Vuoden 2013 TAE-perustelutekstin luonnos/johtava rehtori Taina Törmä

Samankaltaiset tiedostot
4 11 Suomenkielinen työväenopisto Finska arbetarinstitutet

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

Suomenkielinen työväenopisto STOJK LIITE Tuntiresurssin jakamisen perusteet/ej

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Palvelustrategia Helsingissä

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017

Suomenkielinen työväenopisto. Viraston toimintaympäristön muutokset. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2017 talousarvioon

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/

4 11 Suomenkielinen työväenopisto Finska arbetarinstitutet

4 11 Suomenkielinen työväenopisto Finska arbetarinstitutet

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Viraston toimintaympäristön muutokset

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA

1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj

VST vapaa sivistystyö. OAO AKOL ry vst-tiimi

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Viraston toimintaympäristön muutokset

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu Sysmä

TOIMINTASUUNNITELMA mikuntautajärviikäihmistenval

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä

Esteettömyys kansalaisopistojen haasteena

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISPALVELUT- LIIKELAITOS OIVA AKATEMIA. Viraston toimintaympäristön muutokset

Kokoaja: rehtori Taina Saarinen laajassa johtoryhmässä käydyn keskustelun ja kommenttien perusteella.

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

Näin luet toimintasuunnitelmaa

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

OPS Minna Lintonen OPS

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Vapaan sivistystyön uudistuvat työtavat

Opetushallituksen kuulumiset

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

OPS on työväenopiston opetustoimintaa ohjaava perustavanlaatuinen asiakirja.

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Henkilöstöresurssisuunnitelma

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Uudistumisella tuottavuusloikka

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / v: yht / v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

VUOSISUUNNITELMA

Osallisuussuunnitelma

Oulun kansalaisopisto

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Viraston toimintaympäristön muutokset

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

VRK strategia

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Rohkeasti aikaansa edellä Jyväskylä. Digiagenda esitys. Syyskuu/2017

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

VUOSISUUNNITELMA

KUNTASTRATEGIA

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 / Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym. tilaisuuksien järjestäminen ja kehittäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

Munkkiniemen ala-aste

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Unesco-koulujen seminaari

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Transkriptio:

Vuoden 2013 TAE-perustelutekstin luonnos/johtava rehtori Taina Törmä Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto Tavoitteet 2013 Toiminta-ajatus Työväenopiston toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä, jonka mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Laki määrittelee kansalaisopistot paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuviksi oppilaitoksiksi, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Toimintamuotoina opistossa ovat vapaan sivistystyön lain mukainen kansalaisopisto-opetus, taiteen perusopetus ja avoin yliopisto. Toimintaympäristön keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella Opiston merkitys on suuri muuttuvassa yhteiskunta- ja taloustilanteessa. Opisto on lähellä kuntalaisia toimiva, edullinen kouluttaja, joka tuottaa oppimismahdollisuuksia ja siten luo ihmisille luottamusta tulevaisuuteen. Opisto tuottaa toiminnallaan sosiaalista pääomaa sekä sivistyshyötyä niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Kaupungin tavoite edistää demokratiaa nostaa esille kuntalaisten osallisuuden merkityksen kaupungin kehittäjänä. Työväenopistolla on pitkät perinteet demokratian edistäjänä ja yhteiskunnallisten asioiden esille tuojana. Vahvistamalla kuntalaisten osaamista ja osallisuutta, suunnittelemalla kurssiohjelmaansa kuntalaisten koulutustarpeiden perusteella ja tarjoamalla opetusta eri puolilla kaupunkia, opisto omalta osaltaan luo kodikkuutta Helsinkiin ja tukee omaleimaisen kaupunkikulttuurin kehittymistä. Yhteiskunnan eri väestöryhmät saattavat elää yhä kauempana toisistaan kohtaamatta keskenään. Eri-ikäisten ja erilaisista taustoista tulevien aikuisten opiskelun yhteydessä tapahtuva vuorovaikutus on tärkeää. Ikääntyvän väestön määrän kasvu otetaan huomioon työväenopiston opetuksessa mm. tekemällä yhteistyötä sosiaaliviraston ja eri palvelukeskusten kanssa sekä kehittämällä vertaisohjausta. Opistolla on lisäksi suuri merkitys maahanmuuttajien kouluttajana sekä kohtaamispaikkana kantaväestön kanssa. Opisto on lisännyt viime vuosina suomen kielen opetusta. Opisto toimii yhteistyössä useiden muiden hallintokuntien kanssa, tärkeimpinä kirjasto- ja palvelukeskusyhteistyö sekä yhteistyö monitoimitaloissa. Pääkaupunkiseudun opistot jatkavat yhteistyötään yhteisen opistojen tietojärjestelmän käyttöönotossa. Ilmoittautumisjärjestelmä Ilmonetin ylläpito ja kehittäminen tapahtuvat pksyhteistyössä. Pks-opistot luovat yhteistä kehittymissuunnitelmaa opetushallituksen hankerahoituksen avulla vuosina 2012-2014. Organisaatiomuutoksen käytäntöön vieminen suunnitellaan niin asiakastyön kuin henkilöstön koulutuksen osalta.

Toiminnalliset ja palvelutasoon liittyvät muutokset ja niiden vaikutukset vuoden 2013 talousarvioon Opistossa on suunnitteilla organisaatiouudistus. Koska talousarvioehdotustekstin kirjoitusvaiheessa uudistuksen lopputulos ei ole vielä selvillä, kirjoitetaan perusteluteksti yleisellä tasolla ilman organisaatiouudistusnäkökulmaa. Opetusta tuotetaan 101 100 tuntia (näin pitäisi olla). Tuottavuustavoite edellyttäisi tuotettujen opetustuntien määrän nousua. Tiukentuneesta raamista johtuen tavoitteen saavuttaminen saati tuntien määrän nosto on epätodennkäistä. Mahdollisesti opetustuntimäärä joudutaan pudottamaan 97 000 tuntiin, jolloin tuottavuus ei nouse, vaan laskee. Opisto kehittää tavoiteasetteluaan ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa BSC-työkalun avulla virastotasoisesti. Kaupungin strategiaohjelma viraston toiminnassa Opiston toiminta tukee ennen kaikkea kaupungin strategiaohjelman kohtaa Hyvinvointi ja asukas. Vapaan sivistystyön lain mukaisesti palvelujen yksi päätavoite on vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja omaa aktiivisuutta. Opiston toiminta tukee myös innovatiivisen, dynaamisen ja luovan talousalueen kehittymistä. Kuntalaisten hyvä yleissivistys sekä esimerkiksi kielikoulutus ovat kansainvälistyvässä kaupungissa tärkeitä. Tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja sekä lisätä asukkaiden elämänhallintaa, hyvinvointia ja jopa työllisyyttä oppimisen ja osaamisen avulla. Opiston toiminta on lähtökohtaisesti käyttäjälähtöistä ja opisto kehittää opetustaan ja toimintaansa aikuispedagogisesti. Opetus suunnitellaan eri puolille kaupunkia yhteistyössä asukkaiden ja eri kumppanien kanssa. Opisto tekee yhteistyötä eri hallintokuntien ja muiden tahojen kanssa mm. opetussuunnittelussa, opiskelijoiden rekrytoinnissa, tila-asioissa, henkilöstökysymyksissä. Strategisiin painotuksiin vaikuttavat toimialan erityispiirteet Opiston opetussuunnitelman ydin on tarjota helsinkiläisille heidän tarvitsemiaan yleissivistäviä koulutuspalveluita asukkaan osallisuutta ja omaa vastuutaan korostaen. Kaupungin hyvinvoinnin ja palveluiden strategiatavoite korostaa käyttäjälähtöisten palveluiden tarjoamista. Opiston perustehtävä tukee asukkaiden itselähtöistä kehittymistä, mikä puolestaan on edellytys osallisuuden ja oman vastuun kehittymiselle. Esimerkkinä tästä on ikäihmisten tietoyhteiskuntavalmiuksien opetus. Elinikäinen oppiminen on perusta nykyaikaisen yhteiskunnan jäsenyydelle. Tavoitteena on myös tukea oppivan elämäntavan rakentumista. Haasteena on uusien opiskelijoiden tavoittaminen ja varsinkin nuorten osallistuminen elinikäisen oppimisen palveluihin. Ikäihmisille tarjotaan edelleen heille erityisesti suunniteltuja kursseja mm. palvelukeskuksissa. Opisto haluaa tukea myös eri-ikäisten osallistumista samoille kursseille, mikä tukee eri sukupolvien kohtaamista. Opiston opetus ja muu toiminta lähtee kokonaisvaltaisesta ihmiskuvasta. Ihminen nähdään tietojen, taitojen sekä tunteiden näkökulmasta. Erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset kohtaavat opiskeluryhmissä, mikä estää segregaatiota. Lähellä kuntalaisia, omassa kaupunginosassaan kokoontuvat ryhmät tukevat osallisuutta ja uusien asukkaiden juurtumista paikkakunnalle. Opiston kurssitarjonta on myös vetovoimatekijä kaupunkiin tulevien uusien asukkaiden kannalta.

Työväenopisto ottaa maahanmuuttajien oman koulutustarpeen huomioon pääasiassa suomen kielen opetuksessa. Muutoin tavoitteena on, että maahanmuuttajat opiskelevat opiston eri kursseilla oman kiinnostuksensa mukaan. Tuottavuutta edistävät toimenpiteet Opiston menot muodostuvat lähes kokonaan palkoista ja vuokrista. Muuttamalla kalliimpaa opetusta (mm. yleisluentoja, avoin yliopisto) osin tavanomaiseksi opetukseksi, opisto voi tehostaa opetustuntien tuottamista. Samoin opiskelijamäärää/opintoryhmä pyritään nostamaan pedagogisen laadun laskematta. Kaiken kaikkiaan yleistavoitteena on saada suunnitellut kurssit mahdollisimman täyteen. Keskeiset laatutekijät ovat: opetuksen ja opetussuunnittelun ammattitaito, tilojen sopivuus aikuisopetukseen, kurssien tarjoaminen eri puolilla kaupunkia hyvien liikenneyhteyksien varrella, hyvä asiakaspalvelu, hyvä johtaminen ja hallinto (sis. hallinnon sähköiset palvelut). Organisaatiomuutos lisää tuottavuutta miten? Tuntiopettajapohjaisuus? Opetus tuotetaan 85-prosenttisesti tuntiopettajien voimin, mikä on tehokasta verrattuna täysaikaisiin vakansseihin: tuntiopettajan työ käsittää vain kurssin opetustunnit, jotka ovat myös palkanmaksun perusteena. Vastaavaa päätoimisten opetustuntimäärää varten (suunnittelijaopettajat), opisto tarvitsisi noin 160 vakanssia lisää. Tilojen käytön tehostaminen? Täysaikaisesti vuokratut tilat vuonna 2010: 18371 m2 (tilakeskuksen vuokrataulukko). Vuonna 2011 neliöt vähenevät 646 neliöllä (Taidekeskuksen tilan muutos). Mittarit: *Kokoaikaisesti vuokratut neliöt /asukas: 0.031 m2/asukas (2010) 0.030 m2/asukas (2011) Tavoitteena on nostaa tilojen käyttöastetta. Toiminnalliset tavoitteet Sitovana tavoitteena on toteuttaa 101100 tai 97 000 opetustuntia. Opisto on aikuisoppilaitos ja opetuksen perustana on hyvä aikuisopetuksen ja aikuisten opettamisen asiantuntemus. Opiston asiakkaille tarjotaan heidän odotustensa mukaisesti monipuolisen kurssitarjontaa sekä opetusta, joka mahdollistaa turvallisen ja pysyvän opiskelumahdollisuuden ja itsensä kehittämisen. Lisäksi opiston asiakkaille tarjotaan uusia, ajankohtaisia ja mielenkiintoisia kursseja ja oppimistilaisuuksia sekä konsertteja ja muita taidetilaisuuksia. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on erityisinä tavoitteina edelleen pitää opintojen aloittamisen kynnys matalana, ehkäistä syrjäytymistä, edistää eri kulttuuritaustojen omaavien kansalaisten vuorovaikutusta, siirtää kulttuuriperinteitä uusille opiskelijoille, kannustaa itsenäiseen opiskeluun ja opitun ylläpitämiseen sekä ekologiseen toimintaan.

Seuraava teksti on ideointipohjaa, ei tarkoitettu tae-tekstin osaksi: Lukuvuoden 2012-2013 ja 2013-2014 teemoiksi ja painopisteiksi ehdotuksia: Erityisteemana on opiston 100-vuotisjuhlavuoteen valmistautuminen opetustarjonnan keinoin (kirjoittamiskurssit jne.). kumppanien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys suuri, esim. Caisan kanssa tiiviimpää yhteistyötä tavallisen opetuksen ja it:n yhdistävää opetusta. Esim. musiikissa omien levyjen tekoa. verkko- ja monimuoto-opetuksen kehittäminen eri aineissa personal trainer idea maahanmuuttajien toisen sukupolven oman äidinkielen koulutusta opiskelijapohjan laajentaminen positiivisen diskriminoinnin hengessä vaatii koko suunnittelu- ja toteutusprosessin tukea opiskelijoiden ohjaus millaista on nyt? (vrt. aikuislukiot) perussivistykseen huomiota, uusavuttomat, perunankeittokurssit käden taidot: nikkarointi kevyen musiikin kurssien lisäys some + medialukutaito ikäihmisten terveysliikunta arkipäivän matematiikka intensiivikurssit: kädentaidot yms., abipreppaus Kriittiset menestystekijät ja tavoitteet Asiakas- ja yhteiskunnallinen vaikuttavuuden näkökulmasta tavoitteena on saada uusia kurssilaisia 10 % prosenttia. Opetussuunnitelmien perusteiden laatimisella tavoitellaan opetuksen suunnittelun pitkäjännitteisyyttä. Sähköistä toimintajärjestelmää hyödynnetään toiminnan ohjaamisessa. Resurssien näkökulmasta kaupunkitasoisena tavoitteena on tuottavuuden paraneminen kaupungin ohjeiden mukaan sekä seuranta neljännesvuosittain. Talousraamin supistuessa ja myös toiminnan uudelleen organisoitumisen vuoksi tuottavuuden kehittämistavoite vaatii useamman vuoden perspektiivin ja vuonna 2013 tuottavuus ei nouse annetun raamin sisällä. Prosesseissa tavoitteena on kehittää opetussuunnittelua ja opetussuunnitelmien perusteita, saada uusia opiskelijoita ja sähköisen toimintajärjestelmän mukauttaminen uuteen organisaatioon. Tärkeää on myös suunnitella opetustarjonta eri puolilla kaupunkia kysyntää vastaavasti. Tavoitteena on alkaa seurata systemaattisesti kurssiohjelman toteutumista (%). Tavoitteena on toimintasäännön uusiminen uuden organisaation mukaisesti ja ohjeiden sovellus arkeen. Henkilöstön ja osaamisen kehittämisessä tavoitteena on erityisesti tuntiopettajien työn tukeminen ja henkilöstömittarien käyttöönotto (millaisten?). Lisäksi tavoitteena on laatia kehittymis- ja/ tai osaamiskartoitukset sekä kouluttautumissuunnitelmat (kenelle?). Uuden organisaation käyttöönotto vaatii myös kouluttautumista ja uuden toimintamallin opettelua. Joidenkin vakanssien täyttämättä jättämisellä saadaan taloutta tasapainoon. Samalla on huolehdittava eri toimintojen vaatimasta osaamisesta uudistetussa organisaatiossa. Kilpailuttaminen Hankinnoissa toimitaan kaupungin hankintastrategian mukaan. Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi

Sähköisten palvelujen kehittäminen on opiston suuria haasteita taloussuunnittelukaudella 2013 2014. Työväenopistossa otetaan käyttöön uusi opistojärjestelmä (toiminnanohjausjärjestelmä) 1.1.2013. Tämä korvaa 15 vuotta vanhan kurssinhallintajärjestelmän, jonka tuki on lopetettu. Tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua ja saada it-tekniikka tukemaan prosessimuotoista toiminnanohjausta. Uusia palveluja tulee sekä asiakkaille että opettajille. Opistojärjestelmä toteutetaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien opistojen kanssa. Tietotekniikkastrategian toteuttaminen Työväenopisto noudattaa kaupungin tietotekniikkastrategian mukaisia linjauksia. Työväenopiston tietotekniikkastrategian mukaisesti tietotekniset opetusvälineet ovat käytössä jokaisessa opetustilassa ja niitä pidetään ajan tasalla. Tietotekniikkastrategia päivitetään vuonna 2013. Tietohallintoa vahvistetaan tukemaan opetusprosessia työväenopiston strategian mukaisesti. Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet Helsinkiläisten ja Helsingin seudun asukkaiden sähköisiä palveluja ja asioimismahdollisuuksia työväenopistotoiminnassa parannetaan ottamalla uusi opistojärjestelmä uusin ominaisuuksin käyttöön. Yhteistyö pääkaupunkiseudun kansalaisopistojen kesken jatkuu opistojärjestelmän uudistamishankkeena (investointihanke) käyttöönoton jälkeenkin. Sähköiset toimintatavat auttavat opistoa kehittämään tuottavuutta mm. asiakas- ja työprosesseja automatisoimalla. Opistojärjestelmällä hallinnoidaan opiston koko opetustoimintaa: kurssinsuunnittelua (opettajat, tilat, opetustuntien määrä ja aika, kurssiesite), opiskelijatietoja (ilmoittautuminen, laskutus, osallistuminen/tilastot), tuntiopettajien palkanmaksuliikennettä jne. Henkilökuntaa koulutetaan opastamaan asiakkaita sähköisten palvelujen käyttöön. Kaupunkilaisten mahdollisuutta hoitaa asioitaan sähköisesti mm. opiston tiloissa olevilla asiakaspäätteillä kehitetään osana kaupungin palvelujen kokonaisuutta. Opiston it-opetuksen tavoitteena on edelleen tukea ikäihmisten ja maahanmuuttajien tietoyhteiskuntapalvelujen osaamisen kehittymistä mm. opintosetelien ja vertaisohjaajatyön avulla. Pedagogisessa kehittämisessä kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös teknologian mahdollistamiin oppimisratkaisuihin: perinteinen verkko-opetus ja sosiaalisen median hyödyntäminen. Henkilöstö Opiston henkilöstösuunnittelussa korostuu organisaatiomuutoksen edellyttämä osaamisen kehittäminen, esimiestaidot sekä koko henkilöstön valmennus ja perehdyttäminen. Erityisesti tullaan arvioimaan, mitä osaamista organisaatiossa on sekä kuinka puuttuvaa osaamista kehitetään tai hankitaan. Henkilöstötarpeiden ennakoinnissa toimitaan tiiviissä yhteystyössä henkilöstökeskuksen asiantuntijoiden ja ennakointiverkoston kanssa. Tasa-arvosuunnitelma Suomenkielinen työväenopisto soveltaa kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa kuntalaisiin kohdistuvassa palvelutoiminnassaan ja henkilöstö- ja palkkapolitiikassaan. Kielisuunnitelma Helsingin kaupungin ylläpitämien opistojen välillä sovitun työnjaon mukaisesti Arbis tarjoaa ruotsinkielisille helsinkiläisille työväenopistopalvelut. Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet Opisto kuuluu opetusviraston virastoryhmään ja työhyvinvointia edistetään opiston laatiman, kaupungin työhyvinvointiohjelmaan perustuvan toimintasuunnitelman avulla. Työhyvinvointiryhmä toteuttaa ja päivittää suunnitelmaa. Organisaation muutostilanteessa korostuu viestintä ja osallisuus. Koko henkilöstölle suunnattuja työhyvinvointitilaisuuksia

järjestetään neljä kertaa vuodessa yhteistyössä työterveyskeskuksen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Työhyvinvointikyselyn avulla hankitaan palautetta erityisesti muutoksen hallinnan onnistumisesta. Talousarvion erillisvaikutusten arviointi Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Riskienhallinta on järjestetty kaupungin ohjeiden mukaan. Sukupuolivaikutusten arviointi Terveysvaikutusten arviointi Terveysvaikutusten arviointi otetaan huomioon päätöksenteossa kaupungin ohjeiden mukaan.