SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää

SYDÄMENTAHDISTIN Mitä potilaan tulee tietää 1

2

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 4 Sydän rakenne ja toiminta 7 Sydämen rytmihäiriöt 9 Sydämentahdistin 11 Sydämentahdistimen asentaminen 14 Laitteen vaihto 15 Seuranta ja valvonta 16 Kun sydämentahdistin on asennettu 17 Työ ja koti 17 Vapaa-aika, matkat ja kulkuneuvot 19 Tärkeimmät asiat 21 Käynnit lääkärin luona 22 Sydänsairaudet 24 Sanasto 26 Medtronic kansainvälinen yritys 30 3

JOHDANTO Sydämen rytmissä esiintyneet häiriöt ovat hallinneet elämääsi viime aikoina. On saattanut mennä päiviä, viikkoja tai kuukausia, jolloin elämä ei ole sujunut entiseen malliin. Tutkimusten perusteella ongelmaksi on määritetty sydämen rytmihäiriö ja sinulle on päätetty asentaa sydämentahdistin. Kun tahdistimen asennus on ajankohtainen, mielessä on monia kysymyksiä. Miten elämä muuttuu, miten tahdistin toimii, voinko käydä työssä, voinko käyttää kodinkoneita vai vaikuttavatko ne tahdistimeen. Tietoa saa mm. lääkäriltä, lehdistä ja tuttavilta. Monille saattaa silti jäädä tunne, että sydämentahdistimeen liittyy jotakin vierasta ja pelottavaa. Ajatus sairaalasta ja siellä tehtävästä toimenpiteestä, jolla sydämentahdistin asennetaan paikalleen, voi tuntua epämiellyttävältä. Se on ymmärrettävää, sillä uusia asioita tulee tässä vaiheessa eteen paljon. 4

Sydämen rytmihäiriöitä on hoidettu sydämentahdistimen avulla jo yli 40 vuoden ajan. Vuosien myötä laitteet ovat kehittyneet ja niiden käyttö on entistä helpompaa. Niihin on tullut myös lisäominaisuuksia, jotka helpottavat tahdistinpotilaan elämää. Alkuaikoina tahdistimilla estettiin ja tasoitettiin liian hidasta rytmiä. Nykyisin käyttötarkoitus on laajentunut huomattavasti ja tahdistimilla pystytään hoitamaan hyvinkin monimutkaisia sydämen toiminnan häiriöitä. Kehittyneen tekniikan ansiosta sydämentahdistimet ovat entistäkin turvallisempia. Ne ovat kaikkein luotettavimpia lääkintälaitteita mitä potilaskäytössä on. Valmistaja on testannut laitteen lukemattomia kertoja, samoin lääkärit. Sydämentahdistimen asentaminen on rutiinitoimenpide, joka tehdään sairaalassa. Koska asentaminen on nopeaa ja helppoa, ongelmia ei yleensä synny. Monipuolisten teknisten ominaisuuksien vuoksi tahdistin saadaan säädettyä toimimaan yksilöllisesti. Useimmat eivät huomaa laitteen olemassaoloa alkuvaiheen jälkeen lainkaan. Elämä on kuin ennen rytmihäiriöiden alkamista. 5

Tässä oppaassa on kerrottu sydämentahdistimesta mahdollisimman laajasti. Siinä käydään läpi asentaminen, toiminta ja se, miten tahdistimen kanssa eletään. Tarkoituksena on antaa vastaus mahdollisimman moniin kysymyksiin ja ennen kaikkea lievittää huolta ja pelkoa, jota laitteen asentamiseen voi liittyä. Opasta voi käyttää kuukausia ja vuosia tahdistimen asentamisen jälkeenkin. Se on hakuteos, josta voi tarkistaa asioita vähitellen. Vieraat sanat on merkitty lihavoituina ja niiden selitykset ovat oppaan lopussa. Oppaan lisäksi tietoa saa aina sydänspesialisteilta ja muiltakin lääkäreiltä. 6

SYDÄN RAKENNE JA TOIMINTA Ihmisen sydän sijaitsee rintakehässä, rintalastan (sternum) alla. Se on niin sanottu ontto lihas, joka pumppaa verta verisuonien kautta. Sydän vastaa koko elimistön hapen ja ravinteiden saannista. Sydämessä on neljä osaa: vasen ja oikea eteinen (atrium) sekä vasen ja oikea kammio (ventriculus cordis). Oikean ja vasemman puolen välissä on väliseinä (septum). Veri pääsee virtaamaan vain yhteen suuntaan, sillä eteisten, kammioiden ja kammioihin liittyvien verisuonien välissä on sydänläppiä. Aina sydämen lyödessä veri kulkee ensin eteisistä kammioihin. Sitten kammiot supistuvat ja työntävät veren valtimoihin. Näin veri kulkee sydämen oikeasta puoliskosta keuhkoihin ja vasemmasta puoliskosta muualle elimistöön. Sydän lyö yli 100 000 kertaa päivässä ja pitää siten yllä verenkiertoa. Sydämen toiminnan sujuvuuden ja säännöllisyyden varmistaa sydämen ohjauskeskus, sinussolmuke. Se on luonnollinen sydämentahdistin, joka sijaitsee sydämen oikeassa eteisessä. 7

Sinussolmuke lähettää säännöllisesti heikkoja sähköimpulsseja. Impulssit siirtyvät eteis-kammiosolmukkeen (AV-solmuke) kautta sydänkammioiden johtoratoihin. Näin kaikki kammioissa sijaitsevat lihassyyt saavat komennon supistua: seurauksena on sydämen lyönti, supistuminen. Terve sydän lyö hyvin säännöllisesti, 50-80 kertaa minuutissa (levossa). Syke nousee helposti yli 100 lyöntiin minuutissa, esimerkiksi fyysisen rasituksen tai kiihtymyksen aikana. Sinussolmuke on vastuussa myös tästä muutoksesta. Se saa hormoni- ja hermoärsykkeitä ja vapauttaa sitten enemmän impulsseja. Eteinen Sinussolmuke Vasemman sydänläpän taso Kammio AV-solmuke Oikean sydänläpän taso Sydämen poikkileikkaus 8

SYDÄMEN RYTMIHÄIRIÖT Erilaiset sairaudet ja sydämessä tapahtuneet muutokset voivat aiheuttaa häiriöitä sydämen rytmissä. Rytmi on liian hidas, lyöntejä voi jäädä väliin, rytmi on liian nopea tai tulee lisälyöntejä. Jos rytmi on liian hidas (alle 60 lyöntiä minuutissa), puhutaan bradykardiasta. Yleensä harva syke on vaaratonta terveillä ihmisillä (esim. nukkuessa tai urheilijoilla). On kuitenkin olemassa myös sydänsairauksia, joissa sydämen syke on liian harva, ja joista voi olla merkittäviä seurauksia potilaalle. Näihin kuuluvat sairas sinus -oireyhtymä, johtumishäiriöt ja bradyarytmia. Sairas sinus -oireyhtymässä sydämen taajuus laskee. Sinussolmuke antaa sähköimpulsseja liian hitaasti. Joskus lyönti voi myös jäädä väliin. Kun impulsseja lähtee välillä liian hitaasti, välillä liian nopeasti, puhutaan bradykardiatakykardia-oireyhtymästä (takykardia = yli 100 lyöntiä minuutissa). Lisäongelmia voi aiheuttaa se, että lyöntitaajuus ei nouse riittävästi rasituksen aikana (ns. kronotrooppinen vajaatoiminta). Johtumishäiriöissä sinussolmukkeen ja sydänlihaskudoksen välinen yhteys on katkennut. Tällöin sinussolmukkeen ulkopuolella syntyy yleensä hidas korvausrytmi. Usein kyseessä on eteisen (atrium) ja kammion (ventriculus cordis) välinen katkos, jolloin puhutaan AV-katkoksesta. Katkoksen vakavuus luokitellaan asteikolla I III. 9

Bradyarytmia tarkoittaa, että kammion syke on liian hidas ja samalla esiintyy eteislepatusta tai eteisvärinää. Eteisten syke on yli 200 lyöntiä minuutissa. Impulssit eivät siirry kammioihin (AV-katkos). Kammiot sykkivät hitaasti. Hidaslyöntisyys voi johtua myös sydämen ulkopuolisista syistä, esim. karotissinus-oireyhtymästä. Siinä kaulavaltimon hermokudos on liian herkkä. Myös jotkut lääkkeet voivat aiheuttaa hidaslyöntisyyttä. Niitä kuitenkin joissakin tapauksissa tarvitaan ehdottomasti. Tällöin sydämen toiminta on turvattava sydämentahdistimen avulla. Kuvatuissa hidaslyöntisyystapauksissa elimistö ei saa riittävästi verta ja happea. Herkimmin puutokseen reagoivat aivot eli esiintyy heikotusta, pyörrytystä ja tajuttomuuskohtauksia. Myöhemmin tämä voi johtaa sydämen vajaatoimintaan (ks. Sydänsairaudet). Sinussolmuke AV-solmuke AV-katkos Normaali johtoratajärjestelmä Viallinen johtoratajärjestelmä 10

SYDÄMENTAHDISTIN Sydämen rytmin tasaamiseksi voidaan asentaa sydämentahdistin. Tahdistinjärjestelmään kuuluu itse tahdistin ja yksi tai kaksi ohutta johdinta (elektrodia), jotka yhdistävät tahdistimen sydämeen. Nykyiset sydämentahdistimet ovat hyvin pieniä (12 cm 3 ). Niissä on paristo, impulssigeneraattori ja ohjauspiiri, joka toimii kuin pieni tietokone. Tahdistin saa virran erikoisparistosta, joka kestää 5 10 vuotta. Ohjauspiiri saa elektrodeilta jatkuvasti tietoa sydämen rytmistä ja se seuraa, lyökö sydän liian hitaasti, säännöllisesti vai epäsäännöllisesti. Jos rytmi on epäsäännöllinen, se tallentaa rytmihäiriötä koskevat tiedot. Jos syke on liian hidas, tahdistin antaa heikkoja sähkösignaaleja, jotka kulkevat elektrodeja pitkin ja saavat sydämen sykkimään nopeammin. Sydämentahdistin luonnollisessa koossaan 11

Lääkäri saa esiin kaikki tahdistimen tallentamat tiedot. Niiden avulla hoitoa voidaan täsmentää eli lääkäri säätää tahdistimen toimintaa ohjelmointilaitteen avulla. Näin tehdään myös, jos potilaan tarpeet ovat muuttuneet. Ohjelmointilaitetta käytettäessä lääkäri asettaa pienen ohjelmointipään iholle tahdistinta vasten. Laitteiden jatkuvan kehitystyön ansiosta nykyisin on saatavissa erilaisia sydämentahdistimia eri tarpeisiin. On olemassa yhden ja kahden lokeron järjestelmiä, joissa on vastaavasti yksi tai kaksi elektrodia. Yhden lokeron järjestelmässä elektrodin pää sijoitetaan joko oikeaan eteiseen tai oikeaan kammioon. Kahden lokeron järjestelmässä on yksi elektrodi oikeassa eteisessä ja yksi oikeassa kammiossa. On myös kahden lokeron järjestelmiä, joissa on vain yksi elektrodi. Se valvoo sekä eteisen että kammion toimintaa, mutta antaa sähköimpulssin vain kammioon. Sydämentahdistimen sijainti (esimerkki) 12

Lisäksi on olemassa taajuusmukautuvia tahdistimia, jotka ottavat huomioon rasituksen. Ne voivat olla joko yhden tai kahden lokeron järjestelmiä. Niissä käytetään yhtä tai useampaa tunnistinta, jotka havainnoivat muutokset elimistön rasituksessa. Jos esimerkiksi liikkuu reippaammin tai hengitys kiihtyy, tahdistimen taajuus nousee ja lyöntitiheys kasvaa. Kun elimistö taas rauhoittuu, tahdistimen impulssien määrä laskee. Erittäin harvoin, esim. mukulakivillä ajettaessa, tahdistustaajuus voi nousta. Se on aivan normaalia eikä siitä tarvitse huolehtia. Viime aikoina on alettu käyttää myös erityistahdistimia silloin tällöin esiintyvän sydämen eteislepatuksen tai -värinän eli eteisten liian nopean sykkeen hoitoon. Laite asennetaan paikalleen kuten sydämentahdistin. Se toimii erilaisten stimulointimallien avulla, jotka vähentävät rytmihäiriöiden esiintymistiheyttä. Jos häiriöitä kuitenkin esiintyy, se pystyy osittain palauttamaan normaalin rytmin. Sydämen stimulointi tuo uusia mahdollisuuksia myös sydämen vajaatoimintaan. Vajaatoiminnassa on usein kyse siitä, että oikean ja vasemman kammion supistumisen välillä on viive. Käytettäessä tahdistusjärjestelmää, jossa on lisäelektrodi vasenta kammiota varten, kammiot saadaan supistumaan oikeaan aikaan (resynkronointi). Vain lääkäri voi tehdä päätöksen, mikä tahdistintyyppi sopii kullekin potilaalle. 13

SYDÄMENTAHDISTIMEN ASENTAMINEN Sydämentahdistimen asennus on pieni toimenpide, joka tehdään yleensä paikallispuudutuksessa. Olkaluun alle tehdään viilto, josta lääkäri vie elektrodin laskimoa pitkin varovasti sydämeen. Hän mittaa tarkasti oikean sijainnin ja kiinnittää elektrodin pään sydämen seinämään. Mahdollinen toinen elektrodi asennetaan samalla tavalla. Sen jälkeen elektrodin toinen pää kiinnitetään tahdistimeen. Rintalihakseen tehdään pieni ihotasku, johon tahdistin asetetaan. Sen jälkeen viilto ommellaan kiinni. Useimmat potilaat voivat nousta jalkeille jo samana päivänä. Toimenpiteen jälkeisinä päivinä tahdistimen puoleista olkapäätä ei pidä liikuttaa liian voimakkaasti, jotta parantuminen pääsee hyvin käyntiin. Sen jälkeen on kuitenkin liikuttava normaalisti, ettei olkapää jäykisty. 14

Kun lopputarkastus on tehty sairaalassa, saat mukaasi tahdistinkortin. Pidä se aina mukana. Siinä on tärkeää tietoa tahdistintyypistä sekä tahdistustavasta ja -taajuudesta. Korttiin voi merkitä myös seurantatarkastusten ajankohdat. Laitteen vaihto Tahdistin kertoo hyvissä ajoin, milloin paristo on kulumassa loppuun. Koska paristo on kiinteä osa järjestelmää, koko tahdistinlaite täytyy vaihtaa. Sydänkirurgi tekee viillon vanhan arven kohdalle ja poistaa vanhan laitteen. Elektrodit ovat tiukasti paikoillaan, ja kun ne on tarkastettu, uusi laite kytketään niihin. Laite testataan ja asetetaan vanhan laitteen muodostamaan ihotaskuun. Elektrodit vaihdetaan vain jos ne ovat vioittuneet. 15

SEURANTA JA VALVONTA Kun sydämentahdistin on asennettu, saat vastaanottoajan seurantatarkastusta varten. Tarkastuksissa on syytä käydä säännöllisesti. Tarkastuksen aikana lääkäri tutkii ensiksi arven. Hän ottaa sydänfilmin ja tarkistaa, että järjestelmä toimii moitteettomasti. Lisäksi hän varmistaa, että paristossa on tarpeeksi virtaa. Jos terveydentilassa on tapahtunut muutoksia, hän voi tarvittaessa muuttaa järjestelmän asetuksia ohjelmointilaitteen avulla. Lääkäri kysyy, onko ongelmia ollut ja miten elämä tahdistimen kanssa sujuu. Kaikki mahdolliset tahdistimeen liittyvät asiat kannattaa ottaa esiin. Paras hoitotulos saadaan silloin, kun kaikki hoitoon vaikuttavat tekijät ovat kohdallaan: lääkärin hoito, lääkkeet, tahdistin ja sinä itse. 16

KUN SYDÄMENTAHDISTIN ON ASENNETTU Sydämentahdistimeen tottuu nopeasti. Kun haava on parantunut kokonaan, voit olla niin kuin ennenkin. Jos lääkäri ei kiellä, voit tehdä taas kaikkea, mikä tuntuu mukavalta, ja elää aivan normaalisti. Työ ja koti Voit palata työhön, ellei lääkäri toisin määrää. Kun yleisiä turvallisuusmääräyksiä noudatetaan ja käyttämäsi sähkölaitteet ovat moitteettomassa kunnossa, ongelmia ei ole. Voit käyttää mm. tietokonetta sekä useimpia sähkölaitteita ja kodinkoneita. Ei yleensä vaikutusta sydämentahdistimeen: sähkökirjoituskone, tietokone, kopiokone ja faksi TV, radio ja video, langattomat infrapunakuulokkeet, kodin laitteiden kaukosäätimet pesukone, pyykinkuivaaja, astianpesukone, sähköliesi pölynimuri tehosekoitin, leivänpaahdin, sähköinen tölkinavaaja mikroaaltouuni varmuuden vuoksi on kuitenkin paras olla kumartumatta mikroaaltouunin päälle, kun se on päällä induktioliesi tarkista kuitenkin käyttöohjeesta, onko siinä mainintaa soveltuvuudesta sydämentahdistimen käyttäjille 17

Harvoissa tapauksissa sähkölaitteiden sähkömagneettinen kenttä voi aiheuttaa ohimeneviä häiriöitä sydämentahdistimeen. Oireena voi olla huimaus, sydämentykytys tai epäsäännöllinen pulssi. Kun sammutat häiriön aiheuttaneen laitteen tai siirryt siitä kauemmaksi, tahdistin toimii taas normaalisti. Kauppojen turvaporttien läpi kannattaa varmuuden vuoksi kulkea melko nopeasti. Älä jää seisoskelemaan niiden luo. Pidä muutaman cm:n päässä: juotoskolvi, demagnetisointikoje, sähkömoottorilla toimivat laitteet (esim. hiustenkuivaaja, hiuskiharrin, partakone) matkapuhelin (15 20 cm) radiopuhelin (15 20 cm) Pidä käsivarren etäisyydellä: magneetit pyörivien moottorien sytytyspuolat (esim. autossa) sähkötyökalut (esim. porakoneet ja pyörösahat) sytytystulpalliset polttomoottorit (esim. ruohonleikkurissa) sähkökäyttöiset puutarhatyökalut sähkötyynyt ja -huovat kovaääniset (esim. stereoissa) radioamatöörilaitteiden ja LA-puhelinten antennit radio-ohjauslaitteet (esim. radio-ohjattavia lennokkeja varten) 18

Noudata varoituksia: valokaari- ja vastushitsauslaitteet (myös kotikäyttöiset laitteet) teollisuuden induktiouunit ja muoviteollisuudessa käytettävät sähköiset kuumennuslaitteet teräksen valmistuksessa käytettävät sähköuunit suuret generaattorit ja voimalaitokset radiolähettimet Sähkö- ja kaasukäyttöisiä laitteita ja työkaluja ei saa korjata tai huoltaa. Pidä huoli että: - kaikki koneet ja laitteet ovat moitteettomassa kunnossa - et joudu yksin käyttämään työkaluja, joissa on virtaa (mikäli mahdollista) - kaikki laitteet on asianmukaisesti maadoitettu Vapaa-aika, matkat ja kulkuneuvot Sydämentahdistin ei aseta esteitä vapaa-ajan viettoon. Voit esimerkiksi: käydä suihkussa, saunassa ja uimassa tehdä koti- ja puutarhatöitä matkustaa autolla, junalla, laivalla ja lentokoneella jatkaa normaalia sukupuolielämää jatkaa tuttuja harrastuksia käydä solariumissa 19

Voit harrastaa urheilua, ellei lääkäri toisin neuvo. Jos haluat tehdä jotain erityisen raskasta tai sellaista, jossa rintaan voi tulla isku tai käsivartta täytyy venyttää pitkälle, kysy ensin lääkäriltä. Pitkät matkat eivät aiheuta erityisiä ongelmia; kysy kuitenkin ensin lääkäriltä. Hän kertoo, mihin voit hätätapauksessa ottaa yhteyden kohdemaassa. Muita hyödyllisiä yhteystietoja löydät Internetistä osoitteesta www.medtronic.com/traveling. Lentokentillä on turvatarkastuksen yhteydessä usein varoitusmerkinnät. Näytä tarkastajalle tahdistinkorttisi. Älä kulje turvaportin läpi, sillä tahdistin voi aiheuttaa hälytyksen. Sinua ei saa tutkia metallinpaljastimella. Jos tunnet olosi hyväksi ja lääkäri ei kiellä autolla ajoa, voit ajaa. Muista kuitenkin, että moottorin päälle ei saa kumartua sen käydessä! Moottorin sytytysjärjestelmä aiheuttaa vaaratilanteen. Varo erityisesti sytytyspuolaa, virranjakajaa ja sytytysjohtoja. Jos haluat tehdä säätöjä moottoriin, sammuta moottori aina ensin. 20

TÄRKEIMMÄT ASIAT Kiinnitä huomiota elimistössä tapahtuviin muutoksiin. Ilmoita lääkärille, jos sinulla on seuraavia oireita: hengitysvaikeuksia käsivarsien, jalkojen tai nivelten turvotusta rintakipuja tai pitkään jatkuva hikka asennuskohta on voimakkaan punainen ja on kuumetta asennuskohta tuntuu kipeältä voimakasta sydämentykytystä sydämen lyöntitiheys nousee tai laskee usein odottamatta Muista myös: käy seurantatarkastuksissa noudata lääkärin antamia ravitsemusta, lääkitystä ja liikuntaa koskevia ohjeita älä liikuttele tahdistinta ihon läpi. Liikuttelu voi aiheuttaa tulehduksen tai siirtää elektrodeja. älä päästä magneettia lähelle tahdistinta kysy lääkäriltä, jos aiot aloittaa uuden liikuntaharrastuksen, muuttaa elinolosuhteita, lähteä pitkälle matkalle tai tehdä jotain uutta ja erilaista kerro jokaiselle hoitavalle lääkärille, että sinulla on sydämentahdistin. Näytä tarvittaessa tahdistinkortti. kysy tarvittaessa tahdistimesta tai hoidosta lääkäriltä pidä tahdistinkortti aina mukanasi Se, miten suhtaudut elämään ja tahdistinhoitoon, vaikuttaa toisiin ihmisiin. Hyvät kokemukset voivat auttaa ja rohkaista jotakuta toista, joka ehdottomasti tarvitsisi tahdistimen mutta pelkää sen käyttöä. 21

KÄYNNIT LÄÄKÄRIN LUONA Seurantatarkastusten lisäksi lääkäriin on oltava yhteydessä, jos ongelmia ilmenee. Esimerkiksi silloin, jos asennuspaikka näyttää tulehtuneelta (turvotusta, lämpöä, punertaa tai on kostea), rinnassa tuntuu outoa kipua, sydän lyö voimakkaasti tai on hengitysvaikeuksia. Hakeudu ensisijaisesti sydänlääkärin vastaanotolle, jos sinulla on laitetta koskevia ongelmia. Saat lääkäriltäsi tahdistinkortin. Pidä se aina mukana. Siinä on tärkeitä tietoja laitteesta sinua ja lääkäriä varten sekä sairaalan puhelinnumero. Jos kadotat sen, saat lääkäriltä uuden. Lisäksi kaikkien hoitavien lääkärien, myös hammaslääkärin, tulee tietää, että sinulla on tahdistin. Varotoimet saattavat olla tarpeen hoidon aikana ja lääkemääräyksiä tehtäessä, sillä jotkut lääkkeet voivat vaikuttaa sydämen rytmiin. Jos sinulle on tarkoitus tehdä toimenpiteitä sairaalassa, kerro lääkärille sydämentahdistimesta. 22

Useimmat tavalliset toimenpiteet, kuten röntgentutkimukset, mammografia, ultraäänitutkimukset ja hammaslääkärin hoito, eivät aiheuta ongelmia. Vaara tahdistinpotilaalle! Jotkut toimenpiteet voivat kuitenkin vaikuttaa sydämentahdistimen toimintaan, esim. sädehoito, diatermia ja kauterisaatio. Vahvat magneetit, kuten ne, joita käytetään magneettiresonanssikuvauksessa (MRI), voivat hetkellisesti vaikuttaa tahdistimen toimintaan. 23

SYDÄNSAIRAUDET Sydänsairaudet voidaan luokitella eri näkökulmien mukaan. Seuraavassa on mainittu joitakin, joita esiintyy myös tahdistinpotilailla. Sydämen rytmihäiriöt Tätä aihetta käsitellään tarkemmin kohdassa Sydämen rytmihäiriöt sivulla 10. Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnassa sydämen pumppausvoima on heikentynyt. Sydän ei jaksa enää pumpata riittävästi verta elimistön käyttöön. Sydämen vajaatoiminta voi ilmetä seuraavasti: - hengitysvaikeudet liikkuessa tai jopa levossa - nopea väsyminen ja heikko olo - vettä jaloissa (turvotus) - tiheä virtsaaminen yöllä - kohtuuttoman nopea syke tai rytmihäiriöt Vajaatoiminta voi johtua monista syistä: - infarkti - läppävika sydämessä - korkea verenpaine - sydänlihastulehdus (myokardiitti) tai - muu, tuntematon syy Sydämen vajaatoiminnan joitakin muotoja voidaan hoitaa käyttämällä erityistä stimulaattoria, joka auttaa sydämen toimintaa pysymään säännöllisenä ja parantaa näin pumppaustehoa. 24

Sepelvaltimotauti Sydänlihas saa tarvitsemansa hapen ja ravintoaineet sepelvaltimoiden kautta. Sepelvaltimotaudissa näissä suonissa on sakkaa, joka voi rajoittaa sydänlihaksen verensaantia rasituksen aikana. Ponnistelun tai kiihtymyksen jälkeen voi esiintyä kipua sydämessä ja puristuksen tunnetta rinnassa, mitä kutsutaan rasitusrintakivuksi (angina pectoris). Suonet voivat olla niin täynnä sakkaa, että veri pääsee hädin tuskin virtaamaan, jolloin kipua voi tuntua jo kevyenkin rasituksen jälkeen. Erityisesti näissä verisuonen tukkeutuneissa osissa veritulpat voivat aiheuttaa akuutin sydäninfarktin. Sydäninfarkti Sydäninfarktissa potilaalla on useimmiten jo sepelvaltimotauti, ja verisuoni tukkeutuu äkillisesti. Infarktille on tyypillistä voimakas kipu rinnassa, joka voi levitä vasempaan käsivarteen, kaulaan, vatsaan, selkään ja oikeaan olkapäähän. Infarkti voi vaikuttaa eri suuruisiin alueisiin sydämessä. Alueen suuruus riippuu tukkeutuneen verisuonen sijainnista. Sydänlihaksen osa, jota infarkti koskee, vaurioituu. Nopeasti ja oikealla tavalla annetun ensiavun ansiosta monet potilaat selviävät hengissä sydänkohtauksesta. Sydänkohtauksen jälkeen seurauksena voi olla mm. rytmihäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaa. 25

SANASTO Ablaatio - Sähköistä toimintaa häiritsevien sydämen rakenteiden poistaminen suurtaajuusvirtaa käyttämällä Aktivaation leviäminen - Sähköimpulssien eteneminen sydämessä Angina pectoris - Äkilliset puristuksen tunteet rinnassa, joiden lisäksi usein tuntuu pistävää kipua, ja jotka aiheuttaa sydämen riittämätön läpivirtaus Antiarytminen lääke - Lääke, jolla hoidetaan sydämen rytmihäiriöitä Aortta - Suuri valtimo, joka lähtee sydämestä Arytmia - Rytmihäiriö, epäsäännöllinen sydämen syke Asystolia - Sydämen pysähdys Ateroskleroosi - Valtimoiden kalkkeutuminen, rasva-aineiden (kolesterolin) ja kalkkeutumien kertyminen valtimon seinämään, mikä kaventaa ja kovettaa verisuonta Atrium - Sydäneteinen; veri kulkee sieltä sydänkammioon AV-katkos - Eteisen ja kammion välisen sähkönsiirron keskeytyminen AV-solmukkeen kohdalla AVNRT, AV-nodaalinen takykardia - Nopea sydämen syke, jonka aiheuttaa sairas AV-solmuke AV-solmuke Eteis-kammiosolmuke; kammion ja eteisen välissä oleva ohjauspiste, joka välittää sähköimpulssit sinussolmukkeesta kammioon Bradyarythmia - Hidas kammion syke ja samanaikainen eteislepatus tai -värinä Bradykardia - Sydämen erittäin hidas syke (alle 60 lyöntiä minuutissa) Bradykardia-takykardia-oireyhtymä - Muutos kohtuuttoman hitaasta kohtuuttoman nopeaan sykkeeseen Defibrillaatio Sähköinen rytminsiirto; hengenvaarallisen sydämen rytmihäiriön (kammiovärinän) poistaminen sähköiskun avulla Diastole - Sydänlihaksen lepovaihe, jonka aikana sydän täyttyy verellä Diatermia - Kudosten lämmittäminen suurtaajuisella vaihtovirralla EKG Elektrokardiogrammi, tallenne sydämen sähkövirroista levossa, rasituksessa tai pitkällä ajanjaksolla. Antaa tietoa aktivaation muodostumisesta ja etenemisestä sekä sydämen rytmihäiriöistä ja niiden syistä. Ekstrasystole - Ylimääräinen sydämen lyönti säännöllisen sykkeen ulkopuolella Elektrodin kärki - Elektrodin metallikärki, joka stimuloi sydäntä ja havaitsee aktivaation Elektrodi - Eristetty johdin, joka kytkee tahdistimen sydämeen ja välittää sähköimpulssit sydämeen Endokardium - Sydämen sisäkalvo Epikardium - Sydänlihasta päällystävä kalvo Eteislepatus Sydäneteinen sykkii yli 200 lyöntiä minuutissa Eteisvärinä Sydäneteisen hallitsematon toiminta, yli 300 lyöntiä minuutissa 26

Johtumishäiriöt tai häiriöt aktivaation muodostumisessa - Aktivaation epänormaali muodostuminen, joka voi johtaa sydämen rytmihäiriöihin Kahden lokeron sydämentahdistin - Sydämentahdistin, joka ohjaa sekä eteistä että kammiota Kaikukardiografia - Sydämen ultraäänitutkimus Kammiolepatus - Kammio sykkii yli 250 lyöntiä minuutissa Kammiotakykardia- Kammio sykkii yli 100 lyöntiä minuutissa Kammiovärinä - Kammio sykkii yli 300 lyöntiä minuutissa, mihin liittyy kammioiden epäsäännöllinen ja hallitsematon sähköärsytys ja sydämen pysähdys Kardioversio - Sähköinen rytminsiirto; sydämen rytmin mukaisesti annettava sähköisku, jolla pyritään lopettamaan kammion tiheälyöntisyys Karotissinus-oireyhtymä - Kaulavaltimon alueen hermopunoksen yliherkkyys. Näihin hermoihin kohdistuva paine voi aiheuttaa hidaslyöntisyyttä tai lyönti voi jäädä väliin. Kauterisaatio - Kudoksen tuhoaminen/leikkaaminen sähkövirralla Kiertoaktivaatio - Sydämen sähköinen aktivaatio, jota voi esiintyä normaalisti aktivoituvan alueen ulkopuolella, ja joka voi aiheuttaa sydämentykytyksiä tai värinää Koronaariangiografia - Sepelvaltimoiden röntgenkuvaus varjoaineen avulla Korvausrytmi - Kun sydämen luonnollinen tahdistin (sinussolmuke) lakkaa toimimasta, jokin muu sydämen osa voi tuottaa hitaamman sykkeen eli korvausrytmin Laskimot - Suonet, jotka kuljettavat verta sydämeen päin Lepo-EKG - Normaali EKG; EKG:n otto levossa (makuulla) Magneettiresonanssikuvaus - Tietokoneohjattu kuvausmenetelmä, jossa käytetään magneettia Mitraaliläppä - Vasemman eteisen ja vasemman kammion välissä oleva sydänläppä Myokardiitti - Sydänlihastulehdus, johon on useita syitä Myokardium Sydänlihas Ohitusleikkaus - Kaventuneen tai tukkeutuneen sepelvaltimon kohdan kiertäminen lisäämällä luonnollista tai keinotekoista verisuonta Paineluelvytys - Ensiapu sydämen pysähdykseen; rintakehän rytminen painelu, jolla ylläpidetään verenkiertoa Pallolaajennus - Verisuonten kapeiden kohtien venytys käyttämällä erityistä pallokatetria Pitkäaikais-EKG - Sydänsähkökäyrän otto 24-48 tunnin ajalta pienen kannettavan laitteen avulla Rasitus-EKG - Fyysisen rasituksen aikana (esim. kuntopyörä, kävelymatto) tehty sydänsähkökäyrä, jossa näkyy rasituksesta johtuvia häiriöitä sydämen läpivirtauksessa Sairas sinus -oireyhtymä - Sinussolmukkeen sairaus, josta seuraa hidaslyöntisyys tai jopa taukoja sydämen sykkeessä, toisinaan myös tiheälyöntisyysvaiheita Salvo - Kolme tai useampia peräkkäisiä lisälyöntejä 27

28 Sepelvaltimon kovettuma - Sepelvaltimoiden ateroskleroosi (kalkkeutuminen) Sepelvaltimot - Valtimot, jotka huolehtivat sydämen verensaannista Sinusarytmia - Rytmihäiriö, jonka aiheuttaa aktivaation epäsäännöllinen muodostuminen sinussolmukkeessa Sinusbradykardia - Sinussolmukkeesta johtuva hidaslyöntisyys Sinusrytmi - Sinussolmukkeen tahdistama rytmi (sydämen normaali rytmi) Sinussolmuke - Sydämen luonnollinen tahdistin, joka sijaitsee oikeassa eteisessä; koostuu erikoistuneista lihassoluista, jotka tuottavat säännöllisesti sähköimpulsseja, jotka siirtyvät sydänlihakseen ja aiheuttavat supistumisen Sinustakykardia - Sinussolmukkeesta lähtöisin oleva sydämen liian nopea syke Stimulaatio, stimuloida - Heikoilla sähköimpulsseillanärsyttäminen Supistuminen - Sydänlihaksen puristuminen kokoon, jolloin veri siirtyy eteenpäin Supraventrikulaarinen - Eteisestä tai AV-solmukkeesta tuleva Sydämentahdistin - Ihon alle asetettava laite, joka palauttaa sydämen rytmin. Sydämentahdistin stimuloi sydäntä, jos sen syke hidastuu tai muuttuu epäsäännölliseksi. Se ei stimuloi, kun sydän sykkii normaalisti. Sydämen rytmihäiriöt - Häiriöt sydämen lyöntien säännöllisyydessä; lisälyönnit, sydämentykytykset, sydämen sykkeen hidastuminen tai lyhyt katkeaminen Sydämen vajaatoiminta - Sydämen tehon lasku, jonka seurauksena elimistö ei saa tarpeeksi verta rasituksen tai (vakavissa tapauksissa) edes levon aikana Sydäninfarkti - Riittämättömästä veren saannista johtuva sydänlihaksen osan vaurio, johon liittyy usein sepelvaltimotukos Sydänläppä - Venttiili, joka säätelee veren virtausta sydämessä Sympaattinen hermosto - Autonomisen hermoston osa, joka nopeuttaa sydämen sykettä Synkopee - Lyhytaikainen tajunnan menettäminen Systole - Sydänlihaksen supistumisvaihe; veren pumppaamiseen tarvittavan paineen kehittyminen sydämessä Sädehoito - Säteilyn käyttö kasvainten hoidossa Taajuusmukautuva - Tahdistimien toiminnallinen ominaisuus. Tahdistin havaitsee fyysisen rasituksen muutokset yhden tai useamman erikoissensorin avulla ja muuttaa sydämen sykkeen sopivaksi. Takykardia - Sydämen syke, joka ylittää 100 lyöntiä minuutissa Valtimot - Verisuonet, jotka kuljettavat verta sydämestä pois päin Vasovagaalinen synkopee - Tajunnan menetys verenkierron toimintahäiriön seurauksena Ventriculus cordis - Sydänkammio Yhden lokeron sydämentahdistin - Sydämentahdistin, joka ohjaa yhtä sydämen lokeroa (eteistä tai kammiota)

MUISTIINPANOJA 29

MEDTRONIC - KANSAINVÄLINEN YRITYS Medtronic perustettiin vuonna 1949 Minnesotassa Yhdysvalloissa. Nykyisin Medtronic on maailmanlaajuisesti toimiva yritys, jonka valikoimiin kuuluu innovatiivisia tuotteita taudinmääritystä ja hoitoa varten ja jolla on kansainvälinen johtoasema lääkintäteknologian alalla. Joka seitsemäs sekunti jokin tuotteemme pelastaa ihmishengen tai pidentää elämää jossain päin maailmaa. Toisaalta kutsumuksemme on pysynyt samana koko tämän ajan: tavoitteenamme on kivun vähentäminen, ihmishenkien pelastaminen ja elämän laadun parantaminen. Tätä vaadimme itseltämme ja tuotteiltamme, ja tätä tarjoamme potilaille, heidän omaisilleen ja lääkäreille, jotka luottavat tekniikkaamme. Näin helpotamme potilaiden paluuta aktiiviseen, elämisen arvoiseen elämään. Turvallisesti. Medtronic GmbH 2000 Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä opas on laadittu yhteistyössä, lääkärien, potilaiden ja insinöörien kanssa. Sen sisältämät tiedot ovat laatimishetken mukaiset. 30

31

MEDTRONIC - KANSAINVÄLINEN YRITYS Medtronic perustettiin vuonna 1949 Minnesotassa Yhdysvalloissa. Nykyisin Medtronic on maailmanlaajuisesti toimiva yritys, jonka valikoimiin kuuluu innovatiivisia tuotteita taudinmääritystä ja hoitoa varten, ja jolla on kansainvälinen johtoasema lääkintäteknologian alalla. Joka seitsemäs sekunti jokin tuotteemme pelastaa ihmishengen tai pidentää elämää jossain päin maailmaa. Toisaalta kutsumuksemme on pysynyt samana koko tämän ajan: tavoitteenamme on kivun vähentäminen, ihmishenkien pelastaminen ja elämän laadun parantaminen. Tätä vaadimme itseltämme ja tuotteiltamme, ja tätä tarjoamme potilaille, heidän omaisilleen ja lääkäreille, jotka luottavat tekniikkaamme. Näin helpotamme potilaiden paluuta aktiiviseen, elämisen arvoiseen elämään. Turvallisesti. MEDTRONIC FINLAND OY PL 230 (Sahaajankatu 24) 00810 HELSINKI Puh. (09) 7552 500 Fax (09) 7552 5018 www.medtronic.com 32 Medtronic GmbH 2000 Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä opas on laadittu yhteistyössä, lääkärien, potilaiden ja insinöörien kans-