Puiteohjelma

Euroopan Komissio KUUDES PUITEOHJELMA Kuudes puiteohjelma kattaa yhteisön toimet tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn (TTK) alueella ajanjaksona 2002-2006 Erityisohjelma Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen TOIMIEN KOORDINOINNIN TUKEMINEN Tutkimus- ja innovointitoimien koordinoinnin tukeminen kansallisella, alueellisella ja Euroopan tasolla (ERA-NET mukaan luettuna) 2003-2004 Puiteohjelma Komission päätös C(2003)4609, 12 joulukuuta 2003 http://www.cordis.lu/fp6/coordination.htm Päivitetty 12 joulukuuta 2003

Sisällysluettelo I. YLEINEN JOHDANTO 3 II. EUROOPPALAISEN TUTKIMUSALUEEN PERUSTAN LUJITTAMINEN Työohjelma: 11. Tutkimus- ja innovointitoimien koordinoinnin tukeminen kansallisella, alueellisella ja Euroopan tasolla (ERA-NET mukaan luettuna) 12 III. YLEISET LIITTEET A. Yhteenveto ehdotuspyynnöistä B. Yhteiset arviointiperusteet ehdotusten arviointia varten C. Kansainvälistä yhteistyötä tukevien erityistoimenpiteiden kohdemaat 32 33 35 53 2

I. YLEINEN JOHDANTO 3

I. YLEINEN JOHDANTO 1. Yleistä Komissio on laatinut ohjelmakomitean avustuksella tämän työohjelman sen jälkeen, kun tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelma "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" 1 sekä säännöt, jotka koskevat puiteohjelmaan osallistumista ja tutkimustulosten levittämistä 2, hyväksyttiin EY:n perustamissopimuksen nojalla. Työohjelmassa selostetaan yksityiskohtaisemmin erityisohjelman tavoitteita, teknologisia painopisteitä ja toteutusaikataulua erityisesti ensimmäisen toimintavuoden aikana. Ohjelmaan sisältyvien tutkimustyön ensisijaisten aihealueiden tavoitteet pyritään yleisesti ottaen saavuttamaan ennen kaikkea uusien toteutusvälineiden, toisin sanoen integroitujen hankkeiden ja huippuosaamisen verkostojen, avulla. Mainittuja tavoitteita ovat kriittisen massan saavuttaminen, tutkimuskapasiteetin integrointi, hallinnon yksinkertaistaminen sekä Euroopan tasolla saatava lisäarvo. Uusia toteutusvälineitä käytetään alusta alkaen kaikilla aihealueilla. Silloin kun se on tarkoituksenmukaista, ne ovat ensisijaisia toteutusvälineitä. Niiden lisäksi käytetään kuitenkin edelleen myös kohdennettuja tutkimushankkeita ja koordinointitoimia. Erityisesti pyritään varmistamaan sujuva siirtyminen aikaisemmista ohjelmista uuteen. Erityisohjelma mahdollistaa Euroopan yhteisön osallistumisen useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin (EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisesti). Tämä mahdollisuus sisältyy kuitenkin tässä vaiheessa ainoastaan ensisijaiseen aihealueeseen "Terveysalan biotieteet, genomiikka ja bioteknologia". Lisätietoja uusien toteutusvälineiden käyttöä koskevista säännöksistä on saatavilla Cordis-palvelimella (http://www.cordis.lu/fp6/instruments.htm). TUTKIMUSTOIMET OSA-ALUEILLA, JOTKA KUULUVAT LAAJEMMIN TUTKIMUSALOJA KATTAVIEN ERITYISTOIMIEN PIIRIIN, TOTEUTETAAN TÄSSÄ VAIHEESSA KÄYTTÄEN KOHDENNETTUJA TUTKIMUSHANKKEITA, KOORDINOINTITOIMIA JA ERITYISESTI PK- YRITYKSIÄ KOSKEVIA TUTKIMUSHANKKEITA. EUROOPPALAISEN TUTKIMUSALUEEN PERUSTAN LUJITTAMISTA KOSKEVASSA KOKONAISUUDESSA KÄYTETÄÄN TOTEUTUSVÄLINEINÄ ENIMMÄKSEEN KOHDENNETTUJA TUTKIMUSHANKKEITA JA KOORDINOINTITOIMIA. Erityisiä tukitoimia, joita toteutetaan myös tarjouspyyntöjen avulla, sekä koordinointitoimia voidaan käyttää koko ohjelmassa. Komissio on tätä työohjelmaa laatiessaan tukeutunut neuvoa-antavien ryhmien lausuntoihin sekä tutkimustyön ensisijaisten aihealueiden osalta vuoden 2002 alussa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön tuloksiin. Lisätietoja tästä on Cordispalvelimella, jossa ovat nähtävillä muun muassa luettelo neuvoa-antavien ryhmien jäsenistä sekä kiinnostuksenilmaisupyynnön tulokset. 1 EYVL L 294, 29.10.2002, s. 1. 2 EYVL L 355, 30.12.2002, s. 23. 4

2. Työohjelman soveltamisala Tämän työohjelman soveltamisala vastaa erityisohjelmapäätöksessä määriteltyä alaa. Työohjelma koskee ehdotuspyyntöjä, joiden on suunniteltu päättyvän vuonna 2003. Monissa tapauksissa annetaan kuitenkin viitteitä myös vuonna 2004 päättyviksi kaavailluista ehdotuspyynnöistä. Yhteenveto ehdotuspyynnöistä on liitteessä A. Joidenkin erityisohjelman aihepiirien toteutus on jätetty myöhempään vaiheeseen, ja niitä käsitellään työohjelman tulevissa päivityksissä. 3. Monialaiset kysymykset Useat kysymykset ovat tärkeitä kaikkien työohjelman osien kannalta. Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa ja lisäksi tarvittaessa tarkemmin myös työohjelman eri osissa. On tärkeää huomata, että tähän työohjelmaan sisältyvä tilastoihin liittyvä tutkimustyö toteutetaan läheisessä yhteistyössä EUROSTATin kanssa. Tämä koskee erityisesti niitä osia, jotka liittyvät ensisijaisiin aihealueisiin "Tietoyhteiskunnan teknologia" ja "Kansalaiset ja hallinto tietoyhteiskunnassa", sekä politiikan tarpeita palvelevaa tutkimusta osa-alueella "Laajemmin tutkimusaloja kattavat erityistoimet". a) Tässä työohjelmassa asetetaan erityisen tärkeälle sijalle pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tarpeet. Tätä silmällä pitäen vähintään 15 prosenttia tutkimustyön ensisijaisille aihealueille kohdistettavasta rahoituksesta on tarkoitus suunnata pk-yrityksille. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan erityisiä toimia. Näitä ovat muun muassa erityisesti pk-yrityksiä koskevat ehdotuspyynnöt uusien toteutusvälineiden osalta, kansallisten yhteyspisteiden toiminnan tehostaminen sekä erityiset koulutus- ja käyttöönottotoimenpiteet. Lisäksi pk-yritysten osallistuminen otetaan huomioon ehdotusten arvioinnissa sovellettavissa arviointiperusteissa, erityisesti kun kyseessä ovat uudet toteutusvälineet. Edellä mainitun tavoitteen saavuttamista edistää niin ikään se, että yritysryhmittymillä, jotka edustavat laajoja pk-yritysten yhteisöjä, voi olla aktiivinen rooli uusia toteutusvälineitä käytettäessä. b) Assosioituneisiin valtioihin sijoittautuneet hakijat voivat osallistua tähän ohjelmaan samalta pohjalta ja samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin jäsenvaltioihin sijoittautuneet hakijat. Lisäksi tässä työohjelmassa lähdetään siitä, että on tärkeää saada assosioituneet ehdokasvaltiot mukaan yhteisön tutkimuspolitiikkaan ja eurooppalaiseen tutkimusalueeseen. Tätä varten toteutetaan erityisiä tukitoimia, joilla pyritään edistämään ja helpottamaan ehdokasmaiden organisaatioiden osallistumista ensisijaisilla aihealueilla toteutettaviin toimiin. Näitä ovat: tiedotus-, tiedonlisäämis- ja koulutustoimet; ehdokasmaiden osaamisen lisääminen; ehdokasmaiden tutkijoille annettava tuki, jonka turvin he voivat osallistua konferensseihin ja laatia ehdotuksia; jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden välisten verkostojen tai osaamiskeskusten perustaminen ja lujittaminen; osaamiskeskusten välisten verkostojen perustaminen ja lujittaminen sekä ehdokasmaiden välillä että niiden sisällä; toimenpiteet, joilla tuetaan ehdokasmaiden pk-yritysten osallistumista; yksittäisten alojen TTK-järjestelmien ja -politiikkojen arviointi; yksittäisten alojen tutkimuslaitosten arviointi sekä tulevaisuutta luotaavat selvitykset, joiden tavoitteena on määritellä eri alojen 5

tutkimuspolitiikkaa sekä organisoida tutkimusjärjestelmiä. Liitteessä D annetaan lisätietoja assosioituneiden ehdokasvaltioiden hyväksi toteutettavista erityisistä tukitoimista. c) Kansainvälinen yhteistyö on kuudennessa puiteohjelmassa tärkeällä sijalla. Se tukee osaltaan pyrkimyksiä luoda muulle maailmalle avoin eurooppalainen tutkimusalue, ja se toteutetaan pääasiassa kolmea toimintatapaa käyttäen: - avaamalla päätoimintakokonaisuus "Yhteisön tutkimuksen kohdentaminen ja integrointi" kolmansien maiden organisaatioille ja tarjoamalla niille huomattava määrä rahoitusta, - toteuttamalla kansainvälistä yhteistyötä tukevia erityistoimenpiteitä ja - toteuttamalla tutkijavoimavaroihin liittyviä kansainvälisiä toimia erityisohjelmassa "Euroopan tutkimusalueen jäsentäminen" Ensimmäiset kaksi toimintatapaa, jotka liittyvät erityisohjelmaan "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen", kuuluvat tämän työohjelman piiriin. Ne myös vastaavat EY:n perustamissopimuksen 164 artiklassa toisena mainittua toimea, joka koskee yhteistyön edistämistä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Päätoimintakokonaisuuden "Yhteisön tutkimuksen kohdentaminen ja integrointi" avaaminen kolmansien maiden organisaatioille Rahoitusta voidaan myöntää kolmansien maiden tutkijoiden, tutkimusryhmien ja -laitosten osallistumiselle hankkeisiin, jotka toteutetaan seitsemällä tutkimustyön ensisijaisella aihealueella sekä osa-alueella "Laajemmin tutkimusaloja kattavat erityistoimet". Toimien yleisenä tavoitteena on: - auttaa Euroopan unionissa ja puiteohjelmaan assosioituneissa valtioissa toimivia eurooppalaisia tutkijoita, yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita saamaan käyttöönsä muualla maailmassa olevaa tietämystä ja asiantuntemusta sekä - auttaa varmistamaan Euroopan vahva ja yhtenäinen osallistuminen kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, joiden avulla laajennetaan tietämystä tai edistetään tärkeiden maailmanlaajuisten kysymysten ratkaisua. Kaikkia erityiskysymyksiä, jotka liittyvät tutkimustyön ensisijaisten aihealueiden ja laajemmin tutkimusaloja kattavien erityistoimien kansainväliseen ulottuvuuteen, selostetaan tämän työohjelman asianomaisessa luvussa. Kaikkiin tähän toiminnan osa-alueeseen liittyviin toimiin voi osallistua osallistujia kaikista kolmansista maista 3 sekä kansainvälisistä järjestöistä, kunhan niiden lisäksi on mukana kussakin toimessa vaadittava vähimmäismäärä osallistujia. 3 Tällä hetkellä ei tehdä yhteistyötä Afganistanin, Irakin, Iranin, Libyan, Myanmarin ja Pohjois-Korean kanssa. Tilannetta voidaan tarkistaa yhteisön ulkopolitiikan kehityksen mukaan. Tiedot mahdollisista muutoksista julkaistaan Cordis-tietokannassa. 6

Kehitysmaiden, Välimeren alueen kumppanimaiden, Länsi-Balkanin maiden sekä Venäjän ja uusien itsenäisten valtioiden osallistujat (ks. liitteessä C oleva maiden luettelo), voivat saada rahoitusta kaikkiin toimiin 4. Lisäksi muut kolmannet maat voivat saada rahoitusta niissä tapauksissa, joissa tällainen mahdollisuus mainitaan asianomaisessa työohjelman kohdassa tai silloin, kun niiden osallistuminen on olennaisen tärkeää tutkimustoimen toteuttamisen kannalta. Kansainvälistä yhteistyötä tukevat erityistoimenpiteet Kansainvälistä yhteistyötä tukevia erityistoimenpiteitä rahoitetaan 315 miljoonalla eurolla. Näillä toimenpiteillä tuetaan yhteisön ulkosuhteita, mukaan luettuna kehityspolitiikka, ja niiden kohderyhminä ovat seuraavat kolmansien maiden ryhmät: kehitysmaat, Välimeren alueen kumppanit, Länsi-Balkanin maat sekä Venäjä ja uudet itsenäiset valtiot. Tähän toiminnan osa-alueeseen liittyviä toimia ja ehdotuspyyntöjä, joilla täydennetään tutkimustyön ensisijaisten aihealueiden avaamista, selostetaan työohjelman luvussa 10. Myös hankekonsortioiden koostumusta koskevat vaatimukset määritetään mainitussa luvussa. "Eurooppalaisen tutkimusalueen lujittamiseen" liittyvä kolmansien maiden oikeussubjektien osallistuminen ja rahoitus Kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden kumppanien ja kansainvälisten järjestöjen kanssa edistetään aktiivisesti kaikkien sellaisten aihepiirien osalta, joissa tällaisesta yhteistyöstä on hyötyä. Lisäksi kolmansien maiden oikeussubjektit ja kansainväliset järjestöt voivat saada yhteisön rahoitustukea. Tätä varten ehdotuspyynnöissä yksilöidään tarpeen mukaan aihepiirejä kansainvälistä yhteistyötä varten. Tämä koskee erityisesti niitä kolmansia maita, joiden kanssa on tehty yhteistyösopimukset. d) Tämän työohjelman nojalla toteutettavissa tutkimustoimissa on noudatettava tärkeimpiä eettisiä periaatteita sekä niitä vaatimuksia, joista säädetään tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" tehdyssä päätöksessä. Lisätietoja eettisten kysymysten arviointimenettelystä annetaan ehdotusten arviointia ja hankkeiden valintaa koskevissa menettelyohjeissa (http://www.cordis.lu/fp6/eval-guidelines). Lisäksi tämän työohjelman liitteessä B selostetaan tarkemmin eettisissä arvioinneissa tarkasteltavia kysymyksiä. e) Tämän työohjelman puitteissa edistetään parhaan mukaan tutkijoiden liikkuvuutta yhteistyössä erityisohjelman "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen" kanssa. Tavoitteena on ennen kaikkea eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen. f) Tämän työohjelman avulla pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään ja vahvistamaan naisten osallistumista tieteen ja tutkimuksen tekoon. Tätä 4 Kohdemaiksi valittujen kolmansien maiden (ks. liite C) osallistumiseen toimiin, jotka toteutetaan seitsemällä tutkimustyön ensisijaisella aihealueella sekä osa-alueella "Laajemmin tutkimusaloja kattavat erityistoimet", on osoitettu 285 miljoonaa euroa. 7

kysymystä lähestytään sekä sukupuolten tasavertaisten mahdollisuuksien periaatteen että käsiteltäviin aihepiireihin liittyvien sukupuolinäkökohtien (eli sukupuolirelevanssin) näkökulmasta. g) Työohjelman toimissa pyritään erityisesti kiinnittämään huomiota niihin eettisiin, sosiaalisiin, oikeudellisiin sekä laajempiin kulttuurisiin näkökohtiin, jotka liittyvät tutkimuksen, mukaan luettuna sosioekonominen tutkimus, ja innovoinnin tuloksena aikaan saatavien uusien teknologioiden tai prosessien ja skenaarioiden mahdolliseen käyttöönottoon, käyttöön ja vaikutuksiin kullakin ensisijaisella aihealueella. Tätä täydennetään ensisijaisella aihealueella "Kansalaiset ja hallinto tietoyhteiskunnassa" tehtävällä sosioekonomisella tutkimuksella. h) Komissio selostaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle antamassaan määräaikaisraportissa yksityiskohtaisesti, miten erityisohjelman toteutuksessa ja erityisesti sen tavoitteiden saavuttamisessa ja painopisteiden noudattamisessa on edistytty. i) Innovaatioiden edistäminen on monialainen kysymys, joka on tärkeä EY:n koko TTK-puiteohjelman kannalta. Edesauttamalla innovointia pyritään EY:n perustamissopimuksessa asetetun tavoitteen mukaisesti lujittamaan yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa sekä edistämään yhteisön teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä 5. Tähän liittyvänä tärkeänä tavoitteena on edistää tutkimus- ja kehitystyötä sisältävien hankkeiden tulosten hyödyntämistä 6. Konsortioiden olisi tätä silmällä pitäen kiinnitettävä hankkeissaan riittävästi huomiota tulosaineiston hallintaan ja innovaatioiden aikaansaamiseen. Nämä kysymykset otetaan huomioon myös ehdotusten arvioinnissa 7, ja siksi niitä olisi käsiteltävä jo ehdotuksissa. Osallistujien olisi eritoten sisällytettävä hankkeisiinsa "innovointiin liittyviä toimia", joita voidaan tukea EY-rahoituksella. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi tulosaineiston ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen ja hallinta, hankkeen tulosten hyödyntämiseen vaikuttavien sosioekonomisten tekijöiden analysointi sekä tuloksia hyödyntävien yritysten perustamista koskevat toteutettavuustutkimukset. Osallistujien on hankkeen aikana raportoitava säännöllisesti siitä, miten nämä kysymykset on hoidettu. Tätä varten on laadittava tulosaineiston käyttöä ja levittämistä koskeva suunnitelma ja pidettävä se ajan tasalla koko hankkeen keston ajan. Suunnitelmassa tulisi kuvata jo toteutetut ja suunnitteilla olevat innovointiin liittyvät toimet sekä niiden toteutuneet tai odotettavissa olevat vaikutukset. 5 EY:n perustamissopimuksen 163 artiklan 1 kohta. 6 Tämä tavoite on vahvistettu erityisohjelmasta "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" 30.9.2002 tehdyssä neuvoston päätöksessä (liite I, 1.1 kohta; EYVL L 294, 29.10.2001, s. 7). 7 Ks. osallistumissääntöjen 10 artiklan 1 kohta (EYVL L 355, 30.12.2002, s. 28). 8

Näiden keskeisten hanketason toimien lisäksi toteutetaan erityisiä järjestelyjä, joilla varmistetaan tietojen ja kokemusten vaihto työohjelmiin kuuluvien eri toimien välillä nimenomaan innovaatioihin liittyvien kysymysten osalta. Lisäksi näillä järjestelyillä huolehditaan siitä, että innovaatioihin liittyvät saavutukset analysoidaan ja arvioidaan asianmukaisesti 8. 4. Ehdotuksen jättäminen Ehdotuksia jätettäessä on noudatettava ehdotuspyynnössä 9 määritettyjä ehtoja. Ehdotuksen laatimista ja jättämistä varten olisi tutustuttava seuraavaan aineistoon: tämä työohjelma, asiaa koskeva ehdotuspyyntö, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, sekä asianomainen Hakijoiden opas. Nämä ja joukko muita hyödyllisiä asiakirjoja ovat saatavilla Cordis-palvelimelta (edellä mainitusta Internet-osoitteesta). 5. Monialaiset ehdotukset Ehdotuksia pyydetään ehdotuspyynnöillä, jotka tutkimustyön ensisijaisten aihealueiden osalta jaotellaan temaattisesti. Komissio ottaa kuitenkin vastaan myös ehdotuksia, jotka koskevat useampia kuin yhtä aihealuetta. Tällaisessa tapauksessa ehdotuksen on koskettava sellaisia aihealueita, jotka kuuluvat tämän työohjelman piiriin. Erityisohjelmassa keskitytään muutamiin ensisijaisiin aihealueisiin. Ne kattavat lukuisia eri tutkimusaloja, ja sen vuoksi on odotettavissa aihealueiden rajat ylittäviä ehdotuksia. Ehdoton edellytys tällaisten ehdotusten huomioon ottamiselle on, että ne ovat relevantteja erityisohjelman tavoitteiden kannalta. Ehdotuksia ei myöskään hyväksytä, jos ne eivät sijoitu työohjelman soveltamisalan piiriin. Monialaiset ehdotukset voidaan luokitella seuraavasti: Ehdotukset, joilla on selvä painopiste. Kun otetaan huomioon nykyaikaisen tutkimustyön luonne, on selvää, että suuri osa ehdotuksista tulee olemaan jossain määrin monitieteellisiä. Tällaisiin ehdotuksiin sovelletaan tavanomaisia jättämis- ja arviointimenettelyjä. Sellaisia ehdotuksia, joihin sisältyy merkittävä toiseen ohjelman osaan liittyvä teknologinen tai temaattinen osio, käsitellään sen aihealueen mukaan, jolla on ehdotuksessa suurin osuus (eli "painopisteenä" olevan aihealueen mukaan). Jos painopiste ei ole ilmeinen, komissio tarkastelee ehdotuksen sisältöä ja päättää, millä aihealueella ehdotus käsitellään. Jos ehdotus siirretään muuhun aihealueeseen kuin mihin se alunperin on jätetty, se käsitellään uuden aihealueen edellyttämällä tavalla. Jos uudella aihealueella 8 Ks. EYVL L 294, 29.10.2002, s. 50, liitteessä I olevan 2 kohdan f alakohta. 9 Ehdotuksia, jotka koskevat sellaisia erityisiä tukitoimia, jotka eivät kuulu ehdotuspyynnön piiriin, voi jättää komissiolle ainoastaan, jos tästä mainitaan erikseen tässä työohjelmassa. 9

ei juuri siirtohetkellä ole avoinna ehdotuspyyntöä, ehdotuksen käsittelyä siirretään hakijoiden suostumuksella, kunnes sopiva ehdotuspyyntö julkaistaan. Näin voidaan kuitenkin tehdä ainoastaan, jos tällainen ehdotuspyyntö on nimenomaisesti suunnitteilla työohjelmassa. Jos ehdotus hyväksytään, sitä hallinnoidaan sen painopisteen mukaisella aihealueella ja rahoitetaan sen määrärahoista. Yhteisten ehdotuspyyntöjen perusteella jätettävät ehdotukset. Joillakin aloilla on ilmeistä, että ehdotukset sisältävät poikkeuksetta moniin eri aihealueisiin liittyviä osatekijöitä. Tällaisessa tapauksessa komissio julkaisee kahden tai useamman ohjelman/aihealueen yhteisiä ehdotuspyyntöjä, joilla on yhdistetty budjetti. Tätä menettelyä käytetään ainoastaan tarkoin määritellyillä osa-alueilla, joilla jätettävien ehdotusten monialainen luonne voidaan ennakoida selvästi. Ehdotukset, jotka koskevat kaikkia ohjelman osa-alueita. Nämä ovat ehdotuksia, joilla on yleistä merkitystä kaikkien erityisohjelman osien kannalta mutta ei erityistä merkitystä millekään yksittäiselle osalle. Jos tällaiset ehdotukset ovat aidosti innovatiivisia ja uraauurtavia, ne on mahdollista osoittaa "tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakointia" koskevaan työohjelman osaan, kun tämä osa avataan ehdotusten jättämistä varten. Sellaiset kaikkia ohjelman osa-alueita koskevat ehdotukset, jotka eivät täytä tätä kriteeriä, voidaan mikäli mahdollista käsitellä samalla tavalla kuin tietylle aihealueelle painottuvat ehdotukset (ks. ensimmäinen luetelmakohta). 6. Arviointiperusteet ja niihin liittyviä näkökohtia Ehdotusten arvioinnin perusmenettelyt, joita sovelletaan kaikissa Euroopan yhteisön kuudennen puiteohjelman yksittäisissä ohjelmissa, selostetaan ehdotusten arviointia ja hankkeiden valintaa koskevissa menettelyohjeissa. Tässä työohjelmassa sovellettavia arviointiperusteita selostetaan liitteessä B. Jos jollakin osa-alueella sovelletaan lisäksi täydentäviä perusteita, ne mainitaan erikseen kyseistä osa-aluetta koskevassa työohjelman kohdassa. Liitteessä B esitetään myös kunkin arviointiperusteryhmän osalta arvioinnissa käytettävät kynnyspistemäärät. Niitä sovelletaan, jollei nimenomaisesti toisin mainita. Lisäksi liitteessä B selostetaan, kuinka sukupuoleen liittyvät kysymykset, eettiset ja/tai turvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä koulutusnäkökohdat on määrä ottaa huomioon. Kaikille ehdotuksille, joihin liittyy eettisiä kysymyksiä tai joissa havaitaan tieteellisen arvioinnin yhteydessä eettisesti ongelmallisia seikkoja, voidaan ennen rahoituspäätöstä tehdä erityinen eettinen arviointi. Arvioinnin suorittaa erillinen eettinen arviointilautakunta. Ehdotusten arviointia ja hankkeiden valintaa koskevissa menettelyohjeissa selostetaan tarkemmin sekä arviointimenettelyä kokonaisuutena että eettisen arviointimenettelyn yksityiskohtia. Lisäksi työohjelmissa ja niiden perusteella julkaistavissa ehdotuspyynnöissä voidaan täsmentää ja rajoittaa oikeussubjektien osallistumiskelpoisuutta epäsuoraan toimeen oikeussubjektien toiminnan tai tyypin ja sovellettavien toteutusvälineiden mukaan sekä kuudennen puiteohjelman erityistavoitteiden huomioon ottamiseksi. 10

Ehdotuspyyntöjen yhteydessä voidaan soveltaa kaksivaiheista arviointimenettelyä. Jos tällaista menettelyä käytetään, siitä ilmoitetaan erikseen ehdotuspyynnössä. Lisätietoja kaksivaiheisesta menettelystä on ehdotusten arviointia ja hankkeiden valintaa koskevissa menettelyohjeissa. Ehdotuspyynnön perusteella saatujen ehdotusten arviointivaiheessa komissio voi toimittaa ehdotukset postitse tai sähköisessä muodossa ulkopuolisille asiantuntijoille, jotta nämä voivat suorittaa arvioinnin etätyönä kotonaan tai työpaikallaan. 7. Erityiset tukitoimet Erityisten tukitoimien soveltamisala on suppeampi kuin aiemmissa puiteohjelmissa käytettyjen liitännäistoimenpiteiden. Erityisiin tukitoimiin liittyvien hankkeiden tarkoituksena on tukea aktiivisesti työohjelman toimien toteutusta, tulosten analysointia ja levittämistä tai tulevien toimien suunnittelua. Tavoitteena on auttaa yhteisöä saavuttamaan strategiset TTK-tavoitteensa tai määrittämään tällaisia tavoitteita. Tätä silmällä pitäen painotetaan voimakkaasti tukitoimia, joiden avulla voidaan: edistää ja helpottaa koko ohjelman aikaisempien ja uusien tulosten levittämistä, siirtoa, hyödyntämistä, arviointia ja/tai laajaa käyttöönottoa (tavanomaisten yksittäisiä hankkeita koskevien levittämis- ja hyödyntämistoimien lisäksi), edesauttaa strategisten tavoitteiden saavuttamista erityisesti eurooppalaisen tutkimusalueen osalta (esim. pilottitoimet, jotka koskevat vertailuanalyysia, kartoitusta, verkottamista ym.), valmistella tulevia yhteisön TTK-toimia (esim. tulevaisuutta luotaavien selvitysten, eksploratoristen toimenpiteiden, pilottitoimien ym. avulla) sekä Nämä toimet ovat etusijalla sellaisiin tietoisuuden lisäämiseen ja tiedonvaihtoon tähtääviin toimiin (kuten vuosittaisiin työpajatapaamisiin ja konferensseihin) nähden, jotka järjestettäisiin joka tapauksessa ilman komission tukeakin. Näin ollen viimeksi mainittuja toimia ei tueta, elleivät ne palvele ohjelman strategisten tavoitteiden saavuttamista (eli eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamista, koordinoinnin parantamista, suuren yleisön tietoisuuden lisäämistä, tulevien yhteisön toimien valmistelua jne.). Rahoitusta voidaan myöntää myös pienehkölle määrälle erityisiä tukitoimia, jotka eivät sijoitu ehdotuspyynnön alaan, mikäli tällaiset toimet ovat erikoislaatuisia ja erityisen merkityksellisiä erityisohjelman tavoitteiden ja tieteellisen ja teknologisen sisällön kannalta. Rahoitusta voi hakea ainoastaan toimille, joilla on Euroopan laajuista merkitystä. Tukea voivat saada esimerkiksi unionin kiertävään puheenjohtajuuteen liittyvien toimien yhteydessä järjestettävät merkittävät politiikka-aiheiset työpajatapaamiset. Rahoitushakemukset on jätettävä vähintään viisi kuukautta ennen asianomaisen tapahtuman järjestämistä. Hakemuksiin sovelletaan samoja (tässä työohjelmassa selostettuja) arviointiperusteita kuin muidenkin erityisten tukitoimien yhteydessä. 11

II. EUROOPPALAISEN TUTKIMUSALUEEN PERUSTAN LUJITTAMINEN Työohjelma: 11. Tutkimus- ja innovointitoimien koordinoinnin tukeminen kansallisella, alueellisella ja Euroopan tasolla (ERA-NET mukaan luettuna) 12

Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen 11. Tutkimus- ja innovointitoimien koordinoinnin tukeminen kansallisella, alueellisella ja Euroopan tasolla (ERA- NET mukaan luettuna) Työohjelma 2003 2004 Päivitys 12 joulukuuta 2003 13

SISÄLLYSLUETTELO 11.1. JOHDANTO...15 11.2. TAVOITTEET, RAKENNE JA YLEINEN LÄHESTYMISTAPA...15 11.2.1. Kansallisten ja alueellisten toimien koordinointi...15 11.2.2 Euroopan tasolla toteutettavien toimien koordinointi...16 11.3 TEKNINEN SISÄLTÖ...16 11.3.1 Kansallisten ja alueellisten toimien koordinointi...16 11.3.1.1. ERA-NET-järjestelmä...16 11.3.1.2 Eurooppalaisten yhteistyörakenteiden puitteissa toteutettavat toimet... 20 11.3.1.3 Integroidun tietojärjestelmän kehittäminen... 20 11.3.2 Koordinointi Euroopan tasolla...21 11.3.2.1 COSTin puitteissa toteutettava tiede- ja teknologiayhteistyö... 21 11.3.2.2 Tehostettu koordinointi Eurekan kanssa... 21 11.3.2.3 Euroopan tieteellisen yhteistyön erityisorganisaatioiden (kuten CERNin, ESAn, ESOn, ENOn, EMBL:n, ESRF:n ja, ILL:n) yhteistoiminta ja yhteiset aloitteet...22 11.4 TOTEUTUSVÄLINEET...22 11.5 YHTEYDET MUIHIN TUTKIMUSAIHEISIIN...23 11.6 TOTEUTUSSUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ...23 11.6.1 Aikataulu ja ohjeellinen budjetti vuosille 2003 ja 2004...23 11.6.1.1 ERA-NET... 23 11.6.1.2 Eurooppalaisten yhteistyörakenteiden (esim. EUROCORESin) puitteissa toteutettavat toimet 23 11.6.1.3 Integroidun tietojärjestelmän kehittäminen... 24 11.6.1.4 COST... 24 11.6.1.5 EUREKA... 24 11.6.2 ERA-NET-järjestelmään osallistumista koskevat erityisehdot...24 11.6.3 ERA-NET-järjestelmän arviointimenettely...25 11.6.4 Vuosien 2003 2004 työohjelman ohjeellinen rahoituksen jakautuminen...26 11.7 ERA-NET-JÄRJESTELMÄÄ KOSKEVA JATKUVASTI AVOIN EHDOTUSPYYNTÖ...29 14

11.1. JOHDANTO Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen edellyttää kansallisten, alueellisten ja Euroopan tasolla toteutettavien innovointitoimien ja -poliitikkojen yhtenäistämistä ja niiden koordinoinnin tehostamista. Tätä silmällä pitäen erityisohjelman kokonaisuuden "Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen" ensimmäiseen osaan kuuluvan yhteisön toiminnan tavoitteena on edistää ja tukea ohjelmien koordinointia ja yhteisiä toimia kansallisella tai alueellisella tasolla ja eurooppalaisten organisaatioiden välillä. Näin on määrä auttaa luomaan yhteistä tietämysperustaa, jota tarvitaan politiikan yhtenäisessä kehittämisessä. Toimia voidaan toteuttaa kaikilla tieteen ja teknologian aloilla, mukaan luettuina erityisohjelman ensisijaiset aihealueet. 11.2. TAVOITTEET, RAKENNE JA YLEINEN LÄHESTYMISTAPA 11.2.1. Kansallisten ja alueellisten toimien koordinointi Tavoitteena on edistää ja tukea useiden maiden yhdessä toteuttamia hankkeita aloilla, joihin liittyy yhteisiä strategisia etuja, sekä saada aikaan synergiaa eri maissa jo käynnissä olevien toimien (millä tarkoitetaan tutkimus- ja innovointiohjelmia tai niiden osia) välillä koordinoimalla toimien toteutusta, avaamalla toimia vastavuoroisesti ja antamalla tutkimustuloksia vastavuoroisesti muiden käyttöön. Lisäksi tavoitteena on määrittää ja toteuttaa yhteisiä toimia. Tavoitteet pyritään saavuttamaan tukemalla useita eri toimityyppejä: ERA-NET-järjestelmä: ERA-NET-järjestelmän tavoitteena on lisätä kansallisesti tai alueellisesti toteutettaviin tutkimustoimiin liittyvää yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioissa ja assosioituneissa valtioissa verkottamalla tutkimustoimia, avaamilla niitä vastavuoroisesti sekä laatimalla ja toteuttamalla yhteisiä toimia. Järjestelmällä tuetaan eurooppalaisen tutkimusalueen toteutumista lisäämällä tutkimusohjelmien yhtenäisyyttä ja koordinointia kaikkialla Euroopassa. ERA-NETjärjestelmän avulla kansalliset tai alueelliset järjestelmät voivat myös ryhtyä yhdessä sellaisiin toimiin, joiden toteuttaminen yksin ei olisi ollut mahdollista. Toimien verkottaminen ja vastavuoroinen tutkimusohjelmien avaaminen edellyttävät vaiheittaista toimintamallia. ERA-NET-järjestelmässä sovelletaan pitkän aikavälin lähestymistapaa, jossa on otettava huomioon myös tutkimuksen erilaiset organisointitavat eri jäsenvaltioissa ja assosioituneissa valtioissa. eurooppalaisten yhteistyörakenteiden puitteissa kehitetyt järjestelmät: erityisesti Euroopan tiedesäätiön (ESF) EUROCORES-yhteistyöjärjestelmä. integroidun tietojärjestelmän kehittäminen: komissio tukee sellaisen integroidun tietojärjestelmän kehittämistä, joka helpottaa kansallisia tai alueellisia tutkimuspolitiikkoja, -ohjelmia ja toimia koskevien tietojen tarjoamista ja vaihtoa. 15

11.2.2 Euroopan tasolla toteutettavien toimien koordinointi Tavoitteena on lisätä täydentävyyttä ja synergiaa yhtäältä puiteohjelmassa toteutettavien yhteisön toimien ja muiden eurooppalaisten tieteellisten yhteistyöorganisaatioiden (kuten COSTin ja Eurekan sekä yksittäisten tieteenalojen organisaatioiden) toimien välillä ja toisaalta näiden organisaatioiden välillä. Koordinoinnin ja yhteistyön lisäämisen myötä eri eurooppalaiset yhteistyörakenteet tukevat tehokkaammin Euroopassa toteutettavien tutkimustoimien yleistä yhtenäistämistä ja eurooppalaisen tutkimusalueen muodostamista. Yhteisön osallistumista kansainvälisiin toimiin voidaan tukea tapauksissa, joissa osallistumiseen on hyvät perusteet. 11.3 TEKNINEN SISÄLTÖ 11.3.1 Kansallisten ja alueellisten toimien koordinointi 11.3.1.1. ERA-NET-järjestelmä ERA-NET-järjestelmän toimilla pyritään verkottamaan kansallisella tai alueellisella tasolla toteutettavia tutkimustoimia, avaamaan tutkimusohjelmia vastavuoroisesti sekä laatimaan ja toteuttamaan yhteisiä toimia. "Kansallisella tai alueellisella tasolla toteutettavilla tutkimustoimilla" tarkoitetaan joko kokonaisia tutkimus- ja innovointiohjelmia tai näiden ohjelmien osia taikka vastaavia aloitteita. Toimien olisi täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset: a) Ne ovat strategisesti suunniteltuja. b) Ne toteutetaan kansallisella tai alueellisella tasolla. c) Niitä rahoittavat tai hallinnoivat suoraan kansalliset tai alueelliset julkisyhteisöt tai läheisesti viranomaisten yhteydessä tai näiden valtuuttamina toimivat yksiköt (esim. virastot). ERA-NET-järjestelmän toteutuksessa sovelletaan alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa siten, että kaikkia tutkimusaiheita kohdellaan tasavertaisesti. Verkottamistoimia voidaan toteuttaa kaikilla tieteen ja teknologian aloilla, mukaan lukien yhteiskunta- ja humanistiset tieteet 10. Ne voivat liittyä myös yksinomaan "horisontaalisiin 10 Erityisohjelmassa "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" mainitaan esimerkiksi seuraavat aiheet, joita voidaan tukea: terveys: keskeisten väestöryhmien terveys; merkittävimmät sairaudet ja häiriöt (esimerkiksi syöpä, diabetes ja diabetekseen liittyvät sairaudet, hermostoa rappeuttavat sairaudet, mielisairaudet, sydän- ja verisuonitaudit, hepatiitti, allergiat, näön heikkeneminen, tartuntataudit), harvinaiset sairaudet; vaihtoehtoinen ja muu kuin koululääketiede ja tärkeimmät köyhyyteen liittyvät sairaudet kehitysmaissa; kipua lievittävä hoito; toimia ovat esimerkiksi tutkimustoiminnan koordinointi ja vertailevat tutkimukset, eurooppalaisten tietokantojen ja tieteidenvälisten verkostojen kehittäminen, kliinisiä käytäntöjä koskeva tietojenvaihto ja kliinisten tutkimusten koordinointi; bioteknologia: muut kuin terveyteen tai elintarvikkeisiin liittyvät sovellukset; ympäristö: kaupunkiympäristö (mukaan luettuina kestävä kaupunkikehitys ja kulttuuriperintö, esim. ekoaluekonseptit); meriympäristö ja maan/maaperän käyttö ja hoito; seismiset riskitekijät; energia: uuden sukupolven voimalaitokset (lähes päästöttömät voimalaitokset), energian varastointi, siirto ja jakelu. 16

kysymyksiin", kuten teknologian kehityksen ennakointiin, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen jne. Jotta voitaisiin edistää eurooppalaisen yhteistyön kehittymistä kansallisella tai alueellisella tasolla toteutettavien tutkimustoimien välillä, ERA-NET-järjestelmässä sovelletaan vaiheittaista lähestymistapaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ERA-NETissä voidaan soveltaa asteittain kehittyviä toimia, joilla aluksi lisätään keskinäistä tietämystä vaihtamalla tietoja samankaltaisilla tutkimusaloilla toimivien päätöksentekijöiden ja ohjelmien hallinnoijien välillä ja jotka myöhemmässä vaiheessa johtavat tiiviimpiin yhteistyön ja koordinoinnin muotoihin. On syytä korostaa, että ERA-NET-toimet koskevat ohjelmien välistä koordinointia. Niissä ei ole kyse yksittäisten tutkimushankkeiden tai yksittäisten tutkijoiden työn koordinoinnista. Kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettavien tutkimustoimien verkottamistavat Verkottamistoimissa yhteistyötä ja koordinointia voidaan toteuttaa monella tasolla pyrittäessä asteittaiseen kehitykseen. Yhteistyön ja koordinoinnin täsmällinen muoto määräytyy verkon kehittyneisyyden perusteella. ERA-NETin puitteissa tapahtuvalla verkottamisella tulee olla kunnianhimoiset tavoitteet, ja siksi sen on katettava vähintään kaksi ensimmäistä seuraavassa selostetuista tasoista (tai mentävä niitä pidemmälle). Lisäksi siitä olisi saatava tuloksena konkreettisia suoritteita. Verkottamisen tulisi erityisesti johtaa kansallisten tai alueellisten tutkimus- ja innovointiohjelmien väliseen pysyvään yhteistyöhön, joka jatkuu myös ERA-NETiä koskevan rahoitustukisopimuksen voimassaolon päätyttyä. i) Käynnissä olevia ohjelmia koskeva järjestelmällinen tietojen ja hyvien toimintatapojen vaihto Tällaisten toimien tavoitteena on parantaa yhteydenpitoa, lisätä keskinäistä tietämystä sekä edistää luottamuksen rakentamista samankaltaisilla tutkimus- ja teknologia-aloilla toimivien ohjelmien hallinnoijien välillä. Tähän pyritään molemminpuolisen oppimisprosessin sekä tietojen ja hyvien toimintatapojen järjestelmällisen vaihdon avulla. "Tiedoilla" tarkoitetaan sellaisia tietoja, jotka koskevat kansallisia tai alueellisia tutkimus- ja innovointiohjelmia, niissä rahoitettavia hankkeita, tutkimuksen painopisteitä, arviointikäytänteitä, organisointia sekä hallinnointikäytänteitä. ii) Yhteisten strategisten kysymysten määrittäminen ja analysointi Kansallisten tai alueellisten tutkimusohjelmien hallinnoijat voivat toteuttaa yhdessä seuraavantyyppisiä määritys- ja analyysitoimia, jotka tähtäävät mahdolliseen yhteistyöhön ja koordinointiin ohjelmien välillä: sellaisten eri ohjelmissa toteutettavien tutkimustoimien määrittäminen ja analysointi, joilla on samankaltaiset tavoitteet ja joiden osalta voitaisiin tulevaisuudessa luoda monikansallisia järjestelmiä; verkottamiseen liittyvien käytännön toimien ja vastavuoroisen ohjelmien avaamisen mekanismien määrittäminen ja analysointi; 17

valtioiden rajat ylittävien yhteistyötoimien esteenä olevien tekijöiden, esimerkiksi hallinnollisten tai lainsäädännöllisten esteiden, määrittäminen ja analysointi; tutkimukseen liittyvien puutteiden ja uusien mahdollisuuksien määrittäminen ja uuden tieteidenvälisen tutkimuksen edistäminen arvioimalla teknologiaa ja ennakoimalla tulevaa kehitystä alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla; yhteisten arviointijärjestelmien perustamismahdollisuuksien kartoittaminen; yhteistä etua koskevien "horisontaalisten kysymysten" määrittäminen; tällaisia kysymyksiä ovat muun muassa sukupuolten tasa-arvo, tutkimukseen liittyvät eettiset kysymykset, tieteen ja yhteiskunnan suhteisiin liittyvät kysymykset jne.; ERA-NET-kumppaneiden ohjelmien keskinäisen täydentävyyden määrittäminen. iii) Kansallisten ja alueellisten ohjelmien yhteisten toimien kehittäminen Suotavaa on, että ERA-NET-verkot etenevät edellisessä kohdassa lueteltujen ja muiden määritys- ja analysointitoimien pohjalta vielä askelta pidemmälle ja ryhtyvät kehittämään yhteisiä toimia, joita voivat olla seuraavat: Mekanismien kehittäminen kansallista tai alueellista rahoitusta saavien tutkimushankkeiden yhdistämiseksi hankeryhmiksi (klustereiksi). Hankeryhmiä muodostetaan silloin, kun meneillään olevat kansallista tai alueellista rahoitusta saavat tutkimustoimet voivat hyödyllisellä tavalla täydentää tai tukea toisiaan. Ohjelmien hallinnoijat käyttävät tarvittavia mekanismeja hankeryhmien muodostamiseksi. Tämä voi käsittää hankkeiden määrittämisen ja valinnan sekä erilaisten toimien, kuten kansallisesti rahoitettaviin tutkimushankkeisiin osallistuvien tutkijoiden seminaarien ja työryhmien, organisoimisen. Klusterointitoimilla tulisi olla pidemmälle meneviä ohjelmallisia tavoitteita kuin pelkkä hankkeiden tai tutkijoiden välinen tieteellisten tietojen vaihto. Monikansallisten arviointimenettelyjen kehittäminen (yhteiset arviointiperusteet ja toteutusmenetelmät). Tällä toimenpiteellä voidaan mahdollisesti pitkällä aikavälillä edistää monikansallisten arviointikäytänteiden käyttöönottoa kansallisissa tai alueellisissa tutkimusjärjestelmissä (ehdotusten, hankkeiden ja ohjelmien arviointia varten). Yhteisten koulutustoimia koskevien järjestelyjen, kuten yhteisen tutkielmien ohjauksen ja kansainvälisten tohtorinkoulutusohjelmien, kehittäminen kiinteänä osana laajempaa tutkimusyhteistyötä. Sellaisten järjestelmien kehittäminen, joissa valtiot tarjoavat vastavuoroisesti tutkimuslaitostensa tai laboratorioidensa käyttömahdollisuuksia toisen valtion tutkijoille. Yhteisten ohjelmanseuranta- ja arviointijärjestelmien kehittäminen, johon sisältyy myös yhteisesti toteutettava seuranta ja arviointi. 18

Edellä mainittuihin toimiin liittyvien kehittäminen. henkilöstövaihtojärjestelmien Osallistuvien ohjelmien välisten erityisten yhteistyösopimusten tai - järjestelyjen valmistelu ja laatiminen. Näiden avulla luotaisiin perustaa monikansallisten tutkimustoimien lisäämiselle ja voitaisiin poistaa oikeudellisia esteitä. Sellaisen toimintasuunnitelman laatiminen, jossa käsitellään yhteisiä strategisia kysymyksiä ja valmistellaan yhteisten toimien konkreettista toteutusta. iv) Yhteisten monikansallisten tutkimustoimien toteuttaminen Verkottumisen pidemmälle vietynä muotona voidaan toteuttaa yhteinen monikansallisia tutkimustoimia koskeva ohjelma. Tätä varten tulisi laatia yhteinen strategia, yhteinen työohjelma, pilottitoimia, keskinäisiä (vastavuoroisesti avoimia) tai yhteisiä ehdotuspyyntöjä, yhteinen monikansallinen arviointijärjestelmä ja yhteinen suunnitelma tulosten tai kokemusten levittämiseksi. Keskinäisen tai yhteisen ehdotuspyynnön perusteella ehdotettuihin hankkeisiin pitäisi tällaisissa ohjelmissa osallistua vähintään kaksi tutkimusryhmää kahdesta eri valtiosta. Valittuja hankkeita olisi soveltuvissa tapauksissa yhdistettävä jälkikäteen hankeryhmiksi. Rahoituksessa voidaan soveltaa eri vaihtoehtoja: a) Kukin valtio tai alue maksaa itse omien tutkijoidensa osallistumisen ja omat tutkimustoimensa. b) Monikansallisia tutkimustoimia koskevan ohjelman toteutuksessa käytetään valtioiden rajat ylittävää kansallista rahoitusta. Mahdollisia toimintamalleja on kaksi: valtio maksaa toisen valtion tutkijoiden tai tutkimusryhmien osallistumisen yhteisesti sovittujen ehtojen mukaisesti; valtiot rahoittavat yhdistämistään varoista hankkeita, jotka on valittu yhteisen ehdotuspyynnön perusteella ja yhteisesti sovittuja arviointiperusteita soveltaen. Tällaisissa tapauksissa ERA-NET-järjestelmä kattaa myös ne lisäkoordinointitoimet, joita osallistuvien kansallisten tai alueellisten ohjelmien yhteinen monikansallinen toteutus edellyttää. Keinoja, joilla voidaan edistää edellä selostetun kaltaisia verkottamistoimia, voivat olla muun muassa: ohjelmien hallinnoijien foorumit; ohjelmien hallinnoijien lyhytkestoinen vaihto; toimien vertailuanalyysi (benchmarking) ja hyvien toimintatapojen levittäminen; yhteisten sähköisten viestintävälineiden kehittäminen ja käyttö, mukaan luettuna yhteisten portaalien käyttö. 19

ERA-NETin hallinnointi Koska ERA-NET-verkon puitteissa tehtävä yhteistyö on luonteeltaan pitkäkestoista, on suositeltavaa, että kumppanit luovat yhtenäisen hallintorakenteen, jolla on oma henkilöstönsä ja jonka avulla voidaan koordinoida toimia ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Hallinnointi käsittää muun muassa seuraavat tehtävät: ERA-NETin osallistujien verkottumistoimien kokonaishallinnointi; konsortion toimintaan liittyvien oikeudellisten, sopimuksellisten, eettisten, rahoituksellisten ja hallinnollisten näkökohtien kokonaishallinnointi, mukaan luettuina yhteydenpito komission kanssa sekä raportointi; ERA-NETin strategisen vision kehittämistyön johtaminen; ERA-NETin kaikkien toimien korkean laadun varmistaminen; tulosaineiston hallinnan ja muiden innovointiin liittyvien toimien koordinointi konsortion tasolla (tarvittaessa); mahdollisen konsortiosopimuksen ylläpito; sukupuolten tasa-arvon edistämisen valvonta ERA-NETissä; ERA-NETin toimiin liittyvien, tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita koskevien kysymysten seuranta. 11.3.1.2 Eurooppalaisten yhteistyörakenteiden puitteissa toteutettavat toimet Tältä osin tuetaan eurooppalaisten yhteistyörakenteiden puitteissa toteutettavia toimia ja erityisesti niitä, jotka toteutetaan Euroopan tiedesäätiön (ESF) EUROCORESyhteistyöjärjestelmässä. ESF:n EUROCORES-järjestelmän tavoitteena on toimia Euroopassa tehokkaana tarvelähtöisenä monikansallisena yhteistyöjärjestelmänä, joka kykenee reagoimaan ESF:n jäseninä olevien kansallisten rahoittajaorganisaatioiden ja vastaavien elinten kannalta tärkeisiin uusiin painopisteisiin. Järjestelmä perustuu olemassa oleviin kansallisiin rakenteisiin ja lisää niiden tuottamaa hyötyä yhteistyön avulla. Siinä jätetään kuitenkin rahoituksen "omistusoikeus" kansallisille rahoittajaorganisaatioille. 11.3.1.3 Integroidun tietojärjestelmän kehittäminen Tarkoituksena on kehittää integroitu tietojärjestelmä (ERAWATCH), jonka avulla helpotetaan tiedonsaantia kansallisista tai alueellisista tutkimuspolitiikoista, -ohjelmista ja -toimista. ERAWATCHista luodaan strateginen seurantapalvelu, joka tukee tietoon perustuvaa tutkimuspolitiikan määrittelyä ja auttaa näin nopeuttamaan eurooppalaisen tutkimusalueen toteutumista. ERAWATCH rakentuu käyttäjäystävälliselle www-pohjaiselle tutkimusalan tietokannalle, joka toimii lisäarvopalveluna. Toteutus noudattelee suosituksia, joita esitettiin komission vuonna 2001 teettämässä keskitettyä tietojärjestelmää koskeneessa toteutettavuustutkimuksessa. Tietokantaa täydennetään seurantapalvelulla, joka tarjoaa säännöllisesti ja jatkuvasti koosteita, analyyseja, selvityksiä ja raportteja tutkimuspoliittisen päätöksenteon kannalta merkittävistä tiedepolitiikan kysymyksistä. Lisäksi ERAWATCH voisi kattaa joitain erityisselvityksiä, joita tarvitaan puiteohjelman muissa osissa (esim. erityisohjelman 1 luku 12) esitettyjen tutkimuspoliittisten kysymysten tarpeisiin. 20

Lisäarvopalvelujärjestelmän avulla voidaan käyttää yksityiskohtaista metarakennetta ja saada hajautettuja lähteitä koskevaa metatietoa yhdenmukaisessa muodossa. Palvelu sisältää myös kehittyneitä haku-, yhdistämis-, analysointi- ja esitysvälineitä. Järjestelmä on tehokas ja käyttäjäystävällinen, ja sitä voidaan riittävän joustavasti mukauttaa tulevaisuuden tarpeisiin. Myös komission kehittämien erilaisten tietojärjestelmien yhteensopivuus tullaan varmistamaan erityisesti Euroopan teollisuuden tutkimus- ja kehitystoimien seuranta- ja analysointijärjestelmän avulla (ks. kohta 12.3.4). ERAWATCHin kohderyhmään kuuluvat kaikki tutkimuspolitiikan määrittelyyn osallistuvat tahot Euroopassa kansallisella ja alemmalla tasolla, tutkimusohjelmien hallinnoijat, julkiset ja yksityiset tutkimusorganisaatiot sekä tutkijat, jotka toimivat tällä alalla. ERAWATCH-järjestelmän kehittämisestä, perustamisesta ja toteutuksesta vastaavat yhdessä komission tutkimuksen pääosasto ja Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) pääosasto (YTK:n tekniikan tulevaisuudentutkimuksen laitoksen IPTS:n kautta). JRC- IPTS tarjoaa ERAWATCHin toteuttamiselle institutionaalisen perustan hyödyntäen verkostojaan jäsenvaltioissa, riippumatonta asemaansa ja joustavia toimintamahdollisuuksiaan. Lisäksi se varmistaa ERAWATCHin kaltaisessa hankkeessa tarvittavan johdonmukaisuuden ERAWACTHista on tarkoitus tulla väline, joka tukee tutkimuspolitiikkaa pitkälläkin aikavälillä. ERAWATCHin toteutuksessa avustaa kansallisten yhteistyötahojen verkosto. Lisäksi apuna käytetään tarvittaessa yksittäisissä kysymyksissä erityisiä asiantuntijaryhmiä. CORDIS kehittää ja ylläpitää palveluporttia, jonka ympärille lisäarvopalvelu rakennetaan. Yhteydenpidosta käyttäjäyhteisöön päin vastaa pienehkö neuvoa-antava ryhmä, jotta voidaan varmistaa palvelun pysyminen käyttäjälähtöisenä ja tarpeita vastaavana. 11.3.2 Koordinointi Euroopan tasolla 11.3.2.1 COSTin puitteissa toteutettava tiede- ja teknologiayhteistyö COST on jo pitkään käytössä ollut alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa noudattava mekanismi, joka edistää koordinointia ja vaihtoa kansallista rahoitusta saavien eri alojen tutkijoiden ja tutkimusryhmien välillä. Jotta COST voisi jatkossakin toimia valtioiden välisenä välineenä, jonka avulla tutkimusta voidaan koordinoida kustannustehokkaasti eurooppalaisen tutkimusalueen sisällä, sen hallintojärjestelyt on sovitettava uuteen tilanteeseen. COSTin jäsenmaat nimesivät joulukuussa 2002 Euroopan tiedesäätiön COSTin täytäntöönpanevaksi elimeksi, jolle tämän erityisohjelman yhteydessä myönnettävä rahoitustuki annetaan. Myös Euroopan tiedesäätiön, COSTin ja puiteohjelman koordinointia pyritään tehostamaan yhteistä etua koskevilla aloilla. 11.3.2.2 Tehostettu koordinointi Eurekan kanssa Erityisohjelmasta tuetaan sellaisia koordinointitoimia, joilla lisätään Eurekan ja puiteohjelman välistä synergiaa ja täydentävyyttä yhteistä etua koskevilla aloilla. Euroopan yhteisö on Eurekan jäsen. Tarkoituksena on toteuttaa seuraavat toimet: luodaan ja vahvistetaan puiteohjelman ja Eurekan välistä synergiaa, jotta voidaan toteuttaa täydentävällä tavalla laajamittaisia hankkeita kaikilla tutkimuksen ja 21

innovoinnin osa-alueilla; Euroopan investointipankki voi olla tiiviisti mukana tällaisissa toimissa; tuetaan pk-yritysten tutkimus- ja innovointityötä muodostamalla tiedotus- ja neuvontaverkkoja (teknologian siirtoon, rahoitusmahdollisuuksiin ja teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyen). Lisäksi voidaan kehittää yhteisiä toimia tai tapahtumia ("välitystapahtumia"), joiden avulla voidaan edistää tiedonvaihtoa tai hanke-ehdotusten laatimista sekä tukea yhteisten teknisten ryhmien työtä. 11.3.2.3 Euroopan tieteellisen yhteistyön erityisorganisaatioiden (kuten CERNin, ESAn, ESOn, ENOn, EMBL:n, ESRF:n ja, ILL:n) yhteistoiminta ja yhteiset aloitteet Yhteisö edistää ja tukee eri tieteenalojen eurooppalaisten järjestöjen, kuten CERNin, ESAn, ESOn, ENOn, EMBL:n, ESRF:n ja ILL:n 11, osalta yksittäisiä aloitteita, jotka tähtäävät yhtenäisyyden ja synergian lisäämiseen eri eurooppalaisten järjestöjen toimien ja yhteisön toimien välillä erityisesti siten, että laaditaan yhteisiä lähestymistapoja ja toimia yhteistä etua koskevilla aloilla. 11.4 TOTEUTUSVÄLINEET Työohjelman toteutuksen pääasiallisina toteutusvälineinä käytetään koordinointitoimia ja erityisiä tukitoimia. Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen toimittain ja toteutusvälineittäin esitetään kohdassa 11.6.4. Koordinointitoimia (CA) on tarkoitus käyttää ERA-NET-hankkeiden toteutuksessa. Yhteisö myöntää rahoitusta ainoastaan ERA-NETin toteuttamiseksi tarvittavien lisätoimien kustannuksia varten. Tukea ei myönnetä itse tutkimustoimiin. Ne ERA- NETin jäsenten on rahoitettava omista varoistaan. Yhteisön yksittäiselle ERA-NETverkolle myöntämä kokonaisrahoitus voi olla enimmillään 3 miljoonaa euroa. Poikkeustapauksissa, kuten silloin kun yksi ERA-NET-verkko kattaa useampia tutkimusaloja, tukea voidaan myöntää enemmän. Kunkin ERA-NET-verkon toiminnan olisi jatkuttava riittävän kauan, jotta sillä olisi kestäviä vaikutuksia mukana oleviin tutkimusohjelmiin. Toiminnan enimmäiskestoaika on viisi vuotta. Erityisillä tukitoimilla (SSA) tuetaan ERA-NET-verkkojen muodostamiseen tähtääviä valmistelutoimia, eurooppalaisten yhteistyörakenteiden (esimerkiksi EUROCORESin) kautta toteutettavia toimia sekä COST-toimia. Lisäksi niillä voidaan tukea Euroopan tieteellisen yhteistyön erityisorganisaatioiden (CERN, ESA, ESO, ENO, EMBL, ESRF, ILL) yhteistoimintaa ja yhteisiä aloitteita kohdassa 11.3.2.3 selostetulla tavalla. Erityisten tukitoimien soveltamiskohteen täytyy olla suppea. Toimia voivat olla konferenssien ja seminaarien järjestäminen, selvitysten ja analyysien tekeminen, työryhmien ja asiantuntijaryhmien muodostaminen, toiminnallinen tuki sekä levittämis-, tiedotus- ja viestintätoimet (taikka niiden yhdistelmät) siten kuin kussakin tapauksessa on tarkoituksenmukaista. Yhteisön rahoitus yhdeksi vuodeksi 11 CERN: Euroopan ydintutkimusjärjestö; ESA: Euroopan avaruusjärjestö; ESO: Euroopan eteläinen observatorio; ENO: Euroopan pohjoinen observatorio; EMBL: Euroopan molekyylibiologian laboratorio; ESRF: Euroopan synkrotronisäteilyn tutkimuslaitos; ILL: Laue-Langevin-instituutti. 22

on enintään 200 000 euroa, ja tämä summa ylitetään vain poikkeustapauksissa. Erityisillä tukitoimilla voidaan myös edistää ja helpottaa ehdokasvaltioiden organisaatioiden osallistumista ERA-NET-järjestelmään. Tutkimuksen ja Yhteisen tutkimuskeskuksen pääosastot sopivat hallinnollisesta järjestelystä, joka koskee integroidun tietojärjestelmän (ERAWATCH) kehittämistä ja toimintaa. 11.5 YHTEYDET MUIHIN TUTKIMUSAIHEISIIN Jos eri ERA-NET-verkkojen yhteydessä toteutettavat verkottamistoimet liittyvät puiteohjelman muihin osiin sisältyviin tutkimusaiheisiin tai -toimiin, toimien välille luodaan selkeät yhteydet. On huomattava, että ERA-NET-järjestelmässä toteutettavien toimien kaltaisia koordinointitoimia, jotka liittyvät erityisohjelman "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" ensimmäisen osa-alueen ensisijaisiin aihealueisiin, voidaan tukea myös suoraan näillä ensisijaisilla aihealueilla. 11.6 TOTEUTUSSUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ 11.6.1 Aikataulu ja ohjeellinen budjetti vuosille 2003 ja 2004 11.6.1.1 ERA-NET Alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa noudattavia ERA-NET-toimia (koordinointitoimia ja erityisiä tukitoimia) koskeva jatkuvasti avoin ehdotuspyyntö julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 17. joulukuuta 2002. Ensimmäinen välivaiheen määräaika oli 3. kesäkuuta 2003, ja alun perin varattu ohjeellinen budjetti oli 24 miljoonaa euroa, johon lisätään vielä 11 miljoonaa euroa varallaololistan hankeehdotuksia varten. Maaliskuusta 2004 lähtien välivaiheen määräaikoja on noin puolen vuoden välein (2.3.2004, 5.10.2004, 2.3.2005) ennen ehdotuspyynnön sulkevaa viimeistä määräaikaa, joka on 4. lokakuuta 2005. Ohjeellinen budjetti 2. maaliskuuta 2004 umpeutuvaa välivaiheen määräaikaa varten on 37 miljoonaa euroa. Alustava budjetti 5. lokakuuta 2004 umpeutuvaa välivaiheen määräaikaa varten on 23 miljoonaa euroa. Jos meneillään olevaa ERA-NET-koordinointitoimea halutaan myöhemmässä vaiheessa laajentaa tai siihen osallistuvien hankekumppanien määrää halutaan lisätä, täydentävä ehdotus voidaan jättää mihin tahansa välivaiheen määräaikaan mennessä lokakuussa 2005 olevaan viimeiseen määräaikaan asti. 11.6.1.2 Eurooppalaisten yhteistyörakenteiden (esim. EUROCORESin) puitteissa toteutettavat toimet Euroopan tiedesäätiölle on tarkoitus myöntää kuudennen puiteohjelman yhteydessä enintään 20 miljoonan euron suuruinen yhteisön avustus, jolla tuetaan EUROCORESjärjestelmän toteuttamista. Avustuksesta tehdään (erityistä tukitoimea koskeva) rahoitustukisopimus komission ja Euroopan tiedesäätiön välillä, aluksi vuoden 2004 loppuun. Ensimmäisessä vaiheessa avustuksen määrä on noin 6 miljoonaa euroa, jotka annetaan käyttöön vuonna 2003. Ensimmäisen sopimuskauden jälkeen 23