Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut maatalouspolitiikassa (MAAESP) Eija Pouta, Luonnonvarakeskus Luke: Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen, Kauko Koikkalainen PTT: Emmi Haltia, Kyösti Arovuori, Matleena Kniivilä
Miksi ekosysteemipalvelut? Ekosysteemipalvelut erilaisia luonnon palveluja ja tuotteita, jotka tukevat ihmisen olemassaoloa ja hyvinvointia. aineellisia ja aineettomia markkinoilla vaihdettavia tuotteita ja markkinattomia palveluita Jotta vahinkoja ei tapahtuisi eli että kaikki luonnon tuottamat palvelut tulisivat otettua huomioon päätöksenteossa 2 14.2.2017
Cascade model of ecosystem services Tarjonta: viljelykäytännöt Kysyntä: ihmisten kokemat hyödyt. Developed from Haines-Young and Potschin (2010)
Ekosysteemipalveluiden käsite: CICES Section / Osasto Tuotantopalv elut Division / Lohko Group / Ryhmä Class / Luokka Ravitsemus Biomassa Maataloustuotanto ja vesiviljely Luonnon kasvit ja eläimet sekä niistä saadut tuotteet Materiaalit Vesi Biomassa Juomavesi (pinta- ja pohjavesi) Kasveista, levistä ja eläimistä saadut materiaalit Säätely- ja ylläpitopalvel ut Kulttuuripalv elut Energia Jätteen sekä myrkyllisten ja muiden haitallisten Virtausten säätely Fyysisten, kemiallisten ja biologisten olosuhteiden ylläpito Fyysinen ja älyllinen vuorovaikutus eliöstön kanssa ja eri ekosysteemeissä Henkinen, vertauskuvallinen ja muu vuorovaikutus Vesi Biomassaan perustuvat energialähteet Mekaaninen energia Eliöstön aikaansaama säätely Ekosysteemien aikaansaama säätely Massaliikunnot Nestevirtaamat Kaasujen virtaukset / ilmavirtaukset Elämänkierron ylläpito, elinympäristöjen ja geenivarantojen suojelu Tuholaisten, kasvitautien ja sairauksien säätely Maaperän muodostuminen sekä rakenne ja koostumus Vesiolosuhteet Ilmaston säätely Fyysinen ja kokemuksellinen vuorovaikutus Älyllinen ja esittävä vuorovaikutus Henkinen ja/tai vertauskuvallinen vuorovaikutus Muut kulttuuriset tuotokset Kasvien ja eläinten geenivarannot Muu käyttövesi kuin juomavesi (pinta- ja pohjavesi) Kasvit ja eläimet energialähteinä Eläimet mekaanisen energian tuottajina Jätteiden tai haitallisten aineiden biopuhdistus, suodatus, sidonta, varastointi ja kasautuminen Melu-, haju- ja maisemahaittojen lieventäminen Massaliikuntojen säätely ja eroosiontorjunta Vedenkierron säätely ja tulvasuojelu Ilmavirtausten säätely Pölytys, siementen levitys Lisääntymiskelpoisten populaatioiden ja suojaelinympäristöjen ylläpito Tuholaisten ja kasvitautien säätely Sairauksien säätely Maaperän muodostuminen sekä rakenne ja koostumus Vedenlaadun ylläpito Maapallon ilmaston säätely Paikallis- ja alueellisen ilmaston säätely Luonto virkistysympäristönä Luonto tieteen ja opetuksen lähdemateriaalina ja paikkana Esteettisyys ja kulttuuriperintö Luonnon henkinen, pyhä, symbolinen tai tunnuskuvallinen merkitys Luonnon itseisarvo ja arvo perintönä seuraaville sukupolville 4 CICES: käännös Kopperoinen & Itkonen 14.2.2017
Olemassa oleva tieto maatalousympäristöjen ekosysteemipalveluista 5 14.2.2017
MAAESP-hankkeessa tuotetaan tietoa maaseudun ekosysteemipalveluiden kysynnästä ja niiden arvosta arvioidaan maanomistajien halukkuutta tärkeiksi arvioitujen ekosysteemipalvelujen tuotantoon tuotetaan visioita ekosysteemipalvelut huomioon ottavan maatalouspolitiikan kehittämiseen Tarjonta: viljelykäytännöt Politiikka Kysyntä: ihmisten kokemat hyödyt 6 14.2.2017
Kehikko ekosysteemipalveluiden kysynnän ja tarjonnan tarkastelulle: hyötylähtöinen maatalouden ympäristöpolitiikka Nykyisin maanviljelijä saa korvauksen kustannuksista, jotka aiheutuvat toimenpiteiden toteuttamisesta. Korvaus ei riipu toimenpiteen vaikutuksista ympäristöön. Hyötylähtöisessä politiikassa viljelijän saama korvaus perustuisi ympäristön tilan paranemiseen, ei toimenpiteistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. 7 14.2.2017
Maatalouden ekosysteemipalveluiden kysyntä ja arvo Kansalaiskysely Taloustutkimus ja vastaajapaneeli Pilotointi helmi-malliskuussa, n. 202 vastausta Varsinaisen aineiston hankinta, huhtikuu, N=2066 3 muistutusta, vastausosuus 25 % 8 14.2.2017
Maatalous vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin tuotteiden ja ympäristön kautta. Kuinka suuri merkitys seuraavilla suomalaisen maatalouden ja maatalousympäristöjen tuottamilla asioilla on sinulle? 5 Hyvin suuri merkitys 4 Melko suuri merkitys 3 Ei suuri eikä pieni merkitys 2 Melko pieni merkitys 1 Hyvin pieni merkitys En osaa sanoa Keskiarvo Ruoan tuotanto 62 31 4 2 0 4,54 Lajien ja ekosysteemien säilyminen 43 42 9 412 4,26 Miellyttävä maisema 42 44 9 3 1 4,24 Kasveja pölyttävien hyönteisten runsas määrä 41 40 11 4 13 4,19 Maatalouteen liittyvän kulttuuriperinnön säilyminen 38 43 11 5 21 4,11 Miellyttävä virkistysympäristö 36 44 11 6 1 4,08 Viljelykasvilajikkeiden ja eläinrotujen monipuolisuus 30 46 15 4 13 4,03 Luonnonvaraisten eläinten lisääntymis- ja suojapaikkojen runsas lukumäärä 31 42 16 6 23 3,95 Maatalouden osuus vesistöjen laadun heikkenemisestä 27 38 18 10 3 5 3,80 Maatalousmaan hyvä tuottokyky 20 46 21 7 2 4 3,79 Bioenergian tuotanto 20 46 19 8 2 5 3,76 Maatalousympäristön kyky säädellä tuholaisia 16 43 24 7 1 9 3,72 Maatalouden osuus ilmaston lämpenemisestä 15 31 24 17 7 6 3,33 9 Vastaajat = 2066 29.4.2016 15379 Luke/ Kansalaiskysely 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
Miten Suomen maataloudessa on mielestäsi onnistuttu seuraavissa asioissa? Suomen maatalous on mielestäni onnistunut 5 erittäin hyvin 4 melko hyvin 3 ei hyvin eikä huonosti 2 melko huonosti 1 erittäin huonosti en osaa sanoa Keskiarvo tuottamaan laadukasta ruokaa 39 50 7 20 2 4,28 tuottamaan riittävästi ruokaa 24 56 9 7 13 3,97 säilyttämään maatalousmaan hyvä tuottokyky 8 51 19 10 2 11 3,59 parantamaan maisemaa 8 44 28 11 2 6 3,49 säilyttämään maatalouden kulttuuriperintöä 7 50 20 16 2 5 3,47 edistämään virkistysympäristön laatua 6 43 29 10 2 10 3,46 viljelykasvilajikkeiden ja eläinrotujen monipuolisuuden säilyttämisessä 5 42 26 14 2 11 3,39 edistämään kasvi- ja eläinlajien ja ekosysteemien säilymistä 5 41 26 14 3 12 3,35 tuottamaan ympäristöä, jolla on kyky säädellä tuholaisia 3 31 32 9 2 23 3,30 luonnonvaraisten eläinten lisääntymis- ja suojapaikkojen säilyttämisessä 4 37 27 16 3 13 3,27 edistämään osaltaan maapallon ilmaston säilymistä nykyisellään 6 33 31 16 3 11 3,25 kasveja pölyttävien hyönteisten runsauden säilyttämisessä 5 32 28 16 3 17 3,23 bioenergian tuotannossa 4 33 28 16 3 16 3,23 ylläpitämään hyvää veden laatua vesistöissä 5 32 24 24 8 7 3,02 10 Vastaajat = 2066 29.4.2016 15379 Luke/ Kansalaiskysely 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
Kuinka ekosysteemipalveluiden kysyntää ja arvoa mitataan Nykyinen ohjelma Vaihtoehto X Vaihtoehto Y Hoidettujen perinnebiotooppien pinta-ala ja uhanalaiset lajit nykyinen ala, turvattu 0 uhanalista lajia ala kasvaa 30 %, turvattu 100 uhanalaista lajia ala kasvaa 60 %, turvattu 200 uhanalaista lajia Tyypillinen peltomaisema laiduntavia eläimiä näkyy harvoin näkyy usein kesällä näkyy usein kesällä ja sulan kauden aikana viljelykasveja 3 lajia 4 lajia 5 lajia Maatalouden ilmastovaikutukset: vähennys nykyisistä päästöistä Vesistövaikutukset: osuus pintavesistä, jotka hyvässä tai erinomaisessa tilassa Kustannus / veronmaksaja / vuosi, vuosina 2017-2026 0 % 10 % 30 % 60 % 70 % 80 % 40 100 200 Valintani 11 14.2.2017
Ohjelman kannatus suhteessa kustannuksiin Vaihtoehtoisen ohjelman valinneet 60 50 40 % 30 20 10 0 5 20 30 50 60 70 80 90 100 110 130 160 190 300 500 12 14.2.2017
Ohjelman ominaisuuksien suhteellinen tärkeys 250 200 150 100 perinnebiotoopit ja uhanalaiset maisema (laiduntavat eläimet) maisema (viljelykasvit) ilmasto vesienlaatu 50 0 nykyinen suppea laaja 13 14.2.2017
Kansalaisten arvostukset vaihtelevat Ympäristölähtöiset Puntaroijat Kustannusherkät Nykytilaan tyytyväiset Satunnaiset 34 % 31 % 17 % 9 % 8 % Kannattavat uuden tyyppistä ohjelmaa Kustannusten vaikutus on vähäinen Erityisesti monimuotoisuus ja päästövähennykset ovat tärkeitä Kustannuksia punnitaan Erityisesti veden laadulla ja maisemalla (eläimet) merkitystä Lähinnä kustannukset vaikuttavat Veden laadulla ja maisemalla (kasvit) merkitystä Eivät kannata uusia ohjelmia Valinnoista ei löydy juurikaan johdonmukaisuutta 14 14.2.2017
Ruokaa voidaan tuottaa monella tavalla. Seuraavassa listassa on esitetty tuotantotapoja. Valitse niistä 2-5, joita erityisesti haluaisit toteutettavan ruoantuotannossa. mahdollisimman tarkoituksenmukainen lannoitteiden käyttö vesien suojelun tehostamiseksi karjanlannan tehokkaampi käyttö keinolannoitteiden asemasta maan tuottokyvyn ylläpitämiseksi typensitojakasvien, kuten apilan ja herneen, käyttö keinolannoituksen täydentäjänä luontaisten torjujien (mm. petohyönteiset, linnut) käyttö tuholaistorjuntaan kemiallisen torjunnan sijaan 59 56 54 52 viljelemättömät monimuotoisuuskaistat peltojen reunoilla luonnonlajiston (kasvit, linnut, hyönteiset, piennisäkkäät) monipuolistamiseksi 43 muokkauksen käyttö rikkakasvien torjuntaan käytettyjen aineiden vähentämiseksi 30 kasviperäisen (hiiltä sisältävän) aineksen lisääminen maahan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 24 kylvö ilman pellon kyntämistä (suorakylvö) ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja maan tuottokyvyn ylläpitämiseksi 23 viljaseosten viljely vähentämään tuholais- ja tautiriskejä suuremman sadon aikaansaamiseksi 19 15 Vastaajat = 2066 29.4.2016 15379 Luke/ Kansalaiskysely 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
Ekosysteemilähtöinen ruoka 46 % halukas ostamaan, vaikka kalliimpaa kuin tavanomainen ruoka Mediaanimaksuhalukkuus 10-20 % välillä 27 % valmis maksamaan 20 % tai enemmän
Tarjonta: kysely viljelijöille Pilottikysely toteutettu kesäkuussa juuri ennen juhannusta Vastauksia 98 kpl => vastausprosentti 9,8% 84% miehiä Keski-ikä 50 vuotta (min 25, max 74) Vastaajista 20% eläintiloja (vastausprosentti 6,3%) ja 80% kasvinviljelytiloja (vastausprosentti 11,5%) Varsinainen kysely, 10 000 viljelijää, toteutettu 23.1.-3.2. Vastauksia 1215 => vastausprosentti 12,2% Tämän aineiston analysointia ollaan aloittamassa, kaikki esiteltävät tulokset pilotista 17 14.2.2017
Samaa mieltä väittämän kanssa? 5= täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä Maatalouden ympäristöasiat voidaan hoitaa viljelijöiden vapaaehtoisuuteen perustuen. Ympäristökorvauksesta voitaisiin luopua kokonaan. Maatalouden ympäristövaikutukset tulisi arvioida tilakohtaisesti. Viranomaiset osaavat arvioida maatalouden ympäristövaikutuksia. Maatalouden ympäristökorvaus on tulevaisuudessa kohdennettava ilmastonmuutosta hillitseville toimille. Maatalouden ympäristökorvaus on tulevaisuudessa kohdennettava maan kasvukuntoa parantaville toimille. Maatalouden ympäristökorvaus on tulevaisuudessa kohdennettava luonnon monimuotoisuutta lisääville toimille. Maatalouden ympäristökorvaus on tulevaisuudessa kohdennettava eniten vesistökuormitusta aiheuttaville alueille. 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 18 MAAESP ohjausryhmä 4.10.2016
Kuinka hyvin seuraavat ympäristöön liittyvät asiat toteutuvat mielestäsi tilallasi nykyisin? (5=hyvin, 1= huonosti) Miellyttävä maisema Pieni ravinnekuormitus ympäröiviin vesistöihin Kulttuuriperinnön säilyminen Luonnonvaraisten eläinten lisääntymis- ja suojapaikkojen runsaus Viljelykasvien monipuolisuus Laadukas virkistysympäristö Lajien ja ekosysteemien säilyminen Kasveja pölyttävien hyönteisten runsaus Maatalousmaan hyvä tuottokyky Maatalousympäristön kyky torjua tuholaisia luontaisesti Eläinrotujen monipuolisuus Bioenergian tuotanto peltobiomassasta ja/tai eläinten lannasta 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 19 MAAESP ohjausryhmä 4.10.2016
20 MAAESP ohjausryhmä 4.10.2016
Valintojen osuus eri korvaussummilla Ympäristökorvauksen määrä /ha Valintojen osuus 50 0,5 % 100 9,5 % 200 14,7 % 300 15,2 % 400 10,0 % 450 16,8 % 650 29,6 % 21 15.2.2017
Viljelijöiden kiinnostus toimenpiteisiin, % viljelijöistä Perinnebiotoopit ja uhanalaiset Maisema Monivuotiset kasvit Huuhtouman (ilmasto) vähentäminen nykyinen 44 48 47 48 suppea 14 15 13 15 laaja 12 13 13 11 22 MAAESP ohjausryhmä 4.10.2016
Tulossa Tieteelliset artikkelit kysynnästä ja tarjonnasta Politiikan arviointi Mihin palveluihin kysyntä kohdistuu ja mitä puolestaan viljelijät ovat valmiita tuottamaan? Mitä käsityksiä hyötylähtöiseen politiikkaan liittyy? Näkökulmia ekosysteemipalvelut huomioon ottavan maatalouspolitiikan kehittämiseen 23 14.2.2017
Kiitos! 24 14.2.2017