMDA reseptorin sitoutumiskohdat The NMDA receptor sites kanal bindningst glycine glutamate Zn PCP Mg 2+ Polyamine

NMDA reseptorin toiminnat Nopea transmissio Hermosolun kehitys oppiminen ja muisti Hengityksen ja verenpaineen säätely Aistimuksien viestittäminen

Takaisinpropagoinnin ajatellaan myöskin kumoavan Mg 2+ salpauksen GLUTAMATE NMDAR + + ++ ++ AMPAR ++++++++ + Ca 2+ Na +

Reseptorikanava on myös muiden signaalien säätelemä GLUTAMATE Glycine ++ NMDAR ++ Amine Peptide Ca 2+ Na + G GPCR

Eksitoksisuus Soluvaurio aiheuttaa glutamaatiin vuotamisen soluista jolloin glutamaatti aktivoi lähellä olevat glutamaattireseptorit Cell damage GLUTAMATE GLUTAMATE Cell damage GLUTAMATE NMDAR ++ ++ AMPAR Ca 2+ Na +

Lisää vaurioita syntyy kun Na + ja Ca 2+ ioneja virtaa soluun aiheuttaen osmottista vauriota ja solukuolemaa Cell damage GLUTAMATE GLUTAMATE Cell damage GLUTAMATE NMDAR AMPAR Ca 2+ Na + Ca 2+ Ca 2+ Na + Na + osmotic and chemical damage

Aivoiskemia on tyypillinen tilanne jossa eksitoksisuudella on keskeinen merkitys vaurion aiheuttajana Eksitoksisuudella on myös merkitstä mm.: Parkinsonin taudissa Huntingtonin Choreassa Alzheimerin taudissa Traumassa infektioissa kuten aivohiv ym Etenkin aivoiskemiaa yritetään korjata NMDA reseptori salpaajilla 1. NMDA sitoutumiskohta 2. Glysiini sitoutumiskohta 3. Kanava 4. Modulaattorikohdat esim polyamiinit

PLASTISUUS LTP=Long Term Potentiation Normaalitilanteessa EPSP:t ovat tietynsuuruiset EPSP amplitude LTP protokoll Tid EPSP EPSP LTP 10 h 10 d Jos suoritetaan stimulaatio korkealla frekvenssilla ja stimuloidaan uudestaan normaalilla frekvenssilla ja havaitaan että EPSP:n amplituudi on huomattavasti suurentunut seuraavalla kerralla on kyseessä LTP

PLASTISUUS LTP=Long Term Potentiation LTP on pitkäkestoinen EPSPsignaalin voimistuminen glutamaatti synapseissa joka syntyy kun pre- ja postsynaptinen kalvo samanaikaisesti depolarisoituu LTP liittyy oppimiseen ja muistiin Tapahtumasarja: Induktio Mekanismit jotka johtavat synaptisiin muutoksiin Ylläpito Mekanismit jotka johtavat pysyviin muutoksiin Toteutus LTP voidaan todeta muutama minuutti induktion jälkeen joskus tarvitaan jopa 30 min

LTP synty P Noussut solunsisäinen Ca 2+ pitoisuus Ca 2+ ionien virratessa NMDA kanavan läpi katsotaan LTP:n käynnistäjäksi. CAM kinaasin kautta AMPA reseptori fosforyloituu. Pitkäkestoinen LTP vaatii lisäksi signaalin vieminen tumaan, geeni luentaa ja uutta proteiini synteesiä

Solunsisäisen Ca 2+ pitoisuuden nousu käynnistää LTP:n Dendriiteissä rakenteellisia muutoksia

Ca 2+ Pitoisuuden nousu aktivoi proteiinikinaaseja ns. CAM kinaaseja Tapahtuu synaptisten proteiinien mm. AMPA reseptoreiden fosforyloituminen AMPA reseptoreita siirtyy ER:stä plasmakalvolle mrna partikkelit ohjaavat lokaalia synteesiä mm. Uusia AMPA reseptoreita syntetisoidaan MAP kinaasi kaskaadien aktivointi aiheuttaa sitten geenien luentaa Uusia mrna partikkeleita siirtyy okahaarakkeseen

mrna partikkelin ohjaa lokaalia proteiinisynteesiä Rakenne muuttuu ja syntetisoidaan uusia AMPA reseptoreita Synapsivälitys herkistyy monikertaisesti

Toiminta säätele haarakkeiden rakennetta Vähän stimuluksia normaali Stimuloiva ympäristö

Okahaarakkeiden ulkonäkö on muuttunut monessa geneettisessä sairaudessa

Okahaarakkeiden ulkonäkö on muuttunut monessa geneettisessä sairaudessa FragileX MRX Down syndrom trisomi 21 Patau syndrom trisomi 13 15

Okahaarakkeiden määrä muuttuu epilepsiassa

LTD pitkaäikainen depressio Biokemialliset mekanismit Pitkäaikainen pieni Ca 2+ pitoisuuden nousu aktivoi proteiinifosfataaseja, joka johtaa: AMPA receptoreiden deforsforylaatioon joka vähentää depolarisaatiota ja johtaa pitkäaikaiseen EPSP amplitudin pienenmiseen Liitty mahdollisesti tietyntyyppiseen unohtamiseen