1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 15/06/2 Dnro Psy-2004-y-176 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Hoikansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kajaani Mainuan Turve Oy Mainuanniementie 47 87100 KAJAANI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotteet ja tuotanto...5 Tuotantomenetelmät ja -vaiheet... 5 Vesien käsittely... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Liikennejärjestelyt... 6 Jälkihoito ja -käyttö...6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 Ympäristöhallintajärjestelmä... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Veden laatu ja määrä... 7 Päästöt... 7 Arvio tulevasta kuormituksesta... 7 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 8 Päästöt ilmaan... 8 Melu ja tärinä... 9 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 10 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 11 Alueen hydrologia...11 Alueen luonto ja suojelukohteet... 11 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 11 Vesistön tila ja käyttö... 11 Vedenlaatu... 11 Vesistön käyttökelpoisuus... 12 Kalatalous... 12 Muu vesistön käyttö... 12 Pohjavedet... 12 Muut elinkeinot ja toiminnat... 12 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 13 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 13 Vaikutus pintavesiin... 13 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 14 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 14 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 14 Melun ja tärinän vaikutukset... 14 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 15 Pöly- ja melutarkkailu... 15 Käyttötarkkailu... 15 Päästötarkkailu... 15 Vaikutustarkkailu... 15 Kalataloustarkkailu...16 Raportointi... 16 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 16 Työmaan paloturvallisuus... 16 Ympäristövahinkovakuutus... 16 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 16 Kalataloudelliset velvoitteet... 16 Korvaukset... 16 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 17
Lupahakemuksen täydennykset... 17 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 17 Lausunnot... 17 Hakijan kuuleminen... 19 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 19 Ympäristöluparatkaisu... 19 LUPAMÄÄRÄYKSET... 19 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 19 Päästöt vesiin... 19 Päästöt ilmaan... 20 Melu... 20 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 21 Varastointi... 21 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 21 Toiminnan lopettaminen... 21 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 22 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 22 RATKAISUN PERUSTELUT... 22 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 22 Luvan myöntämisen edellytykset... 22 Lupamääräysten perustelut... 23 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 23 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 24 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 25 Päätöksen voimassaolo... 25 Lupamääräysten tarkistaminen... 25 Korvattavat päätökset... 25 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 25 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 25 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 25 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 26 KÄSITTELYMAKSU... U 26 Ratkaisu... 26 Perustelut... 26 Oikeusohje... 26 MUUTOKSENHAKU... 27 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Mainuan Turve Oy on 27.12.2004 hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Hoikansuon tuotantoalueelle. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hankkeen tarkoituksena on jatkaa turvetuotantoa yhteensä noin 63,3 ha:n suuruisella Hoikansuolla. Hoikansuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 20 km Kajaanin kaupungista lounaaseen valtatien 5 länsipuolella. Hoikansuon turvetuotantoalueen vesien laskureitti on Hoikanlampi, Hoikanpuro, Särkijärvi, Särkijoki, Mainuanjoki ja Oulujärven Vuottolahti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on 18.1.1991 päätöksellä nro 11/91/2 myöntänyt Mainuan Turve Ay:lle luvan johtaa Hoikansuon kuntoonpanon ja käytön yhteydessä vapautuvat vedet Hoikanlammen ja Hoikanpuron kautta Särkijärveen Kajaanin kaupungin Mainuan kylässä. Vesioikeus on 4.7.1997 päätöksellä nro 30/97/2 tarkistanut lupamääräykset ja myöntänyt Mainuan Turve Ay:lle luvan jyrsinturpeen irrottamiseen, varastointiin ja käsittelyyn turvetuotantoalueella. Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 18/98/2 muuttanut lupamääräystä 1. Alueella on voimassa seutukaava vuodelta 1991. Seutukaavan korvaavan Kainuun maakuntakaavan laatiminen on kesken. Maakuntakaavaluonnoksessa (25.10.2004) ei ole merkintöjä Hoikansuon kohdalla.
5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Hoikansuon turvetuotanto on aloitettu 1980-luvulla. Tuotantomuotona on jyrsinturve. Hakijan hallinnassa olevan alueen pinta-ala on 63,3 ha, josta auma-alueita on 6,0 ha. Tuotantokuntoista alaa on kokonaisuudessaan 57,3 ha, josta noin 2 ha on tuotantokelvottomia alueita. Tuotteet ja tuotanto Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta 15 000 25 000 MWh vuodessa. Turve on toimitettu Kajaaniin Kainuun Voima Oy:lle polttoturpeeksi. Tuotantomenetelmät ja -vaiheet Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuuhun. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Sääoloilla on merkittävä vaikutus tuotantotoimintaan. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Hoikansuolla jyrsinturpeen tuotantomenetelmänä on imuvaunutekniikka. Vesien käsittely Hoikansuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Hoikanlampeen ja edelleen Hoikanpuroksi kutsuttua kaivettua kanavaa pitkin Särkijärven, Särkijoen ja Mainuanjoen kautta Oulujärven Vuottolahteen. Hakemuksen täydennyksenä olevan tuotantosuunnitelmapiirroksen mukaan lohkon 5 vedet johdetaan kuitenkin laskuojaa pitkin Hoikanpuroon vasta Hoikanlammen alapuolella. Eristysojien vedet johdetaan Hoikanlampeen, metsäojan kautta Hoikanpuroon sekä Mainuanjärveen laskevaan metsäojien laskuojaan. Hoikansuon vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin ja kolmeen laskeutusaltaiseen. Eristysojissa on lietealtaat. Laskeutusaltaissa on pintapuomit. Poltto- ja voiteluaineet Hoikansuon tuotantoalueen työmaajärjestelyissä palavien nesteiden varastopaikkana on tukikohta, jonka varastossa säilytetään lisäksi pieniä määriä tuotantokoneiden öljyjä. Kivennäismaalle rakennettu tukikohta on samalla tulityöpaikka. Työkoneiden korjauksessa tarvittavat kaasupullot on sijoitettu huoltohalliin ja niiden sijainti on osoitettu erillisin merkein.
6 Liikennejärjestelyt Kulku turvetuotantoalueelle tapahtuu valtatieltä 5 Mainuan ja Ounaan kylän välisen metsäautotien kautta. Metsäautotie on suljettu puomeilla eikä ole yleisessä käytössä. Tuotantokaudella liikenne on huolto- ja työmatkaliikennettä. Työmaalla käydään tuotantokauden aikana lähes päivittäin. Turve kuljetetaan tuotantoalueelta Kajaaniin pääosin talvella joulu-tammikuussa. Kuljetusreitti kulkee valtatien 5 kautta. Metsäautotien varressa ja valtatien liittymässä ei ole asutusta, jota tuotantoalueen liikenne häiritsisi. Jälkihoito ja -käyttö Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2015. Alueen jälkikäyttöön vaikuttaa maatalouden asema päätöksentekohetkellä. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan jälkikäyttösuunnitelmana on peltoviljely, jossa viljeltävänä kasvina on ruokohelpi. Myös kalankasvatusallas tai sorsalampi osalle alueesta on mahdollinen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hoikansuon vesienkäsittely perustuu sarkaojarakenteisiin ja laskeutusaltaisiin sekä altailla ja päisteputkilla toteutettavaan virtaamansäätöön. Hakijan mukaan erillistä virtaamansäätöä ei tarvita, koska vedenjakajaalueella sijaitsevan Hoikansuon kaltevuudet ovat vähäiset. Tuotannon aloitusvaiheessa kaltevuudet ovat olleet kuivatuksen kannalta minimaaliset, ja turvekerroksen madaltuessa tämä tuotantoalueen ominaisuus on korostunut entisestään. Turve on syntynyt hienojen maa-ainesten tiivistämiin silokallion painanteisiin. Maanpinnan epätasaisuuden vuoksi Hoikansuo on muodoltaan hyvin rikkonainen. Pisimmät tuotantosarat ovat 600 700 metrin pituisia, keskimäärin niiden pituus on 300 400 metriä. Laidoilla olevat alueet poistuvat tuotannosta ensimmäisenä, ja sarkojen pituus lyhenee entisestään. Nämä tekijät merkitsevät sitä, että veden luonnollinen virtaus tuotantoalueella on hidasta. Tuotantoalueen aikaisemmasta historiasta ja maasto-olosuhteista johtuen pintavalutuskentän rakentaminen ei ole kohtuullisin kustannuksin ollut mahdollista. Ympäristöhallintajärjestelmä Hakemuksessa ei ole selvitetty ympäristönhallintajärjestelmää.
7 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Veden laatu ja määrä Turvetuotantoalueelta lähtevän veden kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden pitoisuudet ovat suurempia kuin luonnontilaisen suon pitoisuudet. Lisäksi turvetuotantoalueen valumavesi sisältää rautaa, mikä yhdessä humuksen kanssa aiheuttaa veden ruskean värin. Erot vesien laadussa eri soiden välillä saattavat olla huomattavan suuria. Myös samalta suolta tulevien vesien laadussa on eroja eri vuosien välillä mm. hydrologisista tekijöistä johtuen. Hoikansuon tuotantovaiheen valumavesien määrää ja laatua on arvioitu Kainuun ympäristökeskuksen alueen vuosien 1995 2003 turvetuotantosoiden kuormitus- ja vesistötarkkailuraporttien perusteella. Kainuun ympäristökeskuksen alueen tarkkailusoilla vuosien 1995 2003 valuma on keskimäärin ollut 9,4 l/s km 2. Luonnontilaisen Joutensuon vastaava arvo on 2,3 l/s km 2. Hoikansuo ei ole ollut kuormitustarkkailussa tarkkailusuona eikä Hoikansuolta lähteviä valumia ole mitattu. Hoikansuolta lähtevän veden laatua ei ole tarkkailtu. Laskeutusaltaallisilla tuotantovaiheen tarkkailusoilla vedenlaatu on ollut keskimäärin heikompi kuin pintavalutuskentällisillä soilla. Tuotantovaiheen tarkkailusoilta lähteneen veden laatu on ollut selvästi heikompi kuin luonnontilaiselta Joutensuolta lähteneessä vedessä. Vedenlaatu näyttäisi olleen huonompi tarkastelujakson 1995 2003 alkupuolella kuin viime vuosina. Koska tarkkailussa on ollut mukana melko vähän soita, suokohtaiset erot voivat korostua vertailussa. Päästöt Turvetuotantosuon kokonaisainevirtaama muodostuu luonnonhuuhtoumasta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta (nettokuormitus). Luonnonhuuhtouman arviointiin on käytetty Oulujärven eteläpuolella sijaitsevan Joutensuon huuhtouma-arvoja paitsi vuoden 1998 osalta on käytetty Vitmaojan vedenlaadun ja Kotiojan valumien perusteella laskettuja huuhtouma-arvoja. Laskeutusaltaallisten tuotantovaiheen tarkkailusoiden ominaiskuormitukset ovat olleet selvästi suurempia kuin pintavalutuskentällisten soiden ominaiskuormitukset. Vuosien väliset vaihtelut ominaiskuormituksessa ovat suuria, mihin ovat vaikuttaneet säätila, tuotantomäärät ja suokohtaiset erot. Tarkkailusoiden suurimmat ominaiskuormitukset ovat vuodelta 1997, jolloin luonnonhuuhtoumat olivat keskimääräistä tasoa tai hieman pienempiä. Arvio tulevasta kuormituksesta Hoikansuon kuormitustarkkailun tulokset on arvioitu Kainuun ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden vuosien 1998 2003 keskimääräisten ominaiskuormitusten perusteella. Tuotantovaiheen kesäajan alivalumakauden kuormitusarviossa on otettu huomioon laskeutusaltaallisen Heposuon alivalumakauden kuormitusvähenemät. Ylivalumatilanteen ominaiskuormituslukuina on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristö-
keskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailutuloksia vuosilta 2000 2003, koska Kainuun ympäristökeskuksen alueelta oli vain yksi ylivaluman aikainen tarkkailutulos laskeutusaltaalliselta suolta. Muiden vuodenaikojen kuin kesän kuormitusarvioissa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja vuosilta 1999 2003. Koska Hoikansuolta ei ole kuormitustarkkailuaineistoa, kuormitusarviossa käytettyihin ominaiskuormituksiin sisältyy virhelähteitä sekä tarkkailusoiden keskinäisen heterogeenisyyden että sääolosuhteiden vuosittaisten vaihteluiden takia. Kuormitusarvion perustana käytetty aineisto kuitenkin perustuu suhteellisen laajaan ja pitkäjänteiseen tarkkailutoimintaan, joten sitä voidaan pitää verrattain luotettavana. Arvion perusteella vuoden 2005 pinta-alalla kesän keskimääräisessä virtaamatilanteessa Hoikansuon turvetuotannosta aiheutuva nettokuormitus on noin 13 kg/d kiintoainetta, 28 g/d fosforia ja noin 0,7 kg/d typpeä. Kemiallinen hapenkulutus COD Mn on ollut 8,9, kg/d. Bruttokuormitus on hieman suurempaa. Ylivalumatilanteessa kuormitus on keskimääräistä virtaamatilannetta suurempaa ja alivalumatilanteessa pienempää. Vuonna 2010 pinta-alan pienennyttyä 10 hehtaarilla kesän keskimääräisen nettokuormituksen arvioidaan olevan noin 17 % pienempi kuin vuonna 2005: 10 kg/d kiintoainetta, 7,3 kg/d COD Mn, 23 g/d fosforia ja 0,56 kg/d typpeä. 8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Hoikansuon turvetuotanto ei aiheuta päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Päästöt ilmaan Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Tuotantomenetelmistä imuvaunu aiheuttaa eniten pölyämistä erityisesti silloin, kun turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Nykyisin imuvaunuihin on kuitenkin saatavana pölyerottimia. Pölyhaitan esiintymiseen puolestaan vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla vuosina 1988 1995 tehtyjen pölytarkkailujen tulosten mukaan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m 2 kk), jonka on koettu olevan selvästi likaava, ylittäviä laskeumia havaittiin noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Haitan esiintyminen yli 100 metrin päässä riippuu taustalaskeuman määrästä siten, että noin 300 metriin asti turvepöly voi yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Yli 1 km:n päässä turvepöly ei tutkimuksen mukaan juurikaan lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden aikana (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) ja erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), vaikutusalue saattaa olla suurempi. Pöly kulkeutuu aina vallitsevan tuulen suuntaan, jolloin haitta ei kohdistu jatkuvasti samaan suun-
taan. Ajoittain pölyä voi kulkeutua hyvinkin kauas tuotantoalueesta, jos pöly pääsee nousemaan korkealle ilmavirtausten mukana. Vuosina 1999 ja 2000 Hoikansuolla on tarkkailtu pölyämistä vesioikeuden päätöksen nro 30/97/2 lupaehtojen ja Kainuun ympäristökeskuksen 20.4.1998 hyväksymän pölytarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuissa seurattiin mahdollista turvetuotannon aiheuttaman pölyn laskeutumista Särkijärven ja Mainuanjärven vesialueille. Vuonna 1999 Mainuanjärven läheisyydestä mitatut kokonaislaskeumat vaihtelivat välillä 0,15 5,53 g/m 2 kk ja Särkijärvellä 0,22 0,30 g/m 2 kk. Laskeumakeräimeen laskeutuvan aineksen määrä riippuu mm. tuuliolosuhteista. Laskeumien väliset vaihtelut olivat suhteellisen pieniä sekä eri pisteiden välisessä että ajallisessa vertailussa. Suurimmat laskeumat mitattiin kuitenkin jokaisella keräysjaksolla lähimpänä turvetuotantoaluetta sijaitsevassa pisteessä. Pienimmät orgaanisen aineksen osuudet olivat Särkijärven havaintopisteen näytteissä. Vuonna 2000 Mainuanjärven läheisyydestä heinäkuussa mitattu kokonaislaskeuma vaihteli välillä 0,05 1,76 g/m 2 kk. Särkijärvellä heinäkuun laskeuma oli 0,13 g/m 2 kk. Arvot olivat yleensä edellisvuotta pienempiä. Keräimessä 1 mitattua arvoa (1,76 g/m 2 kk) lukuun ottamatta kokonaislaskeuma-arvot jäivät alle 1 g/m 2 kk, jota pidetään luonnollisen taustalaskeuman tasona. Laskeumakeräimeen laskeutuvan aineksen määrä riippuu mm. tuuliolosuhteista. Laskeumien väliset vaihtelut olivat suhteellisen pieniä. Orgaanisen aineksen määrä kokonaislaskeumasta vaihteli välillä 76 100 %. Hoikansuon pölyämistarkkailutulokset ovat yleisesti ottaen pienempiä kuin esimerkiksi Vapo Oy:n Pelson ja Puuronevan tuotantoalueilla mitattu pölyäminen. Vuosien väliset mittaustulokset voivat kuitenkin poiketa huomattavasti toisistaan. Turpeen tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamat pakokaasupäästöt (g/turvekuutiometri) on arvioitu seuraavan suuruisiksi: 9 CO HC NO x SO 2 Hiukkaset CO 2 Tuotanto 3,1 0,6 18,3 1,6 1,3 1 054 Kuljetus ja kuormitus 7,3 2,3 26,7 2,4 3,6 1 813 Melu ja tärinä Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana, joulu-tammikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste ja sen kunto sekä tien pituuskaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Tuotanto- ja toimituskausien välisinä aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua.
Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä tiehen, tien ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannon meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetuksen aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon lupamenettelyssä sovelletaan terveydensuojelulain (763/1994) nojalla annettuja 55 db (päiväaikainen klo 7.00 22.00 keskiäänitaso) ja 50 db (yöaikainen klo 22.00 7.00) ulkoäänitasoja. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole aikaisemmissa mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä 200 300 metrin etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa noin 100 150 metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 db. Mittausaikana vallinnut suurin melutaso oli 20 metrin etäisyydellä melulähteestä 70 80 db. Eri tuotantovaiheissa melutaso vaihtelee koneiden lähellä välillä 76 95 dba. Myös äänenpainetasot eri taajuuksilla vaihtelevat, millä on vaikutusta äänen kulkeutumiseen. Kaikista laajimman meluvyöhykkeen aiheuttaa syklonilla varustettu imuvaunu (JIK- 35), jonka aiheuttama 55 db:n meluvyöhyke voi ulottua noin 1 km:n etäisyydelle melulähteestä. 10 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Hoikansuon turvetuotantotyömaan jätteiden käsittelyssä noudatetaan voimassa olevan jätelainsäädännön säännöksiä sekä Kajaanin kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitettu jätteidenkeruupiste. Työmaalla syntyvä sekajäte on hyötykäyttöön kelpaamatonta jätettä, kuten siivous-, pakkaus- ja elintarvikejätettä, joka kootaan työmaan sekajäteastiaan. Jäteastia tyhjennetään määrävälein ja toimitaan kunnan kaatopaikalle. Kierrätettävät jätteet toimitetaan kierrätykseen. Ongelmajätteet kerätään työmaalla erikseen osoitettuun paikkaan ja niiden varastointi on järjestetty niin, ettei niitä pääse maaperään tai vesistöön jätteenkäsittelyn missään vaiheessa. Seuraavassa on esitetty arvio tuotantoalueella vuosittain syntyvistä jätteistä: Jätelaji Määrä kg/a sekajäte 200 metalli 200 renkaat 200 jäteöljy 400 öljynsuodattimet 30 akut ja paristot 30
11 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Särkijoen valuma-alueen pinta-ala (59.374) on 34,01 km 2 ja järvisyys 1,18 %. Mainuanjoen vesistöalueen (59.37) pinta-ala on 356,41 km 2 ja järvisyys 1,44 %. Hoikanpuron valuma-alueeksi on arvioitu noin 4,5 km 2. Särkijärven ja Särkijoen valuma-alue on pääosin ojitettua metsää ja suota. Seuraavassa on esitetty Hoikanpuron, Särkijoen ja Mainuanjoen virtaamat pienten valuma-alueiden perusteella arvioituna: valuma ( x Hoikanpuro Särkijoki Mainuanjoki l/s km 2 m 3 /s m 3 /s m 3 /s MQ 12,1 0,05 0,4 4,3 MQ (kesä-syys) 8,6 0,04 0,3 3,1 HQ (kesä-syys) 25,0 0,11 0,9 8,9 NQ (kesä-syys) 3,0 0,01 0,10 1,1 (x keskivalumat Myllypuron (F=9,86 km2) ja Korpijoen (F =122 km2) pienten valumaalueiden valumakeskiarvoja (1961 1990, Leppäjärvi 1993), yli- ja alivalumat arvioita). Alueen luonto ja suojelukohteet Hoikansuon ympäristö on pääosin ojitettua suota. Lähin suojelualue on Natura 2000 -suojeluohjelmaan kuuluva Karppisensuon-Salinsuon- Joutensuon alue noin 2,2 km Hoikansuolta lounaaseen. Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon mukaan alueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita eikä arvokkaiksi luokiteltuja pienvesistöjä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Hoikansuon lähin asuttu tila sijaitsee noin 300 400 metrin päässä tuotantoalueen kaakkoispuolella. Tuotantoalueen purku-uoman varrella asutusta on Mainuanjoen alaosalta alkaen. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Särkipuron ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita (kok.p 36 99 µg/l, kok.n 580 1 000 µg/l), ja vesi on ollut humuspitoista, väriltään tummaa ja ajoittain sameaa. Puron happitilanne on ollut pääasiassa välttävä (kyll. % 40 70). Särkijoen alaosalla vedenlaatu vaihtelee kahden marraskuussa otetun näytetuloksen perusteella paljon. Keskimääräiset pitoisuudet ovat yläpuolisen Särkipuron pitoisuuksien tasoa. Särkijoen purkukohdan yläpuolella Mainuanjoen kokonaisravinnepitoisuudet ovat olleet pääasiassa reheville vesille tyypillisiä. Kesäsyyskuussa 2004 kokonaistyppipitoisuus oli 600 760 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 22 46 µg/l. Vuoden 2004 COD Mn :n (21 52 mg/l) ja väriluvun (180 400) perusteella vesi on erittäin humuspitoista, väriltään tummaa. Vesi on lievästi hapanta ph:n oltua alhaisimmillaan 4,9 elokuussa 2004.
Vuottolahden osakaskunnan edustajan mukaan Mainuanjoen pohja on paikoin liettynyt selvästi. 12 Vesistön käyttökelpoisuus Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon mukaan vuonna 2004 laaditussa vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Hoikanpuroa ja alapuolista Särkijokea ei ole luokiteltu. Alapuolinen Mainuanjoki kuuluu luokkaan "tyydyttävä". Kalatalous Tiedot Särkijoen ja Mainuanjoen kalastosta ja kalastuksesta on saatu Vuottolahden osakaskunnan sihteeriltä. Särkijoki on käytännössä kapea puro eikä siellä ilmeisesti juuri kalasteta. Särkijärvellä voidaan harjoittaa satunnaista kalastusta. Esimerkiksi edellisen lupahakemuksen yhteydessä tehdyn tiedustelun mukaan Särkijärvellä kalasti vuonna 1996 yksi rantatilan omistaja keväällä katiskoilla haukea ja ahventa yhteensä 40 kg. Mainuanjoki on ollut jo lähes 10 vuotta vapakalastuksen erityiskalastuskohteena. Jokeen on istutettu vuosittain pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta sekä joka toinen vuosi harjuksen poikasia. Joella kalastaa vuosittain arviolta noin 100 vapakalastajaa, ja kalastajien määrä on vuosittain lisääntynyt. Tärkeimpiä saalislajeja ovat istutetut lohikalat sekä hauki ja ahven. Näiden lisäksi saadaan mm. madetta ja särkeä. Jokeen on istutettu myös rapua ja joella harjoitetaan nykyisin pienimuotoista ravustusta. Pääosa Mainuanjoen kalastuksesta sijoittuu Särkijoen laskukohdan yläpuolelle. Mainuanjoen kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, made, särki sekä istutettuna kirjolohi, taimen ja harjus. Joelta on myös havaintoja ainakin jonkinasteisesta taimenen luontaisesta lisääntymisestä. Mainuanjokeen on istutettu viime vuosina kirjolohta, taimenta ja harjusta. Särkijoen kalastoon kuulunevat samat lajit kuin Mainuanjoen kalastoon istukkaita mahdollisesti lukuun ottamatta. Särkijokeen ei ole tehty kalanistutuksia. Muu vesistön käyttö Mainuanjoen alaosalla on sekä vakituista että loma-asutusta. Vesistön käyttö on tavanomaista virkistysluontoista veneilyä, uintia ja kalastusta. Mainuanjoen vettä käytetään myös jonkin verran rantasaunoissa saunavetenä. Särkijoen ja Särkijärven rannat ovat asumattomia, eikä Särkijoella liene merkittävää virkistyskäyttöä. Särkijärvellä harjoitetaan satunnaista kalastusta. Pohjavedet Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Muut elinkeinot ja toiminnat Hoikansuon läheisyydessä sijaitsee noin 4 km:n etäisyydellä kolme Vapo Oy:n hallinnassa olevaa turvetuotantoaluetta.
13 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Hakemuksessa ei ole arvioitu toiminnan vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin tai muihin luontoarvoihin. Vaikutus pintavesiin Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet ja humus. Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöitymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina, jotka ovat mm. arvokalastolle epäedullisia. Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset riippuvat paljon valuntatilanteesta. Hoikansuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Hoikanpuron, Särkijoen ja Mainuanjoen suulla. Tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset on laskettu kesän brutto- ja nettokuormituksesta keskimääräisessä virtaamatilanteessa sekä ali- ja ylivirtaamakaudella. Kesän keskivirtaamina on käytetty kesä-syyskuun valumia vastaavia virtaamia. Laskennassa käytetty alivirtaama vastaa valumaa 3 l/s km 2 ja ylivirtaama vastaa valumaa 25 l/s km 2. Kuormituksena vesistövaikutusarviossa on käytetty edellä esitettyä tuotantovaiheen kuormitusarviota vuosille 2005 ja 2010. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Arvion perusteella Hoikansuolta tulevalla kuormituksella on selviä vaikutuksia pienivirtaamaisen Hoikanpuron vedenlaatuun. Vuonna 2005 bruttokuormituksen vaikutuksesta Hoikanpuron kiintoainepitoisuus kohoaa kesän keskimääräisessä virtaamatilanteessa 4,3 mg/l ja happea kuluttavaa ainesta kuvaava COD Mn 5,3 mg/l. Ravinnelisäykset ovat huomattavia; fosforipitoisuus nousee turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutuksesta 10 µg/l ja typpipitoisuus 250 µg/l. Ylivirtaamatilanteessa COD Mn - ja ravinnelisäys ovat suurempia kuin keskimääräisessä virtaamatilanteessa; suurimmillaan fosforilisäys on 17 µg/l ja typpilisäys lähes 500 µg/l. Pitoisuuslisäykset ovat melko merkittäviä myös alivirtaamatilanteessa, jolloin Hoikanpurossa virtaa hyvin vähän vettä. Vuonna 2010 pitoisuuslisäykset ovat pienempiä kuin vuonna 2005, mutta ne ovat silti melko suuria kaikilla tarkastelluilla virtaamilla. Särkijoen suulla Hoikansuon kuormituksesta aiheutuvat pitoisuusmuutokset ovat laskennallisen arvion perusteella lähes 90 % pienempiä kuin Hoikanpuron suun pitoisuuslisäykset. Vuonna 2005 kiintoaineen ja COD Mn :n lisäys on kesän keskiarvona alle 1 mg/l, fosforilisäys 1,4 µg/l ja typpilisäys 33 µg/l. Vuoden 2010 tilanteessa fosforilisäys on enimmillään 1,9 µg/l ja typpilisäys 53 µg/l, joten vaikutusten voidaan sanoa olevan melko vähäisiä. Arviossa ei ole otettu huomioon tuotantoalueen ja Särkijoen välissä olevan Särkijärven vaikutusta vedenlaatuun. Mainuanjoen suulla Hoikansuon kuormituksella ei ole vuonna 2005 tai 2010 juuri havaittavia vaikutuksia vedenlaatuun, koska kuormitus laimenee varsin suureen vesimäärään.
14 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Särkijoen kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Särkijokivarsi on asumatonta eikä Särkijoella juuri kalasteta. Särkijoen vesistöalueella ei ole muita turvetuotantoalueita eikä muuta pistekuormitusta. Hoikansuon vesillä ei ole enää merkittävää vaikutusta Mainuanjoen vedenlaatuun eikä myöskään sen kalastoon tai kalastukseen. Hoikansuon vesien vaikutus vesistössä on vähäinen ja rajoittuu sellaiseen vesistönosaan, jolla ei ole merkittävää kalataloudellista käyttöä. Kuormituksen ei arvioida aiheuttavan korvattavaa kalataloudellista vahinkoa. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Toiminta ei vaikuta maaperään tai pohjaveteen. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Tuotantoalueen pölyämisestä ei arvioida syntyvän oleellista haittaa tuotantoalueen ympäristön asutukselle. Turvetyömaalla työskenteleville pöly voi aiheuttaa lieviä nuhamaisia oireita. Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jolloin vähäinenkin pölymäärä voidaan kokea likaavana. Turvepöly voi myös aiheuttaa kasvillisuuden, kuten luonnonmarjojen likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois eikä aiheuta esim. haittaa marjojen käytölle. Turvepöly saattaa myös helposti sekoittua ulkonäöltään samankaltaiseen siitepölyyn. Vuonna 2000 imuvaunuun on asennettu erillinen pölyn kerääjä, joka suuntaa syklonista tulevan ilman lähelle korvausilmasuulakkeita vähentäen pölyämistä. Muuten pölyn leviämistä ehkäistään Hoikansuolla siten, että tuulen käydessä kohti asuttuja seutuja turpeen keräys ajoitetaan tuulettomaan ajankohtaan ilta- ja aamuyöstä tai keräyksestä luovutaan tällöin kokonaan. Hoikansuon pölyhaittojen esiintymiseen ja voimakkuuteen voidaan vaikuttaa töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä koneiden valinnalla. Melun ja tärinän vaikutukset Hoikansuon turvetuotantoalueella tuotannon aiheuttama meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen sekä kuljetuksen aiheuttama meluhaitta valtatielle 5, jolla kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Suon ympäristö on laajalti asumatonta aluetta, jolloin meluhaittaa asutukselle ei ole. Hoikansuon meluhaittojen esiintymiseen ja voimakkuuteen voidaan vaikuttaa töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä koneiden valinnalla.
15 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hoikansuon turvetuotantoalue on kuulunut Kainuun ympäristökeskuksen alueen Oulujoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan. Tarkkailu on ollut käynnissä vuodesta 1988 lähtien. Ohjelma koostuu kuormitus- ja vesistötarkkailusta. Periaatteena on ollut, että kuormitustarkkailuun valittujen soiden tulosten perusteella on laskettu menetelmäkohtaiset ominaiskuormitusluvut. Kuntoonpanovaiheen tarkkailu on toteutettu erillisinä tarkkailuina, joista sovitaan tuottajan ja ympäristökeskuksen kesken. Hoikansuon tarkkailua esitetään jatkettavaksi osana Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö-, kuormitusja vesistötarkkailuohjelmaa. Hakemukseen liitetty ohjelma on ollut voimassa vuosina 2003 2005. Pöly- ja melutarkkailu Hoikansuolla pölyämistä on tarkkailtu vuosina 1999 ja 2000. Hakemuksessa ei ole esitystä pöly- ja melutarkkailun järjestämisestä. Käyttötarkkailu Tuotantoalueella pidetään päiväkirjaa, johon merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai kuormitukseen. Päästötarkkailu Hoikansuo ei ole ollut tarkkailuohjelman tarkkailukohteena vuosina 2003 2005. Päästötarkkailussa tarkkailukohteita voidaan vaihtaa tarkkailukauden aikana, mikäli joku kohteista osoittautuu heikosti tarkkailuun soveltuvaksi tai jollain muulla kohteella tarkkailu tulee tarpeelliseksi. Päästötarkkailun virtaamanmittausjakso on tuotantokauden ajan eli toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Vesinäytteet otetaan mittapadoilta kertanäytteinä kahden viikon välein samalla jaksolla kuin virtaamanmittaus toteutetaan. Päästötarkkailunäytteistä määritetään aina kiintoaine, COD Mn, Kok.P, Kok.N ja väri. Lisäksi vesistötarkkailun yhteydessä kesäkuussa ja elokuussa määritetään PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N ja Fe. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailupisteet on valittu pääasiassa tarkkailusoiden alapuolisesta ja mahdollisesti yläpuolisesta vesistöstä. Vuonna 2004 tarkkailussa on myös muita kohteita ja tarkkailuun on liitetty biologista tarkkailua. Vesistötarkkailuun on liittynyt myös järvikohteiden perifytontutkimusta ja a-klorofyllimäärityksiä. Vuosittain toistuvassa tarkkailussa vesinäytteet otetaan kesä- ja elokuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, ph, alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, väri, COD Mn, a-klorofylli järvistä, kiintoaine, Kok.P, PO 4 -P, Kok.N, NO 2+3 -N ja Fe. Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys.
16 Kalataloustarkkailu Hakemukseen ei sisälly esitystä kalataloustarkkailun järjestämisestä. Raportointi Päästötarkkailun tulokset toimitetaan kahden viikon kuluessa näytteenotosta Kainuun ympäristökeskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset lähetetään tarkkailun aikana sähköpostilla ja tarkkailukauden jälkeen myös allekirjoitettuna paperikopiona. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti tulosten valmistuttua ja viimeistään kolmen viikon kuluttua näytteenotosta Kainuun ympäristökeskukselle ja tarkkailualueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kuormitukset ilmoitetaan brutto- ja nettokuormituksina. Vuosiyhteenveto valmistuu seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ja toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle, tarkkailukohteiden kuntiin, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle sekä Suomen ympäristökeskukselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Hoikansuon turvetuotantotoiminnasta on tehty turvallisuussuunnitelma ja toimintaohje. Ne sisältävät ohjeet palontorjunnan järjestämisestä, palontorjuntaorganisaation kokoonpanon sekä palontorjuntakaluston esittelyn. Ympäristövahinkovakuutus Hakijalle on Hoikansuon turvetuotantoaluetta koskeva ympäristövahinkovakuutus. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalataloudelliset velvoitteet Voimassa olevassa vesioikeuden luvassa ei ole määrätty kalataloudellisia korvausvelvoitteita. Toiminnan vesistö- ja kalataloudelliset vaikutukset arvioidaan jatkossakin sen tasoisiksi, ettei kalataloudellisia velvoitteita ole syytä määrätä. Korvaukset Hoikansuon kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa.
17 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 17.1.2005 mm. ajantasaisella tuotantosuunnitelmapiirustuksella ja selvityksellä vesiensuojelutoimenpiteistä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kajaanin kaupungissa 7.3.2005 6.4.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 7.3.2005 Kainuun Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kajaanin kaupungilta sekä kaupungin ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Hoikansuon vuosikuormitus (brutto) vuonna 2004 on ollut velvoitetarkkailuohjelmasta laaditun raportin perusteella seuraava: kiintoaine 3 002 kg, COD Mn 7 466 kg, kokonaistyppi 504 kg ja kokonaisfosfori 24 kg. Saadut tulokset on laskettu hakijan ilmoittaman 48 hehtaarin tuotantoalan mukaan. Ympäristökeskuksen vesivaraviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. Ympäristökeskuksen luonnonsuojelu- ja alueidenkäyttöosasto on huomauttanut, että Hoikansuo on varattu polttoturvesuoksi niin voimassa olevassa Kainuun 3. seutukaavassa kuin 25.10.2005 laaditussa Kainuun maakuntakaavaluonnoksessa. Hoikansuolle kohdistuneissa tarkastuksissa ei ole ilmennyt huomautettavaa. Tarkastuksissa on ilmennyt, että runsaiden sateiden aikana alapuolisessa Hoikanpurossa ei ole ollut juurikaan virtausta, jolloin vesi on voinut nousta laskeutusaltaiden lisäksi myös alimpiin kokoojaojiin ja osin tuotantolohkoille saakka. Laskeutusaltaat on tehtyjen tarkastusten perusteella tyhjennetty riittävän usein ja ne on varustettu pintapuomeilla. Lähialueilla sijaitsevien Vapo Oy:n turvesoiden (Katvansuo, Kivisuo- Suurisuo) ympäristölupahakemusten yhteydessä on Mainuanjärven lähialueilta ilmoitettu pölyhaitoista, jotka ovat ilmenneet lähinnä Nuottijärven ympäristössä. Turvepölyn alkuperästä ei ole saatu tuolloin selvyyttä. Ympäristökeskuksen tietoon ei viime vuosina ole tullut Hoikansuota koskevia pölyhaittailmoituksia. Hoikansuon tarkkailu ja raportointi voidaan toteuttaa edelleen Kainuun ympäristökeskuksen Oulujoen vesistöalueelle laaditun käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristökeskus on katsonut, ettei Hoikansuolle ole tarpeen velvoittaa erillistä päästötarkkailuohjelmaa, koska suolta purkautuvan vesimäärän mittaaminen ei ole mahdollista alapuolisen laskuojan padotuksen vuoksi. Hoikansuon kuormitus voidaan arvioida
edellä mainitun tarkkailuohjelman ja siitä saatujen ominaiskuormituslukujen perusteella. Hoikansuon pölytarkkailusta vuosina 1999 ja 2000 saatujen tulosten perusteella ympäristökeskus ei ole katsonut erillistä pölytarkkailua aiheelliseksi. Pölyn ja melun kulkeutumiseen tulee kiinnittää huomiota hakemuksessa esitetyllä tavalla. Turvetuotanto- ja tukikohta-alueella mahdollisesti sijaitsevat polttoainesäiliöt tulee sijoittaa paloviranomaisen hyväksymille paikoille ja ne tulee varustaa siten, etteivät ne aiheuta vaaraa maaperän ja pohjaveden pilaantumiselle. Hakijan on pidettävä kirjaa syntyvistä jätteistä sekä niiden kuljetuksista jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. Mahdolliset häiriöt toiminnassa sekä muut poikkeukselliset tilanteet tulee välittömästi ilmoittaa tiedoksi ympäristönsuojeluviranomaisille ja ne tulee kirjata turvetuotantoalueen käyttöpäiväkirjaan. Ympäristöluvan määräysten tarkistamista koskeva hakemus tulisi jättää ympäristölupavirastolle vuoden 2013 loppuun mennessä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Hoikansuon turvetuotannon vaikutukset alapuolisen vesistön vedenlaatuun ovat selvät. Kuitenkin etenkin kiintoaine pidättynee Hoikanlampeen ja Särkijärveen, mutta ravinnekuormitus ulottunee Vuottolahteen, johon kohdistuu myös Vuottojoesta tuleva kuormitus. Tarkkailutietojen mukaan Vuottolahti on lievästi rehevä ja tuotantoa rajoittavana ravinteena on kesäaikaan typpi. Hoikansuon ja Mainuanjoen välisten vesien merkitys yleiselle kalatalousedulle on vähäinen, ja aiheutetut kalataloudelliset haitat voidaan korvata vesialueen omistajille. Mainuanjoessa ja Vuottolahdessa yleiselle edulle aiheutuva haitta ei enää ylitä kompensaatiokynnystä. Vuottolahteen kohdistuu Hoikansuon kuormituksen lisäksi siinä määrin myös muuta rehevöittävää kuormitusta, että kalataloudellinen tarkkailu on tarpeen. Tarkkailu voitaisiin toteuttaa yhteistarkkailuna Suurisuon ja Humpinsuon turvetuotantoalueiden tarkkailun kanssa. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan lupa Hoikansuon turvetuotannolle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Lausunnossa on esitetty luvan myöntämistä Hoikansuon turvetuotantoalueelle. Lupaa myönnettäessä tulee ottaa huomioon seuraavaa: Pölyhaitoista ei viime vuosina ole tullut valituksia ympäristönsuojeluviranomaiselle, ja hakemuksessa esitetyt toimet pölyhaittojen torjumiseksi ovat riittävät. Mikäli toiminnasta kuitenkin aiheutuu asutukselle melu- ja pölyhaittoja, hakijan on selvitettävä haitat ja tarvittaessa tarkkailtava melu- ja pölyhaittoja sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi. Polttoai- 18
neiden ja jäteöljyjen käsittely tulee järjestää niin, että haitallisten aineiden joutuminen maaperään estetään. 4. Kainuun maakunta-kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto Kuntayhtymä on Kajaanin kaupungin terveydensuojeluviranomaisena esittänyt seuraavaa: Mikäli toiminnasta aiheutuu asutukselle melu- tai pölyhaittoja, hakijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi. Jos toiminnasta aiheutuvia päästöjä voidaan teknisten ratkaisujen kehittymisen myötä vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, toiminnanharjoittajan tulee myös ottaa näitä ratkaisuja käyttöönsä. 19 Hakijan kuuleminen Ympäristölupavirasto on 8.4.2005 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole toimittanut vastinetta. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Mainuan Turve Oy:lle ympäristöluvan Kajaanin kaupungissa sijaitsevan Hoikansuon turvetuotantoon ja turvetuotantoalueen vesien johtamiseen vesiensuojelurakenteiden jälkeen laskuojan ja Hoikanlammen kautta Hoikanpuroon ja lohkolta 5 laskuojan kautta Hoikanpuroon ja edelleen Särkijärven, Särkijoen ja Mainuanjoen kautta Oulujärven Vuottolahteen. Tuotannossa oleva suoala on 63,3 ha. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Tuotantoalueen vesien johtaminen on toteutettava hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan piirustuksen "Turvetuotantoalue" MK 1:5 000 mukaisesti ja muutoin hakemuksesta ilmenevästi. Lohkoilta 1 4 vedet johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta ja lohkolta 5 yhden laskeutusaltaan kautta laskuojaan ja alapuoliseen vesistöön. Alueella olevien laskeutusaltaiden tulee täyttää keskeisiltä osin Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa 19.9.2003 (Ympäristöministeriön mo-
niste 117) kohdassa 6.1.2 esitetyt laskeutusaltaiden mitoitusarvot. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomein. 2. Sarkaojissa on oltava lietesyvennykset siellä, missä ne voidaan kaivaa turpeeseen, ja lietteenpidättimet. Tuotantoalueen ulkopuolisten alueiden on oltava eristetyt tuotantoalueesta eristysojilla, jotka on varustettu lietesyvennyksillä. Turpeen lastauspaikan ja ojien väliin tulee jättää suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Massansiirtoalueita on käytettävä mahdollisuuksien mukaan virtaamansäätöön. 3. Tuotanto on suunniteltava ja järjestettävä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. 4. Tarpeetonta kivennäismaahan yltävää kaivua on vältettävä. Ojituksista, jotka ulottuvat kivennäismaahan, on ilmoitettava etukäteen Kainuun ympäristökeskukselle. Työt on muutoinkin tehtävä niin ja sellaisena aikana, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Vesiensuojelurakenteisiin saadaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yksityisen tai yleisen edun kannalta. 6. Vesiensuojelurakenteet ja -laitteet sekä turvetuotantoalueen vesien laskuojat ja Hoikanpuro on pidettävä kunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti. Altaat ja syvennykset on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Rakenteiden ja laitteiden toimivuudesta ja altaiden sekä syvennysten tyhjennyksestä on annettava tarvittavat tiedot ympäristökeskukselle. 7. Jos Hoikansuolla ilmenee lupakauden aikana tarvetta massansiirtoihin, tulee niitä ja niihin liittyviä vesiensuojelurakenteita koskevat suunnitelmat esittää ennakkoon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. 20 Päästöt ilmaan 8. Turvetuotanto on suunniteltava ja ajoitettava niin, että pölyä ei leviä tarpeettomasti ympäristöön. 9. Tuulen suuntaa ja nopeutta on seurattava. Pölyävät työvaiheet on keskeytettävä tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Kun tuulen nopeus on yli 5 m/s ja tuuli käy lähiasutukseen päin, tuotantotoimet on keskeytettävä alueilla, jotka ovat 500 metriä lähempänä tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia. Melu 10. Turvetuotanto on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua. Turvetuotantotöitä ei saa tehdä klo 22 7 välisenä aikana 500 metriä lähempänä tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevia asuinrakennuksia.
21 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 11. Jätehuolto on järjestettävä Kajaanin kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä muutoinkin asianmukaisesti. Ongelmajätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus niiden vastaanottoon. Luovutettaessa ongelmajätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen sekä on laadittava siirtoasiakirja. Varastointi 12. Nestemäiset polttoaineet on säilytettävä kaksivaippaisissa säiliöissä tai on muutoin varmistauduttava siitä, että polttoainetta ei pääse vuototapauksissa maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maaperään ja vesistöön on estetty. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä paloaltaita siten, että alueella käytössä olevalla kalustolla voidaan tulta torjua kaikkialla tuotantoalueella. Lisäksi alueella on oltava osoitettuna yksi ns. ehtymätön vesilähde, josta tuotantokauden aikana saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa. 14. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Toiminnan lopettaminen 15. Mikäli lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitotoimiin liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön, on niistä ennakolta ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistuvien lohkojen vesiensuojelutoimia on jatkettava, kunnes toiminta ei enää sanottavasti aiheuta vesistökuormitusta. Vesiensuojelutoimia ei saa kuitenkaan lopettaa ennen kuin vähintään kaksi vuotta on kulunut tuotannon lopettamisesta. 16. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvien vesistön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta, joista toiminnanharjoittaja on vastuussa. Vastaava suunnitelma on esitettävä myös, jos lupakauden aikana huomattava osa alueesta poistuu tuotannosta ja kyseisellä alueella tehdään muutoksia vesien johtamis- ja vesiensuojelujärjestelyihin.
22 Tarkkailu- ja raportointimääräys 17. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeen vaikutusalueella ei ole erityisesti suojeltavia eliölajeja tai muita erityisiä luontoarvoja. Alueelta johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden aiheuta niin merkittäviä vaikutuksia, että lupaa ei voitaisi myöntää. Lähin asutus sijaitsee 300 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Pölyä voi kulkeutua kauemmaksikin tuotantotoiminnan luonteesta ja sääoloista riippuen. Lupamääräyksissä olevin rajoituksin pölyn leviämistä voidaan vähentää niin, ettei siitä ennalta arvioiden aiheudu huomattavaa haittaa tai vaaraa terveydelle. Myöskään kohtuutonta melua ei arvioida aiheutuvan asutuilla kiinteistöillä. Kun otetaan huomioon Hoikansuon ja sen ympäristön tila ja maankäyttö ja luonnonolot sekä tuotantoalueelta tulevien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu yksinään tai yhdessä muiden samalta vesistöalueelta tulevien päästöjen kanssa luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.