Loimaan kaupungin hyvinvointikertomus 2016 Perusturvalautakunta 25.4.2017 Kaupunginhallitus 8.5.2017 Kaupunginvaltuusto 15.5.2017
OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2015 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Huoltosuhde, demografinen Koko maa : 58.2 58.8 Lieto : 63 67.4 Forssa : 67.8 Loimaa : 72.4 Kauhava : 73.4
Lapsiperheet, % perheistä Forssa : 32.6 32.8 Loimaa : 33.6 Kauhava : 36.2 38 Koko maa : 38.7 Lieto : 46.2 Työlliset, % väestöstä Forssa : 37.5 Loimaa : 38.9 Kauhava : 39.7 41.4 41.5 Koko maa : 41.6 Lieto : 44.9
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Kauhava : 0.7 Lieto : 0.7 1.1 Koko maa : 1.4 1.4 Loimaa : 1.6 Forssa : 3 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Lieto : 3.4 4.4 Kauhava : 5.2 5.4 Koko maa : 6 Forssa : 6.9 Loimaa : 7.1
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 8.3 Lieto : 8.5 Koko maa : 8.6 Kauhava : 8.7 Forssa : 9.2 Loimaa : 9.2 9.2 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 11.7 Kauhava : 12.4 15.9 Loimaa : 16.1 Lieto : 17.1 Koko maa : 17.3 Forssa : 20.3
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lieto : 1.6 2.4 Kauhava : 2.5 2.7 Loimaa : 3.6 Koko maa : 3.6 Forssa : 5.3 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Loimaa : 14 Lieto : 15.5 Forssa : 16.9 17.5 Kauhava : 17.8 18.2 Koko maa : 18.4
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lieto : 0.8 Loimaa : 1.2 Kauhava : 1.3 1.5 1.7 Forssa : 2.1 Koko maa : 2.4 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 25-39-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Lieto : 1.2 Kauhava : 1.3 Koko maa : 1.3 1.3 Loimaa : 1.5 1.5 Forssa : 1.9
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40-64-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Lieto : 5.4 5.8 5.9 Koko maa : 6.3 Loimaa : 7.3 Kauhava : 7.4 Forssa : 8.1 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Loimaa : 10.1 Lieto : 10.5 10.8 10.9 Forssa : 11.5 Koko maa : 11.5 Kauhava : 12.4
Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Forssa : 2.9 3.6 Lieto : 4.2 Loimaa : 4.3 Koko maa : 4.7 4.7 Kauhava : 5.6 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 4 6.5 Koko maa : 7.1 Loimaa : 8 Lieto : 8.5 Forssa : 8.6 Kauhava : 9
Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä Kauhava : 0.5 Forssa : 0.7 Lieto : 0.7 Koko maa : 2.1 Loimaa : 2.3 2.4 4.6 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Forssa : 9.7 11.2 Koko maa : 11.8 12.6 Lieto : 15.7 Loimaa : 17.4 Kauhava : 20.7
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / 100 000 asukasta Lieto : 5130 Kauhava : 5439 6497 Koko maa : 6754 Loimaa : 7510 7643 Forssa : 7675 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Lieto : 86 99.6 Loimaa : 106 Kauhava : 108.6 Forssa : 112.2
Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lieto : 6.8 11.5 Kauhava : 12.3 Koko maa : 13 14.1 Loimaa : 15.5 Forssa : 15.8 2 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Hyvinvointikertomuksen yhteenvetoteksti on koottu tärkeimmistä indikaattoreista ja niistä ilmiöistä, jotka ovat ajankohtaisia Loimaalla tällä hetkellä. Loimaan väestömäärä on ollut edelleen laskeva viimeisinä vuosina. Vuoden 2015 lopussa Loimaalla oli asukkaita vajaa 16500. Vuonna 2012 lasketun väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Loimaan väkiluku olisi noin 15880. Väestörakenteessa on tapahtunut ja on tapahtumassa muutoksia. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on pienentynyt ja muunkielisen väestön määrä on tasaisesti kasvanut. Työllisten osuus väestöstä on pienentynyt edelleen vuonna 2014. Loimaalla työllisten osuus (38,9) on vielä pienempi kuin Varsinais-Suomessa (41,4) ja koko maassa (41,6) keskimäärin, mutta suurempi kuin Forssassa (37,5). Työttömien osuus työvoimasta nousi vuonna 2015. Loimaan työttömyysaste vuonna 2015 oli 10,9, kun taas Forssassa 15,4, Kauhavalla 8,1, Liedossa 8,7 ja Uudessakaupungissa 9,7. Vaikeasti työllistyvien osuus 15-64-vuotiaista eli niin kutsuttu rakennetyöttömyys ei ole ollut Loimaalla merkittävä ongelma verrattuna esimerkiksi Forssaan. Vuonna 2014 vaikeasti työllistyvien osuus Loimaalla oli noin viisi prosenttia, kun taas Forssassa miltei kahdeksan. Koko maassa vaikeasti työllistyviä oli keskimäärin kuusi prosenttia 15-64-vuotiaista. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden nuorten osuus samanikäisestä väestöstä on pysynyt ennallaan vuosien 2013 ja 2014 välillä. Vuonna 2014 loimaalaisista
nuorista hieman yli yhdeksän prosenttia oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintokoodia eikä myöskään opiskellut kyseisenä vuonna. Vertailukunnista Forssassa ja Uudessakaupungissa oli samanlainen tilanne vuonna 2014. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin lisääntynyt selvästi vuonna 2015. Vuonna 2015 nuorisotyöttömyysaste oli noin 16 prosenttia Loimaalla. Forssaan (20,3), Lietoon (17,1) ja koko maan (17,3) keskiarvoon nähden tilanne on kuitenkin parempi. Nuorisotyöttömyyden paheneminen on näkynyt myös nuorten pitkäaikaisten toimeentulotukiasiakkuuksien määrässä. Vuonna 2015 3,6 prosenttia 18-24-vuotiaista oli saanut toimeentulotukea yli 12 kuukautta. Vertailukunnista ja alueista tilanne oli huonompi ainoastaan Forssassa ja koko maassa. Vuonna 2015 Loimaalla tehtiin 315 lastensuojeluilmoitusta. Vertailukunnista ainoastaan Liedossa tehtiin enemmän. Niiden 0-17-vuotiaiden lasten osuus, joista lastensuojeluilmoitus tehtiin, on pysynyt suhteellisen samalla tasolla hieman yli kuudessa prosentissa vuosien 2013-2015 välisenä aikana. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on laskenut vuoteen 2015 tultaessa. Vuonna 2015 loimaalaisista 0-17-vuotiaista 1,6 prosenttia oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Vuoden 2016 aikana kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä on jälleen lähtenyt nousuun. 3 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Loimaan linja 2013-2016 - Loimaan kaupungin strategia Loimaan kaupungin toiminta-ajatus Järjestämällä yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta tukevia palveluja luomme perustan asukkaittemme sujuvalle elämälle ja yritysten kestävälle kasvulle. Loimaan kaupungin visio 2020 +++ Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi- ja palvelukeskus keskellä Lounais-Suomea. Loimaa on jyvällä tulevaisuudesta. Toimiva päätöksenteko ja osaava henkilöstö ovat perustana palvelujemme uudistamiselle ja vakaalle taloudelle. Luonto ja ympäristö ovat kestävän kasvumme perustana. Strategiset linjaukset Strategia on keskeinen ohjausväline kaupungin päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmässä. Strategiassa on määritelty toiminta-ajatus, 2020 luvulle ulottuva visio tulevaisuudesta sekä viisi (5) näihin pohjautuvaa strategialinjausta: Strategia-linjaus 1: SUJUVAN ELÄMÄN KOTIKAUPUNKI / ASUKKAAT JA ASIAKKAAT Vetovoimainen palvelutarjonta, sujuvat ja vaikuttavat kuntapalvelut sekä hyvä asiakas-tyytyväisyys Strategia-linjaus 2: KASVUN PAIKKA YRITYKSILLE / ELINKEINOT JA YRITYKSET Loimaa tarjoaa kilpailukykyisen, toimivan ja innostavan toimintaympäristön vireälle, monipuoliselle ja kasvuhakuiselle yritys- ja elinkeinotoiminnalle.
Strategia-linjaus 3: KESKELLÄ KASVAVAA LOUNAIS-SUOMEA / LIIKENNE, ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Aluerakenteeltaan tasapainoinen kunta, jonka infrastruktuuri tukee kasvun mahdollisuuksia sekä kunnallisteknistä ja ekologista tehokkuutta. Strategia-linjaus 4: YMPÄRISTÖ KESTÄVÄN KASVUN POHJANA / YMPÄRISTÖ JA ENERGIA Aluerakenteeltaan tasapainoinen kunta, jonka infrastruktuuri tukee kasvun mahdollisuuksia sekä kunnallisteknistä ja ekologista tehokkuutta. Strategia-linjaus 5: JYVÄLLÄ TULEVAISUUDESTA / TALOUS, ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Tasapainoinen talous sekä oikein mitoitettu, osaava ja työssään viihtyvä henkilöstö tuloksellisen organisaation ja sujuvien palveluprosessien perustana. OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA 4 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Loimaan kaupungin palvelukeskuksissa on valmisteltu ja päätetty monia suunnitelmia hyvinvoinnin edistämiseksi kaupungissa päättyvällä valtuustokaudella. Seuraavassa muutamia esimerkkejä: Perusturvalautakunta 19.3.2013 Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2013-2016 21.5.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen suunnitelma laadunhallinnasta ja potilas-/ asiakasturvallisuuden täytäntöönpanosta 3.9.2013 Osallistuminen Mobiilipajaprojektin jatkokaudelle 22.10.2013 Osallistuminen Poistaripaja-projektiin 22.10.2013 Yhteistyösopimus Loimaan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa 17.12.2013 Hyvinvointikertomus 18.3.2014 Kehitysvammaisten asumispalvelujen kehittäminen Loimaalla v. 2013-2023 20.5.2014 emedic-hankkeen loppuraportti 26.8.2014 Osallistavan sosiaaliturvan pilotointi Loimaalla 21.10.2014 Loimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014-2016 10.12.2014 Kotihoidon kehittämissuunnitelma 25.3.2015 Aktiivisesti ikääntyen-hankkeen loppuraportti 21.4.2015 Tilanne haltuun-esr työllisyyshanke 2.6.2015 Nuorisotakuu-työryhmän ehdotukset 15.12.2015 Lipake, liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille-hanke 16.2.2016 Hyvinvointikertomus 15.3.2016 Tarve-projektin raportti 19.4.2016 Osallistuminen Pro Sos-hankkeeseen 11.10.2016 Osallistuminen Kompassi-hankkeeseen 24.1.2017 Osallistuminen LAPE-hankkeeseen
Koulutuslautakunta 24.1.2013 Valtionavustus lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan (avustusta haettu ja myönnetty vuosittain) 14.2.2013 Kelpo-hanke 14.2.2013 Valtionavustuksen hakeminen koulun kerhotoiminnan kehittämiseen (hanke jatkuu edelleen) 23.5.2013 Valtionavustuksen hakeminen esi- ja perusopetuksen sekä lukikoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön sekä laite- ja tietoverkkohankintoihin 23.5.2013 Valtionavustuksen hakeminen yleissivistävän koulutuksen kansainvälistymiseen (ei myönnetty) 8.10.2013 Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön haku yleissivistävien koulujen ja niiden toimintaa tukevien tahojen kehityshankkeisiin (ei myönnetty) 1.7.2015 Valtionavustus esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseen. 31.8.2016 Valtionavustus esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Vapaa-aikalautakunta 30.11.2010 Etsivän nuorisotyön hanke (hanke jatkuu edelleen) 12.12.2012 Jatkorahoituksen hakeminen Verkot-hankkeeseen (jatkuu edelleen) 7.11.2013 Avustushakemus kirjastotoiminnan kehittämishankkeisiin 23.4.2015 Pelissä elämänhallinta hanke (tieto- ja neuvontapalvelut) 2013-2016 erilaisia työväenopiston kehittämishankkeita (lähinnä palvelujen laadun kehittämiseen liittyviä) Ympäristölautakunta 25.9.2013 Loimaan kaupungin ilmasto- ja energiastrategian esiselvitys 2013
Hyvinvointisuunnitelma Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet 1) Sujuvan elämän kotikaupunki - vetovoimainen palvelutarjonta, sujuvat ja vaikuttavat kuntapalvelut sekä hyvä asiakastyytyväisyys Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Sujuvat ja vaikuttavat palvelut Asukkaat pitävät kaupungin tarjoamia palveluja tärkeinä ja ovat tyytyväisiä palvelujen saavutettavuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen. Asukkaiden omatoimisuus ja yhteisöllisyys Asukkaiden hyvinvoinnin ennakoiva edistäminen Palvelutarjontaa tukevat kaavoitusratkaisut ja toimenpiteet. Ikääntyvän väestön omatoimista asumista tukevilla kaavoitus-, asumis- ja palveluratkaisuilla vähennetään julkisten palvelujen tarvetta. Innostamalla ja tukemalla yhdistysten ja järjestöjen kanssa asukkaita liikunta-, kulttuuri- ja muuhun paikalliseen harrastustoimintaan lisätään yhteisöllisyyttä ja vähennetään julkisten palvelujen tarvetta. Hyvä työllisyystilanne vähentää toimeentuloturvan tarvetta. Liikunta, painonhallinta sekä päihteiden käytön vähentäminen. Asukas- ja asiakastyytyväisyysarviointi ja - mittaukset Kaupallinen palvelutarjonta / alueellinen kilpailukyky -vertailut Palvelutasovertailu / julkiset palvelut Asukas- ja asiakastyytyväisyysarviointi ja - mittaukset. Työttömyys (määrä ja %-osuus, 3/2017 = 690 työtöntä = 9,5 %) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (v. 2015 = 5,8%) Asukkaiden ikävakioitu sairastavuusindeksi (v. 2015 = 106)
Asukkaiden ikävakioidun sairastavuusindeksinalentaminen vuosien 2013-2016 aikana. Kotona asumisen tukeminen sekä tarkoituksenmukaiset hoito- ja hoivapalvelusijoitukset. Ikäihmisten palvelustrategian ja siinä määriteltyjen toimenpiteiden toteuttaminen. Ikäihmisten omatoimisuutta tukevien harrastepalvelujen ja virkistystoiminnan järjestäminen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (v. 2014 = 9,2 %) Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (v. 2015 = 3,6 %) Nuorisotyöttömyys (määrä) (3/2017= 89 työtöntä alle 25-vuotiasta) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisistä (v. 2016 = 91 %) 2) Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea - Aluerakenteeltaan tasapainoinen kunta, jonka infrastruktuuri tukee kasvun mahdollisuuksia sekä kunnallisteknistä ja ekologista tehokkuutta Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Kaavoitus ja vesihuolto Seudullinen vetovoima 1 Asumista ja palvelutarjontaa tukevat kaavoitusratkaisut ja tarpeiden mukainen tonttitarjonta 2 Toteutetaan vesihuollon kehittämissuunnitelman linjauksia ja toimenpiteitä 1 Kaupunkikeskusta keskeiset palvelut tarjoavana asiointi- ja asumiskeskittymänä 2 Kaupunkikeskustan viihtyisyyden ja yleisilmeen kohentaminen / keskeisten katu- ja yleisten alueiden kunnossapito 1 Kaavoitusohjelman päivittäminen sekä sen seuranta ja arviointi vuosittain kaavoituskatsauksessa sekä alueiden kaavoitus ja tonttimäärän kehitys vuosittain. 2 Kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston kattavuus: Veden jakelu kattaa 99 % asukkaista (v. 2011 = 99 %) Jätevesiviemäröinti kattaa 50 % asukkaista vuoteen 2016 mennessä (v. 2011 = 48 %) 1 Kaupallisten ja julkisten palvelujen palvelutasovertailut 2 Kaupunkikuvan (viihtyisyys, houkuttelevuus, yleisilme) arviointi osana kaavoitus- ja rakennuslupamenettelyä / asiakastyytyväisyyskyselyä. 3 Alueiden kaavoitus ja tonttimäärän kehitys vuosittain 4 Katu- ja tieverkoston hoito- ja kunnossapitoluokitus/ seuranta ja arviointi vuosittain
3 Kaupunkikeskustan ja Hirvikosken taajamarakenteen tiivistäminen yhtenäiseksi palvelualueeksi 4 Taajamien keskeisten katu- ja yleisten alueiden kunnossapito 5 Kylien vahvuudet käytössä ja hajaasutusalueet palveluiden piirissä Kyläyhdistysten ja kylien enuvottelukunnan toimintaavustusten määrän ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi vuosittain Kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston kattavuus Katu- ja tieverkoston hoito- ja kunnossapitoluokitus/ yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustusten määrän ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi vuosittain. 3) Jyvällä tulevaisuudesta - Tasapainoinen talous sekä oikein mitoitettu, osaava ja työssään viihtyvä henkilöstö tuloksellisen organisaation ja sujuvien palveluprosessien perustana Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen / liikunta, painonhallinta sekä päihteiden käytön vähentämiseen Lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen / varhainen puuttuminen sekä turvallinen ja osallistava ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuloksellisuus Aktiivinen kolmas ikä / kotona asumisen tukeminen sekä tarkoituksenmukaiset hoito- ja hoivapalvelusijoitukset Terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön syventäminen OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY PVM Keskeisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioitu vaikuttavuus- ja kustannusvertailu vuosittain Huoltosuhteen seuranta vuosittain 2010-2016