Tulevaisuuden sivistyskunta Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät sata lasissa Rovaniemi 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta Suomen Kuntaliitto E-mail: terhi.paivarinta@kuntaliitto.fi Twitter: @TerhiPaivarinta
MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen Kaupungistuminen Ikääntyminen Syntyvyys Arvojen muutokset Monikulttuuristuminen Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina Uudet demokratian muodot Maahanmuutto Muu mikä? Välitystalous Kokeilukulttuuri Työllisyys ja työelämän muutokset Matalat organisaatiot Tehtävien ja vastuiden uusjako: tulevaisuuden kunnat, maakunnat ja valtio 2 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta
Suomeen syntyi taas ennätysvähän lapsia vuonna 2016 TK:n ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi 52 600 lasta vuonna 2016. Vuonna 2015 lapsia syntyi n. 55 000. 64 000 62 000 60 000 58 000 56 000 54 000 52 000 Syntyneiden lukumäärä Suomessa 50 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 3 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto
Eniten ja vähiten vuonna 2016 20 HUIPPUA 1. Helsinki 6772 2. Espoo 3225 3. Vantaa 2514 4. Oulu 2330 5. Tampere 2297 6. Turku 1818 7. Jyväskylä 1443 8. Kuopio 1080 9. Lahti 1026 10. Seinäjoki 740 11. Pori 721 12. Vaasa 697 13. Kouvola 693 14. Joensuu 684 15. Lappeenranta 620 16. Hämeenlinna 610 17. Rovaniemi 598 18. Kokkola 572 19. Järvenpää 470 20. Mikkeli 467 4 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta 20 PERÄN PITÄJÄÄ Kökar 0 Sottunga 0 Brändö 1 Lumparland 2 Kumlinge 3 Geta 4 Luhanka 4 Rautavaara 4 Eckerö 5 Kivijärvi 5 Kustavi 5 Siikainen 5 Vårdö 5 Föglö 6 Hailuoto 6 Oripää 6 Puumala 6 Halsua 7 Savukoski 7 Sund 8 Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto
Vuonna 2016 2 kuntaa, joissa ei yhtään syntynyttä 28 kuntaa, joissa alle 10 syntynyttä 91 kuntaa, joissa alle 25 syntynyttä 153 kuntaa, joissa alle 50 syntynyttä 98 kuntaa, joissa yli 100 syntynyttä 18 kuntaa, joissa 500 tai enemmän 5 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto
TULEVAISUUDEN KUNNAT OVAT ERILAISIA. Kuntia koko maassa yhteensä 313, Manner-Suomessa 297. Asukasmäärän mukaan: (lähde: VRK rekisteritieto 31.12.2015) MIN: Sottunga 99 as. (Åland) / Luhanka 760 as. (Manner-Suomi) MAX: Helsinki 630 225 as. -> Helsinki on asukasmäärältään yli 800 kertaa suurempi kuin Manner-Suomen pienin kunta Luhanka ja yli 6 000 kertaa suurempi kuin Sottungan kunta Ahvenanmaalla! Maapinta-alan mukaan: (lähde: Maanmittauslaitos 1.1.2015) Min: Kauniainen 5,9 km2 (9 476 asukasta) Max: Inari 15 000 km2 (6 805 asukasta) -> Inari on pinta-alaltaan 2 500 kertaa Kauniaisten kokoinen. Kunnat kuuluvat kuitenkin samaan asukaskokoluokkaan eli 5 000-10 000 asukkaan kuntiin! KDJ / M. Pekola-Sjöblom / 7.1.2016 6 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta
Asukasluku Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan luokiteltuna Yli 50 000 20 20 001-50 000 35 1 0001-20 000 47 5 000-10 000 77 Alle 5 000 134 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Kuntien lukumäärä Kuntajako 1.1.2016 ja asukasluku 31.12.2014 7 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta
8 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta
Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne, Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö, kotouttaminen Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta 9 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta
0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000-2200 -2400 Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-125 -756-756 -362-1 118-1 118-236 -40-40 -40-1 394-35 -1 469-1 354-1 394-1 444-1 444-50 -40-40 -40-35 -61-96 -75-185 -89-75 -111-343 -75-343 -343-1 998-2 087-2 198 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 2,2 mrd. euroa eli noin 20 % * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. vuosina 2012-2015. Vuosina 2016-2019 toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 220 milj. vuoden 2019 tasolla. -40-75 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus Indeksisidonnaisten menojen 75 milj. euron lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus vuonna 2017 10 26.4.2017 18.8.2016 sl/hp Johtaja Terhi Päivärinta
Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Arvio vuodelle 2016: Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana maakunta -uudistus, perustoimeentulotuen siirto Kelalle, KiKy-sopimus) Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot josta Kunnallisvero 42 % Yhteisövero 4 % Kiinteistövero 4 % josta Kunnallisvero 30 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % 11 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta
Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Yhdyspintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit 12 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta
Kuntien toimintaedellytykset ja - olosuhteet erilaistuvat Polarisoituminen» Syntyvyys» Väestön ikärakenne» Väestön keskittyminen Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus» Varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus» Koulutuksellinen tasa-arvo? Kuntatalouden kestävyys» Verotulojen kehitys» Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 13 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta
Kunnan toiminnan uudelleenarviointi tarpeellista Strategian uudistaminen» Tavoitteiden ja painopistealueiden uudelleenarviointi Johtaminen» Yhteistyö järjestöjen ja maakunnan kanssa» Sopimusjohtaminen? Kuntien identiteetti uudistuu sivistysrooli ja elinvoimarooli korostuvat» Sivistyspolitiikka, elinvoimapolitiikka» Osaaminen» Hyvinvointi Erilaiset organisointimahdollisuudet» Valtuuston tuleva rooli» Lautakuntarakenne» Sivistystoimen volyymi suhteessa muuhun toimintaan 14 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta
Kiitos! 15 26.4.2017 Johtaja Terhi Päivärinta