PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Kokkola Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 1.10.2009 LSU-2009-Y-546 ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Toiminnalle on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa 18.3.2008. Hakija on hakenut lannan varastointia koskevien lupamääräysten muuttamista. Uuden lietesäiliön sijaan lietelanta varastoitaisiin LDPE-kalvorakenteisessa 6 000 m 3 :n kokoisessa lietepussissa. Rauhala Alpo Lestintie 790 69330 Määttälä ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojan toimintaa Toholammin kunnan Toholammin kylässä kiinteistöllä Isopuro RN:o 48:48. Hakijalla on nykyisin vanha parsinavetta, jossa pidetään 28 lypsylehmää, 16 hiehoa ja 16 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toiminnan laajennuksen myötä rakennetaan uusi pihatto, johon tullaan sijoittamaan enintään 75 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 31 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Parsinavetta jää laajennuksen myötä varastorakennukseksi. Uuden 2 500 m 3 :n kokoisen lietesäiliön sijaan samaan sijoituspaikkaan rakennettaisiin noin 6 000 m 3 :n kokoinen lietepussi. ASIAN VIREILLETULO Muutosta koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 27.7.2009. Hakemuksen mukaan betonisen lietesäiliön tilalle rakennetaan 6 000 m 3 :n kokoinen lietepussi. Lietepussin mitat tulisi olemaan 66 x 50 metriä. Hakija on kuulutuksen jälkeen 24.9.2009 muuttanut hakemustaan siten, että lietepussin koko olisi 4 500 m 3 ulkomittojen ollessa 53 x 53 metriä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Uusi eläinsuoja tulee sijoittumaan kaavoittamattomalle haja-asutusalueelle Toholammin kunnan Toholammin kylään kantatien 775 (Lestijärvi-Kannus) varteen noin kahdeksan kilometriä kuntakeskustasta Lestijärven suuntaan. Alueen ympäristö on pääosin avointa Lestijoen peltomaisemaa. Tilan pihapiiri muodostuu olemassa olevasta eläinsuojasta, varastoista, Harvest-tornisiilosta sekä hakijan asuinkiinteistöstä. Uusi eläinsuoja on suunniteltu rakennettavaksi nykyisestä eläinsuojasta noin 65 metrin etäisyydelle sen pohjoispuolella sijaitsevalle pellolle. Asiakirjojen ja karttaselvitysten mukaan toiminnan vaikutusalueella sijaitsee viisi asuinkiinteistöä. Tulevaa pihattoa lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä pohjoissuunnalla. Seuraavaksi lähimmät sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä kaakkoissuunnalla, noin 250 metrin ja noin 300 metrin etäisyyksillä etelä- ja poissuunnilla. Uudesta lietepussista on etäisyyttä lähimpään, luoteissuunnalla sijaitsevaan asuinkiinteistöön noin 160 metriä. Eläinsuoja tai lannan levityspellot eivät sijoitu pohjavesialueelle. Uuden eläinsuojan ja suunnitellun uuden lietepussin väliin sijoittuu kaksi vesijohtoputkea, Toholammin vesihuollon ja Määttälä- Kiviahon vesijohdot. Vesijohtoja on toiminnan muutoksen myötä esitetty siirrettäväksi eläinsuojan länsipuolelle eläinsuojan ja kantatien 775 väliin. Lähimpään vesistöön, Lestinjokeen, on etäisyyttä noin 400 metriä. Isopuroon on etäisyyttä noin 40 metriä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Uudessa eläinsuojassa, makuuparsipihatossa, tullaan pitämään enintään 75 lypsylehmää, 40 hiehoa sekä 31 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanha parsinavetta jää varastorakennukseksi. Tilalla tullaan tekemään esikuivattua säilörehua noin 1 200 tonnia vuodessa, jota varastoidaan Harvestore-tornissa (800 tonnia) ja pihaton yhteyteen rakennettavissa kahdessa laakasiilossa (400 tonnia). Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin 70 000 kiloa maitoa vuodessa. Pihaton pituus tulee olemaan noin 64 metriä ja leveys noin 29 metriä. Hyötyalaa tulee olemaan noin 1 785 m 2. Eläin- ja apetilojen lisäksi pihattoon sijoitetaan toimisto- ja valvomo sekä sosiaalitilat. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojan lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Vanhan parsinavetan yhteydessä sijaitsee noin 335 m³:n kokoinen betonikannella katettu lietesäiliö. Tilan toinen noin 460 m³:n kokoinen kattamaton lietesäiliö (ns. etälietesäiliö), sijaitsee noin 180 metriä tulevasta pihatosta itään. Liete valutetaan ensin välikaivoon ja siitä joko valuttamalla tai pumppaamalla lieteputkea pitkin 6 000 m 3 :n kokoiseen lietepussiin. Etälietesäiliöön lanta siirretään välikaivosta lietevaunulla. Eläinsuojan lietekuiluissa tulee olemaan varastotilavuutta noin 300 m³. Lietelannan kokonaisvarastotilavuutta tulisi laajennuksen jälkeen olemaan noin 7 095 m³. Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 71,16 hehtaaria peltoa, josta omaa on 32,23 hehtaaria, vuokrapeltoa 28,93 hehtaaria ja lannan luovutussopimuksia 10 hehtaaria. Lannasta 30 % levitetään viikoilla 18-22, 50 % viikoilla 26-28 ja 20 % viikoilla 38-41. Lannan levitykseen on käytössä letkulevityslaitteisto.

3 Lypsylehmiä ja hiehoja laidunnetaan noin neljä kuukautta vuodessa noin yhdeksän hehtaarin laidunalalla. Laidun rajoittuu osittain vesistöön. Eläinten juotto järjestetään pihaton yhteyteen, jolloin eläimiä ei päästetä veteen. Laitumella ei ole pysyvää taikka kiertävää ruokintapaikkaa. Osa laitumesta sijoittuu kantatie 775 länsipuolelle. Eläimille on rakennettu laitumelle johtava alikulkutunneli. Esikuivatun säilörehun puristenesteet johdetaan erilliseen kaivoon ja levitetään pellolle lannoitteeksi. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet, noin 250 m³ vuodessa, johdetaan lietepussiin. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan erilliseen umpikaivoon ja toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lietepussi Lietepusseja valmistaa tanskalainen Varmodan A/S ja Suomessa niitä tuo maahan NHK-Keskus Oy. Varmodan lietelaguunimateriaalilla (samaa materiaalia kuin lietepussi) on maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksyntä, joka on annettu 22.3.2006 (päätös 1646/44/2006). Lietepussi on tiivis, katettu pussimainen lietelannan varastointimenetelmä. Pussi asennetaan laguunimaiseen kaivantoon, jonka syvyys on 3-5 metriä. Kaivuutyö tehdään siten, että maaaines siirretään altaan reunavalleiksi, jolloin altaan syvyydeksi maanpinnan tasolta tulee noin 2-2,5 metriä. Reunavallien korkeudeksi tulee 1,5-2,5 meriä. Lietepussin yläpinta ei täytenäkään nouse valleja korkeammaksi. Vallien kaltevuudeksi tulee 25 astetta. Lietepussi asennetaan vähintään 0,5 metriä yli pohjavesitason. Mikäli kaivannon pohja on karkeaa, se tasataan hienolla tiivistyshiekkakerroksella (100 mm). Lietepussin raaka-aine on WEPELEN-LPDE 0,5-2,0 mm:n muovikalvo. Lietepussi koostuu useammasta kalvosta. Pussin alin kerros on varmistuskalvo (1,00 mm), joka ankkuroidaan sivuvallin ylätasoon. Varmistuskalvon päällä on välikangas, jonka päällä on varsinainen pohjakalvo (1,50 mm). Pussin yläosan muodostaa 1,00 mm kalvo. Lietepussi varustetaan kaksoispohjalla, joka varustetaan hälytysjärjestelmällä ja tarkistuskaivolla. Tarkistuskaivo varustetaan uimurilla ja hälytyssauvalla. Tarkistuskaivo asennetaan pohjakalvon ja varmistuskalvon väliin. Lietepussin alle asennetaan lisäksi salaojitus, josta vedet johdetaan ulkopuolelle asennettavaan vesikaivoon. Salaojitus toimii hälytysjärjestelmän rinnalla ylimääräisenä varmistuksena. Lietepussin täyttö tapahtuu valuttamalla liete lieteputkessa pussiin välikaivon kautta. Välikaivo toimii myös tyhjennyskaivona. Väli/tyhjennyskaivo yhdistetään pussiin 560 mm:n putkella. Putki on suljettavissa venttiilillä. Altaan pohjaan tehdään noin 2 %:n kallistus tyhjennyskaivoon päin. Liete sekoitetaan pussille suunnitellulla traktorikäyttöisellä sekoittimella. Pussin kahteen tai kolmeen kulmaan tulee suljettavat portit, joista sekoitin voidaan peruuttaa pussin sisään. Sekoittimen potkuri on suojattu siten, ettei se pääse kosketuksiin pussin kalvojen kanssa. Pintavedet tyhjennetään pussin päältä erillisillä pumpuilla. Lietepussi aidataan teräsverkkoaidalla. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat kuolleet eläimet, metalliromu ja rehujäte. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee 3 000 litran polttoainesäiliö. Tilan konehallissa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 250 litran verran. Nurmirehun ja rehuviljan säilöntäaineita varastoidaan tilalla noin 7 000 litran verran. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori- ja työkoneliikennettä. Maatila hankkii veden Toholammin kunnalta.

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uuden eläinsuojan pohjarakenteet, lietelannan siirtoon tarkoitetut rakenteet ja lietepussi rakennetaan vesitiiviiksi. Vesijohtoverkosto (molemmat vesijohtoputket) siirretään aikaisemmasta hakemuksesta poiketen eläinsuojan länsipuolelle sen ja kantatie 755 väliin, jolloin varmistetaan, ettei vesijohtoverkostolle aiheuteta riskiä. Lietepussin eduiksi hakija katsoo, että lietelannan varastoinnista aiheutuu pienemmät haju- ja typpihaitat, sadevesiä ei tarvitse kuljettaa pellolle, ravinnearvot paranevat 25 %, varastointimenetelmä on kustannustehokas ja lisäksi pussi on rakenteeltaan matala, joten se on sovitettavissa hyvin maisemaan. Tarkistuskaivoilla varmistetaan varastointimenetelmän luotettavuus. Rehu varastoidaan tornissa ja laakasiiloissa ja kaikki varastoinnista aiheutuvat puristenesteet johdetaan tiiviiseen säiliöön. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja lietelanta levitetään letkulevityskalustolla. Tila toimii Pohjolan Maidon laatukäsikirjan mukaisesti ja on liittynyt ympäristötukeen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 14.8-14.9.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Lampintie 5. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Toholammin kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Toholammin kunnanhallitukselta, maaseutu- ja ympäristölautakunnalta sekä sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Toiminnan sijaintipaikalla on 5.2.2008 suoritettu tarkastus aikaisemman lupahakemuksen yhteydessä. Lausunnot Toholammin kunnan kunnanhallitus toteaa 11.9.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa, että lietelannan uusi varastointimenetelmä soveltuu hyvin kyseiselle sijoituspaikalle. Vesijohto voidaan siirtää eläinsuojan länsipuolelle asemapiirroksen mukaisesti. Siirrosta on oltava yhteydessä vesilaitokseen. Kunnanhallitus hyväksyy rakennustarkastaja-ys.sihteerin laatiman lausunnon. Toholammin kunnan maaseutu- ja ympäristölautakunta on 10.9.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että uuden varastointimenetelmän etuja on, että hajuhaitat ovat pienemmät, sadevesiä ei tarvitse kuljettaa pellolle, kustannustehokas, matala rakenne sovitettavissa hyvin maisemaan ja typen haihdunta vähenee. Pussin valmistaja on käynyt tilalla ja todennut paikan ja maaperän soveltuvan hyvin pussille. Uudessa asemapiirroksessa vesijohto on esitetty siirrettäväksi eläinsuojan länsipuolelle. Maaseutu- ja ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan, että lietelannan uusi varastointimenetelmä soveltuu hyvin kyseiselle sijoituspaikalle. Vesijohto voidaan siirtää eläinsuojan länsipuolelle asemapiirroksen mukaisesti. Siirrosta on oltava yhteydessä vesilaitokseen. Ottaen huomioon eläinsuojan sijainti maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla kyseinen toiminta on tyypillistä, hankkeen toteuttamisen ei voida katsoa aiheuttavan haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia eikä naapuruussuhdelain 17 :n 1 mom. tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

5 Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta 21.9-2.10.2009 välisenä aikana. Hakija ilmoitti puhelimitse 30.9.2009, ettei vastineen antoon ole tarvetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Alpo Rauhalalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Toholammin kunnan Toholammin kylään tilalle Isopuro RN:o 48:48. Eläinsuoja ja lietepussi tulee sijoittaa 23.9.2009 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti niin, että asemapiirroksessa ilmenevät etäisyydet (eläinsuojasta vähintään 150 metriä ja lietepussista vähintään 160 metriä) lähimpään asuinrakennukseen täyttyvät. Hakemuksesta poiketen lupa myönnetään enintään 4 000 m 3 :n kokoisen lietepussin rakentamiselle. Hakijan tulee lähettää ympäristökeskukseen uusi asemapiirros kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisena enintään 75 lypsylehmän, 40 hiehon ja 31 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Vanha parsinavetta jää varastorakennukseksi. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet Lietelanta ja maitohuoneen jätevedet tulee varastoida hakemuksessa esitetyissä vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä (2 kpl) sekä vesitiiviissä umpinaisessa katetussa lietepussissa (1 kpl). Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2 805 m³. Säilörehun puristenesteet tulee johtaa erillisiin tiiviisiin säiliöihin. Eläinsuojan pohjarakenteet, tyhjennys/välikaivo ja tarkistuskaivot tulee rakentaa ja olemassa olevat lietesäiliöt tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) tai muusta vastaavasta vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöt ja lietepussi tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. Toholammin vesihuollon ja Määttälä-Kiviahon vesijohdot tulee siirtää eläinsuojan ja kantatie 775 länsipuolelle eläinsuojan rakentamisen yhteydessä. Vesijohtojen siirrosta tulee hyvissä ajoin olla yhteydessä vesilaitokseen. 2. Lietepussi Lietepussi saa olla enintään 4 000 m 3 :n kokoinen. Lietepussi tulee sijoittaa vähintään 160 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurista ja vähintään 30 metrin etäisyydelle lähimmästä purosta. Lietepussi tulee olla rakennettu ennen kuin toiminta pihatossa voidaan aloittaa. Lietepussi tulee rakentaa hakemusasiakirjoissa esitetyllä tavalla. Lietepussi tulee rakentaa käyttämällä valmistajan lähettämää asentajaa. Pussin kalvot tulee hitsata yli nollan lämpötilassa ja alle 5 m/s tuulessa. Pussin päältä tulee poistaa sadevedet syksyllä ennen pakkasia ja keväällä ennen pussin tyhjennystä. Lietepussi tulee varustaa hakemuksen mukaisilla tarkistuskaivoilla ja kaivot tulee kattaa kiinteällä katteella. Lietepussin sekoituspaikat tulee perustaa tiiviiksi.

6 3. Lietelannan hyödyntäminen Lietelanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 72 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 4. Päästöt ilmaan Pihaton poistoilma tulee johtaa ulos pääosin pihaton katon harjalta. Poistoilmaa ei saa puhaltaa ulos eläinsuojan pohjoispäädystä. Lietepussi tulee olla umpinainen ja katettu. Etälietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella. Olemassa olevan lietesäiliön betonikantta tulee ylläpitää. Tyhjennys/välikaivo tulee kattaa kiinteällä katteella. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Uudet rehusiilot tulee rakentaa niin, että ne voidaan mahdollisesti myöhemmin kattaa kiinteästi. Varastoitava rehu tulee peittää varastoinnin ajaksi niin, että hajuhaitat voidaan estää. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Lietepussia ei saa sekoittaa sen pohjoispuolelta. Eläinsuojan, rehusiilojen ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. Eläinsuojan pohjoispäätyyn ei saa rakentaa eläinten laitumelle johtavaa kulkuaukkoa. Laitumelle johtava kulkuaukko tulee rakentaa eläinsuojan itäpuolelle niin, että siitä aiheutuu vähiten haittaa naapurustolle. Laitumelle johtava kulkuaukko tulee varustaa tiiviillä vähintään 10 metriä aukosta ulottuvalla betoniluiskalla. Siltä sekä laitumelle johtavalta tieltä tulee poistaa lanta säännöllisesti. Eläinten pysyvä juottopaikka tulee varustaa tiiviillä alustalla ja sijoittaa naapurustoon nähden suotuisasti.

7 5. Jätteet Toiminnassa syntyvien jätteiden, rehujen ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljysäiliö tulee varustaa tiiviillä suoja-altaalla. Säiliö tulee kattaa ja se tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estimellä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja tapahtumasta tulee tehdä ilmoitus sekä valvovalle ympäristöviranomaiselle että palo- ja pelastusviranomaiselle. 6. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pidempiaikaisesti (pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi) tulee ruhot ja muu eläinjäte varastoida tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikassa. Kontin desinfiointi- ja pesuvedet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Parsinavetan yhteydessä olevan lietesäiliön ja Isopuron väliin tulee asentaa 5.2.2008 tarkastuskäynnillä osoitetulle paikalle tarkkailuputki vuoden 2009 loppuun mennessä. Myös lietepussi tulee varustaa hakemuksen mukaisesti kahdella tarkistuskaivolla. Kaivoista tulee ottaa vesinäytteet ennen kuin toiminta eläinsuojassa aloitetaan. Tarkkailuputkesta ja -kaivoista tulee ottaa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, vesinäytteet analysoitavaksi. Vesinäytteistä tulee analysoida ainakin kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja kolimuotoiset bakteerit. Lietepussin, muiden lietesäiliöiden, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.

8 Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä (kpl) toiminnassa muodostuva lannan määrä (m 3 /tonnia) lannan toimituspaikat ja ajankohdat, vastaanottajat uudet/muuttuneet lannan levityssopimukset/vuokrasopimukset kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat (kpl/tonnia) tarkkailukaivojen analyysitulokset lanta-analyysin tulokset Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toimintaa koskeva kirjanpito tulee vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen, jollei valvontaviranomainen toisin määrää. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja -lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.

9 Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Makuuparsipihattoon sijoitettaisiin 75 lypsylehmää, 40 hiehoa ja 31 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Hakijalla on vanha parsinavetta, joka jäisi varastokäyttöön. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiseen Toholammin kunnan Toholammin kylään, jossa eläinsuojatoiminnan katsotaan olevan tavanomaista toimintaa. Tulevaa pihattoa lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä pohjoissuunnalla. Seuraavaksi lähimmät sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä kaakkoissuunnalla, noin 250 metrin ja noin 300 metrin etäisyyksillä etelä- ja poissuunnilla. Uudesta lietepussista on etäisyyttä lähimpään luoteessa sijaitsevaan asuinkiinteistöön noin 160 metriä. Toiminnan vaikutusalueella ei sijaitse muita häiriintyviä kohteita. Eläinsuoja tai lannan levityspellot eivät sijoitu pohjavesialueelle. Lähimpään vesistöön, Lestinjokeen, on etäisyyttä noin 400 metriä. Isopuroon on etäisyyttä noin 40 metriä. Hakija on hakenut 18.3.2008 annetun ympäristöluvan muutosta lannan varastointimenetelmän muuttamiseen. Lanta varastoitaisiin edelleen lietelantana, mutta 2 500 m 3 :n lietesäiliön sijaan tilalle rakennettaisiin lieteallas, johon sijoitettaisiin 6 000 m 3 :n kokoinen umpinainen katettu lietepussi. Hakija on sittemmin 24.9.2009 muuttanut hakemustaan ja pienentänyt lietepussin koon 4 500 m 3 :n kokoiseksi. Muilta osin toiminta pysyisi aikaisemman lupapäätöksen mukaisena. Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että kyseessä on ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukainen sellainen toiminnan olennainen muutos, joka vaatii ympäristöluvan muuttamisen, tässä tapauksessa lannan varastointia koskevien lupamääräysten muuttamisen. Asia on käsitelty kuten lupahakemus. Ympäristöministeriön ehdotuksessa 29.6.2009 kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyn selkeyttämiseksi on esitetty eri eläinten lantaan tuottamien fosforimäärien perusteella arvioituja eläinyksikkökertoimia. Kertoimista on koottu taulukko vähimmäisetäisyyssuosituksiksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta uutta kotieläinsuojaa rakennettaessa. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden lähimpään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua siitä poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Kyseinen pihatto tulisi etäisyyssuositusten mukaisesti sijoittaa vähintään noin 200 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinrakennuksesta. Lähin asuinrakennus sijoittuu nyt noin 150 metrin etäisyydelle. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että vaikka uuden pihaton etäisyys lähimpään asuin-rakennukseen ei täytäkään ympäristöministeriön ehdotusta vähimmäisetäisyydestä, voidaan sijoituspaikkaa pitää nyt kyseessä olevalle eläinmäärälle sopivana. Ympäristökeskus perustelee tätä sillä, että suositeltavan etäisyyssuosituksen alittaa vain yksi asuinrakennus eikä hakemuksesta ole jätetty muistutuksia. Etäisyyttä voidaan katsoa olevan lupamääräysten vaatimukset huomioiden riittävästi. Ympäristökeskus on ratkaisussaan määrännyt, että eläinsuoja tulee sijoittaa vähintään 150 metrin etäisyydelle ja uusi lietepussi tulee sijoittaa vähintään 160 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinrakennuksesta. Lietepussi on määrätty rakennettavaksi 2 000 m 3 pienempänä kuin mitä hakemuksessa on esitetty. Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että 4 000 m 3 on riittävä lietepussin koko, kun huomioidaan eläinsuojan luvan mukainen eläinmäärä, joka tuottaa lantaa 2 555 m 3. Kun lisäksi huomioidaan jätevedet, tarvitaan varastotilavuutta 2 805 m 3. Lietepussin koko (4 000 m 3 ) on nykymääräänkin nähden ylimitoitettu. Mikäli eläinsuojaan sijoitettaisiin myöhemmin tehokkaamman BAT-tekniikan myötä pelkästään lypsylehmiä (125 paikkaa), tarvittaisiin lan-

10 nan varastointitilavuutta noin 3 000 m 3. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on kuitenkin sellainen, joka edellyttäisi tällaisessa tapauksessa toteutuakseen korkeamman ympäristönsuojelutekniikan käyttöönottoa. Lisäksi tulisi huomioida nuorkarjan lanta ja syntyvät jätevedet, yhteensä noin 500 m 3. Tähän perustuen ympäristökeskus on katsonut, että lietepussin koko voi enimmillään olla 4 000 m 3, kun huomioidaan vielä läheisyydessä sijaitsevien olemassa olevien lietesäiliöiden käyttömahdollisuus. Lietepussi tulee rakentaa hakemuksessa esitetyllä tavalla vesitiiviiksi ja työ tulee teettää ammattiasentajalla. Ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi rajoittaa lietteen sekoittamista siten, että sitä ei sallittaisi lähimmän asuinrakennuksen puoleisella alueella. Etälietesäiliö on määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella ja rehusiilojen rehu on määrätty varastoinnin ajaksi katettavaksi. Uudet siilot tulee lisäksi rakentaa siten, että ne ovat myöhemmin katettavissa kiinteästi. Ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi rajoittaa eläinten ulospääsyä eläinsuojan pohjoispäädystä sekä kieltänyt eläinsuojan poistoilman ulosjohtamisen kyseisestä osasta eläinsuojaa ja perustelee tätä lähimmän asuinrakennuksen sijoittumisella. Muutoinkin eläinten kuljettaminen laitumelle ja laiduntaminen on määrätty tehtäväksi niin, että siitä koituisi mahdollisimman vähän haittaa naapureille. Edellä olevan perusteella ja, kun otetaan huomioon alueen maatalousvaltaisuus, toiminnan suunniteltu laajuus ja siihen tarkoitukseen rakennettavat rakennukset ja niiden tekniset ympäristönsuojelutoimenpiteet, Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta ja lietelannan varastointi täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa taikka muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiivistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2 555 m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 250 m³ vuodessa. Esitetty lantalatilavuus on riittävä. Lantaloiden ja lietepussin vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Puristeneste tulee kerätä talteen ja käyttää peltolannoitteena valtioneuvoston asetuksen 931/2000 mukaisesti. (määräys 1) Toiminnassa syntyvä lanta tulee varastoida vesitiiviissä umpinaisessa lietepussissa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lietepussi tulee rakentaa ammattiasentajan toimesta, jotta lietepussin toimintavarmuus myöhemmin voidaan varmistaa. Lietepussin koon pienentäminen on katsottu tarpeelliseksi eläinsuojassa pidettävän eläinmäärän ja sen tuottaman lantamäärän, läheisen asutuksen ja vesistön takia. Pussin koko on rajattu vastaamaan kuitenkin sellaista, mihin ympäristönsuojelutekniikan kehittyminen ja käyttöönotto mahdollistaisi lypsylehmiksi muutetun lantamäärän. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009). Peltopinta-alatarve on 1,3 hehtaaria yhtä lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 3)

11 Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Puhaltamalla eläinsuojan poistoilma katon harjalta, sijoittamalla eläinten laitumelle johtava kulkuaukko eläinsuojan itäpuolelle ja välttämällä lietepussin sekoittamista sen pohjoispuolella vähennetään naapureille aiheutuvaa haju- ja kärpäshaittaa. Kattamalla lietepussi umpinaisella yhteen hitsatulla kalvolla, ylläpitämällä olemassa olevan lietesäiliön betonikantta, kattamalla tyhjennys/tarkistuskaivot kiinteällä katteella ja kattamalla etälietesäiliö vähintään kelluvalla katteella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös kattamalla rehusiilot varastoinnin ajaksi esimerkiksi riittävällä muovikatteella ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös lannan tehokkaalla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 4) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Öljysäiliötä koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, erityisesti lietepussia, lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Tarkkailun määrääminen erillisistä tarkkailuputkista ja kaivoista on tarpeen vesistön läheisyyden ja viettävän maaperän takia. Olemassa olevan lietesäiliön tarkkailu on tarpeen säiliön ikä huomioiden. Tarkkailu tulee aloittaa lupamääräyksessä määrätyllä tavalla välittömästi. Eläinsuojan toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8)

12 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa aikaisemman 18.3.2008 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Toholammin kunnan Toholammin kylässä kiinteistölle Isopuro RN:o 48:48. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 28.2.2016 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2015 koskeva kirjanpito. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisin lanta-analyysi ja uudet sekä muuttuneet lannan levitysalat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15-19, 21-22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

13 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 785 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Toholammin kunnanhallitus Toholammin maaseutu- ja ympäristölautakunta Toholammin sosiaali- ja terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Toholammin kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä.

14 Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Anne Polso Liitteet Valitusosoitus Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.