HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 22.2.2017 Kunnanhallitus 27.2.2017 Kunnanvaltuusto 20.3.2017

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne... 4 2.2 Henkilöstön palvelussuhteet osastoittain... 5 2.3 Kokoaikaisuus ja osa-aikaisuus... 7 2.4 Henkilöstön sukupuoli- ja ikäjakauma... 7 3 VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN... 9 3.1 Vaihtuvuus... 9 3.2 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut... 9 3.3 Eläke-ennuste... 10 4 TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 11 4.1 Henkilötyövuosi... 11 4.2 Vuosityöaika... 12 5 POISSAOLOT... 13 5.1 Poissaolopäivät... 13 5.2 Talkoovapaan käyttö... 14 5.3 Sairauspoissaolot ja tapaturmat... 14 6 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 16 7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖSUOJELU... 18 7.1 Työterveyspalvelut... 18 7.2 Työsuojelu... 19 8 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 20 9 YHTEISTOIMINTA... 20 10 ARVIOINTIA... 20 2

1 JOHDANTO Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain tietoa ja kokonaisnäkemystä henkilöstön tilasta ja kehityksestä johtamisen ja henkilöstön kehittämisen tueksi. Limingassa henkilöstöraportti on laadittu vuodesta 2004 lähtien. Henkilöstöraportti kytkeytyy osaksi kunnan henkilöstöstrategiaa. Hyvinvoivat kunnan työntekijät jaksavat palvella asiakkaitaan, kehittää työtään ja ovat uudistamismyönteisiä. Kuntatalouden kiristymisen, työvoiman ikääntymisen sekä kunta- ja palvelurakennetta koskevien laajojen muutosten myötä kuntatyönantajaan kohdistuu tulevaisuudessa aiempaa enemmän vaatimuksia hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Riittävien ja laadukkaiden peruspalvelujen turvaaminen niukkenevilla resursseilla edellyttää kunnilta hyvää henkilöstöjohtamista ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstöraportissa tarkastellaan kuntaa sekä kokonaisuutena että osastoittain. Lähtökohtana on, että henkilöstöstä kerätään olennaista tietoa etenkin osaamisen, työhyvinvoinnin ja toiminnan kehittämisen suhteen. Lisäksi henkilöstöä kuvaavat tilastot kertovat kehityksen suunnan. Samalla henkilöstöraportin avulla voidaan arvioida henkilöstöstrategian toteutumista. Henkilöstöraportti pyrkii noudattamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta henkilöstöraportoinnin kehittämisestä (KT 2013). Henkilöstöraportin tiedot kerätään Personec FK järjestelmästä, joka on otettu käyttöön vuonna 2013. Henkilöstöhallinnon järjestelmän vaihtuminen vuonna 2013 sekä uusi suositus henkilöstöraportoinnista ovat muuttaneet olennaisesti henkilöstöraportissa esitettyjen tietojen sisältöä. Tästä syystä aiempien vuosien henkilöstötiedot eivät ole enää vertailukelpoisia uuden suosituksen mukaisten tietojen kanssa. Henkilöstöraportissa esitetyt tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat vuoden 2016 viimeisen päivän mukaisia. Osa tiedoista, kuten poissaolotiedot sekä henkilötyövuosilaskelmat, ovat koko vuodelta. Limingassa on käytössä Personec ESS itsepalveluasiointi, jolla on sähköistetty henkilöstön palvelussuhteiden keskeytystietojen ilmoittaminen (poissaolot ja vuosilomat) sekä työsopimusten ja virkamääräysten laadinta. Henkilöstöraportti käsitellään valmistumisen jälkeen työyhteisötoimikunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Raportti esitellään esimiehille esimiespäivän yhteydessä. 3

2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Palvelussuhteen luonne Limingan kunnan henkilöstömäärä vuoden 2016 lopussa oli 734 henkilöä. Henkilöstömäärä kattaa kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Lukuun eivät sisälly omais- ja perhehoitajat. Vuodesta 2014 eteenpäin lukuun sisältyvät myös sivutoimiset tuntiopettajat, jotka eivät sisälly vuoden 2013 henkilöstömäärään. Sivuvirassa tai toimessa olevien lukumäärä 31.12.2016 oli 42 henkilöä. Kokonaisuutena 31.12.2016 vakinaista henkilöstöä oli 525 ja määräaikaisia 187. Työllistettyjä oli vuoden viimeinen päivä palvelussuhteessa 22 henkilöä. Kunnan henkilöstömäärä on lisääntynyt 7 henkilöllä. Vuoden 2016 aikana vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt ja määräaikaisen osuus lisääntynyt. Taulukko 1 Henkilöstön määrä (31.12.) Palvelussuhteet 31.12. 2013 2014 2015 2016 Muutos % 2015-2016 Vakinaiset 571 544 539 525-2,6 % Määräaikaiset ja sijaiset 133 169 173 187 8,1 % Työllistetyt 22 12 15 22 46,7 % Yhteensä 726 725 727 734 1,0 % Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan kunta-alalla työskenteli yhteensä 422 000 henkilöä vuonna 2015. Koko kunta-alan henkilöstöstä vakinaisia oli 79 %, määräaikaisia 20 % ja työllistettyjä 1 %. Vuonna 2016 Limingan henkilöstöstä vakinaisia oli 71,5 % ja määräaikaisten sekä sijaisten osuus 25,5 %. Työllistettyjen osuus koko henkilöstöstä oli 3,0 %. Kunta-alan valtakunnalliseen tilanteeseen nähden Limingassa vakinaisen henkilöstön osuus on kunta-alan keskimääräistä alhaisempi ja määräaikaisten sekä työllistettyjen osuus jonkin verran kunta-alan keskimääräistä suurempi. Taulukko 2 Henkilöstö palvelussuhteen laadun mukaan vuosina 2013 2016 2013 2014 2015 2016 hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % Vakinaiset 571 78,7 % 544 75,0 % 539 74,1 % 525 71,5 % Määräaikaiset ja sijaiset 133 18,3 % 169 23,3 % 173 23,8 % 187 25,5 % Työllistetyt 22 3,0 % 12 1,7 % 15 2,1 % 22 3,0 % Yhteensä 726 100,0 % 725 100,0 % 727 100,0 % 734 100,0 % 4

2.2 Henkilöstön palvelussuhteet osastoittain Osastoittain tarkasteltuna henkilöstömäärästä yli puolet, 58 % sijoittui sivistysosastolle, 26 % perusturvaosastolle, 13 % tekniselle osastolle ja 3 % hallinto-osastolle. Taulukko 3 Henkilöstömäärä osastoittain (31.12.) vuosina 2013 2016 2013 2014 2015 2016 hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % Hallinto-osasto 21 2,9 % 19 2,6 % 17 2,3 % 21 2,9 % Perusturvaosasto 205 28,2 % 192 26,5 % 194 26,7 % 194 26,4 % Sivistysosasto 396 54,5 % 412 56,8 % 412 56,7 % 422 57,5 % Tekninen osasto 104 14,3 % 102 14,1 % 104 14,3 % 97 13,2 % Yhteensä 726 100,0 % 725 100,0 % 727 100,0 % 734 100,0 % Henkilöstön määrässä työyksiköittäin ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Musiikki- ja kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat sisältyvät kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstömäärään. Taulukko 4 Henkilöstön määrä työyksiköittäin (31.12.) vuosina 2013 2015 Henkilöstö työyksiköittäin 31.12. 2013 2014 2015 2016 Muutos 2015-2016 Hallinto-osasto 21 19 17 21 23,5 % Perusturvaosasto hallinto- ja sosiaalipalvelut 23 27 35 37 5,7 % vanhuspalvelut 71 66 64 59-7,8 % terveyspalvelut 111 99 95 98 3,2 % Perusturvaosasto yhteensä 205 192 194 194 0,0 % Sivistysosasto hallinto ja perusopetus 170 175 176 183 4,0 % lukio 15 13 13 13 0,0 % varhaiskasvatus 178 153 148 151 2,0 % kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 33 71 75 75 0,0 % Sivistysosasto yhteensä 396 412 412 422 2,4 % Tekninen osasto tila- ja asumispalvelut 13 12 11 12 9,1 % ruoka- ja puhdistuspalvelut 70 71 71 66-7,0 % muut teknisen osaston palvelut 21 19 22 19-13,6 % Tekninen osasto yhteensä 104 102 104 97-6,7 % Yhteensä 726 725 727 734 1,0 % 5

Taulukko 5. Henkilöstö työyksiköittäin palvelussuhteen laadun mukaan 31.12.2016 Henkilöstö työyksiköittäin 31.12. Vakinainen Määräaikainen Työllistetty Yhteensä Hallinto-osasto 15 4 2 21 Perusturvaosasto hallinto- ja sosiaalipalvelut 20 12 5 37 vanhuspalvelut 42 14 3 59 terveyspalvelut 77 20 1 98 Perusturvaosasto yhteensä 139 46 9 194 Sivistysosasto hallinto ja perusopetus 139 44 0 183 lukio 10 3 0 13 varhaiskasvatus 124 25 2 151 kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 19 51 5 75 Sivistysosasto yhteensä 292 123 7 422 Tekninen osasto tila- ja asumispalvelut 11 1 0 12 ruoka- ja puhdistuspalvelut 55 9 2 66 muut teknisen osaston palvelut 13 4 2 19 Tekninen osasto yhteensä 79 14 4 97 Yhteensä 525 187 22 734 6

2.3 Kokoaikaisuus ja osa-aikaisuus Vuoden 2016 lopussa koko henkilöstöstä noin 10 prosenttia oli osa-aikaisessa palvelusuhteessa ja lähes 6 prosenttia sivuvirassa tai toimessa. Osa-aikaisista 5 henkilöä on osa-aikaeläkkeellä (+4 henkilöä vuoteen 2015 verrattuna). Kunta-alalla keskimäärin vuonna 2015 kokoaikatyössä on 87 prosenttia ja osaaikaisia sekä sivutoimisia on 13 prosenttia. Limingassa osa-aikaisten ja sivutoimisten osuus on yhteensä 15,6 prosenttia. Taulukko 6 Kokoaikainen ja osa-aikainen henkilöstö 2013 2016 2013 2014 2015 2016 hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % Kokoaikainen 639 88,0 605 83,4 601 82,7 619 84,3 Osa-aikainen 87 12,0 72 9,9 80 11,0 73 9,9 Sivuvirka- tai toimi 0 0,0 48 6,6 46 6,3 42 5,7 Yhteensä 726 100 725 100,0 727 100,0 734 100,0 2.4 Henkilöstön sukupuoli- ja ikäjakauma Naisten osuus koko henkilöstöstä oli kunta-alalla 80 prosenttia vuonna 2015. Limingassa naisten osuus henkilöstöstä on keskimääräistä suurempi ollen lähes 84 prosenttia. Taulukko 7 Henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain 31.12.2016 Naisia Miehiä Yhteensä Naisten osuus % Hallinto-osasto 14 7 21 66,67 Perusturvaosasto 182 12 194 93,81 Sivistysosasto 352 70 422 83,41 Tekninen osasto 67 30 97 69,07 Yhteensä 615 119 734 83,79 Kaavio 1. Henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain 31.12.2016 7

Henkilöstön keski-ikä kunta-alalla oli 45,8 vuotta vuonna 2015. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Limingassa henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 oli 43,9 vuotta. Edellisenä vuonna keski-ikä oli 44,0 vuotta, joten keski-ikä on hieman laskenut. Taulukko 8 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2016 Naiset Miehet Yhteensä %-osuus 15-19 1 1 0,14 20-24 14 2 16 2,18 25-29 37 12 49 6,68 30-34 75 8 83 11,31 35-39 112 14 126 17,17 40-44 90 22 112 15,26 45-49 92 22 114 15,53 50-54 82 17 99 13,49 55-59 67 13 80 10,90 60-64 39 6 45 6,13 65-6 3 9 1,23 Yhteensä 615 119 734 100,00 %-osuus 83,79 16,21 100,00 Keski-ikä 43,8 44,7 43,9 Kaavio 2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 31.12.2016 8

3 VAIHTUVUUS JA ELÄKÖITYMINEN 3.1 Vaihtuvuus Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuusprosentti on ollut 6,12 % ja vaihtuvuus on ollut samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Vakinaisesta henkilöstöstä on siirtynyt vanhuuseläkkeelle 11 henkilöä, 4 työkyvyttömyyseläkkeelle ja 14 henkilöä on irtisanoutunut. Lähtövaihtuvuus on laskettu suhteuttamalla lähteneiden määrä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön määrään. Vuonna 2016 vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,7 vuotta (64,0 v. 2015) ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 53,5 vuotta (59,0 v. 2015). Keskimääräinen eläköitymisikä oli 61,1 vuotta (63,3 v. 2015). Keskimääräinen eläköitymisikä on laskenut vuonna 2016 toteutuneen varhaisen työkyvyttömyyseläkkeen vuoksi. Taulukko 9 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus ja syyt palvelussuhteen päättymiselle Vaihtuvuus 2014 2015 2016 Vaihtuvuusprosentti 7,18 % 6,07 % 6,12 % Vanhuuseläke 13 12 11 Työkyvyttömyyseläke 3 2 4 Irtisanoutuminen 24 17 14 Muu syy 1 2 4 Yhteensä 41 33 33 3.2 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut Alla on esitetty Limingan kunnan maksamat eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kunnan palveluksessa ennen vuotta 2005. Varhaiseläkemenoperusteista maksua (Varhe) maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle (määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle). Vuonna 2016 varhe-maksu on merkittävästi noussut edellisestä vuodesta (+39,2 %). Vuodelle 2017 ennakkotieto varhe-maksusta on yhteensä 219 119 euroa, joten varhe-maksu on edelleen kasvusuunnassa. Taulukko 10 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut 2012 2016 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos 2015-2016 Eläkemenoperusteinen maksu 653 006 747 326 661 027 628 837 598 694-4,8 % Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 157 400 139 269 135 091 105 967 147 513 39,2 % Yhteensä 810 406 886 595 796 118 734 804 746 207 1,6 % 9

3.3 Eläke-ennuste Alla olevassa kuviossa on esitetty eläkeiän täyttävän henkilöstön lukumäärä vuosille 2017 2027. Arvion mukaan seuraavan viiden vuoden aikana eläkkeelle on jäämässä noin 70 henkilöä. Vuoden 2017 lukuun sisältyvät kaikki ne henkilöt, jotka ovat jo täyttäneet eläkeiän. Ennuste perustuu henkilöhallinnon järjestelmän tietoihin kunkin henkilön eläkeiän täyttymisestä. Mahdolliset ennenaikaiset eläköitymiset ja työssä jatkaminen eläkeiän täyttymisen jälkeen vaikuttavat eläkeennusteen toteutumiseen. Kaavio 3 Eläkeiän täyttävät 2017 2027 10

4 TYÖAIKA JA TYÖPANOS 4.1 Henkilötyövuosi Palvelussuhteiden määrä ei suoraan kerro, millä henkilöstöpanoksella kunnan palvelu on vuoden aikana tuotettu. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentelyä. Laskelmassa ovat mukana lyhytaikaiset sijaiset ja osa-aikatyöntekijät, jotka on muutettu kokoaikaisiksi työajan suhteessa. Henkilötyövuosiin sisältyvät kaikki palkalliset palveluksessaolopäivät. Toteutunut henkilötyövuosi ei sisällä palkattomia poissaoloja eikä lisä- ja ylityötunteja. Taulukko 11 Henkilötyövuodet osastoittain vuonna 2016 Hallintoosasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Teoreettinen henkilötyövuosi 21,82 187,55 409,42 101,71 720,50 Vuosilomat 1,98 18,37 20,94 12,24 53,53 Muut palkalliset poissaolot 2,30 30,55 40,96 17,34 91,15 Palkattomat poissaolot 0,23 13,43 39,91 3,65 57,22 Toteutunut henkilötyövuosi 21,59 174,12 369,51 98,06 663,28 Taulukko 12 Henkilötyövuodet osastoittain 2014 2016 2014 2015 2016 Hallinto-osasto 18,42 16,00 21,59 Perusturvaosasto 168,79 174,23 174,12 Sivistysosasto 364,27 361,43 369,51 Tekninen osasto 105,95 100,54 98,06 Henkilötyövuodet 657,43 652,20 663,28 Kaavio 4 Henkilötyövuodet osastoittain vuosina 2014 2016 11

4.2 Vuosityöaika Henkilöstön ajankäytöllä seurataan henkilöstön todellista työpanosta eli kuinka kokonaistyöaika jakaantuu tehtyyn työaikaan ja poissaoloaikaan. Tehdyn työajan määrä saadaan, kun teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta vähennetään poissaolopäivät ja lisätään rahana korvatut lisä- ja ylityöt. Laskelma tehdään työpäivinä. Vuonna 2016 teoreettinen säännöllinen vuosityöaika oli 182 814 työpäivää ja tehty työaika 144 438 työpäivää. Vuonna 2016 tehdyn työajan työpanokseksi tulee näin ollen 79 %. Edellisenä vuonna työpanos oli 78,4 %, joten tehdyn työpanoksen määrä on kasvanut jonkin verran. Taulukossa näkyy myös vuosityöajan jakaantuminen tunteina, euroina ja työpäivinä. Taulukko 13 Työajan jakautuminen vuonna 2016 Työpäivät Tunteina Euroina Työpäivinä % säännöllisestä teoreettisesta vuosityöajasta Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 1 215 023 23 017 876 182 814 - Muut palkalliset poissaolot 5 376 80 769 769 0,42 % - Muut palkattomat poissaolot 60 493 0 8 902 4,87 % - Perhevapaat 38 997 137 925 5 535 3,03 % - Terveysperusteiset poissaolot 65 500 787 226 9 189 5,03 % - Vuosiloma ja muut lomat 106 761 1 521 951 14 043 7,68 % - Yksityisasiat 9 063 0 1 343 0,73 % + Rahana korvatut lisä- ja ylityötunnit 7 841 150 521 1 404 0,77 % Tehty vuosityöaika 936 675 20 640 526 144 438 79,01 % Kaavio 5 Kokonaistyöajan jakaantuminen vuonna 2016 12

5 POISSAOLOT 5.1 Poissaolopäivät Poissaolopäivien määrä vuonna 2016 oli yhteensä 47 686 kalenteripäivää ja poissaolopäivien määrä on vähentynyt noin 6 % edellisestä vuodesta. Poissaolopäiviin eivät sisälly vuosilomapäivät. Muista syistä johtuneet poissaolot ovat pääasiassa palkattomia virka- ja työlomia. Työkyvyn ylläpito sisältää kuntoutuksen sekä määräaikaisen kuntoutustuen (eläke). Kaikista poissaolopäivistä täyspalkallisia päiviä oli 69 %, osapalkallisia 2 % ja palkattomia poissaolopäiviä 29 %. Taulukko 14 Henkilöstön poissaolopäivät syittäin 2014 2016 Kalenteripäivinä 2014 2015 2016 Muutos 2015-2016 Sairausloma ja tapaturmat 10 096 11 595 11 997 3,47 % Työkyvyn ylläpito 1 823 1 404 1 621 15,46 % Perhevapaat 14 791 12 378 11 252-9,10 % Opiskelu ja kouluttautuminen 3 739 4 345 6 117 40,78 % Työantajan ilmoittamat vapaat 792 910 1 205 32,42 % Julkinen toiminta 392 481 401-16,63 % Toisen viran/toimen hoito omassa kunnassa 11 014 9 117 7 712-15,41 % Muut poissaolot 12 991 10 522 7 381-29,85 % Yhteensä 55 638 50 752 47 686-6,04 % Poissaolopäivistä suurimmat poissaolot aiheutuvat sairauspoissaoloista (25 %) ja perhevapaista (24 %). Kaavio 6 Poissaolopäivien jakaantuminen vuonna 2016 13

5.2 Talkoovapaan käyttö Limingan kunnassa on ollut käytössä vuosina 2015-2016 ajan yhtenä talouden tasapainottamisen keinona vapaaehtoinen palkaton virka- ja työvapaa (talkoovapaa). Talkoovapaa on harkinnanvaraista palkatonta virka- ja työvapaata, jota voidaan myöntää, mikäli talkoovapaalla olevan työntekijän tilalle ei palkata sijaista eikä korvaavaa työtä teetetä ylityönä, lisätyönä tai hankita ostopalveluna. Hakemalla neljä päivää palkatonta vapaata, on saanut viidennen päivän palkallisena vapaana (4+1). Talkoovapaan palkattomia päiviä on pidetty vuoden aikana yhteensä 711 päivää (yli 2 htv). Käytäntöä on jatkettu edelleen vuodelle 2017. Taulukko 15 Talkoovapaan käyttö 2015 2016 Talkoovapaan palkattomat päivät 2015 2016 Hallinto-osasto 28 36 Perusturvaosasto 126 181 Sivistysosasto 486 451 Tekninen osasto 32 43 Yhteensä 672 711 5.3 Sairauspoissaolot ja tapaturmat Sairauspäivien määrä vuonna 2016 oli kaikkiaan 11 997 kalenteripäivää ja poissaolot ovat kasvaneet 3,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauslomista 21 % oli omailmoituspoissaoloja (10,2 % v. 2015) ja loput lääkärintodistuksella. Työssä tai työmatkalla sattuneita tapaturmia oli vuonna 2016 yhteensä 39 kpl (32 kpl v. 2015) ja lisäksi 3 työpaikan ulkopuolella tapahtunutta ja 1 ammattitautiepäily. Nämä aiheuttivat vuonna 2016 yhteensä 210 tapaturmista johtuvaa sairauspoissaolopäivää (283 pv v. 2015). Vapaa-ajan tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja on ollut 348 päivää. Taulukko 16 Sairauspoissaolojen jakautuminen 2014 2016 Sairauspoissaolot 2014 2015 2016 Muutos % Sairausloma 8 635 9 715 10 008 3,02 % Sairausloma / omailmoitus 1 199 1 182 1 431 21,07 % Työtapaturma 106 179 208 16,20 % Työmatkatapaturma 77 104 2-98,08 % Vapaa-ajan tapaturma 79 415 348-16,14 % Ammattitauti 0 0 0 Yhteensä 10 096 11 595 11 997 3,47 % 14

Kokonaisuutena sairauspäivien määrä on suurin sivistysosastolla. Sairauspoissaolot ovat kasvaneet merkittävästi perusturvaosastolla ja teknisellä osastolla. Työntekijämäärään suhteutettuna sairauspäiviä on eniten perusturvaosastolla ja teknisellä osastolla ja vähiten hallinto-osastolla. Keskimäärin sairauspoissaoloja on ollut 16,3 päivää yhtä työntekijää kohden. Vuonna 2015 kunta-alalla oli sairauspoissaoloja keskimäärin 16,5 pv / työntekijä. Taulukko 17 Sairauspäivien määrä osastoittain ja sairauspäivät / työntekijä vuosina 2014 2016 Sairauslomat 2014 2015 2016 Muutos % Hallinto-osasto 74 80 91 13,75 % Perusturvaosasto 3 036 3 854 4 257 10,46 % Sivistysosasto 5 254 5 547 5 961 7,46 % Tekninen osasto 1 732 2 114 1 688-20,15 % Yhteensä 10 096 11 595 11 997 3,47 % Sairauspäivät/työntekijä 2014 2015 2016 Hallinto-osasto 3,9 4,7 4,3 Perusturvaosasto 15,8 19,9 21,9 Sivistysosasto 12,8 13,5 14,1 Tekninen osasto 17,0 20,3 17,4 Yhteensä 13,9 15,9 16,3 Sairauspoissaoloista erityisesti pitkät sairauspoissaolot ovat kasvaneet. Yli 175 pv sairauspoissaolo on ollut yhteensä 12 työntekijällä (7 työntekijää vuonna 2015). Sairauspoissaolojen vähentämiseksi on toteutettu kunnan varhaisen tuen mallia ja 30-60-90 mallia yhdessä työterveyshuollon kanssa. Taulukko 18 Sairauspoissaolot keston mukaan 2014 2016 Sairauspoissaolon kesto Lkm 2014 Lkm 2015 Lkm 2016 1-9 pv 297 320 316 10-29 pv 135 119 155 30-59 pv 55 55 61 60-174 pv 29 45 33 yli 175 pv 7 7 12 15

6 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Sopimusaloittain jaoteltuna 31.12.2016 tilanteen mukaan henkilöstöstä 65,5 % kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja 27,9 % opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen (OVTES). Taulukko 19 Henkilöstö sopimusaloittain 31.12.2016 Miehiä Naisia Yhteensä % Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 32 449 481 65,5 Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työsopimus 11 11 1,5 Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehto 13 5 18 2,5 Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosop 56 149 205 27,9 Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus 5 12 17 2,3 Ei työehtosopimusta 2 2 0,3 Yhteensä 119 615 734 100,0 Henkilöstömenoihin on laskettu kaikki palkat ja palkkiot sivukuluineen sekä henkilöstökorvaukset (KELA:n ja vakuutusyhtiön maksamat korvaukset työnantajalle). Sosiaalikuluihin sisältyvät sosiaaliturva-, eläkesekä tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. Vuonna 2016 koko kunnan henkilöstökulut ovat kasvaneet 4,2 prosenttia huolimatta siitä, että yleiskorotusten taso on ollut maltillinen. Palkkasumma nousi 3,5 % prosenttia ja sosiaalikulut 6,0 %. Taulukko 20 Henkilöstökulut vuosina 2012 2016 1 000 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos 2015-2016 Palkat -22 469-22 436-21 791-21 996-22 762 3,5 % Sosiaalikulut -5 858-5 952-5 875-5 840-6 189 6,0 % Henk.korvaukset 400 338 316 395 347-12,2 % Henkilöstökulut yht. -27 928-28 050-27 350-27 441-28 604 4,2 % Henkilöstökulut /asukas 2 961 2 929 2 807 2 744 2 859 4,2 % Kaavio 7 Palkkauskustannukset 2012 2016 16

Henkilöstömenot ovat kasvaneet erityisesti hallinto-osastolla (+32,9 %) ja sivistysosastolla (+5,2 %). Hallinto-osastolla henkilöstömenojen kasvuun vaikuttaa työllistämispalvelujen siirto hallinto-osaston vastuualueelle 1.1.2016 alkaen sekä hanketoiminta. Taulukko 21 Henkilöstömenot osastoittain vuosina 2015 2016 1 000 Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015-2016 Hallinto-osasto -695-935 -217-277 -912-1 212 32,9 % Perusturvaosasto -6 415-6 404-1 865-1 925-8 280-8 329 0,6 % Sivistysosasto -11 911-12 469-2 978-3 187-14 889-15 656 5,2 % Tekninen osasto -2 456-2 479-694 -707-3 150-3 186 1,1 % Muut tulosalueet -124-129 -86-93 -210-222 5,7 % Yhteensä -21 601-22 416-5 840-6 189-27 441-28 605 4,2 % Kaavio 7 Henkilöstömenot osastoittain 2015 2016 17

7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖSUOJELU 7.1 Työterveyspalvelut Työterveyshuollon palvelut on ostettu vuodesta 2007 lähtien Attendo Oy:ltä. Työterveyshuollon uusi sopimuskausi alkoi 1.1.2014. Työterveydenhuollon toiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijän kanssa yhteistoiminnassa - työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä - työn ja ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta - työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa - työyhteisön toimintaa Työterveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat työterveyshuollon korvaushakemuksen mukaan yhteensä 272 334 euroa vuonna 2016. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 % ja kasvu on ollut maltillinen. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kokonaiskustannuksista on pysynyt hyvällä tasolla ollen 48,2 % (49,8 % v. 2015). Vuoden 2016 aikana on valmisteltu työterveyshuollon siirtyminen Oulun Työterveys Oy:lle 1.1.2017 alkaen. Taulukko 22 Työterveyshuollon kustannukset vuosina 2012 2016 2012 2013 2014 2015 2016 Työterveys (KL1) 107 904 111 733 145 373 134 818 131 325 Sairaanhoito (KL2) 205 860 208 530 120 825 135 966 141 010 Yhteensä 313 763 320 262 266 198 270 785 272 334 Muutos- % 7,21 % 2,07 % -16,88 % 1,72 % 0,57 % Työntekijämäärä 686 726 725 727 734 /työntekijä 457 441 367 372 371 18

Ennaltaehkäisevässä toiminnassa tehtiin vuoden 2016 aikana yhteensä 752 terveystarkastusta ja määrä ei ole merkittävästi muuttunut edelliseen vuoteen verrattuna. Työpaikkaselvityksiä on tehty kaikkiaan 236,00 tuntia. Taulukko 23 Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta 2012 2016 Palvelu 2012 2013 2014 2015 2016 Lääkärin terveystarkastus, kpl 122 231 343 295 378 Terveydenhoitajan terveystarkastus, kpl 146 331 491 528 235 Psykologin terveystarkastus, kpl 11 4 1 0 114 Fysioterapeutin terveystarkastus, kpl 3 6 2 21 25 Laboratorio- ja röntgentutkimukset, kpl 888 839 1 110 857 926 Työpaikkaselvitykset, tuntia 283,00 211,50 315,00 296,00 236,00 Ryhmän neuvonta ja ohjaus, tuntia 18 5 20 73 15 Yksilön ohjaus- ja neuvontakäynnit 310 387 308 277 490 Sairaanhoitokäyntejä on tehty lääkärille ja terveydenhoitajille 2 438 kappaletta vuonna 2016. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman muutoksessa vuoden 2014 alusta alkaen normaalit flunssat on rajattu työterveyshuollon ulkopuolelle (pl.sisäilmaoireiset), mikä on vaikuttanut vähentävästi sekä sairaanhoidon käynteihin että laboratorio- ja röntgentutkimusten määrän laskuun. Taulukko 24 Työterveyshuollon sairaanhoidon palvelut 2012 2016 Palvelu 2012 2013 2014 2015 2016 Lääkärin sairaanhoitokäynnit, kpl 1 362 2 481 1 590 1 697 1 773 Terveydenhoitajan sairaanhoitokäynnit, kpl 1 330 1 522 742 770 665 Muut sairaanhoitokäynnit, kpl 0 2 0 1 1 Laboratorio- ja röntgentutkimukset, kpl 2 526 2 689 1 332 1 302 1 441 7.2 Työsuojelu Työsuojelutoiminnalla järjestetään työntekijöiden työympäristö mahdollisimman turvalliseksi ja terveelliseksi. Samoin työn henkistä kuormittavuutta pyritään jatkuvasti seuraamaan. Limingan kunnan työsuojeluorganisaatioon kuuluvat työsuojelupäällikkö ja kolme työsuojeluvaltuutettua. Työsuojelutoiminta on järjestetty yhteistyössä työyhteisötoimikunnan kanssa. Uusien työsuojeluvaltuutettujen toimikausi alkoi 1.1.2014 alkaen ja kestää vuoden 2017 loppuun saakka. Työsuojeluvaltuutettujen tehtävät ja ajankäyttö on neuvoteltu valtakunnallisen sopimuksen mukaiseksi ja työsuojeluvaltuutettujen edustettavat henkilöt on nimetty vastuualueittain kullekin työsuojeluvaltuutetulle 1.1.2014 alkaen. Työsuojelun toimintaohjelma on laadittu vuosille 2014 2017. Aluehallintovirasto on toteuttanut valtakunnallista työsuojelun kuntahankevalvontaa vuosina 2012 2015. Koko kuntahankkeen aikana Limingan kunnassa on toteutettu 17 työsuojelutarkastusta. Työsuojeluorganisaatiota ovat edelleen työllistäneet sisäilma-asiat kunnan eri kiinteistöissä. Riskiarvioinnit on päivitetty ajantasaisiksi vuoden 2016 aikana. Aluehallintovirasto on vuonna 2016 toteuttanut työsuojelutarkastuksen Limingan toimintakeskukseen. 19

8 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Henkilöstön osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamiseen kehittämiseen kuuluu sekä osaamisen ylläpito, siirtäminen että uuden osaamisen hankkiminen. Limingan kunnassa on laadittu henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2016. Ulkoisten ja sisäisten koulutuspäivien määrä vuonna 2016 oli 1 629 päivää, mikä tekee 2,2 pv /työntekijä (2,9 pv/työntekijä v. 2015). Opintovapaaseen käytettiin 5 648 päivää ja määrä kasvoi +54,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Koulutuskustannukset sisältävät ainoastaan suorat koulutuskustannukset, joihin eivät sisälly päivärahat, matkakulut ja palkkakustannukset. Taulukko 25 Koulutukset vuonna 2015 2016 Koulutus 2015 2016 Koulutuspäivien määrä 2 127 1 629 Opintovapaapäivien määrä 3 658 5 648 Koulutuskustannukset, 84 081,37 105 660,14 9 YHTEISTOIMINTA Kunnallisen yleissopimuksen mukaista yhteistoimintaa on toteutettu työpaikoilla sekä työpaikkakokousten että keskustelujen muodossa. Henkilöstön ja työnantajan välistä edustuksellista yhteistoimintaa on toteutettu työyhteisötoimikunnassa. Työyhteisötoimikunnan kokoonpanossa on yhteensä 12 jäsentä. Heistä kolme on työnantajan edustajaa ja työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet sekä kunnan työsuojeluvaltuutetut. Vuoden 2016 aikana työyhteisötoimikunta on kokoontunut 6 kertaa. Kuluneen vuoden aikana työyhteisötoimikunnassa on ollut käsittelyssä muun muassa sisäilma-asiat, työterveyshuollon järjestäminen 1.1.2017 alkaen, talousarvio ja lautakuntien esitykset talouden tasapainottamistoimenpiteiksi, henkilöstökysely sekä uudet virka- ja työehtosopimukset 1.2.2017 alkaen. 10 ARVIOINTIA Kunnan henkilöstötunnuslukujen osalta huolestuttavaa on, että sairauspoissaolot ovat edelleen kasvaneet ja erityisesti pitkiä sairauspoissaoloja on ollut paljon. Erityisen huolestuttavaa kehitystä on varhemaksujen merkittävä kasvu vuonna 2016 (+39,2 %). Varhe-maksujen osalta tilanne näyttää olevan edelleen menossa huonompaan suuntaan, kun ennakkomaksu vuodelle 2017 näyttää 48,5 %:n kasvua. Sairauspoissaolojen hallinta ja varhe-maksujen alentaminen edellyttää varhaisen tuen mallin käytön tehostamista sekä yhteistyön kehittämistä työterveyshuollon kanssa. Asiaan liittyen on suunnitteilla esimiehille KEVA:n koulutusta vuodelle 2017. Vuonna 2016 on toteutettu Limingan ja Kempeleen kuntien yhteistä Innostusvirtaamo työyhteisöjen kehittäminen innostuskulttuuria vahvistamalla -hanketta. Limingasta hankkeessa ovat mukana kotipalvelu, Ala-Temmeksen vanhainkoti, Ojanperän päiväkoti sekä nuorisotoimi. Hankkeen aikana on kehitetty uusi henkilöstökysely, joka on toteutettu koko henkilöstölle syksyllä 2016. Vuodelle 2017 kunta on hakenut TEKESiltä rahoitusta työyhteisöjen kehittämishankkeeseen, jonka tarkoituksena olisi tukea Limingan kunnan uutta toimintamallia ja työyhteisöjen uudistamista. 20