YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS KALANKASVATUKSELLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Ilmoitus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kalankasvatus meressä, kalojen talvisäilytys verkko- ja maa-altaissa (vedenottaminen) sekä perkaamotoiminta Kalankasvatus Talvivarastointi Perkaustoiminta Veden ottaminen Alueen käyttöoikeus Uusi toiminta Toiminnan muutos Lupamääräysten tarkistaminen Määräaikaisen toiminnan jatkaminen 2. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi tai toiminimi, kotipaikka ja yhteystiedot Laitakarin Kala Oy, Oulu Yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot Timo Karjalainen, tpkarjalainen@gmail.com, puh. 0400-662 171 Liike- ja yhteisötunnus 2725554-8 Laskutusosoite (postiosoite tai verkkolaskuosoite) OVT-tunnus: 003727255548 Operaattori: OpusCapita Group Oy Välittäjätunnus: 003710948874 3. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Laitoksen nimi ja sijaintipaikka Isomatalan laitos (Oulu, Haukiputaan edusta, valtion vesialue) ja Laitakarin laitos (talvisäilytys, perkaamo, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Laitakarin teollisuusalue) Yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot Timo Karjalainen, tpkarjalainen@gmail.com, puh. 0400-662 171 Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet 8-12 (v. 2019-20) 4. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA, LISÄKASVUSTA, REHUN JA RAVINTEIDEN MÄÄRÄSTÄ JA PÄÄSTÖISTÄ TOIMIPAIKOITTAIN SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA yleiskuvaus toiminnasta on esitetty liitteessä nro 5, kohta 5.1 yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on esitetty liitteessä nro 5 (alussa) 5. VOIMASSA OLEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA LAUSUNNOT Ympäristönsuojelulain nojalla annettu lupa Vesilain nojalla annettu lupa Vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukainen lausunto (283/1962) Sijoituspaikka-/sijoituslupa Ympäristölupamenettelylain nojalla annettu lupa Muut luvat (esim. päätös jätehuoltosuunnitelmasta) Antopäivämäärä Viranomainen Liite nro 6024 / 10.2013 1
6. TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA JA TOIMINNOISTA (ESIM. KALANKASVATUS, TALVISÄILYTYS, PERKAAMO) SEKÄ NÄIDEN HALTIJOISTA JA OMISTAJISTA YHTEYSTIETOINEEN Yleiskartta (1:50 000) (liite 1) Perus- tai maastokartta ja sen nro (liite 2) Kiinteistörekisterikartta (liite 3) Asemapiirros (liite 4) Kiinteistön omistaja ja yhteystiedot Laitakarin teollisuusalue: UPM-Kymmene Oyj; Helsinki, PL 380, 00101 Helsinki/Merialue: Metsähallitus; Oulun yleinen vesialue 564-894-1-1. Laitakarin satama-allas: Haukiputaan jakokunta yhteinen alue rn:o 564-876-4-1; Pj.XX. Kunta, kylä, RN:o, kiinteistön nimi Oulu, Haukipudas, 564-410-1-223 Selvitys oikeudesta ko. alueen käyttöön (vuokrasopimus, omistus-, ym. oikeus). Vuokrasopimus esitettävä liitteenä. Vesialueen omistajan suostumus (Metsähallitus, Isomatalan alue, Haukiputaan edustan merialue, liite 6.1), vuokrasopimus (Haukiputaan jakokunta, Martinniemen sahan entinen satama-allas, liite 6.2), Esisopimus (UPM-Kymmene Oyj, Laitakarin teollisuusalueen sataman alue, liite 6.3). Liitteet 6.2 ja 6.3 toimitetaan myöhemmin. Tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 6 Selvitys alueen kaavoitustilanteesta Laitakarin laitos: Martinniemen osayleiskaava, teollisuusalue Tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohta 9.1 7. TIEDOT ALTAISTA KASVATUS- JA TALVISÄILYTYSYKSIKÖITTÄIN Kasvatus- tai talvisäilytysyksikön nimi sekä selostus altaiden muodosta ja materiaalista Lukumäärä (kpl) Altaiden vesisyvyys (m) Pinta-ala (m 2 ) Tilavuus (m 3 ) Verkkoaltaat Isomatalan laitos 12 7-12 1257 15080 tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohta 5.1 Maa-altaat Laitakarin laitos 6 3,5 708 2474 tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohta 5.1 Muut altaat tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro Luonnonravintolammikot tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 8. TIEDOT SUUNNITELLUSTA TUOTANNOSTA KASVATUS- JA TALVISÄILYTYSYKSIKÖITTÄIN Jos lupahakemukseen sisältyy useita kasvatus- ja talvisäilytysyksiköitä, tuotantotiedot esitetään eriteltyinä kasvatus- ja talvisäilytysyksiköittäin liitteessä nro 5, kohta 5.1 Tuotantosuunta ruokalatuotanto istukaspoikastuotanto Laitoksella kasvatettavat kalalajit Kirjolohi Perattavien määrä (kg/a) 1 000 000 Istukaspoikasia (kpl/a ja kg/a) Talvisäilytykseen siirtyvien määrä (kg/a) 400 000-500 000 kg Rehunkäyttö ja rehun sisältämät ravinteet Kasvatus- tai talvisäilytysyksikkö Arvioitu lisäkasvu (perkaamatonta kalaa) (kg/a) Käytetty rehutyyppi 1) ja määrä (kg/a) Rehun sisältämä typpi (N kg/a) Rehun sisältämä fosfori (P kg/a) Isomatala 1 000 000 Kuivarehu 63 360 7 700 1 100 000 Laitakari, talvisäilytys 10 000 10 000 576 70 6024 / 10.2013 2
Määrät yhteensä 1 000 000 1 110 000 63 936 7 770 1) Rehutyypillä tarkoitetaan joko kuiva-, tuore- tai pehmeäraerehua Selostus rehun varastoinnista ja käsittelystä ennen syöttöä Suojattu oma rehuvarasto Laitakarissa. Siirretään veneen rehusiiloon säkeissä traktorilla, trukilla tai kuormaajalla. Jos tuotannon kasvaessa hankitaan rehulautta, rehu puhalletaan Laitakarin satamassa suoraan rekka-autosta rehulautan siiloon. Rehusiirrossa ja puhalluksessa käytetään tarvittavia suodattimia, ettei rehupöly leviä ilmaan ja maastoon. Selostus kalojen ruokintatavasta (esim. automaattiruokinta) Rehu puhalletaan veneeseen sijoitetusta rehusiilosta verkkoaltaisiin ilmanpaineella kasvatuskaudelle kerran tai kaksi kertaa päivässä. Ruokintaa säädellään automatiikalla altaan biomassan, kalojen koon (g) ja veden lämpötilan mukaan. 9. TIEDOT TOIMINNASTA NYKYISELTÄ LUPAKAUDELTA KASVATUS- JA TALVISÄILYTYSYKSIKÖITTÄIN Jos lupahakemukseen sisältyy useita kasvatus- ja talvisäilytysyksiköitä, nykyisen lupakauden tuotantotiedot esitetään eriteltyinä kasvatus- ja talvisäilytysyksiköittäin liitteessä nro Rehun sisältämä Vesistökuormitus Vuosi Lisäkasvu (kg/a) Typpi (N kg/a) Fosfori (P kg/a) Typpi (N kg/a) Fosfori (P kg/a) 10. MAA-ALTAIDEN VEDENOTTO JA VEDEN KÄSITTELY Selostus vedenotto- ja johtamisjärjestelyistä. Vedenotto- ja johtamisjärjestelyt on esitettävä myös kartoilla ja asemapiirroksessa. Kalajen talvisäilytykseen (käytössä joulu-huhtikuu) käytettävien maa-altaiden tuoreveden tarve on 200-1000 l/s, joka on niin sanottua läpivirtausta - kaloja ei ruokita maa-altaissa. Tuorevedenhankinta maaaltaisiin järjestetään Laitakarin satamasta noin 200 300 metrin päästä avomeren suuntaan 3 4 metrin syvänteestä. Purkuputki tulee satama-alueen länsipäähän, Kiiminkijoen virtaamaan (asemapiirros liite 4.2, mittakuva liite 4.3) Vedenottolaitteet ja -rakenteet Putket ja pumppaamo Vesistöstä johdettava vesimäärä 200- (l/s) (m 3 /d) 1000 Hakija on vesialueen omistaja osakas tai hakijalla on lupa vedenottoon (luvan antaja, pvm, nro) Kopioliite luvasta toimitetaan myöhemmin (liite 6.2). Pohjaveden otto (l/s) (m 3 /d) Hakija on alueen omistaja tai hakijalla on lupa pohjaveden ottoon (luvan antaja, pvm, nro) Vedenottovesistö (joki, puro, lampi, järvi jne.) ja vedenottopaikka. Sijainti on merkittävä myös karttaan ja asemapiirrokseen. Kiiminkijoen suu ja merialue Vedenottovesistön keskivirtaama meri m 3 /s, keskialivirtaama m 3 /s Poistoveden johtamispaikka (joki, puro, lampi, järvi jne.). Sijainti on merkittävä myös karttaan ja asemapiirrokseen. Kiiminkijoen suun merialue, Kiiminkijoen virtaama. Poistoveden johtamispaikan keskivirtaama m 3 /s, keskialivirtaama m 3 /s Poistovesien käsittely Lietteen erottaminen joko hydrosykloneilla, tärysihdeillä tai rumpusuodattimella. Poistoveden johtaminen (rakenteet ja laitteet) Purkuputki, omalla paineella vesistöön. Laitoksella käytettävän veden virtaamamittausmenetelmä Ultraäänitekniikkaan perustuva virtaamanmittaus anturilla (EHP-tekniikka Oy:n laite) Muodostuvan lietteen määrä, poisto ja käsittely. Selostus siitä, miten ja kuinka usein liete poistetaan sekä minne se sijoitetaan. 2-3 m3, liete biokaasutukseen, Oulun biotehdas. Liete poistetaan viikottain, sijoitetaan hapotustankkiin kuljetettavaksi biokaasutukseen. 11. PERKAUSTOIMINTA Kalojen pisto-/verestyspaikka (merkittävä karttaan) Laitakarin teollisuusalue Verivesien määrä, käsittely ja johtaminen 990 m3/v, kunnallinen viemäriverkosto Kalojen perkauspaikka (merkittävä karttaan) 6024 / 10.2013 3
Laitakari (ensimmäisenä vuonna Iin (Kuivaniemen) Vatunki: joko Vatungin Kalatuote Oy: n perkaamo tai Iin kunnan omistama kalahalli Vatungissa) Perkauspaikan toiminnanharjoittaja ja osoite (jos eri kuin hakija) Jos perkaus sisältyy hakijan kasvatustoimintaan, niin perkauspaikka merkitään myös asemapiirrokseen (liite nro 4) ja lisäksi täytetään myös seuraavat kohdat. Perattava kalamäärä 1 000 000 (kg/a) ja perkauskuukaudet kesä-huhtikuu Perkeiden määrä 150000 (kg/a tai m3 /a) Perkausjätteiden käsittely / hyödyntäminen ja sijoittaminen (merkittävä karttaan) Perkuujäte kerätään tankkeihin, käsitellään muurahaishapolla ja käytetään raaka-aineeksi bioenergian tuotannossa (Oulun biotehdas, Rusko). Jatkossa pyritään erottamaan kalaöljy erikseen jalostettavaksi. Perkauksessa käytettävä vesimäärä 2500 (m 3 /a), 227/kk, (m 3 /d/perkauskuukautta kohti) 10/d Mistä vesi otetaan? Perkaukseen Oulun vesi, kunnallinen verkosto (1500m3/a), verestykseen merivesi omalta pumppaamolta (1000 m3/a) Perkaukseen käytetyn veden käsittely ja johtaminen (merkittävä karttaan) Perkaamosta jätevedet johdetaan rasvanerotuskaivon ja saostuskaivon kautta kunnallisen viemäröintiin. Oulun Veden kanssa sovitaan tarkemmasta veden esikäsittelystä (alustava lausunto liitteenä 6.4) Perkauksessa muodostuvan lietteen määrä, käsittely ja sijoittaminen (merkittävä karttaan) 14 m3, liete kerätään tankkiin ja käsitellään muurahaishapolla ja toimitetaan biokaasutukseen, Oulun biotehdas. 12. TIEDOT TOIMINNASSA KÄYTETTÄVIEN AINEIDEN JA KEMIKAALIEN KULUTUKSESTA SEKÄ TIEDOT NIIDEN VARASTOINNISTA tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohta 5.1 (kemikaalit ja lääkkeet) 13. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ (MUUT KUIN PERKEET JA LIETTEET), NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ (Esim. kuolleet kalat, pakkausjätteet, pilaantuneet rehut yms.) Jätenimike Määrä (esim. kg/a) Selostus jätteiden käsittelystä tai hyödyntämisestä Toimituspaikka Talousjätteet/ pakkausjätteet (200108) 3000-4000 kg Energiajakeeksi Oulun jätehuolto. Laanila Kuolleet kalat 3000-6000 kg Hapotuskontin kautta biokaasutukseen Oulun biotehdas, Rusko Moottori-, vaihteisto- n. 150 l Kerätään jäteöljylle varattuun astiaan ja Oulun jätehuolto, ja voiteluöljyt (13 02 06) toimitetaan öljynkeräilypisteelle Rusko Tiedot ongelmajätteistä, niiden määristä ja siitä, minne ongelmajätteet kuljetetaan Akut (2-3 kpl/v), paristot. Oulun jätehuolto, Rusko tarkentavat tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohta 5.3 14. ARVIO TOIMINNAN PÄÄSTÖISTÄ VETEEN, ILMAAN JA MAAPERÄÄN SEKÄ TIEDOT TOIMINNAN AIHEUTTAMASTA MELUSTA KASVATUS- JA TALVISÄILYTYSYKSIKÖITTÄIN jos lupahakemukseen sisältyy useita kasvatus- ja talvisäilytysyksiköitä, tiedot on esitetty eriteltyinä kasvatus- ja talvisäilytysyksiköittäin liitteessä nro Kalankasvatus Arvio päästöistä vesistöön. Esitetään myös laskelma. Lisäkasvu-ja rehumäärät kohdan 8 mukaiset. Kuormitusarviossa on käytetty rehukerrointa 1,07 ja käytettävän rehun fosforipitoisuutena 0,7 % ja typpipitoisuutena 5,76 %. Kasvatettavan kalanlihan 6024 / 10.2013 4
fosforipitoisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 %. Fosforia (kg/a) Isomatala (10.6.-15.9.) 3 592 kg/a, Laitakari (15.9.-10.6.) 31 kg/a Typpeä (kg/a) Isomatala (10.6.-15,9,) 35 125 kg/a, Laitakari (15.9.-10.9.) 300 kg/a Arvio päästöistä ilmaan (esim. haju) Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä päästöjä ilmaan. Perkaamon hajuhaittoja ehkäistään käsittelemällä syntyvät sivutuotteet umpinaisessa tankissa ja Arvio perkauksen aiheuttamasta melusta Toiminta aiheuttaa vähäistä melua satama-alueella ja rehun kuljetuksissa veneellä kasvatuspaikoille. Arvio päästöistä maaperään Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haitallisia päästöjä maaperään. Verestys ja perkaus Arvio päästöistä vesistöön Ei päästöjä, kunnalliseen viemäröintiin. Fosforia (kg/a) Typpeä (kg/a) BOD 7 (kg/a) Arvio päästöistä ilmaan (esim. haju) fosforia kg/d/perkauskuukautta kohti typpeä kg/d/perkauskuukautta kohti BOD 7 kg/d/perkauskuukautta kohti Arvio päästöistä ilmaan (esim. haju) Arvio päästöistä maaperään 15. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN SOVELTAMISESTA tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohta 6.1-6.3 16. VAIKUTUSALUEEN LUONNONTALOUDELLINEN TILA Yleiskuvaus ja hydrologia Kalankasvatustoiminta sijoittuu Perämerelle, Haukiputaan edustalle. Merialue on avointa eikä siellä juuri ole saaria. Tuotantotilat ja perkaamo sijaitsevat Laitakarissa Kiiminkijoen suiston pohjoisrannalla. Kiiminkijoki laskee kasvatusalueelta noin 5 km itä-koilliseen. Alueella vaikuttavat vähäisessä määrin myös Oulujoen ja Iijoen vedet. Talvella niukkasuolaiset ja kevyet jokivedet leviävät jään alla laajalle alueelle raskaamman meriveden päällä. Kesällä suolakerrostuneisuutta ei samalla tavoin pääse syntymään. Veden laatuun kasvatusalueella vaikuttaa jokivesien lisäksi vähäisessä määrin myös Oulun edustalle tuleva pistekuormitus. tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohta 8.1 Virtausolosuhteet ja vesisyvyys kalankasvatuspaikalla (m) Kasvatusalueella avomerellä vesisyvyys on yli 20 metriä. Kesäaikana tuuli on merkittävin virtauksia aiheuttava tekijä alueella. Laitakarissa Kiiminkijoen suistossa jokivirtaamilla on suurin vaikutus. Kiiminkijoen keskivirtaama (1991 2010) on ollut 42,8 m3/s, keskialivirtaama 7,0 m3/s ja keskiylivirtaama 327 m3/s. Veden laatu, biologiset tekijät (veden rehevyystaso, rantojen ja pohjan laatu, kasvillisuus, eläimistö) ja käyttökelpoisuus Vesienhoitosuunnitelman mukaan kasvatusalueen pintavesityyppi on Perämeren ulommat rannikkovedet (Hailuoto-Kuivaniemi), ja sen ekologinen tila on hyvä. Laitakarin talvisäilytysalue kuuluu Perämeren sisempiin rannikkovesiin (Haukipudas-Martinniemi-Räinänlahti), ja sen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi kohonneiden klorofyllipitoisuuksien perusteella. tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohdat 8.2-8.5 17. SELVITYS VAIKUTUSALUEEN VESISTÖN KÄYTÖSTÄ JA TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPUREISTA SEKÄ MUISTA MAHDOLLISISTA ASIANOSAISISTA, JOITA TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET ERITYISESTI SAATTAVAT KOSKEA Selvitys kunkin toimintapaikan vaikutusalueen kiinteistöistä (kunta, kylä, kiinteistön nimi, RN:o, omistaja ja osoite) (kartta, liite 3) Liitteenä vaikutusalueen ranta- ja vesialueiden omistajatiedot luettelona sekä kiinteistörekisterikartat tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 3.1 Laitoksen vaikutusalueella toimivat osakaskunnat (kalastuskunnat) (nimet, puheenjohtajat ja osoitteet) (kartta, liite 3) Liitteenä kalastusalueen, jakokunnan ja hakijan näkemyksen mukaan muiden asianosaisten tahojen yhteystiedot. 6024 / 10.2013 5
tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 3.3 Selvitys vaikutusalueen vesistön kalastusoloista (mm. kalakannat) ja ammattikalastajista (nimet ja osoitteet) Oulun-Haukiputaan edustalla harjoitetaan sekä kotitarvekalastusta että ammattimaista kalastusta. Viimeisimmässä lähtöaineistoiltaan edustavassa kalastustiedustelussa v. 2006 (Oulun kaupungin osalta v. 2011) kotitarvekalastajien kokonaissaalis oli noin 40 t, josta ahventa oli 30 %, haukea 17 %, siikaa 14 %, taimenta 8 %, istutettua kuhaa 7 % ja lohta 4 %. Ammattikalastajien kokonaissaalis Oulun edustalla v. 2006 oli rekisterin mukaan ilman troolisaalista yhteensä 52 t, josta siikaa oli 37 %, ahventa 23 %, maivaa 14 %, silakkaa 5 % ja lohta 3 %. Siiasta vajaa kolme neljännestä oli isosiikaa eli vaellussiikaa. Rysäkalastuksen merkittävimmät saalislajit ovat lohi ja siika ja verkkokalastuksessa vastaavasti siika ja ahven.troolikalastuksen tärkeimmät saalislajit ovat maiva ja silakka. Periaatteessa kaikki matalat karikot Kiiminkijokisuun edustalla ovat silakan ja myös karisiian sekä maivan potentiaalisia kutualueita. Allasalueen lounaispuolella oleva Isomatalan alue ei ole erityisen merkittävä silakan kutualue. tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohta 8.6. Ammattikalastajien yhteystiedot liitteessä 3.3 Selvitys vedenottamoista, kaivoista ja uimarannoista (nimet ja osoitteet), joiden käyttöön toiminta saattaa vaikuttaa (merkittävä karttaan) Lähin yleinen uimaranta on Inkonokka (Inkonnokantie). Lisäksi Isoniemessä seurakunnan leirikeskus (Isonniementie 510, 90820 Kello) ja Isoniemen epävirallinen yleisesti käytössä oleva uimaranta (Isonniementie). tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohta 8,7 ja karttakuva 8-4 Selvitys vaikutusalueen rauhoitus- tai luonnonsuojelualueista (kartta, liite 3) Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita tai luonnonsuojelualueita. tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohta 9.3 luettelo rajanaapureista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro Laitakarin alueen naapuri- ja lähialueen kiinteistöt, luettelo ja rekisterikartta liitteessä 3.2 18. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖN JA VESISTÖN TILAAN Arvio laitoksen vaikutuksista ympäristön ja vesistön tilaan Virtaus- ja vedenlaatumallinnuksen perusteella Laitakarin kalanviljelylaitoksen kuormituksen vaikutus vesistön ravinnepitoisuuksiin ja rehevyyteen jää hyvin pieneksi hyvistä virtaus- ja laimentumisolosuhteista johtuen. Mallitarkastelun perusteella fosforipitoisuus nousee kasvatusalueella heinä-elokuussa pintakerroksessa keskimäärin noin 1 µg/l, mutta laskee varsin nopeasti laitoksen lähialueella tasolle 0,3 µg/l. Suurinta pitoisuuksien kasvu on syyskuussa, jolloin fosforipitoisuus voi nousta laitosalueen välittömässä läheisyydessä enimmillään noin 2 µg/l. Fosforikuormituksesta arviolta alle kymmenys on levästölle käyttökelpoisessa muodossa. Typpipitoisuus nousee mallinnuksen mukaan kasvatusalueella heinä-elokuussa pintakerroksessa keskimäärin noin 12 µg/l ja laskee nopeasti tasolle 3 4 µg/l. Tasoa 1 2 µg/l olevia typen pitoisuuslisäyksiä esiintyy laajemmalla merialueella. Suurimmillaan syyskuussa typpipitoisuus nousee laitosalueen läheisyydessä noin 14 20 µg/l. Kuvatun tasoisten pitoisuuslisäysten ei arvioida heikentävän myöskään vesistön biologista ja edelleen ekologista tilaa tai estävän hyvän tilan saavuttamista rannikkovesissä, sillä pääosa rannikkovesiin päätyvästä kuormituksesta on jokien kuljettamaa. Laitoksen toiminnalla ei katsota myöskään olevan merkittäviä kalataloudellisia vaikutuksia. tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohta 11.1-11.6 ja 14 Arvio mahdollisista haitoista ja vahingoista ympäristön eri käyttömuodoille eriteltynä kiinteistöittäin ja vahingonkärsijäkohtaisesti Laitoksen vesistövaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. tiedot on esitetty liitteessä nro 5, kohta 12 Yhteenveto ja johtopäätökset tarkkailuraporteista nykyiseltä lupakaudelta tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 19. TIEDOT TOIMINNAN KÄYTTÖTARKKAILUSTA, YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVIEN PÄÄSTÖJEN JA NIIDEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA 6024 / 10.2013 6
tiedot on esitetty liitteessä nro ehdotus tarkkailun järjestämiseksi on esitetty liitteessä nro 5, kohta 15 20. LIITELUETTELO Liite 1. Yleiskartta (1:50 000) Liite 2. Peruskartta, johon on merkitty laitoksen sijainti Liite 3. Kiinteistörekisterikartta Liite 4. Asemapiirros, johon on merkitty mm. altaat (ja vedenotto- ja johtamispaikat) Liite 5 Erillinen lupaselvitysteksti liitteineen Liite 6 Sopimukset (6.1 Metsähallitus, 6.2 Haukiputaan jakokunta, toimitetaan myöhemmin, 6.3 UPM Kymmenen OYj, toimitetaan myöhemmin, 6.4 Oulun Vesi lausunto) 21. ALLEKIRJOITUKSET Paikka Oulu Allekirjoitus Päivämäärä 15.7.2016 Allekirjoitus Timo Karjalainen Nimen selvennys Nimen selvennys 6024 / 10.2013 7