RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ 11.4.2017 Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus
Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö
Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala: Vuoden 1970 alussa noin 2,4 milj. ha Vuonna 2017 noin 2,3 milj. ha - vuokraviljelyn piirissä noin kolmannes eli 760 000 ha Suomen viljelyksessä oleva peltopinta-ala on ainakin kertaalleen peruskuivatettu. Aikaisemmat työhuiput osuivat vuosille -1892-1939, 400 000 ha -1940-1966, 1,1 milj. ha
Peruskuivatus: - sisältää laskuojat, valtaojat, joet ym. Tarvitsijat: - yksityiset maanomistajat (kaikki maankäyttömuodot) - ojitusyhteisöt Antaa mahdollisuuden tehokkaalle ja toimivalle paikalliskuivatukselle ja maankäytölle Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset - ennusteiden mukaan tehokas maankuivatus tulee olemaan tulevaisuudessakin Suomessa tarpeellista
Peruskuivatus * sisältää myös yhteisputkitukset - tarve, innostus ja myötämielisyys * sopimusojitus tai toimitusojitus - Ely-keskus, Y ja E vastuualue, ulkopuolinen suunnittelija tmv. - Mahdollisuus avustukseen hankkeissa, joissa väh. 2-osakasta * 40% avustusta toteutuneista kustannuksista * vesienhallintaan liittyville rakenteille mahdollista saada + 20% tai jopa 100%
Säätösalaojitus Säätösalaojituksessa säädetään pelloilta tulevaa salaojavaluntaa säätökaivoihin asennettujen padotuslaitteiden avulla. Pellon kaltevuuden tulisi olla alle 2% (2m / 100m) Maalaji hyvin vettäläpäisevää * hieno hieta tai karkeammat maalajit sekä urpasavet Säätökaivot rakennetaan salaojaverkoston kokoomaojaa - rakenne tiivis - Tarvitaan kaltevuuksien mukaan 1-2 kpl / ha
Säätösalaojituksen hyöty - parannetaan kasvuolosuhteita vaikuttaa sadon laatuun ja määrään * (riviviljely) - vähennetään ravinnehuuhtoumia - lisätään veden viipymää - vähennetään maan painumista - pohjamaan kosteustasapainon ylläpitäminen vähentää painumista/kulumista => pidentää paikalliskuivatuksen käyttöikää
Säätösalaojituksen ylläpito / seuranta - Pohjaveden pinnan korkeus pellon pinnasta 0,5-0,8m (viljeltävän kasvin edellyttämän tason mukaan) - Pohjaveden pinnan seuranta erillisten havaintoputkien avulla Riittävä ennakointi keväällä kun säätöjärjestelmä otetaan käyttöön ja taas vastaavasti säädön vähennys ennen alkavaa sadonkorjuuta - Talvikaudella säätö pidetään pois päältä
Peruskuivatukseen liittyvät asiat Toimenpiteet suoritetaan uomaston tarpeen mukaisesti - lähtötilanteen selvitys * mahdolliset aikaisemmin laaditut asiakirjat * tarvittavat maastomittaukset ja muut selvitykset * alueella olevat luontoarvot, erityiskohteet * painuneet maa-alueet (turve ja vahvat eloperäiset maat) * rummut ym. mahdolliset rakenteet (ELY-kesk. L-vast.alue, ratahallintokeskus)
Vesien hallinnan vaihtoehdot sekä huomioitavat asiat: Kesäveden varastointi: * säädettävillä tai kiinteillä patorakenteilla, huolto- ja kunnossapito Luonnonmukainen vesirakentaminen: * ojakohtaisesti Kalatalous: * kalataloudelliset rakenteet * jatkotoimenpiteet turvattava peruskuivatuksen osalta Maisema ja alueiden virkistyskäyttö:
Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä pelloilla, metsissä, ojissa ja vesistössä Peruskuivatus, paikalliskuivatus ja valumavesien hallinta Tavoitteenamme on ehkäistä tulvia ja pintavaluntaa sekä pidättää ravinteita ja maaaineksia valuma-alueella. Hyvä maan rakenne ja kasvukunto ovat perusedellytyksiä huuhtouman ja vesistökuormituksen vähentämiselle ja toisaalta myös tehokkaalle viljelylle
Keinot asioiden parantamiseksi: - Eri toimijoiden välinen yhteistyö (maanomistajat, virkistyskäyttäjät), URAKOINTI - Positiivinen tiedotus maanomistajien / alueella asuvien kautta - Toiminnoista saatava hyöty helposti määritettävissä / nähtävissä - Raha; * ulkopuoliset avustukset, muut rahoitusvaihtoehdot * oman rahoituksen osuus
Kuivatuksellista kesää!