LUODON-ÖJANJÄRVEEN LASKEVIEN VESISTÖJEN VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA VUOTEEN 2015 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS/ 29.11.2009
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 2 1. YLEISTÄ... 4 1.1 JOHDANTO... 4 1.2 TOIMENPIDEOHJELMAN LAATIMINEN JA YHTEISTYÖ... 5 1.3 TARKASTELTAVAT VEDET... 8 2. VESIENHOITOON LIITTYVÄT OHJELMAT JA SUUNNITELMAT... 12 2.1 KANSAINVÄLISET JA KANSALLISET OHJELMAT... 12 2.2 ALUEELLISET SUUNNITELMAT... 14 2.3 ÄHTÄVÄNJOEN, PURMONJOEN, KRUUNUPYYNJOEN JA KOVJOEN NEUVOTTELUKUNNAN TAVOITTEET... 15 2.4 VESISTÖRAKENTEISIIN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT... 16 3. ILMASTON MUUTOS JA MUUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 18 3.1 ILMASTONMUUTOKSEN JA HYDROLOGISTEN ÄÄRIOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS... 18 3.2 MAATALOUDEN MUUTOS... 18 3.3 METSÄTALOUDEN MUUTOS... 18 3.4 ASUTUKSEN MUUTOS... 18 3.5 MUUT MUUTOKSET... 19 4. VESIENHOIDON NYKYTILA... 20 4.1 KUORMITTAVA JA MUUTTAVA TOIMINTA... 20 4.1.1 Ravinne- ja kiintoainekuormitus... 20 TEOLLISUUS... 24 TURVETUOTANTO... 24 KAATOPAIKAT JA PILAANTUNEET MAA-ALUEET... 26 METSÄTALOUDEN TOIMENPITEET... 29 4.1.2 Maaperästä tuleva happamuus... 32 4.1.3 Haitalliset aineet ja metallit... 33 4.1.4 Vedenotto... 34 4.1.5 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen... 34 4.2 ERITYISET ALUEET... 40 4.2.1 Vedenhankinta... 40 4.2.2 Suojelualueet... 40 4.2.3 Uimarannat... 42 4.3 VOIMAKKASTI MUUTETUT VEDET... 42 4.3.1 Nimeämisen perusteet... 42 4.3.2 Nimeäminen tarkastelualueittain... 42 4.4 VESIEN TILA... 44 4.4.1 Virtaavat vedet... 44 4.4.2 Järvet... 47 4.4.3 Pienvedet... 49 5. VESIEN TILAN PARANTAMISTARPEET... 51 5.1 VESIEN TILAN PARANTAMISKOHTEET... 51 5.2 YLEISET TILATAVOITTEET JA KUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN... 51 5.3 VOIMAKKAASTI MUUTETTUJEN VESISTÖJEN TILATAVOITTEET... 53 5.3.1 Periaatteet... 53 5.3.2 Tilatavoitteet tarkastelualueittain... 54 6. VESIENHOIDON TOIMENPITEET... 56 6.1 TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUN PERUSTEET... 56 6.2 NYKYKÄYTÄNNÖN MUKAISET TOIMENPITEET... 56 6.2.1 Asutus... 56 6.2.2 Teollisuus ja yritystoiminta... 57 6.2.3 Maatalous... 57
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 3 6.2.4 Metsätalous... 58 6.2.5 Vedenotto... 58 6.2.6 Vesistöjen säännöstely, padot ja penkeret... 58 6.2.7 Maaperän happamuus ja kalojen elohopea... 58 6.2.8 Arvio nykykäytännön toimenpiteiden riittävyydestä... 58 6.3. VAIHTOEHTOTARKASTELU JA TOIMENPITEIDEN LISÄÄMINEN... 59 6.3.1. Yleistä... 59 6.3.2 Asutus... 60 6.3.3 Teollisuus ja yritystoiminta... 64 6.3.4 Maatalous... 66 6.3.5 Metsätalous... 70 6.3.6 Vesistörakenteet ja säännöstely... 71 6.3.7 Vesistöjen kunnostus... 73 6.3.8 Maaperän happamuus... 74 6.4 KUSTANNUKSET, RAHOITUSJÄRJESTELMÄT JA TOTEUTUSVASTUU... 76 6.4.1 Haja-asutus... 76 6.4.2 Yhdyskunnat... 76 6.4.3 Turvetuotanto... 77 6.4.4 Turkistuotanto... 78 6.4.5 Maatalous... 79 6.4.6 Metsätalous... 80 6.4.7 Vesistörakenteet ja säännöstely sekä kunnostukset... 81 6.4.8 Maaperän happamuus... 81 6.4.9 Yhteenveto... 82 6.4.10 Toimenpiteiden kohdentaminen... 83 6.5 ARVIO LISÄTOIMENPITEIDEN RIITTÄVYYDESTÄ JA JATKOAJAN TARPEESTA... 83 6.6 POIKKEAVAT TAVOITTEET... 86 6.7 TOIMENPITEIDEN TOTEUTUKSEN SEURANTA... 87 7. YHTEENVETO TARVITTAVISTA TOIMENPITEISTÄ... 89 7.1 YLEISTÄ... 89 7.2 TAVOITTEET... 89 7.3. TARVITTAVAT TOIMENPITEET... 90 7.4 TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET VESIEN TILAAN... 92 7.5 TOIMENPITEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 93 8. SELOSTUS VUOROVAIKUTUKSESTA... 95 8.1 KUULEMISKIERROKSET... 95 8.1.1 Kuuleminen vesienhoitosuunnitelman laatimisen työohjelmasta ja aika-taulusta... 95 8.1.2 Kuuleminen vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä... 95 8.1.3 Kuuleminen ehdotuksesta vesienhoitosuunnitelmaksi... 96 8.2 YHTEISTYÖRYHMÄ... 97 8.3 ÄHTÄVÄNJOEN; PURMONJOEN;KRUUNUPYYNJOEN JA KOVJOEN NEUVOTTELUKUNTA JA SEN ALAISET RYHMÄT... 98 8.3.1 Neuvottelukunta... 98 8.3.2 Työryhmä... 98 8.3.3 Ähtävänjoen säännöstelytyöryhmä... 98 8.3.4 Luodon-Öjanjärven hankeryhmä... 98 8.4 YLEISÖTILAISUUDET JA MUU TIEDOTUS... 99 9. YHTEENVETO... 100 LÄHDELUETTELO... 102 LIITTEET... 104 Koonnut: Karl-Erik Storberg ja Liisa Maria Rautio Kansikuva: Liisa Maria Rautio Kartat: Anna Bonde, Maarit Ylihärsilä Taulukot: Karl-Erik Storberg, Liisa Maria Rautio, Liisa-Maija Harju, Jaakko Pohjalainen, Susanna Palmu
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 4 1. YLEISTÄ 1.1 JOHDANTO Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan turvaaminen. Vesienhoito on koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin (2000/60/EU) pohjautuvaa työtä. Vesipolitiikan puitedirektiivi on Suomessa pantu toimeen lailla vesienhoidon järjestämisestä (2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (2004), vesienhoidon järjestämisestä (2006) ja ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (2006). Lisäksi on soveltuvin osin muutettu ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Näillä säädöksillä vesipuitedirektiivin mukainen toiminta on liitetty osaksi suomalaista vesien käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvää toimintaa, jonka olennaisena perustana on edelleen ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä. Vesienhoitotyöhön kuuluva biologista näkökulmaa painottava vesien tilan arviointi, tilan seuranta, tilatavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet kootaan vesienhoitosuunnitelmaksi, joka tehdään jokaiselle ns. vesienhoitoalueelle. Toimenpiteistä laaditaan erillinen toimenpideohjelma, jonka yhteenveto on osa vesienhoitosuunnitelmaa. Vesienhoitosuunnitelmat menevät valtioneuvoston hyväksyttäväksi vuoden 2009 aikana. Toimenpideohjelmat ja vesienhoitosuunnitelmat päivitetään seuraavien kuusivuotisjaksojen aikana. Vesienhoidossa ja toimenpideohjelmien laadinnassa pyritään seuraaviin tavoitteisiin: o Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene o Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä o Pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä o Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologien tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään niin hyvä kuin näiden vesien muuttunut tila mahdollistaa (ns. "hyvä saavutettavissa oleva tila") o Pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan o Tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetään Luodon-Öjanjärven valuma-alue ja siihen laskevat joet Ähtävänjoki, Purmonjoki, Kruunupyynjoki ja Kovjoki sijaitsevat seuraavien kuntien alueella: Pietarsaari, Luoto, Kokkola, Kruunupyy, Perho, Pedersöre, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Soini, Lehtimäki, Kortesjärvi ja Uusikaarlepyy. Alue sijaitsee kokonaisuudessaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimialueella ja kuuluu Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueeseen (ns. läntinen vesienhoitoalue). Läntisellä vesienhoitoalueella on keväällä 2007 päätetty, että Luodon- Ojanjärvelle ja siihen laskeville vesistöille laaditaan oma toimenpideohjelma. Tämä päätös on perustunut siihen, että valuma-alueella on jo 1970-luvulta lähtien toiminut oma laajapohjainen vesienhoitoa edistävä Ähtävänjoen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan toiminta-alue laajennettiin vuonna 2006 koskemaan koko Luodon-Öjanjärven valuma-alueetta. Kyseinen vesistöalue on kohtuullisen laaja kokonaisuus (4236 km 2 ), jonka vesien tilassa on selviä parantamisen tarpeita ja vesien tilaan vaikuttavat useat erilaiset seikat. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon yhteistyöryhmä, Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen neuvottelukunta ja Luodon-Öjanjärven hankeryhmä ovat esittäneet oman toimenpideohjelman laatimista valuma-alueelle.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 5 1.2 TOIMENPIDEOHJELMAN LAATIMINEN JA YHTEISTYÖ Toimenpideohjelman laatiminen on aloitettu vesien tilaongelmien määrittämisestä (kuva1). Tätä varten on kerätty vesien tilaa ja siihen vaikuttavia toimia koskevia tietoja. Vesien alustavan luokituksen ja asiantuntija-arvioinnin avulla on asetettu tilatavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi on ongelmakohteissa tarkasteltu erilaisia toimenpidevaihtoehtoja ja tehty toimenpide-ehdotukset. Keskeisimmät sidosryhmät ovat osallistuneet suunnitteluun ja merkittävistä kysymyksistä sidosryhmiä on kuultu laajemmin. Tunnistetaan alustavasti tarkasteltavat vedet. Tarvitaanko toimenpiteitä tilatavoitteen saavuttamiseksi? Ei tarvita Tilanne todetaan Tarvitaan Suunnitellaan toimenpiteitä Riittävätkö nykykäytännönmukaiset toimenpiteet? Riittävät Esitetään nykykäytännön mukaisia toimia Eivät riitä Muodostetaan toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Arvioidaan saavutetaanko niillä tilatavoite vuonna 2015? Saavutetaan Esitetään kustannuksien ja vaikutuksien kannalta parasta vaihtoehtoa Ei saavuteta Onko tilatavoitteen saavuttaminen mahdollista v. 2021 tai 2027? On Esitetään tavoitteen myöhentämistä Ei Selvitetään vähemmän vaativien tavoitteiden asettamista. Kuva 1. Kaaviokuva toimenpideohjelman laatimisesta.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 6 Kuva 2. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen keskeiset kysymykset (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2007). Vesien tilan tärkeimmät ongelmat on esitetty kesä-joulukuussa 2007 kuulutetussa keskeisten kysymysten asiakirjassa. Luodon-Öjanjärven valuma-alueella keskeisiä kysymyksiä ovat etenkin hajakuormitus, rakenteelliset muutokset, säännöstely ja happamien sulfaattimaiden aiheuttamat ajoittaiset ongelmat. Keskeiset kysymykset osa-alueittain näkyvät kuvassa 2. Keskeisistä kysymyksistä kuuluttamisen ja
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 7 lausuntopyyntöjen kautta saatu palaute on huomioitu tämän toimenpideohjelman laadinnassa. Myös työohjelman ja aikataulun palautteessa oli seikkoja, jotka on huomioitu toimenpideohjelman laadinnassa. Vesien tilan parantamiseen soveltuvia toimenpiteitä on etsitty portaittain etenevänä prosessina, jossa on tarkasteltu EU:n lainsäädäntöön perustuvat perustoimenpiteet, yleisesti käytössä olevat täydentävät toimenpiteet ja vaativammat täydentävät toimenpiteet. Suunnittelukohteisiin on muodostettu mahdollisuuksien mukaan vaihtoehdot ja tarkasteltu vaihtoehtojen kustannuksia, vaikutuksia vesien tilaan ja muita merkittäviä vaikutuksia. Vaihtoehtojen vertailun kautta on pyritty löytämään kustannuksiltaan kohtuullisimmat ja vaikutuksiltaan parhaimmat toimenpiteet. Kun vaihtoehtotarkastelun kautta ei ole kaikilta osin löydetty soveltuvia toimenpiteitä hyvän tilan saavuttamiseen vuonna 2015, on seuraavaksi tarkasteltu voidaanko hyvä tila saavuttaa seuraavalla 6 vuoden jaksolla. Jos tavoitteita ei saavuteta jatkoajankaan avulla, voidaan tarkastella vähemmän vaativia tavoitteita. Vaiheittainen eteneminen on päätynyt yhteenvetoon valuma-alueille ehdotettavista tavoitteista ja toimenpiteistä. Toimenpideohjelman laadinnassa on noudatettu mahdollisimman pitkälle osallistuvan suunnittelun periaatteita. Varsinainen vesienhoitosuunnitelma on laadittu suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisin menettelytavoin ja siihen sisältyy ns. ympäristöselostus. Lain periaatteiden mukainen vuorovaikutus on toteutunut toimenpideohjelmaa laadittaessa osallistumisena ja kuulemisena erilaisissa valintatilanteissa. Palaute ja sen huomioonottaminen toimenpideohjelman laadinnassa on kirjattu. Toimenpideohjelman laatimisen yhteydessä on syntynyt myös suuri osa vesienhoitosuunnitelman ympäristöselostukseen tarvittavasta aineistosta. Tämä toimenpideohjelman laadinnassa on hyödynnetty Kyrönjoen toimenpideohjelmaluonnosta ja siitä varsinkin Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman Watersketch-hankkeen osuutta, jonka avulla on tunnistettu kustannustehokkaita vesienhoitotoimenpiteitä. Tämän toimenpideohjelman laatimiseen on osallistunut keskeisesti Luodon-Öjanjärven hankkeen ohjausryhmä sekä Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen neuvottelukunnan työryhmä. Luodon-Öjanjärven hankkeen ohjausryhmässä on mukana Pietarsaaren, Kokkolan ja Uuudenkaarlepyyn kaupunkien, Luodon, Kruunupyyn ja Pedersören kuntien, UPM Kymmenen, Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksen, Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikön ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen edustajia. Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen työryhmässä on edustajia maakunnan liitoista, Österbottens svenska producentförbundista (ruotsinkielisen alueen maatalouden tuottajajärjestö), Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajien liitosta, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksesta, Pedersören ja Lappajärven kunnista, alueen kalastusalueista, vesivoimayhtiöistä, Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksestä ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta. Toimenpideohjelmien laatimista on ohjannut läntisen vesienhoitoalueen ohjausryhmä ja alueellinen vesienhoidon yhteistyöryhmä. Läntisen vesienhoitoalueen ohjausryhmä muodostuu alueen ympäristökeskusten ja kalatalousviranomaisten edustajista. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon yhteistyöryhmään kuuluu runsaat 30 järjestöjen, viranomaisten, kuntien sekä elinkeinojen edustajaa. Toimenpideohjelmien laatimisen vaiheita on esitetty myös näiden ryhmien kokouksissa. Vesienhoidon yhteistyöryhmä on suositellut toimenpideohjelmien laatimista jokineuvottelukuntien jaon perusteella ja jokikohtaisten neuvottelukuntien ja työryhmien osallistumista toimenpideohjelmien laadintaan.
Valuma-alue, km 2 Joen pituus, km Pelto-% Turvemaa-% Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 8 1.3 TARKASTELTAVAT VEDET Vesistöalueet on vuonna 2007 jaettu vesimuodostumiin niin, että tarkasteluun on otettu kaikki yli 100 km 2 :n valuma-alueen joet, kaikki yli 5 km 2 :n järvet ja muuten alueellisesti merkittävät järvet. Luodon- Öjanjärven valuma-alueella on 12 tällaista jokimuodostumaa ja viisi yli 5 km 2 :n järveä. Tässä toimenpideohjelmassa käsitellään vesimuodostumia seuraavasti ryhmitettynä: o Luodon-Öjanjärvi (Luodonjärvi, Öjanjärvi) o Ähtävänjoen virtavedet (Ähtävänjoki, Välijoki, Kurejoki, Kuninkaanjoki, Levijoki, Vimpelinjoki ja Poikkijoki) o Lappajärvi, Evijärvi ja Alajärvi o Purmonjoen ja Kovjoen valuma-alue (Purmonjoki, Norijoki sekä Kovjoki) o Kruunupyynjoen valuma-alue (Kruunupyynjoki ja Porasenjoki) Alueet on esitetty kuvassa 3 ja perustietoja alueista on taulukossa 1. Valuma-alueensa osana käsitellään seuraavat kokonaisuudet: o Muut järvet (pinta-ala alle 5 km 2 ) o Jokien latvapurot (valuma-alue alle 100 km 2 ) Taulukko 1. Perustietoja Luodon-Öjanjärven valuma-alueen virtaavista vesistä (Sh= Suuri humusjoki, Kt =Keskisuuri humusjoki). Virtaamat Tyyppi Keskiv. M 3 /s Yliv. M 3 /s Aliv. M 3 /s Ähtävänjoki 2054 120 19 20 15 69 3 St -Välijoki 68 15 St -Kurejoki 316 19 Kt -Kuninkaanjoki 268 23 Kt -Vimpelinjoki 378 27 Kt -Poikkijoki 120 22 Kt - Levijoki 122 9 Kt Purmonjoki 864 60 18 26 7 60 0.8 Kt -Norijoki 317 45 Kt Kruunupyynjoki 788 63 14 34 6 70 0.5 Kt -Poraasenjoki 239 66 Kt Kovjoki 293 42 14 26 2 20 0.1 Kt Perustietoja alueen virtavesistä on koottu taulukkoon 1 ja järvistä taulukkoon 2a. Taulukkoon on otettu mukaan kaikki yli 100 ha:n järvet, mutta valuma-alueella on myös muita järviä, jotka voivat vaatia toimenpiteitä. Esimerkkeinä voidaan mainita Saarijärvi Kortesjärvellä Purmonjoen valuma-alueella ja Stipiksjön Pedersöressä Kovjoen valuma-alueella.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 9 Kuva 3. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen vesimuodostumat ja niiden ryhmittely (Hertta-rekisteri, 2009).
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 10 Taulukko 2a. Perustietoja Luodon-Öjanjärven valuma-alueen merkittävistä järvistä. (* Säännöstelty järvi Sh Suuri humusjärvi; Mh Matala humusjärvi; Mrh Matala runsashumuksinen järvi; Rh Runsashumuksinen järvi ja Vh Vähähumuksinen järvi). Suurin pinta- Tilavuus Keski- Järvi Kunta ala, ha milj. m 3 Max syv. m Tyyppi syvyys, m Luodonjärvi * Luoto ym. 7300 200 11 2.6 Mth Öjanjärvi * Kokkola ym. 1200 27 9 1.6 Mth Lappajärvi * Lappajärvi ym. 14500 1077 38 7.4 Sh Evijärvi * Evijärvi 2800 47.5 3.5 1.7 Mh Alajärvi * Alajärvi 1100 13 8 1.2 Mth Purmonjärvi Kortesjärvi 390 4.6 3.8 1,3 Rh Kerttuanjärvi * Evijärvi 389 Mrh Räyringinjärvi Veteli 384 Mh Iso-Räyrinki Lehtimäki 338 Mrh Sääksjärvi * Vimpeli 330 4,9 2.8 1.5 Mrh Palojärvi Kortesjärvi 210 Mrh Narssjön Pedersöre 197 Mrh Iirunjärvi Alajärvi 187 13.0 3.0 Mh Haapajärvi Evijärvi 180 Mrh Rekijärvi Kruunupyy 177 Rh Kaartunen Alajärvi 142 5.0 Vh Heimsjön Kruunupyy 135 Mh Ojajärvi Alajärvi 131 Mh Peckassjön * Kruunupyy 113 Rh Huvudsjön Pedersöre 112 Mrh Porasjärvi Perho 110 Mrh Alueen selvästi suurin järvi on Lappajärvi Ähtävänjoen valuma-alueella. Peckassjön on suurin Kruunupyynjoen säännöstellyistä järvistä. Muita järviä, joita säännöstellään samalla säännöstelypadolla, ovat Djupsjön, Tvärasjön, Sandvikssjön, Långvekasjön, Petossjön ja Svartsjön. Näiden säännösteltyjen järvien yhteinen pinta-ala on 246 ha. Tässä toimenpideohjelmassa huomioidaan alueen pohjavesialueet erityisesti siltä osin kuin ne vaikuttavat pintavesiin. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialueista on laadittu erillinen toimenpideohjelma. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen pohjavesialueet on esitetty kuvassa 4. Toimenpideohjelmassa tarkasteltavien vesien valinnasta keskusteltiin Ähtävänjoen, Purmon-joen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen neuvottelukunnan työryhmässä ja Luodon-Öjanjärven hankeryhmässä syksyllä 2007.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 11 Kuva 4. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen pohjavesialueet (POVET-rekisteri, 2008).
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 12 2. VESIENHOITOON LIITTYVÄT OHJELMAT JA SUUNNITELMAT 2.1 KANSAINVÄLISET JA KANSALLISET OHJELMAT Suomen vesiensuojelua ja hoitoa ohjaavat useat kansainväliset sopimukset sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla laaditut ohjelmat ja suunnitelmat. Kansainvälisesti sovittuihin tavoitteisiin pyritään toteuttamalla kansallisia ja alueellisia ohjelmia ja suunnitelmia. Vesiensuojelun valtakunnalliset tavoitteet on määritetty ja tavoiteohjelmia on laadittu jo 1960-luvulta lähtien. Vesiensuojelun tavoite ohjelma vuoteen 2005, joka valtioneuvosto hyväksyi vuonna 1998, painottui rehevöitymisen torjuntaan. Vesiensuojelun periaatepäätös sisälsi yleisiä ja kuormittajakohtaisia tavoitteita vesien rehevöitymistä aiheuttavien ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja pohjavesien suojelun tehostamiseksi. Tavoitteena oli vähentää esimerkiksi maa- ja metsätalouden ja asutuksen fosforikuormitusta 1990-luvun alun tilanteesta vuoteen 2005 mennessä seuraavasti: - maatalous 3000 t/a 1500 t/a (vähennystavoite 50 %) - metsätalous 340 t/a 170 t/a (vähennystavoite 50 %) - turvetuotanto 50 t/a 35 t/a (vähennystavoite 30 %) - yhdyskunnat 270 t/a 170 t/a (vähennystavoite 35 %) - haja-asutus 415 t/a 300 t/a (vähennystavoite 35 %) Tavoiteohjelmassa oli tavoitteita myös valtakunnalliselle typpikuormituksen vähentämiselle: - maatalous 30000 t/a 15000 t/a (vähennystavoite 50 %) - metsätalous 3330 t/a 1670 t/a (vähennystavoite 50 %) - turvetuotanto 1100 t/a 750 t/a (vähennystavoite 30 %) - yhdyskunnat 14500 t/a 12500 t/a (vähennystavoite 15 %) Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet saavutettiin vuoteen 2005 mennessä osittain. Esimerkiksi Kyrönjoen valuma-alueella vain yhdyskuntien jätevesien osalta kuormitusvähenemä oli tavoitteiden mukaista. Vaikka metsätalouden vesiensuojeluhankkeita on alueella toteutunut poikkeuksellinen paljon, niin 50 % vähenemään ei päästy. Tavoitteiden mukaisia vähenemiä ei onnistuttu saavuttamaan myöskään maatalouden ja haja-asutuksen osalta. Vuonna 2002 valtionneuvosto hyväksyi Suomen Itämeren suojeluohjelman. Ohjelman päätavoitteet ovat: o Rehevöitymisen torjunta o Vaarallisten aineiden aiheuttamien riskien vähentäminen o Itämeren käytön aiheuttamien haittojen vähentäminen o Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen o Ympäristötietoisuuden lisääminen o Tutkimus ja seuranta Itämeren suojeluohjelman toteutumisen edistämiseksi ympäristöministeriö hyväksyi vuonna 2005 Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelman. Vesiensuojelun tavoitteita vuoteen 2005, Suomen Itämeren suojeluohjelmaa sekä näitä koskevien toimenpideohjelmien toimia toteutetaan edelleen siltä osin, kun tavoitteita ei ole saavutettu. Vuonna 2006 valtioneuvostossa hyväksytty vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 (23.11.2006) jatkaa aiempaa vesiensuojelupolitiikkaa ja painopisteenä on edelleen vesistöjen ravinnekuormituksen vähentäminen. Vesiensuojelun suuntaviivoilla määritellään vesiensuojelun tarpeet ja tavoitteet valta-
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 13 kunnallisella tasolla. Vesiensuojelun suuntaviivat tukevat alueellista vesienhoidon suunnittelua. Vesiensuojelun suuntaviivoissa on tarkasteltu eri toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksia suhteessa vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisiin yleistavoitteisiin. Vesiensuojelun suuntaviivojen mukaan keskeisiä vesiensuojeluun ja -hoitoon liittyviä toimia vuoteen 2015 mennessä ovat mm.: o Rehevöittävän kuormituksen vähentäminen o Haitallisista aineista aiheutuvan kuormituksen vähentäminen o Vesistöjen kunnostus sekä rakentamis- ja säännöstelyhaittojen vähentäminen o Pohjavesien suojelu o Vesiluonnon suojelu ja vesien monimuotoisuuden turvaaminen Maatalouden ympäristötuki on osa Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013. Ohjelma on Manner-Suomen osalta hyväksytty valtioneuvostossa vuonna 2006 ja EU:n komissiossa vuonna 2007. Ohjelman yksi painopistealue on maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa. Myös uudella kaudella ympäristötuki jakautuu perustoimenpiteisiin, lisätoimenpiteisiin ja erityistukisopimuksiin. Ohjelman ensisijainen vesistöihin vaikuttava tavoite on vähentää maataloudesta maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa ympäristökuormitusta ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien käyttöä edistämällä. Lisäksi edistää maa- ja metsätalousmaalla tuotettavalla uusiutuvalla bioenergialla kasvihuonekaasujen vähentämistä sekä maaperän orgaanisen aineen ja hiilinieluvaikutuksen säilymistä. Toimintalinjalla käytettävästä yhteisön rahoitusosuudesta kohdennetaan vähintään 50 % luonnonhaittakorvauksiin ja vähintään 40 % maatalouden ympäristötukeen. Maatalouden ympäristötukijärjestelmässä korostetaan pinta- ja pohjavesiin kohdistuvien päästöjen vähentämistä. Vesiensuojelun kannalta keskeisiä toimenpiteitä ovat mm.: o Kasvipeitteinen kesanto (perustoimenpide) o Peltokasvien lannoitus ja kalkitus (perustoimenpide) o Pientareet ja suojakaistat (perustoimenpide) o Vähennetty lannoitus (lisätoimenpide) o Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasville (lisätoimenpide) o Lannan levitys kasvukaudella (lisätoimenpide) o Ravinnetaseet (lisätoimenpide) o Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito (erityistuki) o Monivaikutteisen kosteikon hoito (erityistuki) o Säätösalaojitus, säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys (erityistuki) o Pohjavesialueiden peltoviljely (erityistuki) Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut myös vesivarastrategian ja luonnonvarastrategian. Vesivarastrategiassa linjataan vesivarojen käytön, vesihuoltopalveluiden ja vesistörakentamisen periaatteita. Yksi visio on, että vesivarojen käyttö on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Tulvasuojelun merkittävyyttä painotetaan mm. turvallisuussyistä. Luonnonvarastrategian perusperiaate on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ja tavoitteena ihmisen ja luonnon hyvinvointi. Kalatalouden osalta on laadittu sekä elinkeinokalatalouden että vapaa-ajankalastuksen strategiat. Molempien strategioiden tavoite on kalavarojen hyödyntäminen kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 14 2.2 ALUEELLISET SUUNNITELMAT Länsi-Suomen ympäristöstrategiassa 2007 2013 linjataan Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen keskeiset hyvän ympäristön vaalimisen liittyvät tulevaisuuden haasteet ja esitetään keinot haasteisiin vastaamiseksi. Strategiassa esitetty visio vuoteen 2030 on, että alue olisi kestävän kehityksen esimerkkialuetta. Vesien tilan osalta tämä tarkoittaa, että Länsi-Suomi on edelläkävijä kestävän kehityksen mukaisessa vesienhoidossa ja alueen vedet ovat hyvässä tilassa. Vesien tilan vaalimisen tavoitteita ovat: o Vesien ekologien tila paranee: Panostetaan vesistöjen ekologista tilaa parantaviin hankkeisiin. Ravinne-, kiintoaine- ja happamuuskuormitusta vähennetään sekä lisätään happamuushaittojen torjuntaan liittyvää tutkimusta ja kehittämistoimintaa. o Pohjavesien tila säilyy hyvänä: Pohjavesialueiden riskikohteet kartoitetaan ja toteutetaan tarvittavat suojelutoimet sekä pohjavesien suojelu ja käyttö yhteen sovitetaan. o Vesien monikäyttö on kestävän kehityksen mukaista ja vesistöihin liittyvä ympäristötietoisuus ja vastuullisuus lisääntyvät: puhtaan veden saanti turvataan, luontomatkailua edistetään suunnitelmallisesti, vesienhoidon neuvontaan ja tiedottamiseen panostetaan ja jokineuvottelukuntien aktiivinen toiminta jatkuu. Luodon-Öjanjärven valuma-alue ulottuu Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin. Maakuntien keskeiset suunnitteluasiakirjat ovat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavat strategiset linjaukset. Maakuntaohjelmat ovat maakuntasuunnitelmia toteuttava suunnitteluasiakirja, joka sisältää maakunnan keskeiset hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntakaava on ylin kaavamuoto, joka ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käytön suunnittelua. Yksi Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman tavoite on toteuttaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristöstrategiaa. Tästä on johdettu maakuntasuunnitelman tavoite, jonka mukaan alueesta tulee muodostua kestävän tulevaisuusajattelun eurooppalainen esimerkkialue. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007 2010 toimintalinjassa "Asuinympäristön ja hyvinvoinnin kehittäminen" otetaan kantaa tulvariskien hallintaan ja vesien tilan parantamiseen. Vesien tilaa tulee parantaa edelleen vesistöalueittaisten toimintaohjelmien avulla sekä vähentämällä haja-asutuksen, maatalouden, turkistalouden ja turvetuotannon suoria päästöjä. Ilmastonmuutoksesta johtuvien kasvavien tulvariskien hallintaa tulee tehostaa. Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007 2010 kehittämistavoitteissa ennakoidaan, että ympäristön tila ja sen alueelliset erityispiirteet tulevat korostumaan tällä ohjelmakaudella. Pohjanmaan kehittämisessä otetaan huomioon alueen erityispiirteet, kuten maan kohoaminen, tulvat sekä maa- ja metsätalouden aiheuttama vesistökuormitus, erityisesti ns. happamat sulfaattimaat. Bioenergian kehittäminen, tuotantoon ja käyttöön, on yksi maakunnan keskeisimmistä kehittämiskokonaisuuksista. Toimintalinjassa "Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen" käsitellään vesistöjen tilan parantamista. Erityistavoitteina esitetään mm. tulvasuojeluun liittyvää tietämyksen ja resurssien hyödyntämisen tehostamista, pohjavesien suojelusuunnitelman laatimista ja sulfaattimaiden kartoittamista. Tavoitteena on sulfaattimaiden aiheuttamien riskien ja haittojen arviointi sekä toimenpidesuunnitelman laatiminen. Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman yhtenä kehityksen tavoitteena on maakunnan hyvän elinympäristön säilyminen. Tähän pyritään luonnon ja kulttuuriperinnön hoidolla sekä luonnonvarojen kestävällä käytöllä. Ympäristön hoito ja korkea laatu ovat koko maakunnan ominaispiirteitä. Vesien luonnontaloudellista tilaa parannetaan: vesistöjen ja niiden valuma-alueiden käytössä (etenkin maa- ja metsätaloudessa) noudatetaan ekologisia periaatteita, vesistöihin ja pohjavesiin tulevaa kuormitusta vähennetään merkittävästi ja vesistöjen toimivuutta ja monimuotoisuutta parannetaan kunnostuksella. Tulvasuojelurakenteet pidetään kunnossa, ja muita painopisteitä ovat asutusalueiden tulvasuojelu, varautuminen suurtulviin vesistöhankkeiden ympäristöhaittojen vähentäminen, säännöstelyjen tarkistaminen ja vesistöjen kunnostaminen.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 15 Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007 2010 toimintalinjassa "Infrastruktuuri ja ympäristö" pidetään tärkeänä tuulivoiman ja turvetuotannon edistämistä, pohjaveden ja kiviaineshuollon yhteensovittamista (Poski-projektin aloittamista), vesihuollon kehittämistä (Lestijokilaakson jätevesiviemäri) ja Lestijoen alaosan tulvasuojelua. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2006 2010 tuo varsin näkyvästi esiin vesipuitedirektiivin merkityksen metsätaloudelle ja vesiluonnon suojeluun liittyviä tavoitteita ovat: o Turvata metsätalouden osalta vesien ja pohjavesien hyvä laatu ja ekologinen tila o Metsätalouden vesiensuojelun laadun kehittäminen valuma-aluetarkasteluna o Osallistuminen vesipolitiikan puitedirektiivin valmisteluun ja täytäntöönpanoon Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella ohjelmakauden tavoitteena on kunnostusojittaa 12 000 ha/v ja hakkuukertymätavoitteena on 4,2 milj. m 3. Vesiensuojelun toimenpiteitä ovat mm. korkeatasoisten vesiensuojelusuunnitelmien laatiminen kunnostusojituksissa, vesiensuojelukoulutus ja vesiensuojeluhankkeiden toteuttaminen metsäluonnon hoitohankkeina. Rannikon metsäkeskuksen alueella metsätalouden visio on, että metsää hoidetaan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ottaen huomioon myös vesiensuojeluun liittyvät tekijät. Tavoitteena on, että vesistökuormitus vähenee. Ohjelmakauden 2006 2010 Pohjanmaan alueen tavoitteena on kunnostusojittaa 3 000 ha/v ja hakkuukertymätavoitteena on 1,4 milj. m 3. Pohjanmaan TE-keskuksen laatima vapaa-ajan kalatalouden kehittämisohjelma ja kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat ovat ohjelmia, joilla pyritään edistämään kalastettavan kalaston tilaa. Kalastoon vaikuttavat toimenpiteet vaikuttavat luonnollisesti myös vesien yleistilaan myönteisesti. Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksikön toimialue kattaa kolme maakuntaa Pohjanmaa, Keski- Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, ja näin ollen myös Luodon-Öjan-järven valuma-alueen. Kalastusalueita alueella on kolme: Norra Svenska fiskeområdet, Evijärven-Kortesjärven kalastusalue ja Alajärven - Lappajärven- Vimpelin kalastusalue (Järviseudun kalastusalue). Pienempiä valuma-alueen osia sijaitsee myös Nykarleby Fiskeområdetin alueella, Perhonjoen kalastusalueella ja Ähtärinreitin kalastusalueella. Kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat koskevat kalastuksen järjestelyä, kalaston hoitoa ja vedenlaadun ja kalojen vaellusten turvaamista, kalanistutuksia ja kalataloudellisia kunnostuksia. 2.3 ÄHTÄVÄNJOEN, PURMONJOEN, KRUUNUPYYNJOEN JA KOVJOEN NEUVOTTELUKUNNAN TAVOITTEET Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen neuvottelukunnan tavoitteena on, että vesistöjä ja niiden valuma-alueella tehtäviä vesiin vaikuttavia toimenpiteitä käsitellään kokonaisuutena ja kiinteässä yhteistyössä jokilaakson kuntien, vesistön eri käyttäjäryhmien ja ympäristökeskuksen kanssa. Tarkoituksena on yhteensovittaa ja kehittää vesistöihin kohdistuvia elinkeinoelämän, asumisen ja ympäristön tarpeita neuvottelukunnan toiminta-alueella. Neuvottelukunnan toiminta-alue on vuonna 2006 laajennettu koko Luodon-Öjanjärven valuma-aluetta koskevaksi ja neuvottelukunnan nimi on laajennuksen jälkeen Ähtävän-, Purmon-, Kruunupyyn- ja Kovjoen neuvottelukunta. Neuvottelukunta on perustanut myös oman rahaston. Neuvottelukunnan tehtäviksi on sovittu seuraavaa: o jokilaaksojen vesistöihin, vesialueisiin ja vesiin kohdistuvien tarpeiden, tavoitteiden, epäkohtien ja mahdollisuuksien kartoittaminen ja esiintuominen o tutkimus- ja suunnittelutehtävien käynnistäminen, ohjaaminen ja seuraaminen, valmistuneiden tutkimusten ja suunnitelmien käsittely ja seuranta, sekä tarpeellisten ratkaisujen aikaansaaminen o vesistön käytön ja siihen kohdistuvien toimenpiteiden seuraaminen
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 16 o edistää vesienhoitoa toimimalla vuorovaikutuksessa vesipuitedirektiivin mukaisen yhteistyöryhmän kanssa Ähtävänjoen neuvottelukunta asetti 1990-luvun alussa vesiensuojelutavoitteiksi, että vesistön tilaa tulee parantaa niin, että erityisesti raakavedenotto, kalastus ja ravustus sekä jokihelmisimpukan elinolosuhteita voidaan turvata. Keinoiksi kirjattiin ulkoisen vesistökuormituksen vähentäminen, säännöstelykäytännön kehittäminen, kalataloudellinen kunnostus sekä vesistön kunnostus ja hoito. Neuvottelukunta on edistänyt tavoitteiden saavuttamista tukemalla Ähtävänjokirahaston kautta hankkeita, joiden päämääränä on parantaa vesistöjen tilaa. Rahasto on mm. tukenut alueen merkittäviä vesiensuojeluhankkeita: Lappajärvi Life, Ympäristöystävällinen Järviseutu, Kruunupyynjoen kokonaissuunnittelu ja Luodon-Öjanjärven laadukas ympäristö. Näiden hankkeiden yhteydessä on alueelle laadittu seuraavat vesiensuojelua edistävät yleissuunnitelmat: o Lappajärven suojavyöhykesuunnitelma o Kurejoen suojavyöhyke- ja maisemasuunnitelma o Evijärven ja Kerttuanjärven suojavyöhykesuunnitelma o Uppdatering av skyddszonsplanen för Esse å (Ähtävänjoen suojavyöhykesuunnitelma ja sen päivitys) o Översiktsplan för skyddszoner i Purmo ås vattendragsområde (Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Purmonjoen vesistöalueelle) o Järviseudun kosteikkokartoitus o Kruunupyynjoen vesiensuojelusuunnitelma Hankkeet ovat myös laatineet erilliset vesienhoidon suositukset Järviseudulle (liite 1) ja Luodon- Öjanjärvelle (liite 2) sekä Maaperän happamuuden torjuntaan (liite 3) 2.4 VESISTÖRAKENTEISIIN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Ähtävänjoen vesistöalueella on yhteensä yhdeksän voimalaitosta (taulukko 3), joista seitsemän on Ähtävänjoen pääuomassa, yksi Välijoessa ja yksi Kurejoesssa. Voimalaitokset on pääosin rakennettu 1930- ja 1960- luvulla. Ähtävänjoen suuria järviä (Lappajärvi, Alajärvi ja Evijärvi) säännöstellään. Lappajärven säännöstely ja Ähtävänjoen tulvasuojelu perustuu 1954 annettuun toisen vesistötoimikunnan päätökseen, jota ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 1960. Säännöstelylupa on muutettu useaan otteeseen ja nykyään voimassa oleva lupa on vuodelta 1991. Alueella ei ole suunnitteilla säännöstelyn muutosta. Ähtävänjoella on toteutettu lauttaussäännön kumoaminen ja kalataloudellinen kunnostus. Hankkeen yhteydessä on kunnostettu 11 koskea. Ähtävänjoen ja Purmonjoen alaosalla ja jokisuistossa on tehty tulvariskin vähentämiseksi perkauksia vuosina 1993 1997. Vimpelinjokea on perattu viimeksi 1980-luvulla. Uusi suunnitelma "Vimpelinjoen tulvasuojelu ja kunnostussuunnitelma" on saanut lainvoimaisen luvan ja hanke toteutetaan lähivuosina, mikäli rahoitus järjestyy. Kruunupyynjoen alaosan perkaus valmistui vuonna 1964 ja yläosan perkaus Sääksjärvelle asti saatettiin loppuun vuonna 1967. Kruunupyynjoen kokonaissuunnittelun (Känsälä & Björkgård 2002: Helhetsplan för Kronoby å) yhteydessä on sovittu lukuisista toimenpiteistä, joilla vähennetään kesätulvien haittoja, kehitetään Djupsjön ym. järvien säännöstelyä, edistetään vesiensuojelua, vähennetään happamuushaittoja, kunnostetaan vesistöä kalataloudellisesti ja virkistyskäyttöä varten sekä edistetään kulttuurimaisemaan ja ulkoiluun liittyviä toimintoja. Kokonaissuunnitelman toteutus riippuu rahoituksesta.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 17 Räyringinjärven kunnostus suunnitellaan ja Vimpelissä sijaitseva Sääksjärvi on kunnostettu. Purmonjokea on perattu Överpurmosta Purmojärvelle. Perkaus suoritettiin vuosina 1955 1970 ja Norijokea on perattu vuosina 1971 1978. Purmonjoen keskiosan tulvasuojeluhanke on toteuttamisvaiheessa ja työ valmistunee vuonna 2008. Kovjoen alaosa on perattu vuosina 1968 1976, Kovjoen keskiosan 1973 1978 ja Kovjoen päähaara on perattu 1952 1957. Alueella ei ole tiedossa uusia perkaussuunnitelmia. Luodonjärvi muodostettiin vuonna 1961 ja Öjanjärvi vuonna 1969. Ensimmäisen lupapäätöksen mukaan järviä säännösteltiin yhdessä ja järvien vedenpinta seurasi meriveden pintaa. Säännöstelyä muutettiin 1998. Uudessa säännöstelyluvassa järvien vedenpinta on pidettävä mahdollisimman tarkasti tasolla N60 + 0,10 0,20 ja järvien veden pinta ei enää ole sidottu merivedenpinnan vaihteluihin. Alueella ei ole suunnitteilla säännöstelyn muutosta, mutta kalojen vaellusmahdollisuuksia ja veneväyliä pyritään parantamaan.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 18 3. ILMASTON MUUTOS JA MUUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUU- TOKSET 3.1 ILMASTONMUUTOKSEN JA HYDROLOGISTEN ÄÄRIOLOSUHTEIDEN VAIKUTUS Vuoteen 2015 ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät vielä tule olemaan merkityksellisiä. Jaksolla 2010 2030 ilmaston muutokset näkyvät lämpötilojen ja sademäärien lisäyksinä, mutta vaihtelu pysyy nykyisten luontaisten muutosten kaltaisena. Jaksolla 2030 2100 muutokset tulevat selvemmiksi ja varsinkin talvilämpötilat ja talven sademäärät nousevat. Sen sijaan kesän sademäärät voivat jopa vähetä. Ääriolojen toistuvuus ja yllätyksellisyys voi heikentää herkkien vesiluontotyyppien, kuten pienvesien, ekologista tilaa. Lumi voi sulaa monta kertaa talven aikana ja talvitulvia esiintyy nykyistä useammin. Jäätilanteen heikkeneminen voi heikentää joittenkin lajien menestymistä ja esiintymistä. Ravinteiden, happamuuden ja metallien huuhtoutuminen sekä eroosio lisääntyvät. Haihdunta kasvaa kesäkaudella ja se voi johtaa kasteluveden käytön lisääntymiseen ja siten virtaamien vähentymiseen. Tulvien hyvinkin yllätyksellinen leviäminen laajemmalle alueelle voi aiheuttaa riskitilanteita. Riskikohteita voivat olla esim. veden- ja jätevedenkäsittelylaitokset ja kaatopaikat. Laajenevat tulvavaaraalueet ja muut lisääntyvät ääri-ilmiöt asettavat erityisvaatimuksia alueidenkäytön suunnitteluun, eri toimintojen sijainnin ohjaukseen ja ennen kaikkea riskienhallintaan. Ilmastonmuutoksen oletetaan aiheuttavan Luodon-Öjanjärven vesistöalueelle ongelmia säännösteltävyyden suhteen. 3.2 MAATALOUDEN MUUTOS Maatilojen keskikoko kasvaa edelleen vuoteen 2015. Kotieläintilojen ja turkistarhojen määrä vähenee, mutta niiden koko kasvaa ja tuotanto keskittyy. Merkillepantavaa on suurten kotieläintilojen kuten yli 100 lypsylehmän, yli 200 lihanaudan tai yli 1 500 lihasian kokoisten tuotantoyksiköiden yleistyminen. Elintarviketeollisuus erikoistuu ja keskittyy edelleen. Kotieläintuotannon ja turkistarhojen keskittymisen seurauksena voi syntyä tilanteita, jolloin lannan levitysalaa joudutaan hakemaan kauempaakin. Lannan käytön tehostaminen ja hyödyntäminen edellyttää myös uusia teknologisia ja logistisia ratkaisuja. Maatalouden ympäristötuki ohjaa maataloutta edelleen ympäristömyönteisempään suuntaan toimikaudella 2007 2013. Ympäristötuki vaikuttaa oleellisesti suojavyöhykkeiden perustamiseen, kosteikkojen rakentamiseen, säätösalaojitukseen ja luomutuotantoon. Siirtyminen suorakylvöön vähentää eroosiota, mutta johtaa kasvinsuojeluaineiden käytön kasvuun. 3.3 METSÄTALOUDEN MUUTOS Metsätalouselinkeinossa hakkuiden painopiste on siirtymässä uudistushakkuista kasvatushakkuisiin, mikä pienentää hakkuista huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Metsäsertifioinnin myötä hakkuissa jätetään vesistöjen varteen suojavyöhykkeet. Ilmastomuutoksen myötä energiapuun korjuumäärä on kasvamassa. Hakkuutähteiden korjuu pienentää hakkuun ravinnehuuhtoumia, mutta toisaalta lisääntyvä kantojen nosto kasvattaa eroosioriskiä ja saattaa lisätä kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumia. Suometsien hoito on Pohjanmaalla metsätaloudessa keskeistä. Kunnostusojitusten määrä pysyy viime vuosien tasolla, mutta mahdollisuudet panostaa vesiensuojeluun paranevat, kun uudistettu Metsätalouden rahoituslaki astuu voimaan 1.1.2009. Tällöin voidaan kunnostusojitusten vesiensuojeluvarusteet korvata kokonaan valtion varoin. Metsätalouden toimenpiteissä käytetään parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa ja metsätalouden vesistövaikutuksia voidaan pienentää toteuttamalla vesiensuojelua tehostavia luonnonhoitohankkeita. Toimenpiteiden painopiste on jokien latvaosilla, missä metsätalousmaan osuus valuma-alueesta on suuri. 3.4 ASUTUKSEN MUUTOS Vuoteen 2015 mennessä Luodon-Öjanjärven valuma-alueen asutuksessa ei todennäköisesti tule tapahtumaan merkittäviä muutoksia. Alueen kunnat ovat arvioineet asukasmäärän kasvavan hieman. Asutus
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 19 tulee osittain keskittymään kaupunkeihin ja kuntakeskuksiin. Energian hinnan nousu saattaa kiihdyttää muutosta, koska entistä voimakkaammin pyritään eheyttämään yhdyskuntarakennetta ja sijoittamaan asunnot, palvelut ja työpaikat lähelle toisiaan. Alueen kuntarakenne tulee muuttumaan merkittävästi, kun useat alueen kunnat tulevat yhdistymään vuoteen 2015 mennessä. 3.5 MUUT MUUTOKSET Luodon-Öjanjärven valuma-alueella on vireillä ainakin yksi suunnitelma joka voi oleellisesti muuttaa vesistöalueen morfologisia ja hydrologisia erityispiirteitä vuoden 2015 mennessä. Tämä hanke on Djupsjön ym. järvien säännöstelyn muutos Kruunupyynjoella. Vanhoja turvetuotantoalueita poistuu käytöstä vuoteen 2015 mennessä, ja niiden tilalle otetaan todennäköisesti käyttöön uusia alueita. Käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden määrä on arviolta noin 1 500ha.
1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 kok N / tot N (ug/l) kok P / tot P (ug/l) virtaama / flöde (m 3 /s) Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 20 4. VESIENHOIDON NYKYTILA 4.1 KUORMITTAVA JA MUUTTAVA TOIMINTA 4.1.1 Ravinne- ja kiintoainekuormitus Luodon-Öjanjärveen virtaavien vesistöjen fosfori- ja typpipitoisuudet ovat melko korkeita. Myös kiintoainepitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Ähtävänjoella mitattujen virtaamien ja pitoisuuksien perusteella vuosien 1968 2006 keskimääräinen fosforivirtaama on noin 20 t P/a ja typpivirtaama 500 t N/a. Vuosien väliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Fosforipitoisuudet ovat viime vuosina olleet laskussa, mutta typpipitoisuuksissa on lievää nousua. Muitten jokien osalta vertailukelpoisella tavalla kerättyä tietoa ei löydy. Käytettävissä olevan aineiston perusteella fosforivirtaama Purmonjoessa on suuruusluokkaa 10 32 t/a ja Kruunupyynjoessa 9 30 t/a. Typpivirtaamat ovat vastaavasti 200 700 t/a Purmonjoessa ja 180 600 t/a Kruunupyynjoessa. 1400 200 1200 kokn / totn (µg/l) kokp / totp (µg/l) MQ m3/s 180 160 1000 140 800 120 100 600 80 400 60 200 40 20 0 0 vuosi / år Kuva 5. Ähtävänjoen ravinnepitoisuuden vuosikeskiarvot sekä keskivirtaamat vuosina 1968 2006 (HERTTA - rekisteri, 2008). Luodon-Öjanjärven ravinnekuormitus on pääosin peräisin peltoviljelystä. Fosforikuormituksesta peltoviljelyn osuus on VEPS-mallin mukaan 48,3 % ja typpikuormituksesta 40,5 % koko valuma-alueella.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 21 Eri jokien ja Lappajärven ravinnekuormitukset on esitetty kuvassa 6. Veps-mallin mukaiset arviot eivät ole tarkkoja, mutta antavat kuvan kuormituksen suuruusluokasta ja jakaumasta. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen jokien fosfori- (P) ja typpikuormituksen (N) jakauma (%) eri kuormituslähteille on esitetty taulukossa 2b. Karjatalouden kuormitus on yhdistetty maatalouteen. Taulukko 2b. Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen fosfori- ja typpikuormituksen jakauma (VEPS-mallin mukainen arvio). Ähtävänjoki Purmonjoki Kruunupyynjoki Kovjoki P % N% P % N% P % N% P % N% Maatalous 42,5 38,6 54,3 50,1 49,1 43,9 37,9 35,6 Metsätalous 3,0 2,1 3,1 2,2 3,7 2,5 2,8 2,3 Laskeuma 3,7 12,5 0,9 3,1 1,2 4,1 0,2 0,8 Luonnonhuuhtouma 20,0 29,9 20,3 31,2 22,3 32,7 18,0 32,0 Haja-asutus 11,5 3,9 7,7 2,4 8,7 2,9 4,2 1,7 Turkistarhaus 12,3 6,6 11,8 8,1 11,3 7,2 36,8 27,5 Pistekuormitus 1,0 4,2 0,7 0,9 1,0 2,8 Turvetuotanto 1,3 2,1 1,0 1,7 2,6 3,9 Kuvat 6. Ähtävänjoen keskiosan, Lappajärven valuma-alueen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen fosforikuormituksen jakauma (VEPS:in mukainen arvio, 2007). Ähtävänjoen keskiosan fosforikuormituksen jakauma (Yhteensä 5t/vuosi) Maatalous 47 22 Metsätalous 1 468 Laskeuma 1 926 Luonnonhuuhtouma Haja-asutus 218 445 841 143 234 Karjatalous Turkistuotanto Yhdyskunnat/kaatopaikat Turvetuotanto
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 22 Lappajärven valuma-alueen fosforikuormitus (25t/vuosi) 2579 226 460 MAATALOUS/JORDBRUK METSÄTALOUS/SKOGSBRUK 3098 897 11104 LASKEUMA/NEDFALL LUONNONHUUHT/NATURLIG AVRINNING HAJA-ASUTUS/GLESBEBYGGELSE KARJATALOUS/HUSDJURSSKÖTSEL TURKISTALOUS/PÄLSPRODUKTION 4679 PISTEKUORMITUS/PUNKTBELASTNING 1254 663 TURVETUOTUOTANTO/TORVTÄKT Purmonjoen fosforikuormituksen jakauma (yhteensä 19t/vuosi) 2 281 143 Maatalous Metsätalous 1378 1 498 9 109 Laskeuma Luonnonhuuhtouma Haja-asutus Karjatalous Turkistuotanto Yhdyskunnat/Kaatopaikat 3 924 173 607 Turvetuotanto
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 23 Kruunupyynjoen fosforikuormituksen jakauma (yhteensä 15t/vuosi) 1 724 14 141 398 Maatalous Metsätalous Laskeuma 951 1 319 6 526 Luonnonhuuhtouma Haja-asutus Karjatalous Turkistuotanto Yhdyskunnat/Kaatopaikat 3 393 189 570 Teollisuus Turvetuotanto Kovjoen fosforikuormituksen jakauma (yhteensä 7,5t/vuosi) Maatalous Metsätalous 2 768 2 502 Laskeuma Luonnonhuuhtouma Haja-asutus 344 313 1 353 216 14 Karjatalous Turkistuotanto 4.1.1.1 Pistekuormitus Yhdyskuntien jätevedet Luodonjärven-Öjanjärven valuma-alueella on yhdeksän taajaman jätevedenpuhdistamoa ja kuusi teollisuuslaitosta, joilla on ympäristölupa päästää jätevetensä vesistöön. Kuntien jäteveden puhdistamot käsittelevät 18 400 asukkaan jätevedet ja useiden suurehkojen teollisuuslaitosten jätevedet (avl. yhteensä 27 400 henkilöä). Alueella toiminut Terjärv Vatten och Avlopp on lopettanut lammikkopuhdistamonsa toiminnan vuonna 2006 ja Teerijärven jätevedet puhdistetaan nykyään Kaustisilla. Pistekuormitusta koskevat tiedot perustuvat VAHTI -rekisteriin tallennettuihin tarkkailutuloksiin. Alueen muut teollisuuslaitokset johtavat jätevetensä esikäsiteltynä kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin.
Asukasvastineluku (mitoitus) Lupapäätös Lupaehtojen tarkistus Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 24 Taulukko 3. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamojen keskeiset lupaehdot Luodon- Öjanjärven valuma-alueella vuoden 2009 alussa.( LSU= Länsi-Suomen ympäristökeskus, LSY= Länsi- Suomen ympäristölupavirasto, LSVO = Länsi-Suomen vesioikeus (nykyisin LSY), VYO=Vesiylioikeus, VYH = Vesi ja ympäristöhallitus KOVY= Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri (nykyisin LSU) VYO=Vesiylioikeus,VYH = Vesi ja ympäristöhallitus). LUPAEHDOT YHDYSKUNNAT BOD 7ATU Kok P COD Cr NH 4 -N Pit. teho Pit. teho Pit. teho Pit. teho Mg O 2 /l % mg/l % mg/l % mg/l % Soini LSU 1.2.2001 15 90 0.7 90 125 75 8.0 80 2007 Alajärvi LSY 8.10.2002 10 95 0.4 95 125 75 4.0 90 2010 Vimpeli LSU 8.5.2003 10 95 0.4 95 125 75 4.0 90 2012 Lappajärvi LSVO 1998, VYO 1998 10 95 0.5 95 Vireillä Evijärvi LSVO 27.2.1997 15 90 0.5 90 Vireillä Kruunupyy LSU 15.4.2003 10. 90 0.5 90 125 75 85 2013 Purmo VYH 21.5.1986 17.5 85 1.5 80 Vireillä Lillby KOVY 23.4.1992 25 85 1.5 85 Vireillä Kortesjätvi LSU 3.7.2003 15 90 0.5 90 125 75 80 2011 TEOLLISUUS Lupapäätös BOD määrä BOD teho Kok P määrä Kok P teho COD pitoisuus COD teho NH 4 -N määrä Kok N määrä Järviseudun Peruna Oy * 15.12.2005 LSU 1 t/a 0.1 t/a 9.0 t/a Evijärven Peruna LSU 2.2.2003 Oy VaHO 30.6.2004 2.1 t/a 0.2 t/a 12.5 t/a Mäkelä ALU (Pintakäsittely) LSU 1.7.2002 1.3 mg/l 90 % 125 mg/l 90 % Ab Terjärv Frys Oy LSU 2.3.2006 0.2 t/a 0,026 t/a 0,78t/a Etelä-Pohjanmaan LSU Minkinrehu 22.12.2005 1 kg/d 95 % 0,06 kg/d 95 % LSVEO Österbottens 9.12.2002 fiskodling VaHO 0,04 t/a 0,35 t/a 29.8.2003 * Toiminta loppunut vuonna 2008 Teollisuus Luodon - Öjanjärven valuma-alueen teollisuuslaitokset, jotka johtavat puhdistettuja jätevesiä vesistöön, sijaitsevat pääosin Ähtävänjoen valuma-alueella. Järviseudun Peruna Oy on johtanut jätevetensä Vimpelinjoen alaosaan, Evijärven Peruna Oy ja Österbottens Fiskodling johtavat jätevetensä Ähtävänjokeen ja Mäkelä Alu Oy Paaluomaan. Terjärv Frys Oy johtaa jätevetensä Kruunupyynjokeen ja Etelä- Pohjanmaan Minkinrehu Purmonjokeen. Turvetuotanto Luodon-Öjanjärven valuma-alueella oli vuoden 2008 lopulla toiminnassa 37 turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala oli 4 300 ha. Yksittäisen tuotantokentän keskimääräinen pinta-ala on noin 125 ha ja tuotantoalueiden koko vaihtelee välillä 35 ja 800 ha. (Länsi-Suomen ympäristökeskus). Voimassa oleva ympäristölupa oli vuoden 2008 lopussa yhteensä 38 turvetuotantoalueella (taulukko 4). Lisäksi vuoden 2009 alussa olivat lupakäsittelyssä seuraavat turvetuotantoalueet: Millespakanneva, Alajärvi (34,5 ha) Turvetuotantoalueiden ja muiden pistekuormittajien sijainti näkyy kuvasta 7a.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 25 Taulukko 4. Ympäristöluvan saaneet turvetuotantoalueet sijaintikunnittain Luodon-Öjanjärven valuma-alueella vuoden 2009 alussa (LSY=Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, VHO=Vaasan hallintooikeus, KHO=Korkein hallinto-oikeus). Kunta Alajärvi Evijärvi Lappajärvi Pedesrsöre Kortesjärvi Vimpeli Soini Tuotantoalue / tuottaja Tuotanto pinta-ala, ha Päätös Koppelonneva/ Mäkelä Yhtymä 43.6 LSVEO 16.12.1998 Taatinneva/ yksityinen 52 LSVEO 16.12.1998 Nassinneva,Rimpineva/ Perälän Turve Oy 28.12.1999 LSVEO 123 Kurvinneva /VAPO Oy 34.5 LSY 19.8.2004 Savonneva/ VAPO Oy 604 LSY 31.12.2007 Savonneva/ Savonnevan Turve 48 LSY 31.12.2007 Paskoneva/ VAPO oy 53.5 LSY 21.12.2008 Mutikanneva,/yksityinen 20 LSY 22.8.2008 Veteläsuo /yksityinen 42.3 LSY 2.12.2005 Jatkokäsittely Päätös annettu Pyymaanneva / VAPO Oy 181.9 LSY 3.6.2002 VHO 23.5.2003 Saapasneva / VAPO Oy 54 LSY 3.6.2002 VHO 23.5.2003 Porrasneva / VAPO Oy 282 LSY 3.3.2003 Iso Saapasneva/ VAPO Oy 68 LSY 3.6.2002 VHO 23.5.2003 Niivilänniitty/ Oy Alholmens Kraft Ab 62 LSY 19.4.2007 Saarenneva / Oy Alholmens Kraft Ab 65 LSY 6.7.2006 Heinämaanneva-Ränöinneva/ Oy Alholmens Kraft Ab 111,9 LSY 9.11.2006 Lamminneva / VAPO Oy 250 LSY 21.12.2007 Hirvineva/ Hajatek Oy 55,7 LSY 30.10.2003 VHO 24.5.2004 Västermossen, OyAlholmens Kraft Ab 86.8 LSY 26.5.2008 VHO 20.10.2009 Suolineva /Jorma Kiikan LSY 54.8 urakointi Ky 17.6.2002 Rajaneva-Salonneva/Mantelan LSY 138 Turve Ky 29.8.2000 VHO 10.4.2001 Salonneva 11 64 LSY 24.10.2008 Mosaneva-Paloneva, Mantelam Turve 45 LSY 15.4.2008 Kauhajärvenneva/A-R Turve Ky 145.1 LSY 7.12.2000 Paloneva /yksityinen 42,7 LSY 30.5.2007 Orminneva, Oy Alholmens Kraft Ab 79,5 LSY25.4.2008 Tervasneva / Mantelan Turve Ky 60,5 LSY 29.12.2006 Korpisalonneva /VAPO Oy 501,1 LSY 27.11.2001 7.12.2007 LSY Ruissaarenneva/ VAPO Oy 202,7 27.11.2001 7.12.2007 LSY Pälvineva/VAPO Oy 41,6 27.11.2001 7.12.2007 Lypsinneva/ VAPO Oy 43,3 LSY 31.12.2007 Heiniahonneva/ VAPO Oy 36,9 LSY 31.12.2007 Koirasuo (osa) Vapo Oy 114 31.12.2007 Naarasneva(osa) Vapo Oy 40 31.12.2008 Kuninkaansuo/ VAPO Oy 125 LSY 16.11.2006 VHO 12.9.2007 '
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 26 Kaatopaikat ja pilaantuneet maa-alueet Luodon-Öjanjärven valuma-alueella on yksi toimiva kaatopaikka: Millespakan Jätekeskus Alajärvellä. Lisäksi valuma-alueella on suljettuja kuntien kaatopaikkoja yhteensä 22 kpl ja yksi suljettu teollisuuden kaatopaikka. Suljetut kaatopaikat ovat osin jälkitarkkailussa, jossa seurataan ravinteita ja eräitä muitakin muuttujia (kuva 7a). Kuva 7a. Luodon- Öjanjärven valuma-alueen keskeiset pistekuormittajat (VAHTI rekisteri, 2008). Mahdollisia saastuneita maa-alueita Luodon-Öjanjärven valuma-alueella on 112 kpl, joista jatkoselvittelyjä ja mahdollisia kunnostustoimenpiteitä tarvitaan 9 kohteessa (kuva 7 b).
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 27 Kuva 7b. Luodon- Öjanjärven valuma-alueen mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet (MATTI - rekisteri, 2008). 4.1.1.2 Hajakuormitus Hajakuormitusta koskevat tiedot on laskettu Suomen ympäristökeskuksessa kehitetyllä VEPSarviointijärjestelmällä, jonka avulla voidaan arvioida vuositasolla (kg/ km 2 / a) kolmannen jakovaiheen vesistöalueiden ravinnekuormituksen suuruutta. VEPS arvioi erikseen maatalouden, metsätalouden,
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 28 luonnonhuuhtouman, laskeuman ja haja-asutuksen kuormituksen. VEPS-mallin mukaiset fosfori- ja typpihuuhtoumat on esitetty kuvissa 8a ja b. Myös kiintoainekuormitus ja eroosio on merkittävä ongelma Luodon-Öjanjärven valuma-alueella. Veden kyky irrottaa maahiukkasia maaperästä ilmenee kaikkialla, missä vesi pääsee kosketukseen paljaan maan kanssa. Eroosio on merkittävä ongelma viettävillä pelloilla, turvetuotannossa, metsätaloudessa ja vesistörakentamisessa. Eroosion irrottamiin maahiukkasiin on sitoutunut sekä ravinteita, metalleja että orgaanista ainetta. Eroosion voimakkuuden mittana voidaan pitää veden kiintoainepitoisuutta. Eroosion määrästä ei ole suoria mittauksia, mutta jokivesistöissä veden kiintoainepitoisuus on tulvien aikana jopa 100 300 mg/l ja kiintoaineen vuosiainevirtaama esim. Ähtävänjoessa vaihteli 2000-luvun alussa 1400 9600 t/a. Kiintoainehuuhtoumien määriin vaikuttaa pintavalunnan voimakkuuden lisäksi huippuvirtaamien ajankohta. Kiintoaineen kulkeuma on suuren pintavalunnan vuoksi huomattavasti suurempi sulan maan aikana kuin maan ollessa roudassa. Peltoviljely Luodon-Öjanjärven valuma-alueella on peltoa 58 200 ha, mikä on 14 % valuma-alueesta. Alueella viljellään pääasiassa nurmea säilörehuksi sekä ohraa, kauraa ja muuta rehuviljaa. Lappajärven valumaalueella myös peruna on hyvin tärkeä viljelykasvi. Eniten viljeltyjen lajien, heinän, kauran ja ohran hehtaarisadot vaihtelevat enimmäkseen välillä 3 000 4 000 kg/ ha. Keinolannoitteiden käyttö on vähentynyt voimakkaasti viimeisten 10 15 vuoden aikana. Etelä-Pohjanmaalla levitetään nykyisin keinolannoitteiden mukana typpeä noin 80 kg ja fosforia 11 kg hehtaarille, kun levitysmäärät olivat 1980-luvun lopussa 31 kg fosforia ja 120 kg typpeä hehtaaria kohti. Keinolannoitteiden lisäksi käytetään orgaanisia lannoitteita. Kotieläintalous ja turkistuotanto Maatalous perustuu pitkälle kehittyneeseen lihan- ja maidontuotantoon. Alueen kunnissa on 810 kotieläintilaa, joista 605 on maitotiloja. Turkistuotantoa harjoitetaan alueen kaikissa kunnissa, mutta varsinkin Pedersöressä, Kruunupyyssä, Kortesjärvellä, Vimpelissä, Evijärvellä ja Lappajärvellä. Valumaalueella on vajaat 250 turkistilaa, joista 75:llä on ympäristökeskuksen antama ympäristölupa eli niillä on yli 2000 minkin- tai hillerinemoa tai 600 ketun- tai supinemoa. Vuosittain valuma-alueella tuotetaan runsaat 240 000 minkinnahkaa ja 400 000 ketunnahkaa. Haja- ja loma-asutus Luodon-Öjanjärven valuma-alueella asuu noin 45 900 asukasta, joista 27500 eli 59 % kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella (taulukko 5). Haja-asutusta on eniten Alajärven kaupungissa ja Pedersören kunnassa. Loma-asuntoja on Luodon -Öjanjärven valuma-alueen kunnissa yhteensä noin 5200 kpl. Noin puolet loma-asunnoista on Lappajärven rannoilla.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 29 Taulukko 5. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen kuntien asukasmäärät viemäriverkostoon piirissä olevat asukkaat ja vesihuollonkehittämissuunnitelmien mukaan vuonna 2015 viemäriverkoston piirissä olevat asukkaat (Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat). Kunta Viemäriverkostoon liittyneet Viemäriverkostoon liittyneet Asukasmäärä vuonna 2004 vuonna 2015 v. 2004 asukkaat % asukkaat % Pedersöre 10241 5735 56 6349 62 Larsmo 4183 1631 39 3270 64 Alajärvi 9140 3839 42 4844 53 Kruunupyy 6809 2792 41 3677 54 Evijärvi 2990 1017 34 1435 48 Lappajärvi 3853 1117 29 1503 39 Vimpeli 3460 2353 68 2768 80 Soini 2717 679 25 815 30 Kortesjärvi 2500 725 29 925 37 Yhteensä 45893 18418 k.a 40,3 25 586 k.a.53 Metsätalouden toimenpiteet Luodon-Öjanjärven valuma-alueella on noin 230 000 ha metsä. Etelä-Pohjanmaalla tehdään vuosittain kunnostusojituksia yhteensä noin 13 000 ha alalla, joista noin 3000 ha ojitettiin Luodon-Öjanjärven valuma-alueen kunnissa. Ojitukset keskittyivät valuma-alueen yläosiin siten, että kaksi kolmasosaa ojituksista tehtiin siellä. Jatkossakin ojitusmäärät pysyvät kohtuullisen suurina. Uudistushakkuita tehdään Etelä-Pohjanmaalla noin 8000 ha:lla (laskeva suuntaus), josta Luodon-Öjanjärven valuma-alueella noin 1 500 ha ja kasvatushakkuita 21 000 ha:lla (nouseva suuntaus), josta noin 3 500 ha Luodon- Öjanjärven valuma-alueella. Lannoituksia tehtiin reilun 1 500 ha:n alalla. Rannikon metsäkeskuksen alueella Pohjanmaalla ojitetaan vuosittain noin 2600 ha, josta 400 600 ha Luodon-Öjanjärven valumaalueella. Uudistushakkuita tehdään Pohjanmaalla 4600 ha, josta noin 400 ha Luodon-Öjanjärven valuma-alueella. Metsätalouden toimenpiteistä aiheutuu ravinnekuormituksen lisäksi myös kiintoainekuormitusta sekä ojitusten myötä happamuusongelmia.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 30 Kuva 8a. Arvio Luodon-Öjanjärven valuma-alueelta tulevasta ihmisen aiheuttamasta fosforikuormasta (VEPS- malli ja VAHTI- rekisteri, 2007).
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 31 Kuva 8b. Arvio Luodon-Öjanjärven valuma-alueelta tulevasta ihmisen aiheuttamasta typpikuormasta (VEPS- malli ja VAHTI- rekisteri, 2007).
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 32 4.1.2 Maaperästä tuleva happamuus Luodon-Öjanjärven valuma-alueella sulfaattimaat sijaitsevat pääosin korkeuskäyrän 60 m alapuolella. Kuvassa 9 on esitetty Luodon-Öjanjärven valuma-alueen potentiaaliset sulfaattimaat. Kuva 9. Mahdolliset sulfaattimaa-alueet Luodon-Öjanjärven valuma-alueella korkeustietojen perusteella. Rikkiyhdisteisiin kuuluvaa sulfaattia muodostuu alunamaiden kuivatuksen yhteydessä, ja jokiveden sulfaattipitoisuutta voidaankin käyttää happamuuskuormituksen arvioinnissa. Sulfaattipitoisuus on selvästi suurin jokien alaosilla (maksimi jopa 100 mg/l). Huuhtoutuvan sulfaatin määrän on arvioitu tulevaisuudessa hitaasti vähenevän vuosikymmenien saatossa. Kuivatuksen mahdollinen tehostaminen ja uusien alueiden kuivattaminen kuitenkin lisäävät rikkiyhdisteiden huuhtoutumista ja pahentavat tilan-
Sulfaattipitoisuus mg/l Sulfathalt mg/l Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 33 netta. Happamuuden syntyä, alueellista jakautumista, huuhtoutuvia ainemääriä ja valumavesien käsittelymahdollisuuksia on tutkittu Luodon-Öjanjärven valuma-alueella (Palko & Alasaarela 1988). Tämän toimenpideohjelman liitteenä 3 on Luodon-Öjanjärven ja siihen laskevien jokien sekä Perhonjoen ja Lapuanjoen happamien sulfaattimaiden toimenpidesuositukset (Zittra, 2008). Ajanjakso / tidsperiod 1996-2006 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lappajärvi Evijärvi Esse, Pedersöre Åminne (Pietarsaari Jakobstad) Keskimääräinen sulfaattipitoisuus / Sulfathalt i medeltal Kuva 10. Keskimääräiset sulfaattipitoisuudet Ähtävänjoen alueella ajanjaksolla 1996 2006. Kuva 11. ph-arvon vuosittaiset minimit Ähtävänjoella ajanjaksolla 1961 2006. 4.1.3 Haitalliset aineet ja metallit Luodon-Öjanjärven valuma-alueella ei ole laitoksia, joilla on lupa käyttää tai päästää vesistöön valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa asetuksessa (1022/2006) mainittuja aineita tai yhdisteitä. Alueen jokien vedestä on kuitenkin havaittu eräitä haitallisia aineita ja Alajärven petokaloissa on kohonneita elohopeapitoisuuksia. Ähtävänjoen alaosan haitallisten orgaanisten aineiden pitoisuuksia on Suomen ympäristökeskus selvittänyt 2007 2008. Pitoisuudet ovat pääosin alle määritystarkkuuden, mutta ajoittain havaitaan pieniä torjunta-ainepitoisuuksia (liite 4).
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 34 Jokeen huuhtoutuu alunamaista raskasmetalleja ja muita metalleja happamuusjaksojen aikana. Åbo Akademin tekemien geokemiallisten tutkimusten mukaan happamilta mailta huuhtoutuu suuria määriä rikkiä, mangaania, alumiinia, kadmiumia sinkkiä, nikkeliä, kobolttia, kalsiumia ja natriumia ja huuhtoumat jatkuvat suurina vielä useita vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja kuivatustason muutoksien tai maaperän muokkaamisen jälkeen (mm. Roos & Åström, 2006). Ähtävänjoen metallien ainekulkeumia on vuosittain mitattu joen alaosalla ja eräiden metallien pitoisuudet ja ainekulkeumat vuosina 2001 2005 ovat taulukossa 6. Todetut metallipitoisuudet eivät ylitä prioriteettiainedirektiivin luonnoksen mukaisia raja-arvoja. Muitten jokien metallikulkeumia ja metallipitoisuuksia ei seurata järjestelmällisesti. On kuitenkin todennäköista, että ajoittain erittäin happamien pienempien jokien (Kovjoki, Purmonjoki) kadmiumpitoisuudet ylittävät prioriteettiainedirektiivin luonnoksen mukaisen rajan. Järvien säännöstelyn seurauksena maaperästä vapautuu epäorgaanista elohopeaa. Vähähappisissa oloissa elohopean muuttuminen nisäkkäille myrkyllisimpään muotoon, metyylielohopeaksi on nopeaa. Kalan sisältämästä elohopeasta keskimäärin 90 % on metyylielohopeaa. Koska elohopea kertyy pääasiassa ravinnosta, ravintoketjun huipulla olevaa haukea on käytetty standardilajina järvien elohopeaselvityksissä. Luodon-Öjanjärven valuma-alueella kohonneita elohopeapitoisuuksia on todettu vain Alajärven kaloissa. WHO:n enimmäissaantisuositus (0.1 mg/viikko 60-kiloiselle aikuiselle) ylittyy jos syö 0.5 mg elohopea/kg sisältävää kalaa enemmän kuin kaksi kertaa viikossa. Taulukko 6. Ähtävänjoen raskasmetallipitoisuuksien keskiarvo ja arvio raskasmetallien ainekulkeumasta Ähtävänjoella vuosina 2001 2005 (kg/vuosi). Raskasmetallipitoisuus (ug/l) Raskasmetalliakulkeuma (kg/vuosi) min keskiarvo max 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kadmium (Cd) 0.005 0,039 0.15 20 18 7 11 19 15 Kromi (Cr) 0.29 0.91 2.75 500 717 320 283 431 261 Kupari (Cu) 1.3 2.34 5.75 1130 1270 562 578 1430 817 Elohopea (Hg) 0.001 0.0036 0.015 0 3 1 1.7 1.3 1.1 Nikkeli (Ni) 1.24 6.84 155 2490 2150 1150 1210 2380 1750 Lyijy (Pb) 0.16 0.40 2.72 150 317 101 67 329 95.5 Sinkki (Zn) 0.5 11.7 47.0 5740 6890 2610 3860 5510 3962 4.1.4 Vedenotto Luodon-Öjanjärven alueen selvästi suurimmat vedenottajat ovat Pietarsaaren ja Kokkolan teollisuuslaitokset, jotka ottavat vettä Luodonjärvestä ja Öjanjärvestä. Pietarsaaren Vesi ottaa raakavetensä Ähtävänjoen alaosalta. Pietarsaaren Veden vedenjakelun piirissä on 19. 000 asukasta Pietarsaaressa ja Luodossa. Vesilaitos ottaa Ähtävänjoesta kaiken raakavetensä (8 000 m 3 / d), mikä on 0.2 2 % joen koko vesimäärästä. Pietarsaaren Veden raakavedenotolla ei vähäisen määränsä ja ottopaikan vuoksi ole merkitystä Ähtävänjoen veden laatuun tai määrään. Lappajärven kunnalla on varavedenottamo Lappajärvessä. Vettä voidaan tarvittaessa ottaa noin 1000 m 3 /d. Lisäksi Evijärvellä Hietakankaan vedenottamo ottaa tarvittaessa Ähtävänjoesta lisävettä. 4.1.5 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen Luodon-Öjanjärven valuma-alueella ei ole rakennettu tekojärviä. Alueen tulvaongelmia on vähennettyjärviä säännöstelemällä ja jokia perkaamalla. Lappajärveä, Evijärveä ja Alajärveä säännöstellään, samoin Kruunupyynjoella Sääksjärveä, Djupsjöniä ja sen yläpuolista järviryhmää ja Purmonjoen Kerttuanjärveä. Ähtävänjoessa on toiminnassa yhdeksän voimalaitosta. Lisäksi alueella on lukuisia, lähinnä kotitarvekäytössä olleita pieniä myllylaitoksia, joiden rakenteet ovat vaihtelevassa kunnossa. Kruunupyynjoessa on viisi hyväkuntoista mylly- ja sahapatoa, mutta niitä ei enää käytetä. Taulukko 7. Perustietoja Luodon-Öjanjärven vesistöalueen voimalaitoksista.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 35 Valmistumisvuosi Putouskork, m Teho MW Energia GWh/a Rakennusvirt, m3/s Koskenvarsi 1961 26,7 0.8 3.3 3,7 Hanhikoski 1969 7.0 1,3 5,5 2.5 Kattilakoski 1980 9.5 2,3 9,3 27 Björkfors 1931/1965 7.5 1.4 7.2 24 Finnholm 1959/1978 5.0 0.8 4.8 21 Hattarfors 1981 6.4 1.1 6,4 20 Värnum 1933/1992 5.3 1.1 5,0 25 Långfors 1931/1985 5.3 1,2 5,6 25 Herrfors 1962/1978 3,4 0,6 4,1 27 Taulukko 8. Perustietoja Luodon-Öjanjärven vesistöalueen säännöstellyistä järvistä. Järvi Sännöstely Säännöstelyrajat Lyhytaikais- Sallittu tal- alkanut (N 43 ) säätö vialenema, m Lappajärvi 1960 68,85 70.65 On 1.8 Evijärvi 1960 61.40 62.15 Ei 0.75 Alajärvi 1937 103,00 104,00 Ei 1.0 Djupsjön ym. 1950-luku 59,49 60,49 Ei 1.0 Kerttuanjärvi 1970-luku 57.85 58.15 Ei 0.30 Luodonjärvi 1961 0.10 0,20 Ei - Öjanjärvi 1969 0,10 0.20 Ei - Varsinkin Alajärven teoreettinen talvialenema on erittäin suuri sekä keskisyvyyteen että järven vesipinta-alaan verrattuna.
Ähtävänjoki Evijärven alapuolella Välijoki Kurejoki Kruunupyynjoki Purmonjoki) Vaellusesteet Keskim. talvialenema, m (1988 2007) Alenema / keskisyvyys Vesipintaalan muutos Muutettujen rantojen osuus Siltojen ja penkereiden vaikutus Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 36 Taulukko 9. Tietoja Luodon-Öjanjärven vesistöalueen järvien muuttuneisuudesta. Lappajärvi suuri este 0.47 6 % pieni ei ei Evijärvi osin estynyt 0.20 12 % pieni ei Osin merkittävä Alajärvi suuri este 0.60 50 % Melko suuri pieni ei Djupsjön ym. kalatie 0.20 pieni ei ei Sääksjärvi kalatie pieni ei ei Kerttuanjärvi osin estynyt 0.25 pieni ei ei Luodonjärvi kalatie 0 ei merkittävä merkittävä Öjanjärvi osin estynyt 0 merkittävä merkittävä Merkittäviä vaellusesteitä on valuma-alueella seuraavasti: o Ähtävänjoen yhdeksän voimalaitospatoa, kolme säännöstelypatoa ja useita vanhoja myllypatoja jotka ovat vaellusesteitä lähes kaikilla virtaamilla. Kalatie on rakennettu Kaarenhaaran säännöstelypadon eteläisen haaraan. o Kruunupyynjoen vanhat myllypadot (ajoittain vaellusesteitä, erityisesti alivirtaamilla). Grundforsin ja Sääksjärven säännöstelypatojen yhteyteen on rakennettu kalatiet, ja Kruunupyynjoen myllypatojen yhteyteen suunnitellaan kalatietä. o Purmonjoen vanhat myllypadot, säännöstelypadot ja luonnonesteet (ajoittain vaellusesteitä erityisesti alivirtaamalla). Luodonjärven patoihin on rakennettu kalaväyliä. Gertrudsin kalatie valmistui 1992 ja kunnostettiin 1999. Storströmmenin kalatie rakennettiin 2005. Öjanjärveen on suunniteltu ja tehty uusi kalatie korvaamaan Rekilän kalatietä vuodelta 1992, jonka toimivuus on ollut kyseenalainen. Taulukko 10. Tietoja Luodon-Öjanjärven vesistöalueen keskeisten jokiosuuksien muuttuneisuudesta. Padotuksen aiheuttamat nousuesteet Erittäin suuri Erittäin suuri suuri Melko suuri Vähäinen Rakennettu putouskorkeus Erittäin suuri Erittäin suuri Erittäin suuri Vähäinen Vähäinen Rakennettu osuus suuri suuri vähäinen Vähäinen Vähäinen Lyhytaikaissäännöstelyn vaikutus ei Melko suuri Melko suuri ei ei Muutos kevään ylivirtaamassa Melko suuri suuri suuri ei ei
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 37 Kuva 12a. Ähtävänjoen valuma-alueen keskeiset rakenteelliset muutokset: säännöstellyt järvet ja säännöstelypadot (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2008).
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 38 Kuva 12b. Ähtävänjoen valuma-alueen keskeiset rakenteelliset muutokset: perkaukset ja pengerrykset (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2008).
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 39 Kuva 12c. Ähtävänjoen valuma-alueen keskeiset rakenteelliset muutokset: Vesistöjärjestelyt, pohjapadot ja vähävetiset uomat (Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2008).
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 40 4.2 ERITYISET ALUEET Vesienhoidossa erityisillä alueilla tarkoitetaan seuraavia kohteita: 1. Alue, josta otetaan tai on tarkoitus ottaa vettä talousvesikäyttöön enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2. Natura 2000- verkostoon kuuluva alue, jolla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää elinympäristön tai lajin suojelun kannalta. 3. Yhteisön lainsäädännön perusteella uimavedeksi määritelty alue (Uimavesidirektiivi, 2006/7/EU) 4.2.1 Vedenhankinta Ähtävänjoki on erityiseksi alueeksi katsottava vedenhankintavesistö, koska Pietarsaaren vesilaitos ottaa raakavetensä (8 000 m 3 /d) joesta. Pietarsaaren Veden jakelun piirissä on 19 000 asukasta Pietarsaaressa ja Luodossa. Raakavesipumppaamo sijaitsee Åminnessä joen alaosalla. Vesilaitoksella ei ole mahdollisuuksia varastoida vettä, vaan raakavettä otetaan joesta jatkuvasti raakaveden laadusta riippumatta. Puhdistusprosessi on varmatoiminen ja tehokas ja puhdistetun veden laatu hyvä ympäri vuoden. Prosessin eri vaiheiden ja jakeluun menevän veden laatua seurataan tiiviisti. Pietarsaaren kaupunki on turvatakseen vesihuoltonsa toimivuuden pyrkinyt toimimaan Ähtävänjoen vesiensuojelun puolesta. Samalla, kun Ähtävänjokea turvataan vedenhankintavesistönä, sen merkitys monien muiden vedenkäyttömuotojen (kalastus, virkistyskäyttö, tulvasuojelu jne.) kannalta parantuu. Ähtävänjoen vedenhankinta edellyttää erityistoimia Ähtävänjoen tilan parantamiseksi, varsinkin happamuuskuorman vähentämistä. Pietarsaaren ja Kokkolan teollisuuslaitokset käyttävät Luodonjärven ja Öjanjärven vettä raakavetenään ja tekevät siitä prosessivettä. Evijärven kunta käyttää Ähtävänjoen yläosaa varavedenottamona ja Lappajärven kunta Lappajärveä varavedenottamona. 4.2.2 Suojelualueet Vesienhoidossa kiinnitetään erityistä huomiota sellaisiin elinympäristöjen tai lajien suojeluun määriteltyihin alueisiin, joilla veden tilan ylläpito tai parantaminen on suojelun kannalta tärkeää. Nämä alueet on sisällytetty vesipuitedirektiivin mukaiseen suojelualueiden rekisteriin (Leikola ym. 2006). Suomessa rekisteriin on valittu ns. luontodirektiivin ja lintudirektiivin alueita. Pääkriteereinä on luontodirektiivin osalta käytetty vesiluontotyyppien, vesissä esiintyvien lajien sekä vesistä suoraan riippuvaisten luontotyyppien ja lajien esiintymistä alueella. Lisäksi on arvioitu alueen merkitystä kyseisten luontotyyppien ja lajien suojelulle. Lintudirektiivin osalta pääkriteereinä ovat olleet vesistä riippuvaiset lajit ja lajit, joille vesielinympäristöt ovat tärkeitä muuton aikaisia ruokailu- ja levähdyspaikkoja sekä alueen merkitys ko. lajien suojelulle. Valinnan kriteerinä ovat olleet myös kansallisesti uhanalaiset kalalajit. Suomessa valinnassa on lisäksi huomioitu Natura-alueiden suojelun taustalla olevat kansalliset ja kansainväliset suojeluohjelmat, maantieteellinen kattavuus, ympäristöpaineet sekä alueiden yhteys pohjavesialueisiin. Suot on rajattu tarkastelun ulkopuolelle lukuun ottamatta selkeimmin muista vesistä riippuvaisia luhtia ja lähdesoita. Luodon-Öjanjärven valuma-alueelta rekisteriin on valittu Ähtävänjoki sekä Jokisuunlahti ja Valmosanneva (kuva 13). Ähtävänjoki on valittu rekisteriin jokihelmisimpukan esiintymisen takia. Välijoen suualue (Jokisuunlahti) ja Valmosanneva on otettu rekisteriin ennen kaikkea mustatiiran takia.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 41 Ähtävänjoen suojeluarvot ovat riippuvaisia joen veden laadusta, koska jokihelmisimpukka edellyttää hyvää veden laatua varsinkin lisääntyäkseen. Nykytilanteessa laji ei pysty lisääntymään Ähtävänjoessa, joten joen tilaa on arvioitava myös tältä kannalta toimenpiteitä suunniteltaessa. Jokisuunlahden ja Valmosannevan osalta on arvioitu, että luontotyypit tai lajit eivät edellytä erityistoimia alueen tilan parantamiseksi. Varsinkin Valmosannevan suojeluarvot perustuvat alueen rehevyyteen ja nykytilan säilymiseen. Kuva 13. Luodon-Öjanjärven valuma-alueella sijaitsevat EU-uimarannat ja ne Natura-alueet alueet, joilla on vesiin liittyviä merkittäviä suojeluarvoja (vesipuitedirektiivin mukaisen suojelualuerekisterinkohde) sekä vedenhankintaan käytettävät vesimuodostumat.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 42 4.2.3 Uimarannat Luodon-Öjanjärven valuma-alueella on useita paikallisia uimarantoja. EU-uimarantoja alueella on yksi (Laajalahti, EU-koodi Fll44272004), joka sijaitsee Öjanjärvellä Kokkolan kaupungissa. Uimarannan vedenlaatu ei anna erityisiä tavoitteita vesien tilan parantamiseen. 4.3 VOIMAKKASTI MUUTETUT VEDET 4.3.1 Nimeämisen perusteet Vesistön nimeäminen voimakkaasti muutetuksi on vesienhoitoa koskevan lain perusteella mahdollista seuraavien edellytysten vallitessa. Vesimuodostumaa on rakentamalla tai säännöstelemällä muutettu ja siitä on seurannut vesiekosysteemin tilan huonontuminen. Hyvää ekologista tilaa ei voida saavuttaa aiheuttamatta merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistön tärkeille käyttötavoitteille (esim. tulvasuojelu, vesivoimatuotanto, virkistyskäyttö) tai ympäristön tilaan laajemmin. Vesistön rakentamisella saatua hyötyä ei voida saavuttaa muilla teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisilla sekä ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla. Vesien nimeämistä keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi on käsitelty raportissa Suomen ympäristö 8/2006). Raportissa esitetään kriteerit, joilla voidaan tunnistaa sellaiset vesistöt, joissa hydrologiset ja morfologiset muutokset ovat niin suuria, että vesistö voidaan nimetä voimakkaasti muutetuksi. Työryhmä esitti myös kriteerit keinotekoisten vesien tunnistamiseksi. Keinotekoisiksi vesiksi voidaan nimetä 1) maalle rakennetut kanavat sekä 2) tekojärvet joiden pinta-alasta yli puolet on muodostunut maalle. Voimakkaasti muutetuiksi järviksi voidaan nimetä järvet joiden säännöstelyssä 1) talven aikainen vedenpinnan alenema on yli 3 m 2) tai vähintään puolet järven keskisyvyydestä tai 3) säännöstely pienentää vesipinta-alan vähintään puoleen. Voimakkaasti muutetuiksi jokimuodostumaksi voidaan nimetä, jos joissa, 1) yhteensä vähintään puolet pituudesta on muutettu (patoamalla, perkaamalla, pengertämällä tai siirtämällä) tai 2) vähintään puolet sen luontaisesta putouskorkeudesta on padottu. Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämisessä ja ekologisen tilan arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti sellaisia pintavesien hydrologisiin olosuhteisiin tai rakenteisiin tehtyjä muutoksia, jotka muuttavat olennaisesti eliöyhteisöjen lisääntymiseen ja elinkiertoon välttämättömiä elinympäristöjä. Nimeämisen periaatteita on esitetty tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen laatimassa oppaassa" Voimakkaasti muutettuja ja keinotekoisia pintavesiä koskevat erityiskysymykset ja hydrologismorfologisen tilan arviointi". 4.3.2 Nimeäminen tarkastelualueittain Jokien ja järvien nimeämisessä on hyödynnetty voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisia pintavesiä koskevaa arviointioppaan pisteytysjärjestelmää. Jokiosuudet nimetään voimakkaasti muutetuksi jos joko hydrologisten tai morfologisten muutosten pistearvo on ollut vähintään 10 eli erittäin suuri. Järvet on nimetty voimakkaasti muutetuksi tai keinotekoiseksi jos muuttuneisuuspisteiden summa on yli 10. Jokien arvioinnin pohjana oleva pisteytys näkyy kuvasta 14.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 43 Jokialueiden muutokset 18 16 14 12 10 8 6 4 Muutos kevään ylivirtaamassa/ändring i vårflödet Lyhytaikaissäätö/korttidsregle ring Rakennettu osa/utbyggd andel Raken. Putouskork/ utbyggd fallhöjd Nousuesteret/vandringshinder 2 0 Kovjoki Purmonjoki, Purmo å Ähtävänjoki.ala, Esseå,nedre Ähtävänjoki, Esse å Välijoki Kurejoki Kruunupyynjoki, Kronobyå Kuva 14. Luodon-Öjanjärven vesistöalueen jokiosuuksien hydrologis-morfologisten muutosten pistearvot. 4.3.2.1 Joet Ähtävänjoen pääuomassa on seitsemän voimalaitosta, Välijoessa yksi ja Kurejoessa yksi. Voimalaitokset ovat vaellusesteitä kaikilla virtaamilla. Vanhoja myllypatoja on useita ja ne ovat vaellusesteitä varsinkin pienillä virtaamilla. Ähtävänjoen pääuoman putouskorkeudesta on rakennettu suurin osa. Välijoen putouskorkeudesta on rakennettu 87 %. Lisäksi Välijoki on lähes kokonaisuudessaan perattu ja pengerretty Lappajärven säännöstelyn mahdollistamiseksi. Kurejoen putouskorkeudesta on rakennettu 67 %. Myös Kurejokea on pääosin perattu ja pengerretty. Alajärven, Lappajärven ja Evijärven säännöstelyn vaikutukset ovat näkyvissä koko Ähtävänjoessa. Vesistöjärjestelyt ovat tavoitteidensa mukaisesti pienentäneet selkeästi kevään ylivirtaamia. Ähtävänjoen alaosa, Ähtävänjoki, Välijoki ja Kurejoki on nimitetty voimakkaasti muutetuiksi vesistöiksi. 4.3.2.2 Järvet Luodon-Öjanjärven valuma-alueen isoista järvistä Luodonjärvi ja Öjanjärvi on nimitetty voimakkaasti muutetuiksi merenlahdiksi, koska niiden luontainen yhteys mereen on katkaistu. Alueen vesi ja eliöstö kuvaavat nykyisin makeaa vettä. Alajärven talvialeneman suhde keskisyvyyteen ja säännöstelyn mukainen vesipinta-alan muutos ovat melko suuria, mutta Alajärveä ei kuitenkaan ohjeistuksen perusteella esitetä voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Muiden Luodon-Öjanjärven valuma-alueen luonnonjärvien muuttuneisuus on vähäisempää kuin Alajärven, joten alueella ei ole muitakaan voimakkaasti muuttuneita järviä.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 44 4.3.2.3 Yhteenveto Voimakkaasti muutettuna vesistönosina pidetään Luodon-Öjanjärven valuma-alueella seuraavia vesimuodostumia: Ähtävänjoen alaosa Ähtävänjoki Välijoki Kurejoki Luodonjärvi Öjanjärvi Luonnollisina vesistönosina Luodon-Öjanjärven alueella käsitellään seuraavia kohteita: Kovjoen ja Purmonjoen valuma-alueiden joet ja järvet Kruunupyynjoen valuma-alueen joet ja järvet Ähtävänjoen sivu-uomat ja järvet 4.4 VESIEN TILA 4.4.1 Virtaavat vedet Valuma-alueen jokien (Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen) veden laatu ja vesien tila on eri puolella valuma-aluetta erilainen riippuen niistä tekijöistä, jotka voimakkaammin vaikuttavat vesistön tilaan. Ähtävänjoen pääuomassa vaikuttavat rakenteelliset muutokset, hajakuormitus, säännöstely ja vaellusesteet voimakkaasti joen tilaan. Lisäksi maaperän happamuus heikentää kuivatustoimenpiteiden takia vesistön tilaa erittäin voimakkaasti Ähtävänjoen alaosalla. Lappajärven valuma-alueella Kurejoessa, Savonjoessa ja Vieresjoessa veden tilaan vaikuttavat erityisesti voimakas maankäyttö (maatalous, metsätalous, turvetuotanto ja turkistarhaus). Purmonjoessa ja Kruunupyynjoessa vaikuttavat hajakuormitus, turvetuotanto, rakenteelliset muutokset ja vaellusesteet voimakkaasti jokien tilaan. Lisäksi maaperän happamuus heikentää kuivatustoimenpiteiden takia vesistön tilaa voimakkaasti. Kovjoen suurimmat ongelmat ovat hajakuormitus, turkistuotanto ja happamien sulfaattimaiden kuivatustoiminta. Suurin osa valuma-alueesta on hapanta sulfaattimaata.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 45 Taulukko 11. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen virtavesien vedenlaatutietoja vuosilta 2000 2006 (n= havaintojen määrä). Paikka ph kok-p kok-n NH4-N väri CODMn mg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l min max n ka (n) ka (n) ka (n) ka (n) ka (n) Ähtävänjoki 4,2 7,1 95 43 (87) 1024 (87) 94 (87) 109 (86) 16.2 (87) Välijoki 6,4 25 Kurejoki 5,9 7,0 25 79 (25) 1300 (25) 49 (6) 203 (25) 25 (19) Kuninkaanjoki 6,4 6,6 2 69 (2) 1300 (2) 195 (2) Levijoki Savonjoki 5,2 7,2 20 81 (20) 1300 (20) 255 (20) 34 (19) Purmonjoki 4,5 7,2 16 105 (16) 1600 (16) 185 (15) 285 (16) 30 (16) Norijoki Kruunupyynjoki 4,7 7,0 26 67 (21) 1230 (21) 117 (16) 263 (23) 29 (16) Porasenjoki 6,4 7,1 6 67 (6) 955 (6) 36 (6) 250 (6) 29 (6) Kovjoki 6,3 (1) 54 (1) 1100 (1) 200 (1) 200 (1) Ähtävänjoen pääuoma ja Välijoki kuuluvat tyypittelyn mukaan suuriin humuspitoisiin jokiin (valumaalue yli1000 km 2 ). Kurejoki, Kuninkaanjoki, Savonjoki (Vimpelinjoki), Levijoki, Kruunupyynjoki, Porasenjoki, Purmonjoki, Norijoki ja Kovjoki kuuluvat keskisuurten humusjokien tyyppiin (valumaalue 100 1000 km 2 ) ja Vieresjoki ja muut latvapurot kuuluvat tyypittelyn perusteella pieniin humusjokiin (valuma-alue alle 100 km 2 ). Vesien ekologisessa luokittelussa käytetään viisiportaista asteikkoa (huono, välttävä, tyydyttävä, hyvä, erinomainen). Luokittelussa huomioidaan erikseen kalasto ja pohjaeläimet sekä virtaavissa vesissä päällyslevästön piilevät ja järvissä klorofyllipitoisuus (Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 2008). Arvioinnissa on huomioitu ihmistoiminnan vaikutukset veden laatuun, vesistössä tehdyt rakenteelliset muutokset sekä happamuushaittojen esiintyminen. Luodon-Öjanjärven vesistöalueen kaikkien vesien luokittelu biologisilla parametreilla ei ole tietojen puutteellisuuden takia mahdollista, joten seuraavassa on myös käytetty vedenlaatutietoja ja asiantuntija-arviota. Kemiallisen tilan luokitus tehdään prioriteettiaineiden (esim. eräät metallit) perusteella (Vrt. taulukko 6 ja kpl 4.1.3) Vedet luokitellaan kemiallisesti hyvään tai hyvää huonompaan luokkaan. Luodon-Öjanjärven virtaavien vesien luokittelutietoja on kerätty taulukkoon 12. Ekologisen tilan arvioinnissa käytetyn aineiston taso on esitetty liitteessä 7.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 46 Kalat Alustava biologinen luokitus Pohjaelvät Piile- Yhteisarvio (-) (-) Välijoki (-) (-) Ähtävänjoen alaosa, Luo- donjärvi- Ytteresse Ähtävänjoki (Ytteresse- Evijärvi) (Välttävä) (Välttävä) Taulukko 12. Luodon-Öjanjärven virtaavien vesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokittelu (- = ei voitu arvioida). Fyskemiall arvio Huono (Tyyd) (Hyvä) (Tyyd) (Tyyd) Hyvä Hyvä Kurejoki - - - - Välttävä (Erinomainen) (Erinomainen) Kuninkaanjoki Levijoki - Vimpelinjoki - Poikkijoki - Erinomainen Kruunupyynjoki Eritt. suuri Eritt. suuri Eritt. suuri Eritt. suuri Rak. muuttuneisuus Kemiallinen luokka Hyvä Hyvä. Hyvä Hyvä Arvio ekologisesta tilasta Huono Tyydyttävä X Tyydyttävä X Välttävä X Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Pieni Hyvä Hyvä Hyvä - - - Erinomainen. Tyydyttävä Erinomainen erinomainen Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Erinomainen Pieni Hyvä Hyvä Pieni Hyvä Hyvä Hyvä - Hyvä Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Porasenjoki Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Kovjoki - Huono - Huono Huono Hyvää huonompi Huono Purmonjoki Huono Välttävä) Norijoki - - Hyvä Hyvä Huono Erinomainen Tyydyttävä Välttävä Erinomainen Tyydyttävä Hyvää huonompi Huono - Hyvä Tyydyttävä Huomautuksia Voimakkaasti muutettu vesistö Voimakkaasti muutettu vesistö Voimakkaasti muutettu vesistö Voimakkaasti muutettu vesistö huono - = Ei arviointiin riittäviä tietoja välttävä () = kalat ja pohjaeläimet soveltuvat huonosti voimakkaasti muutettujen vesistöjen luokitteluun) tyydyttävä X = suhteessa saavutettavissa olevaan tilaan. hyvä erinomainen Ihmistoiminnan voidaan todeta vaikuttaneen merkittävästi Ähtävänjoen ja Välijoen veden tilaan. Vaikutukset näkyvät alaosalla varsinkin ph-arvoissa ja kalojen vaellusesteissä. Hajakuormitus ja osin myös pistekuormitus on tehnyt joesta osin rehevän. Ähtävänjoessa ja Välijoessa on useita kalojen vaellusesteitä ja muutenkin joen luonnontilaa on osin muutettu pengertämällä ja ruoppaamalla. Säännöstelyn takia joen ylivirtaamat ovat pienentyneet ja alivirtaama kasvanut. Ähtävänjoessa esiintyy edelleen purotaimenta ja jokihelmisimpukkaa. Arvio ekologisesta tilasta Ähtävänjoen alaosalla on huono ja Ähtävänjoella Ytteressen kylän yläpuolella ja Välijoella tyydyttävä. Kemiallinen tila on hyvä. Kurejoki on selkeästi hajakuormituksen vaikutusten alainen ja myös ja asutuksen jätevedet ja Alajärven jätevesienpuhdistamon jätevedet vaikuttavat osittain vesistön tilaan. Joen keskiosalla on Koskenvarren voimalaitos ja sen yläpuolella oleva säännöstelypato on vaelluseste. Kurejoen pääuomassa on tehty perkauksia, mutta sivuhaaroissa on tehty vähemmän vesien tilaan vaikuttavia perkauksia. Myös pohjavedenotto vaikuttaa joidenkin uomien virtaamiin ja vesistön tilaan. Arvio ekologisesta luokasta: välttävä ja kemiallinen tila: hyvä. Kuninkaanjoki on hajakuormituksen vaikutuksen alainen ja myös turvetuotantoalueet ja haja-asutuksen jätevedet sekä Soinin kunnan jätevesipuhdistamon jätevedet vaikuttavat vesistön tilaan. Joessa esiintyy luonnonvarainen purotaimenkanta, jonka elinehto on jokeen purkautuva pohjavesi. Jokialueen alaosa on myös tulvaherkkä. Arvio ekologisesta ja kemiallisesta luokasta: hyvä. Levijoki on hajakuormituksen alainen varsinkin alaosaltaan, mutta joen yläosalla on erämaajoki. Arvio ekologisesta ja kemiallisesta luokasta: hyvä.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 47 Vimpelinjoen (Savonjoen) alaosan vedenlaatuun vaikuttaa asutuksen ja teollisuuden puhdistetut jätevedet ja joen yläosa on hajakuormituksen ja turvetuotannon vaikutuksen alainen. Jokeen nousee Lappajärveen istutettua siikaa syksyllä kutemaan, mutta poikastuotannosta ei ole tietoja. Arvio ekologisesta ja kemiallisesta luokasta: hyvä. Poikkijoki on Vimpelinjoen sivuhaara, jonka lähteet ovat kalkkikivialueella. Joen veden laatu on erinomainen ja tämä näkyy myös eliöstön elinolosuhteissa. Arvio ekologisesta luokasta: erinomainen ja kemiallisesta luokasta: hyvä. Kruunupyynjoen alaosalla tavataan mm. vaellussiikaa ja nahkiaista. Vesistötöiden seurauksena kevään ylivirtaama on muuttunut melko paljon. Vesistöjen tilaan ovat vaikuttaneet myös haja-asutuksen ja kunnan jätevesipuhdistamon sekä Terjärv Frys Ab Oy:n jätevedet. Happamuushaittoja esiintyy alueella vuosittain, ja 5-10 vuoden välein Kruunupyynjoella on sattunut laajamittaisia kalakuolemia. Arvio ekologisesta tilasta Kruunupyynjoki: tyydyttävä ja Porasenjoki hyvä. Kemiallinen tila: hyvä. Kovjoessa ei ole koskia, eikä nykyistä ekologista vedenlaatuluokitusta voida suoraan käyttää. Veden laatu ja ekologinen tila on selvästi ihmistoiminnan vaikutusten alainen. Tämä näkyy ravinne- ja klorofyllipitoisuudessa sekä ph-arvoissa. Hajakuormitus, maaperän happamuus ja osin myös asutuksen jätevedet vaikuttavat veden tilaan. Joella on melkein vuosittain ph-arvoja, jotka ovat kaloille haitallisia tai tappavia. Jokialue on lähes kokonaisuudessaan perattu. Arvio ekologisesta tilasta: huono ja kemiallinen tila: hyvää huonompi. Purmonjoki ja Norijoki ovat voimakkaan ihmistoiminnan alaisia. Pääosa jokiuomista on rakennettua. Maa- ja metsätalouden ja haja-asutuksen aiheuttama hajakuormitus sekä jätevedenpuhdistamoilta lähtöisin oleva pistekuormitus näkyy veden tilassa. Maaperästä peräisin oleva happamuus näkyy vuosittain vedenlaadussa. Alueen turvetuotantoalueet ja asutuksen jätevedet vaikuttavat myös vesistön ekologiseen tilaan. Arvio ekologisesta tilasta Purmonjoelle huono ja kemiallinen tila hyvää huonompi Norijoen ekologinen tila tyydyttävä ja kemiallinen tila hyvä. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen vesimuodostumien ekologinen luokittelu esitetään kuvassa 15. Ekologisen tilan arvioinnissa käytetyn aineiston taso on esitetty liitteessä 7. 4.4.2 Järvet Luodon-Öjanjärven valuma-alueen luonnonjärvet ovat pääosin tummia, matalia ja suhteellisen voimakkaasti kuormitettuja ja ne on tyypitelty pääosin mataliksi runsashumuksiksi järviksi (MRh), tai mataliksi humusjärviksi (Mh). Poikkeuksena on Lappajärvi joka on tyypitelty suureksi humusjärveksi (Sh) ja Kaartusenjärvi joka on tyypiteltypieneksi vähähumuksiseksi järveksi (Vh). Suurimmat järvet ovat Ähtävänjoen valuma-alueilla. Useimmista järvistä on vain vähän biologista tietoa eikä niitä kaikkia ole vielä luokiteltu biologisten tekijöiden perusteella. (Taulukko 13 ja 14). Hajakuormituksen vaikutukset näkyvät voimakkaasti useimpien järvien tilassa runsasravinteisuutena ja voimakkaana talviaikaisena happivajeena. Valuma-alueen alaosan järvissä on lisäksi havaittavissa happamien sulfaattimaiden kuivatuksesta johtuvia vedenlaatumuutoksia.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 48 Taulukko 13. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen järvien vedenlaatutietoja vuosilta 2000 2006. Paikka ph kok-p µg/l kok-n µg/l väri mg Pt/l a-klo µg/l hapen kyllästysaste % min max n ka (n) ka (n) ka (n) ka (n) ka (n) min Luodonjärvi 4,9 7,3 47 39 (16) 685 (16) 125 (16) 15 (16) 90 (33) Öjanjärvi Lappajärvi 6,4 7,9 159 23 (58) 660 (58) 85 (107) 10 (53) 67 (180) 0 Evijärvi 6,1 7,0 16 40 (8) 665 (8) 165 (8) 15 (8) 79 (86) 49 Alajärvi 6,0 7,1 30 71 (34) 1310 (34) 240 (27) 42 (27) 56 (40) 0 Purmonjärvi 5,8 7,0 8 59 (8) 1020 (8) 180 (4) 37 (5) 58 (14) 6 Kerttuanjärvi 5,9 6,5 5 76 (8) 1300 (6) 290 (5) 38 (3) 67 (5) 26 Räyringinjärvi 6,4 9,0 7 56 (7) 1950 (7) 80 (7) 105 (5) 48 (30) 0 Sääksjärvi 5,8 6,8 22 85 (24) 1265 (24) 310 (22) 42 (12) 64 (34) 40 Palojärvi Narssjön 5,4 6,4 6 67 (6) 1190 (6) 265 (6) 22 (3) 62 (6) 5 Iirunjärvi Haapajärvi Rekijärvi 6,3 1 51 (1) 1200 (1) 230 (1) 62 (3) Kaartunen Heimsjön 6,3 6,4 2 28 (2) 1300 (2) 110 (2) 26 (1) 44,8 (8) 31 Peckassjön 6,3 6,4 2 53 (2) 1200 (2) 235 (2) 63 (3) 49 Huvudsjön 46 (1) 820 (1) 160 (1) 22 (1) 56 (6) 17 Porasjärvi Luodonjärvi ja Öjanjärvi ovat entisiä merenlahtia, jotka on padotettu makeavesialtaaksi Pietarsaaren ja Kokkolan teollisuuslaitosten raakaveden saannin turvaamiseksi. Luodonjärven ja Öjanjärven tapaisia vesimuodostumia ei suomalainen tyypittelyohje tunne, vaan järvet on tyypitelty vastaavanlaisten järvien mukaisesti. Järvien ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi ja kemiallinen tila hyväksi. Lappajärvi on syvä humusjärvi jonka viipymä on pitkä, yli kolme vuotta. Järven syvänteissä esiintyy kerrostuneisuuskausien lopulla hapenpuutetta ja syksyisin järvessä on sinileväkukintoja. Järven sisäinen kuormitus on merkittävä. Järven kalasto on monipuolinen sisältäen mm. muikkua, siikaa ja taimenta. Arvio ekologisesta tilasta: Tyydyttävä ja kemiallinen tila hyvä. Alajärvi on matala, rehevöitynyt järvi jossa varsinkin talvella happi loppuu pohjanläheisissä vesikerroksissa. Järvessä on kesäisin sinileväkukintoja ja ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Arvio ekologisesta tilasta: huono. Kemiallinen tila: Hyvä. Evijärvi on rehevöitymässä oleva matala läpivirtausjärvi jossa ajoittain esiintyy leväkukintoja. Varsinkin järven lahtialueiden veden vaihtuvuus on heikko ja lahtialueilla esiintyy talvisin hapenpuutetta. Järven kalasto on särkivaltainen. Arvio ekologisesta tilasta: Tyydyttävä. Kemiallinen tila: hyvä. Luodon-Öjanjärven alueen ekologisen tilan arvioinnissa käytetyn aineiston taso on esitetty liitteessä 7.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 49 Taulukko 14. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen keskeisten järvien ekologisen ja kemiallisen tilan luokittelu (- = arviota ei ole muodostettu). Luodonjärvi - - Hyvä Hyvä Öjanjärvi Hyvä Hyvä Fyskemiall arvio Huomautuksia Alustava biologinen luokitus Kasvi- Pohjael. arvio Yhteis- Kalat plank- ton Tyydyttävä Tyydyttävä Rak. muuttuneisuus Kemiallinen luokitus Hyvä Hyvä Arvio ekologisesta tilasta Tyydyttävä X Tyydyttävä X Voimakkaasti muutettu vesistö Voimakkaasti muutettu vesistö Kaloissa elohopeaa Välttävtävtävvä Tyydyt- Tyydyt- tyydyttä- Lappajärvi Pieni Hyvä Tyydyttävä Evijärvi - - Hyvä Hyvä Hyvä Pieni Hyvä Tyydyttävä Välttävtävä Tyydyt- Alajärvi Huono Huono Välttävä Suuri Hyvä Huono Kerttuanjärvtävtävtävä Tyydyt- Tyydyt- Tyydyt- Hyvä Tyydyttävä Välttävä Purmonjärvi Välttävä Välttävä Välttävä Hyvä Räyringinjärvtävtävä Tyydyt- Tyydyt- Hyvä - Huono Hyvä Tyydyttävä Sääksjärvi Tyydyttävtävä Tyydyt- Välttävä Hyvä Tyydyttävä huono - = Ei arviointiin riittäviä tietoja välttävä () = kalat ja pohjaeläinluokittelu soveltuvat huonosti voimakkaasti muutettuihin vesistöihin tyydyttävä X = suhteessa saavutettavissa olevaan tilaan. hyvä erinomainen 4.4.3 Pienvedet Vesiluonnon kannalta arvokkaita latvapuroja löytyy Ähtävänjoen pääuoman yläosalla Pedersören kunnan alueella, Kurejoen latvoilla (Orasenjoki sivuhaaroineen) sekä Savonjoen latvoilla (Poikkijoki ja Iirunpuro). Myös Kruunupyyn, Kovjoen ja Purmonjoen valuma-alueella on arvokkaita latvapuroja. Näiden latvapurojen tila on hyvin vaihteleva ja kuvaa lähinnä valuma-alueen maaperää ja maankäyttöä Kaikkien latvapurojen valuma-alueella on tehty metsäojitusta ja monella alueella on myös maataloutta, turvetuotantoa ja vedenottoa. Toimenpiteiden vaikutukset latvapurojen tilaan riippuvat niiden laajuudesta ja tehokkuudesta. Hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa ovat lähinnä ne latvapurot, jotka saavat merkittävän osan vedestään harjualueiden pohjavesilähteistä ja joissa esiintyy purotaimenta. Pohjavesipurkaumat takaavat latvapurojen virtaaman ja pitävät veden lämpötilan eliöstölle sopivana. Pohjavedenotto latvapurojen lähteistä tai niiden läheisyydestä heikentää purojen ekologista tilaa mm. Orasenjoella. Suuri osa latvapuroista on ekologisesti todennäköisesti tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Latvapurojen veden laatu on yleensä parempi kuin päävesistön varsinkin rehevyyden osalta. Ähtävänjoen alaosan sivupurot (Bäckbybäcken, Rödbäcken ja Vadbäcken) ovat ekologiselta tilaltaan todennäköisesti huonoja ja heikentävät pääuoman vedenlaatua sekä ravinteiden että varsinkin happamuuden suhteen.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 50 Kuva 15. Luodon Öjanjärven alueen vesimuodostumien ekologinen ja kemiallinen luokitus. (Länsi- Suomen ympäristökeskus, 2009).
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 51 5. VESIEN TILAN PARANTAMISTARPEET 5.1 VESIEN TILAN PARANTAMISKOHTEET Riskinarvioinnin perusteella Luodon-Öjanjärven valuma-alueella tarkastellut jokialueet tai järvet eivät alustavan arvion mukaan tule saavuttamaan hyvää ekologista tilaa. Näin ollen seuraavat vesimuodostumat ovat vesienhoidon riskikohteita ja niille on laadittava toimenpideohjelmat: Kovjoki Purmonjoki ja Norijoki Ähtävänjoen alaosa, Ähtävänjoki Välijoki ja Kurejoki Kruunupyynjoki Järvet: Luodonjärvi, Öjanjärvi, Lappajärvi, Alajärvi, Evijärvi, Kerttuanjärvi, Purmonjärvi, Räyringinjärvi ja Sääksjärvi Myös eräissä Ähtävänjoen sivu- ja latvapuroissa ja monessa alueen pienimmissä järvissä hyvä tila on nykytiedon mukaan uhattuna. Rehevyys ja kiintoainepäästöt heikentävät kaikkien tarkasteltujen jokialueiden ja järvien tilaa. Maaperän happamuus heikentää Luodon- ja Öjanjärven, Purmonjoen, Kovjoen sekä Ähtävänjoen ja Kruunupyynjoen alaosien tilaa. Vaellusesteet ja monet muutkin rakenteelliset seikat vaikuttavat kaikkien tarkasteltujen jokimuodostumien tilaan. Jokien yläosilla turvetuotanto on merkittävä kuormittaja ja alueen tunnusomainen kuormittaja on myös turkistalous. 5.2 YLEISET TILATAVOITTEET JA KUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN Luodon-Öjanjärven valuma-alueen vesistöjen heikentynyttä ekologista tilaa ilmentävät kalastossa tapahtuneet muutokset, rehevöityminen sekä ajoittain erittäin alhainen ph ja sen seurauksena kohonneet metallipitoisuudet ja kalakuolemat. Rehevöityminen näkyy sekä korkeina ravinne- että klorofyllipitoisuuksina, varsinkin Purmonjoella ja Alajärvessä. Myös kiintoainepitoisuudet ovat ajoittain haitallisen korkeita sekä pääuomissa että latvapuroissa. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää Luodon-Öjanjärven valuma-alueella seuraavia toimenpiteitä: Vesistöjen happamuuspiikkejä tulee lieventää ja samalla pienentää vesistön haitallisen korkeita metallipitoisuuksia Ähtävänjoen veden käyttö asutuksen raakavetenä tulee turvata kaikissa oloissa Vesistöjen ravinne- ja kiintoainepitoisuus tulee saada alemmaksi 30 40 % Vaelluskalojen (siian, meritaimenen, ja nahkiaisen) liikkuminen tulee olla mahdollista vähintään Luodon-Öjanjärvessä, Kruunupyynjoessa ja Ähtävänjoen pääuomassa. Kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Jokihelmisimpukan elinoloja ja lisääntymismahdollisuuksia on turvattava Ähtävänjoessa. Alueen järvissä ja joissa on turvattava rapukantojen elinmahdollisuudet samoin Lappajärven muikkukannan elinmahdollisuudet. Alajärven kalojen elohopeapitoisuutta tulee saada pienemmäksi. Näillä perusteilla Luodon-Öjanjärven vesistöalueen vesienhoidon alustavat tilatavoitteet vuoteen 2015 on koottu taulukkoihin 15a ja 15b. Jokiosuuksien rehevyyteen liittyvissä tavoitteissa on alueella huomioitu kyseisen jokityypin hyvän ja tyydyttävän luokan välinen raja-arvo ja jokien järvimäisyys (vastaavat järvien raja-arvot) ja merialueen tilan asettamat vaatimukset. Tilatavoitteet ovat rehevyyden osalta vuosimediaaneja ja happamuuden osalta pidemmän jakson minimejä
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 52 Taulukko 15a. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen virtavesien vesienhoidon tavoitteita vuoteen 2015. Kohde Nykytila tilatavoite Vesirakentaminen Tilatavoitteen saavuttamiseksi asetetut yksilöidyt tavoitteet Vedenkorkeudet ja Rehevyys Happamuus Muut virtaama Koko vesistöalue Ähtävänjoen alin osa* Ähtävänjoki * Välijoki * Kurejoki * Kruunupyynjoki Purmonjoki Norijoki Kovjoki Huono Hyvä Tyydyttävä Hyvä* Tyydyttävä- >hyvä Välttävä Hyvä Tyydyttävä. Hyvä Huono Hyvä* Tyydyttävä Hyvä Huono Hyvä Vesieliöstön vapaa liikkuminen Vesieliöstön vapaa liikkuminen Uoma mahdollisimman monimuotoinen Vesieliöstön vapaa liikkuminen Vesieliöstön vapaa liikkuminen Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän tilan saavuttamista Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän tilan saavuttamista Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän tilan saavuttamista * Tavoite suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan RAVINNEKUORMI- TUKSEN VÄHENNYS 30-40 % IHMISTOIM- MINNASTA - - Keskimääräinen fosforipitoisuus alle 40 ug/l (nyt 80 ug/l) Keskimääräinen fosforipitoisuus alle 40 ug/l (nyt 70 ug/l) Keskimääräinen fosforipitoisuus alle 40 ug/l (nyt yli 100 ug/l) Keskimääräinen fosforipitoisuus alle 40 ug/l Keskimääräinen fosforipitoisuus alle 40 ug/l (nyt 55 ug/l) Ei kalakuolemia, ph-minimi y yli 5,5 (nyt 4,4) Ei kalakuolemia, ph-minimi yli 5,5 Ei kalakuolemia ph-minimi yli 5,5 Nyt 4,7 ph-minimi yli 5,5 nyt 4,5 ph-minimi yli 5.5, ph minimi yli 5,5 Vedenhankinnan tarpeet turvataan Jokihelmisimpukan elinolot (kiintoaine alle 20 mg/l) ja vedenhankinnan tarpeet turvataan Kadmiumpitoisuus alle 0,08 ug/l Kadmiumpitoisuus alle 0,08 ug/l Taulukko 15b. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen järvien vesienhoidon tilatavoitteita vuoteen 2015. Kohde Luodon-Öjanjärvi Lappajärvi Evijärvi Alajärvi Muut järvet Nykytila tilatavoite Tyydyttävä hyvä Tyydyttävä hyvä Tyydyttävä >hyvä Huono Hyvä Hyvä* Vesirakentaminen Vesieliöstön vapaa liikkuminen Vesieliöstön vapaa liikkuminen Vesieliöstön vapaa liikkuminen Vesieliöstön vapaa liikkuminen Vesieliöstön vapaa liikkuminen Tilatavoitteen saavuttamiseksi asetetut yksilöidyt tavoitteet Vedenkorkeudet ja Rehevyys Happamuus Muut virtaama Säännöstelykäytäntö Ei kalakuolemia, Ravinnekuormituksen edesauttaa hyvän ph-minimi vähenemä 30 40 % tilan saavuttamista yli 5.5 Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän tilan saavuttamista Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän tilan saavuttamista Säännöstelykäytäntö edesauttaa hyvän tilan saavuttamista Ravinnekuormituksen vähenemä 30 40 % Ravinnekuormituksen vähenemä 30-40 % Ravinnekuormituksen vähenemä 30 40 % ja Klorofylli alle 25 ug/l (nyt 42 ug/l ) Kuormituksen vähenemä 30 % Muikun elinoloja turvataan Kalansyönnille ei rajoituksia (Elohopea) On arvioitu, että Luodon-Öjanjärven edustan merialueen ja alueen rehevien vesimuodostumien hyvä tila voitaisiin saavuttaa, jos keskimääräistä ravinnekuormitusta vähennetään vähintään 30 %, mikä on noin 40 % ihmistoiminnan aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Pienentämällä ravinnekuormitusta voidaan vähentää myös kiintoainekuormitusta, sillä suurin osa jokiin tulevasta ravinnekuormituksesta on sitoutunut kiintoaineeseen. Ähtävänjoelle asetetaan kiintoainekuormitukselle tavoite (kiintoainepitoisuus alle 20 mg/l), koska kiintoaine vaarantaa jokihelmisimpukoiden lisääntymistä sekä suoraan että epäsuorasti vaarantamalla jokihelmisimpukoiden väli-isäntinä toimivien purotaimenten ja muitten lohisukuisten kalojen menestymistä joessa. Ravinnekuormituksen vähentämistavoitteet on asiantuntijaarviona jaettu eri toimialoille taulukon 16 mukaisesti.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 53 Taulukko 16. Arvio Ähtävänjoen, Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentämistavoitteista toimialoittain vuoteen 2015. Nykyinen fosforikuormitus Fosforikuormituksen vähentämistavoite t /a % t / a Peltoviljely 37 30 11,1 Kotieläintuotanto 4,8 50 2,4 Turkistuotanto 13,2 50 6,6 Metsätalous 2,7 25 2,1 Haja-asutus 8,1 60 4,9 Yhdyskunnat ja teollisuus 0,8 25 0,2 Turvetuotanto 1,2 50 0,6 Yhteensä 67 42 28 Nykyinen typpikuormitus Typpikuormituksen vähentämistavoite t / a % t / a Peltoviljely 666 30 200 Kotieläintuotanto 22 80 18 Turkistuotanto 144 80 115 Metsätalous 36 25 9 Haja-asutus 55 30 17 Yhdyskunnat ja teollisuus 48 20 10 Turvetuotanto 36 25 9 Yhteensä 1000 38 380 Happamuushaitat ilmenevät kaikkien jokien alaosalla ja suistossa happamuuspiikkeinä, korkeina metallipitoisuuksina ja ajoittaisina kalakuolemina. Happamuushaitat aiheuttavat merkittäviä haittoja erityisesti kalataloudelle ja vedenhankinnalle. Happamuushaittoja ilmenee jokien pääuomien lisäksi myös Ähtävänjoen ja Kruunupyynjoen alaosien sivu-uomissa. Luokittelun mukainen hyvää tilaa ilmentävä tavoite on, että ph on vesistön tilan kannalta oleellisella jaksolla tason 5.5 yläpuolella. Kalojen vaelluksen estyminen ja lisääntymisalueiden heikko tila on osaltaan Luodon-Öjanjärven ja sen valuma-alueen vesistöjen hyvän tilan esteenä. Kruunupyynjoen ja Purmonjoen hyvä tila edellyttää vaelluskalojen ja nahkiaisten esteetöntä kulkua. Myös Ähtävänjoen sivu-uomien ja latvapurojen hyvä tila edellyttää kalojen kulkumahdollisuuksia ja riittäviä lisääntymisalueita. Ähtävänjoen latvapuroissa esiintyy edelleen purotaimenia ja rapuja. Voimakkaasti muutettujen vesistöjen (Ähtävänjoki, Välijoki, Kurejoki, Luodonjärvi ja Öjanjärvi) osalta morfologiaa ja hydrologiaa koskevat tilatavoitteet käsitellään seuraavassa kohdassa. 5.3 VOIMAKKAASTI MUUTETTUJEN VESISTÖJEN TILATAVOITTEET 5.3.1 Periaatteet Voimakkaasti muutetuissa vesistöissä tilatavoitteet on määritetty tapaus-kohtaisesti ottaen huomioon vesistön nykytila ja mahdollisuudet parantaa sitä. Arviot perustuvat vesistön rakenteellisiin ja hydrologisiin muutoksiin, koska tällä suunnittelukierroksella ei ole riittävästi biologista tietoa ekologiseen tilanarviointiin. Toimenpiteiden vaikutusten arviointi on tehty suuruusluokkatasolla asiantuntija-arviona. Ensiksi on määritelty "paras saavutettavissa oleva tila", jossa ajatellaan toteutetun kaikki teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoiset hydrologista ja rakenteellista tilaa parantavat toimenpiteet mukaan lukien eläimistön vaelluksen ja lisääntymisalueiden turvaaminen. "Hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa" sallitaan "vähäisiä poikkeamia" parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan (kuva 15). Vähäisellä poikkeamalla tarkoitetaan tässä yhteydessä 20 40 %:n muutoksia ekologisten laatutekijöiden arvoissa.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 54 Tilatavoitetta asetettaessa on tarkasteltu ensin kaikki vesistön ekologista tilaa parantavat hydrologiset ja rakenteelliset parannustoimenpiteet. Seuraavaksi on poistettu tarkastelusta toimenpiteet, jotka aiheuttavat merkittävää haittaa vesien käytölle esim. tulvasuojelulle ja vesivoimantuotannolle. Vaiheittain edeten vesistö on saatu jaettua johonkin kuvan z mukaisista ryhmistä: o vesistö on "hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa" (ryhmä 1) o vesistö ei ehkä ole "hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa" ja tarvitaan lisäselvityksiä (ryhmä 2) o vesistö ei ole "hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa" ja tarvitaan toimenpiteitä tilan parantamiseksi (ryhmä 3) Toimenpiteitä vesistön tilan parantamiseksi tarvitaan, mikäli tarkastelu osoittaa, että hydrologiaa ja rakenteellista tilaa parantavilla toimenpiteillä on merkittäviä ja laaja-alaisia myönteisiä vaikutuksia vesistön ekologiseen tilaan. E K O L O G I N E N T I L A Paras saavutettavissa oleva tila Hyvä saavutettavissa oleva tila = tavoitetila Nykytila Nykytila Nykytila Vähäinen poikkeama Toimenpiteillä aikaansaatava parannus vesistön tilassa Nykytila RYHMÄ 1. Parantamistoimenpiteiden vaikutus vähäinen => Vesistö on hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa RYHMÄ 2. Parantamistoimenpiteiden vaikutus melko suuri => Epäselvä tilanne RYHMÄ 3. Parantamistoimenpiteiden vaikutus suuri => Vesistö ei ole hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa Kuva 16. Parantamistoimenpiteiden ekologisten vaikutusten ja voimakkaasti muutettujen vesistöjen tilan välinen yhteys. Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesistöjen rakenteellisten tilatavoitteiden asettavista on kuvattu tarkemmin oppaassa " Voimakkaasti muutettuja ja keinotekoisia pintavesiä koskevat erilliskysymykset ja hydrologis-morfologisen tilan arviointi". 5.3.2 Tilatavoitteet tarkastelualueittain Ähtävänjoen pääuoma Ähtävänjoen pääuoma on voimakkaasti muutettu vesistö, koska joen putouskorkeus on lähes kokonaisuudessaan hyödynnetty voimataloudellisesti, jokea on perattu uiton takia ja Lappajärven ja Evijärven säännöstely vaikuttavat alueeseen. Asiantuntijat ovat arvioineet, että alueen tilaa voitaisiin ensisijaisesti parantaa seuraavilla toimilla: Kalojen vaelluksen turvaaminen ainakin Ähtävänjoen kahden alimman voimalaitoksen (Herrforsin ja Långforsin) patojen ohi. Näiden patojen yläpuolella on kunnostettuja kalojen lisääntymisalueita. Kalataloudelliset kunnostukset uiton takia peratuissa koskissa (Hjulfors, Jöuskosk, Hyndhålet- Storhasa, Lillhasa, Smedasfors, Pölsfors, Gersfors, Maansfors, Kungsfors, Bärklarsfors ja Byfors).
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 55 Kunnostusten avulla saadaan lisää virtakutuisten kalojen kutualueita ja vähennetään haitallisten hyydemuodostumien määrää. Pääosa näistä kunnostuksista on tehty, osa odottaa edelleen rahoitusta. Uittoperkausten yhteydessä tukittujen sivu-uomien avaaminen ja Kattilakosken vähävetisen uoman kunnostaminen. Yllä mainitut toimenpiteet lisäävät vaelluskalojenkalojen (taimen ja siika) lisääntymisalueita pääuomassa ja sivupuroissa ja aiheuttavat vain melko vähäistä haittaa muille käyttömuodoille. Muilla rakenteellisilla toimenpiteillä katsotaan olevan vain pieni vaikutus Ähtävänjoen pääuoman ekologiseen tilaan tai toimenpiteistä aiheutuu suurta haittaa vesistön muulle käytölle (erityisesti voimataloudelle). On siis mahdollista, että Ähtävänjoen pääuoma ei ole vielä "hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa" (ryhmä 2). Rakenteellisten tilatavoitteiden lopullinen asettaminen pääuomalle edellyttää tarkempia selvityksiä ja suunnitelmia. Rakenteellisten tavoitteiden lisäksi aluetta koskevat happamuuteen, rehevyyteen ja kiintoainekuormitukseen liittyvät vesistöalueen tavoitteet. Välijoki Välijoki on voimakkaasti muutettu vesistö sekä kalojen nousuesteiden, rakennetun putouskorkeuden, peratun ja pengerretyn uoman, säännöstelyn ja kevään ylivirtaaman muutoksen perusteella. Asiantuntija-arvion perusteella alueen tilaa voitaisiin ensisijaisesti parantaa Välijoen uoman kunnostuksella, jossa huomioidaan ekologinen monimuotoisuus jokiuomassa ja sen läheisyydessä. Toimenpiteen vaikutusta alueen ekologiseen tilaan ei voida arvioida ilman tarkempaa suunnittelua. Välijoen alueella muut rakenteelliset toimenpiteet, joilla voitaisiin parantaa ekologista tilaa, aiheuttaisivat merkittävää haittaa voimataloudelle. Tällaisia toimenpiteitä olisivat esimerkiksi kalojen vaellusesteiden poistaminen Hanhikosken ja Lappajärven luusuan padoilta. Asiantuntija-arvion perusteella Välijoki on todennäköisesti hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa (ryhmä 1). Alueen kunnostusmahdollisuuksia kannattaa kuitenkin selvittää. Välijokea koskevat Ähtävänjoen valuma-alueen ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistavoitteet. Kurejoki Kurejoki on voimakkaasti muutettu vesistö pääosin kalojen nousuesteiden, ja rakennetun putouskorkeuden perusteella, mutta myös perattu ja pengerretty uoma, säännöstely ja kevään ylivirtaaman muutos vaikuttavat asiaan. Asiantuntijat ovat arvioineet että alueen tilaa voitaisiin ensisijaisesti parantaa seuraavilla toimilla: Kalojen vaelluksen turvaaminen Lappajärven ja Alajärven välillä. Habitaattikunnostukset peratuissa ja pengerretyissä uomissa. Säännöstelyn kehittäminen niin, että rakennettavat kalatiet toimivat asianmukaisesti. Asiantuntija arvion mukaan on mahdollista, että Kurejoki ei todennäköisesti ole vielä "hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa" (ryhmä 2). Rakenteellisten tilatavoitteiden lopullinen asettaminen edellyttää tarkempia selvityksiä ja suunnitelmia. Rakenteellisten tavoitteiden lisäksi aluetta koskevat rehevyyteen ja kiintoainekuormitukseen liittyvät tavoitteet. Luodonjärvi ja Öjanjärvi Luodonjärveä ja Öjanjärveä pidetään voimakkaasti muutettuina merenlahtina, joitten yhteys mereen on katkaistu ja vedenpintaa nostettu noin 20 cm meren keskivedenpinnan yläpuolelle. On arvioitu, että alueella ei voida toteuttaa merkittävästi ekologista tilaa parantavia toimenpiteitä ilman, että siitä aiheutuisi selvää haittaa muille käyttömuodoille. Arvion perusteella Luodonjärvi ja Öjanjärvi ovat rakenteellisesti hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa (ryhmä 1). Alueella kuitenkin tarvitaan jonkin verran rakenteellisia kunnostustoimenpiteitä (Öjanjärven kalatie on uusittu ja koekäytössä). Luodonjärveä ja Öjanjärveä koskevat tarkastelualueen ravinneja kiintoainekuormituksen sekä happamuuden vähentämistavoitteet.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 56 6. VESIENHOIDON TOIMENPITEET 6.1 TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUN PERUSTEET Vesienhoidossa on vesipuitedirektiiviin ja vesienhoitolakiin perustuva tapa jaotella vesien tilan parantamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. EU:n direktiiveihin pohjautuvista säädöksistä ja lakimääräisistä toimista käytetään nimitystä perustoimenpide. Kaikki muut ovat täydentäviä toimenpiteitä. Tätä jakoa ei ole käytetty tässä suunnitelmassa, vaan toimenpiteet on jaettu nykyisen käytännön mukaisiin ja ns. lisätoimenpiteisiin riippumatta siitä, miten niitä nimitetään vesipuitedirektiivissä ja vesienhoidon lainsäädännössä. Osa nykyisen käytännön mukaisista toimista on pakollisia, osa vapaaehtoisia. Pakollisten toimien on arvioitu toteutuvan vuosijaksolla 2007 2015 niitä koskevan lainsäädännön mukaisessa aikataulussa. Vapaaehtoisten toimien, kuten vesistöjen kunnostuksen ja maatalouden ympäristötukeen kuuluvien toimenpiteiden, toteutumista on arvioitu toimenpiteiden ja niiden rahoituksen tähänastisen kehityksen, olemassa olevien ohjelmien ja suunnitelmien sekä alueellisten tarpeiden ja olosuhteiden pohjalta. Lisätoimenpiteitä tarvitaan silloin, jos nykyisen käytännön mukaiset toimenpiteet eivät näytä riittäviltä vesistönosan tilatavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Lisätoimenpiteet on tässä suunnitelmassa muodostettu pääasiassa tehostamalla tai laajentamalla nykyisinkin sovellettavien toimenpiteiden käyttöä ja muodostamalla niistä kustannustehokkaita, toteuttamiskelpoisiksi arvioituja toimenpideyhdistelmiä. Apuna on käytetty olemassa olevia tietoja toimenpiteiden kustannuksista, tehokkuudesta ja soveltuvuudesta erilaisiin olosuhteisiin. Yhdistelmiä vertailtaessa on tarkasteltu toimenpiteiden yhteensopivuutta, erilaisia vaikutuksia ja muita toteutettavuuteen vaikuttavia seikkoja. Arvioissa on käytetty hyväksi vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen ja siihen liittyvän taustaselvityksen sisältöä. 6.2 NYKYKÄYTÄNNÖN MUKAISET TOIMENPITEET Nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä tarkoitetaan, että vesienhoidossa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja nykyisin tiedossa olevia hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi pistekuormituksen osalta tämä tarkoittaa ympäristölupien noudattamista ja puhdistamoitten mahdollisimman tehokasta ajotapaa 6.2.1 Asutus Haja- ja loma-asutus Haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä tärkein lainsäädännöllinen keino on vuonna 2004 voimaan astunut asetus haja-asutuksen jätevesien käsittelystä. Asetus koskee sekä pysyvää asutusta ja loma-asutusta. Asetuksen mukaan vuoteen 2014 mennessä haja-asutuksen jätevesistä tulee poistaa 85 % fosforista, 40 % typestä ja 90 % orgaanisesta aineksesta. 10 vuoden siirtymäkausi (2004 2014) koskee ennen 2004 rakennettuja kiinteistöjä. Uusien kiinteistöjen osalta, asetuksen vaatimat puhdistustehot ovat heti voimassa. Kun asetuksen mukaiset toimenpiteet toteutetaan, niin haja-asutuksen jätevedet eivät estä hyvän ekologisen tilan saavuttamista Luodon-Öjanjärven valuma-alueella. Haja- ja loma-asutuksen nykykäytännön mukaiset toimenpiteet ja lisätoimenpiteet käsitellään yhdessä kohdassa 6.3.2 sillä ilman lisätoimenpiteitä asetuksen täysimittainen toteuttaminen on erittäin vaikea. Yhdyskunnat Luodon-Öjanjärven alueen vesistöjen suurimpia pistekuormittajia ovat yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot. Niillä on ympäristönsuojelulain (2000/86) tai sitä edeltäneen ympäristölainsäädännön mukaiset toistaiseksi voimassa olevat päästöluvat, joiden lupaehdot tarkastetaan 5-8 vuoden välein. Luvat sisältävät lupaehtoja fosforille, COD:lle, BOD:lle ja kiintoaineelle. Yli 10 000 asukasvastineluvun puhdistamoilla on lisäksi velvoitemääräyksiä ammoniumtypen hapettamisesta. Luodon-Öjanjärven alueen vesistöjä pidetään pääosin fosforirajoitteisena vesistönä ja siksi varsinaisia typenpoistovaatimuksia ei ollut vuoteen 2008 mennessä asetettu valuma- alueen puhdistamoille. Useimmille alueen puhdistamoille on asetettu ammoniumtypen hapettamisvelvoite.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 57 6.2.2 Teollisuus ja yritystoiminta Teollisuus Alueen teollisuuslaitokset ovat pääosin liittyneet viemäriverkostoon. Viemäriverkostoon liittyneen teollisuuden jätevesien käsittelyä säätelevät liittymissopimukset ja valtioneuvoston asetukset 888/2006 ja 889/2006. Lisäksi haitallisia aineita koskevia säädöksiä on annettu useilla muillakin valtioneuvoston päätöksillä, kuten vuonna 2006 annettu asetus vesiympäristölle haitallisista ja vaarallisista aineista (1022/2006). Asetus sisältää luettelon 15 vaarallisista ja haitallisista aineista joita ei saa päästää pintavesiin eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Alueella on kuusi teollisuuslaitosta, jotka ympäristöluvan perusteella päästävät jätevesiä alueen jokiin ja järviin. Nämä laitokset ovat Järviseudun Peruna Oy (Vimpelinjoki, lopettanut vuonna 2008), Evijärven Peruna Oy ja Österbottens fiskodling (Ähtävänjoki), Mäkelä Alu Oy (Paaluoma), Ab Terjärv Frys Oy (Kruunupyynjoki) ja Etelä-Pohjanmaan Minkinrehu (Purmonjoki). Turvetuotanto Ympäristönsuojelulain (2000/86) mukaan kaikilla yli 10 hehtaarin turvetuotantoalueilla tulee olla ympäristölupa. Tämä koskee myös vanhoja turvetuotantoalueita. Alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueille on haettava ympäristölupa, jos toiminnasta aiheutuu erityistä vaaraa. Varsinkin Ähtävänjoella on runsaasti vanhoja, melko suuria turvetuotantoalueita. Nämä vanhat turvetuotantoalueet ovat jättäneet lupaanomuksia ja lupien käsittely on menossa. Luvat saavuttanevat lainvoiman lähivuosina. Luvissa on mm. turvetuotantoalueen vesiensuojeluun liittyviä määräyksiä ja luvissa rajoitetaan tuotannossa käytettävä pinta-ala. Luvat ovat voimassa toistaiseksi, mutta lupaehdot tarkistetaan noin 10 vuoden välein. Kruunupyynjoen ja Purmonjoen uudemmat turvetuotantoalueet ovat pääosin saaneet ympäristöluvan. Kalankasvatus Luodon-Ojanjärven valuma-alueella on yksi kalanviljelylaitos, Österbottens Fiskodling, jonka jätevedet johdetaan Ähtävänjokeen. Laitoksella on ympäristölupa. 6.2.3 Maatalous Peltoviljely Peltoviljelyn lakisääteiset toimenpiteet perustuvat pääosin nitraattidirektiiviin ja EU:n asetukseen hyvästä viljelykäytännöstä. Nitraattidirektiivi on toimeenpantu valtioneuvoston asetuksella vuonna 2000 ja hyvää viljelykäytäntöä koskeva asetus on valmisteilla. Maatalouden ympäristöpäästöjä koskevassa asetuksessa mm. annetaan enimmäismäärät karjanlannan käytölle ja typpilannoitukselle sekä kielletään lannoitus ajalla 15.10. 15.4. Maatalouden ympäristötuen mukaiset toimenpiteet vähentävät jonkin verran ravinne- ja kiintoainekuormitusta, mutta eivät vaikuta pelloilta tulevaan happamuuteen. Lähes kaikki Luodon-Öjanjärven valuma-alueen viljelijät kuuluvat maatalouden ympäristötukijärjestelmän perustuen piiriin ja lisäksi alueella on toteutettu myös erityistukijärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä, kuten suojavyöhykkeiden perustamista ja säätösalaojitusta. Kotieläintalous ja turkistuotanto Ympäristönsuojelulain (2000/86) mukaan eläinsuojalla tai turkistuotannolla tulee olla ympäristölupa, jos se on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, 60 emakolle, 250 siitosnaarasminkille tai näihin verrattavalle eläinmäärälle. Ympäristösuojelulain mukainen määräys koskee vuodesta 2000 lähtien tarpeellisin osin myös vanhoja eläinsuojia ja turkistuotantoa. Näiden osalta ympäristökeskus on harkinnut milloin ympäristölupa on tarpeellinen. Osa Luodon-Öjanjärven alueella toimivista eläinsuojista ja turkistuotannosta on niin suurta, että ne on velvoitettu hakemaan ympäristölupa ja näiden lupien käsittely on menossa. Lupaehdot tarkistetaan noin 10 vuoden välein eli pääosin vuosina 2013 2017.Kuntien myöntämiä ympäristölupia on alueella runsaasti.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 58 6.2.4 Metsätalous Metsälaki (1997) edellyttää kestävää metsien hoitoa ja ympäristöasioiden huomiointia metsätaloudessa. Ympäristönsuojelulaki ja vesilaki koskevat vain vähäisiltä osin metsätalouden vesiensuojelua. Metsätalouden toimenpiteet eivät yleensä edellytä ympäristölupia. Valtion tuen saaminen metsäojituksiin liittyy yleensä ilmoitus ympäristökeskukselle. Vuosittain tällaisia ilmoituksia tehdään alueella useita kymmeniä. Metsätaloudessa käytetään parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa, mm. kunnostusojituksissa tehdään laskeutusaltaita, kaivukatkoja ja pintavalutuskenttiä sekä hakkuissa jätetään metsäsertifioinnin mukaisesti suojavyöhykkeitä. Kestävän metsätalouden rahoituslain rahoituksen (KEMERA:n) avulla on Ähtävänjoen valuma-alueella toteutettu useita vesiensuojeluhankkeita mm. Lappajärvellä ja Vimpelissä. Vesiensuojelun luonnonhoitohankkeissa on tehty mm. laajoja kosteikkoja, laskeutusaltaita ja putousportaita ja virtaamansäätöpatoja. 6.2.5 Vedenotto Vesilain (1961) mukaan on lupa aina haettava vedenottoon, mikäli johdetaan vettä vesistöstä (VL 9:2) tai nostetaan pohjavettä vähintään 250 kuutiometriä vuorokaudessa (VL 9:7). Luvat sisältävät määräyksiä mm. suurimmasta sallitusta ottomäärästä ja tarkkailusta. Luvat ovat yleensä toistaiseksi voimassa, mutta uusien lupahakemusten yhteydessä lupaehdot voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn. Uudet laajat vedenottohankkeet voivat edellyttää osin nykykäytäntöä tehokkaampia toimia. 6.2.6 Vesistöjen säännöstely, padot ja penkeret Vesilain (1961) mukaan vesien tilaan vaikuttaviin rakentamishankkeisiin tarvitaan ympäristölupaviraston lupa. Luodon-Öjanjärven valuma-alueelle on myönnetty useita kymmeniä lupia vesistön säännöstelyyn, järjestelyyn sekä patojen ja voimalaitosten rakentamiseen. Luodon-Öjanjärven valuma-alueella on vesilainsäädännön mukaisilla luvilla rakennettu esimerkiksi Luodonjärvi ja Öjanjärvi ja pääosa Ähtävänjoen voimalaitoksista. Suurin osa järvien säännöstelyluvista on myös myönnetty vesilain perusteella. Jotkut laitokset on rakennettu vesilain edeltäjän, vesioikeuslain (1902) voimassaoloaikana. Luodon-Ojanjärven alueen merkittävimmät vesistötöitä koskevat luvat on myönnetty 1960 1990 - luvulla. Vesistörakentamista koskevat luvat ovat pääosin pysyviä, mutta Luodon-Öjanjärven uuden säännöstelylupaan liittyy lupaehtojen tarkistamista koskevia määräyksiä. Vaikka vesistöjen säännöstelyä koskevat luvat ovat pysyviä, niin vesilain muutoksen (1994) mukaan lupia voidaan tarvittaessa muuttaa. Säännöstelyä voidaan lieventää, jos siitä aiheutuu kohtuutonta haittaa. 6.2.7 Maaperän happamuus ja kalojen elohopea Luodon- Öjanjärven valuma-alueen maaperästä ja kuivatustoiminnasta johtuen alueella esiintyy ajoittain haitallisen korkeita metallipitoisuuksia. Haitallisia aineita esiintyy Alajärven kaloissa (elohopea) ja happamuuspiikkien aikana jokien alaosien ja Luodon- ja Öjanjärven vedessä (alumiini ja raskasmetalleja, mm. kadmium). Nykykäytännön mukaisilla toimilla ei vaikuteta näihin ongelmiin. 6.2.8 Arvio nykykäytännön toimenpiteiden riittävyydestä Nykykäytännön toimenpiteillä voidaan vaikuttaa vesistöön tulevaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen. Pistekuormituksen, kotieläintalouden ja todennäköisesti myös haja-asutuksen osalta käytössä olevat toimenpiteet ovat melko riittäviä, mutta lisätoimenpiteitäkin tarvitaan. Erityisesti peltoviljelyn ja turkistuotannon osalta tarvitaan monipuolisia lisätoimenpiteitä ravinteiden ja kiintoaineiden vähentämiseen. Metsätaloudessa tarvitaan lisätoimenpiteitä erityisesti kiintoaineskuormituksen pienentämiseksi Ähtävänjoella (jokihelmisimpukka). Liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus estää tai vaarantaa hyvää ekologista tilaa Luodon-Öjanjärven valuma-alueen jokivesistöissä ja järvissä.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 59 Myös sulfaattimaiden aiheuttamat haitat ja vesistötöiden aiheuttamat rakenteelliset muutokset ovat merkittäviä esteitä hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen monissa Luodon-Öjanjärven valuma-alueen vesistöissä. Näihin ongelmiin voidaan vaikuttaa vain vähän nykyisin käytössä olevien toimenpiteiden kautta, joten lisätoimenpiteet ovat välttämättömiä. Ainakin sulfaattimailta huuhtoutuvat haitalliset aineet edellyttävät laajoja lisätoimenpiteitä. Taulukko 17. Arvio nykykäytännönmukaisten toimenpiteiden riittävyydestä sektoreittain. Kuormittaja Haja-asutus Jäteveden puhdistamot Teollisuus Turvetuotanto Kalankasvatus Peltoviljely Kotieläintalous Turkistuotanto Metsätalous Nykykäytännönmukaiset toimenpiteet todennäköisesti riittävät X X X X X X Vaatii selvästi lisätoimenpiteitä X X X Vedenotto Rakenteelliset muutokset Maaperän happamuus X X X Lisätoimenpiteitä tarvitaan laajasti peltoviljelyn, metsätalouden ja rakenteellisten muutosten osalta. Lisäksi erittäin suurta lisätoimenpiteiden tarvetta on happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen (erityisesti haitalliset aineet) torjunnassa. Jatkotarkasteluun on otettu myös haja-asutuksen, turvetuotannon, turkistuotannon ja kunnallisten jätevedenpuhdistamojen toimenpiteet. Kotieläintalouden osalta arvioidaan että nykykäytännön mukaiset toimenpiteet todennäköisesti riittävät sillä peltoviljelyn toimenpiteet kattavat tältä osin tärkeimmät lisätoimenpiteiden tarpeet paitsi turkistarhauksessa jossa arvioidaan että lisätoimenpiteitä tarvitaan. 6.3. VAIHTOEHTOTARKASTELU JA TOIMENPITEIDEN LISÄÄMINEN 6.3.1. Yleistä Toimenpiteiden lisäämisen tarvetta ja niiden vaikutuksia tarkasteltiin koko Luodon-Öjanjärven valumaalueelle. Tähän päädyttiin, koska sekä jokien pääuomissa, sivu-uomissa että järvissä hyvän ekologisen tilan suurimmat esteet tai riskitekijät ovat rehevyys, kiintoaineskuormitus ja jokien alaosalla maaperän happamuus. Toimenpiteitä tunnistettaessa ja arvioitaessa hyödynnettiin Bernet Catch -hankkeessa kerättyä aineistoa, joka on pääpiirteissään raportoitu Kyrönjoen alustavassa hoito-ohjelmassa (Rautio ym. 2006). Tunnistetut toimenpiteet kohdistuvat happamuuden torjuntaan, peltoviljelyn, metsätalouden, turvetuotannon, turkistuotannon ja haja-asutuksen kuormitukseen, vesistörakenteisiin sekä yhdyskunnan jätevedenpuhdistamoihin. Toimenpiteet myös ryhmiteltiin tällä jaolla. Monet tarkastellut toimenpiteet ovat sellaisia, että niitä jo jossain määrin toteutetaan Luodon- Öjanjärven valuma-alueen vesistössä ja niiden valuma-alueella. Tällaisten toimenpiteiden osalta tässä tarkastelussa tarkoitetaan toimenpiteiden selkeää tehostamista nykyiseen käytäntöön verrattuna. Kaikkien toimenpiteiden osalta arvioissa on oletettu, että niitä toteutetaan vesistöjen ominaispiirteet ja toteuttamismahdollisuudet huomioon ottaen.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 60 6.3.2 Asutus 6.3.2.1 Haja- ja loma-asutus Vaihtoehtoiset toimenpiteet Vesiensuojelun suuntaviivojen (Ympäristöministeriö, 2007 ja Nyroos ym., 2007) mukaan haja-asutus tulee liittää entistä laajemmin keskitettyjen järjestelmien piiriin. Vaihtoehtotarkastelun (taulukko18) perusteella ensisijaisesti suositeltava toimenpide on kuivakäymälöiden suosiminen ja viemäriverkostoon liittyminen. Muita suositeltavia vaihtoehtoja ovat kylien yhteispuhdistamot, maaperäkäsittely ja pienpuhdistamoiden rakentaminen. Taulukko 18. Haja- ja loma-asutuksen toimenpiteiden vaihtoehtotarkastelu. Toimenpide Kokonaistehokkuus kustannukset Suhteelliset Suositeltavuus Muu toteutettavuus Kuivakäymälät ja harmaiden Melko Edullinen Ensisij. suositeltava vesien suodatus* tehokas Liittyminen viemäriin* Tehokas Melko kallis Ensisij. suositeltava Kylien yhteispuhdistamot* Melko tehokas Melko kallis Toissij. suositeltava Lupa- tai ilmoitusmenettely Kiinteistökohtainen maaperäkäsittely* Melko tehokas Melko edullinen Toissij. suositeltava Lupa- tai ilmoitusmenettely Kiinteistökohtaiset puhdistamot* Melko tehokas Kallis Toissij. suositeltava Lupa- tai ilmoitusmenettely *nykykäytännön mukainen toimenpide **osin nykykäytännön mukainen toimenpide ja osin lisätoimenpide ***lisätoimenpide Suositeltavat toimenpiteet Luodon-Öjanjärven valuma-alueen laajalle levittäytyneestä haja-asutuksesta johtuen alueella tarvitaan sekä ensi- että toissijaisesti suositeltavia toimia. Lisäksi tarvitaan selvästi kotitalouksiin kohdistuvaa neuvontaa. Suositeltavia toimenpiteitä ovat: Kompostikäymälät ja harmaiden vesien suodattimet: Luodon-Öjanjärven valuma-alueella on noin 5200 vapaa-ajan asuntoa, joista arviolta 80 %: lla on nykymääräykset täyttävä jätevesien käsittelyjärjestelmä. Vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyjärjestelmäksi suositellaan kompostikäymälöitä ja harmaiden jätevesien (sauna- ja keittiövedet) käsittelyä sopivalla tavalla esim. maasuodattamossa. Tämä edellyttäisi noin 1 200 kuivakäymälän kunnostamista ja harmaiden vesien käsittelyjärjestelmän rakentamista. Vapaa-ajan asutuksen lisäksi kompostikäymälöiden käyttöä tulisi selvästi lisätä myös muussa haja-asutuksessa. Liittyminen viemäriverkostoon: Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukaan verkostoa on tarkoitus laajentaa erityisesti nykyisen viemäriverkoston läheisyydessä sijaitseviin asutuskeskittymiin. Vuoteen 2015 mennessä vesihuollonkehittämissuunnitelmien mukaan viemäriverkostoon liittyy Luodon-Öjanjärven valuma-alueella arviolta 4200 asukasta eli vähintäänkin 1500 taloutta. Lukujen perusteella kuntien kehittämissuunnitelmat ovat kunnianhimoisia. Viemäriverkostoa on tarkoitus laajentaa varsinkin Alajärvellä, jossa viemäriverkoston piiriin on tarkoitus saada yli 1 000 uutta asukasta ja Kruunupyyssä, missä viemäriverkoston piiriin yritetään saada melkein 900 uutta asukasta. Muiden kuntien viemäriverkoston laajentamissuunnitelmat ovat selvästi pienempiä. Kuvassa 17 on esitetty kuntien nykyisten viemäriverkostojen alueet ja suunnitellut keskeiset laajennusalueet.
Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma /29.11.2009 61 Kuva 17. Luodon-Öjanjärven valuma-alueen nykyiset siirtoviemärit ja keskeinen haja-asutus sekä suositeltavat siirtoviemärit. Kiinteistökohtaiset ratkaisut ja kylien yhteispuhdistamot: Viemäriverkostojen laajennusten jälkeen haja-asutusalueelle jää viemäriverkostojen ulkopuolelle noin 10 000 taloutta. Näistä korkeintaan viidesosalla on nykymääräykset täyttävä jätevesien käsittelyjärjestelmä. Näin ollen uusia kiinteistökohtaisia ratkaisuja tarvitaan arviolta 6 000 taloudessa, joissa jätevesien määrää voitaisiin merkittävästi vähentää kuivakäymälöiden avulla. Viemäriverkoston ulkopuolelle jääviä talouksia on kaikissa alueen kunnissa, lukumääräisesti eniten Pedersöressä ja Alajärvellä ja vähiten Vimpelissä. Kiinteistökohtaisissa järjestelmissä pyritään useamman talouden ja kylien yhteisratkaisuihin siellä, missä se vain on mahdollista. Erityisesti yhteispuhdistamon suunnitteluun ja rakentamiseen tarvittaisiin taloudellista tukea