Tontti sijaitsee Huopalahdentien ja Rakuunantien risteyksessä, kahden eriluonteisen kaupunkirakenteen rajapinnassa. Rajakohtaa korostaa ja sen osaltaan muodostaa Huopalahdentien ylittävä kävelysilta, jolla seisoen sivun kuvat on otettu. Kivijalkaliiketilaa on Huopalahdentiellä vain osassa rakennuksia. NÄKYMÄ KÄVELYSILLALTA ETELÄÄN Sillan eteläpuolella on Huopalahdentien lamellitalojen reunustama selkeärajainen katuosuus. Asuinrakennusten väriskaala on lämpimän sävyinen, vaihdellen vaaleanruskeasta keltaisen kautta vihreään, julkisivumateriaalina suurimmassa osassa rappaus. Parvekkeet sijoittuva kadun sekä itä- että lännenpuoleisille julkisivuille. Asuinrakennusten ja puurivistöjen välissä kulkee pikkutiet, jotka yhdessä pääliikenneväylän kanssa tekevät Huopalahdentiestä kuusikaistaisen. Kadun leveys julkisivusta julkisivuun on 46 metriä. NÄKYMÄ KÄVELYSILLALTA POHJOISEEN Sillan pohjoispuolella rakeisuus on hajanaisempaa ja löysempää. Rakennusten käyttötarkoitus muuttuu asuinrakennuksista liikerakennuksiin. Huopalahdentien länsipuolella ja näkymät ovat avarammat ja aluetta dominoi Turunväylän ajoliittymä sekä sen liikenne. Itäpuolella asuinkorttelit jatkuvat mutta eivät enää rajaudu Huopalahdentiehen. HUOPALAHDENTIE, RAKEISUUSTARKASTELU
RAKEISUUSKAAVIO 1:3000
Huopalahdentien asuinrakennuksien yhteisiin piirteisiin kuuluu päätyjen muotoilu siten, että massa on jaettu päädyissä kahtia tai useampaan eritasoiseen osaan. Kattomuodot ovat enimmäkseen harjakattoja, mutta myös veistoksellisia ja monimuotoisia kattomuotoja esiintyy. Kattomateriaalina on vallitsevana punasävyiseksi maalattu pelti, myös vihreää esiintyy paljon. Vaaleita peltikattoja esiintyy enimmäkseen uudemmissa rakennuksissa. Julkisivumateriaalit muodostavat useissa tapauksissa kelta-punaisen tai keltavihreän parin, lisäksi löytyy vihreä-punaista yhdistelmää. Asuinrakennusten peruselementteihin kuuluvat erkkerit molemmin puolin Huopalahdentietä. Nämä sekä yksittäiset katokset muodostavat profiilin katutason yläpuolelle. Tämän profiilin säilyttäminen uudisrakentamisessa on perusteltua, sillä se löytyy kauttaaltaan Munkkiniemen katukuvasta. RAKENNUSTYPOLOGIATARKASTELU
SISÄPIHA JA KATUTILA ERILUONTEISET AUKIOT JA PIHAN JÄSENTYMINEN TÄRKEÄT PÄÄDYT MASSOITTELUN TAVOITTEITA: - korttelirakenteen sulkeminen ja eheyttäminen - melun ja hiukkasten minimointi sisäpihalle päin - Huopalahdentien rakennuskantaa mukailevat mittasuhteet, aiheet ja värivalinnat - massojen välillä sopiva jännitteisyys - rakennukset kuin sisarukset - asunnoista näkymiä eri suuntiin - päätyaiheisiin erityinen huomio: - Turunväylältä saapujaa tervehtivä pääty - kaukaa näkyvät päädyt toimivat myös läheltä katsottuna MASSOITTELUKAAVIO
ASEMAPIIRROS 1:1000
RAKENNUSOIKEUS: RAKENNUSOIKEUDEN MÄÄRÄ n. 12500 kem2 RAKENNUSOIKEUDEN LISÄKSI: -kellaripysäköinti -kellarikerroksen porrashuoneet -asuntojen aputilat ASUNNOT: ASUNTOJEN LUKUMÄÄRÄ n. 150 ASUMISEN KERROSALA tot. 11200 asuin-kem2 >3h+k huoneistojen osuus kokonaishuoneistoalasta n. 60% >3h+k huoneistojen keskipinta-ala n. 90 m2 PYSÄKÖINTI: AUTOPAIKKOJEN MÄÄRÄ 102 kpl (= 98 kellarissa + 4 pihalla) -asukaspysäköinti 1 ap / 125 asuin-kem2 = n. 90 ap -vieraspysäköinti 1 ap / 1000 asuin-kem2 = n. 12 ap LASKELMA
KELLARIKERROS MAANTASOKERROS YLEMMÄT KERROKSET TILOJEN SIJOITTUMINEN: - kellariin sijoittuu asuntojen aputiloja ja asukaspysäköinti - maantasokerrokseen sijoittuu asuntojen aputiloja sekä jonkin verran asumista / liiketilaa - ylempiin kerroksiin sijoittuu asumista TILOJEN SIJOITTUMINEN KERROKSIIN