Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Samankaltaiset tiedostot
Lapinlahden Savonjärvi

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Tausta ja tavoitteet

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Lestijärven tila (-arvio)

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Vesistövaikutusten arviointi

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Iisalmen reitin vedet, kuormitus ja kunnostustarve

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Loimijoen alueen veden laatu

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön


Freshabit LIFE IP Puruvesi

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous Arkadian yhteislyseo

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

näytteenottosyvyydet / CEN-standardityö soveltuvat näytteenottimet haavinäytteet näytetietojen kirjaus, kpl-rekisteri

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesienhoito 2012 ja 2013

Aika: Perjantai klo Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B, Kerava

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Transkriptio:

Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT.

Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke etenee Kunnostushankkeen eteneminen teoriassa Nurmesjärven taustatietoja ja ekologinen tila Tilaan vaikuttavia tekijöitä Aiemmat selvitykset ja tutkimukset Kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä Järven käyttäjien näkemykset (esityksen ajan) Toteuttamismahdollisuudet

Kunnostushankkeen eteneminen Esiselvitys Alustava kunnostussuunnittelu Hankesuunnittelu TARVE, ongelma Aloitus Tilannekuvaus esiselvitys Vaikutusarviot Toimenpiteiden valinta Mitoitus Toteutus Seuranta Nurmesjärvi Asukkaat Limnologit, biologit Insinöörit, Vesistön käyttäjät tekninen osaaminen (mahdollisesti) Päättäjät

Ongelma / tarve!!! Eri osapuolilla erilainen näkemys ongelmasta taustalla on usein myös eri syitä YHTEISTYÖ!!!! Kasvillisuus Veden laatu Vedenpinnan korkeus Kalasto Ranta-asukas Paikallinen taso Alueellinen taso Lähde: Muokattu Vesi-Eko Oy:n aineistosta.

Nurmesjärvi keskeisiä ominaisuuksia Rautavaara, Kuopio (Nilsiä) Suojärven ok, Vanha-Keyrityn ok, Syvärilän ok, Palonurmen ok, Siikajärven ok (Ala-Keyrityn ok) Nilsiän reitin kalastusalue Nurmesjoen valuma-alue (4.639), 145 km 2 Järven valuma-alueen pinta-ala 117 km 2 Järven pinta-ala 873 ha Keskisyvyys 3,4 m Suurin syvyys 18 m Tilavuus 28,1 x 10 6 m 3 Viipymä 10 kk

Nurmesjärvi ekologinen tila Huom! Ala-Nurmeksen ekologinen tila perustuu kolmeen klorofyllinäytteeseen Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedote 2.10.2013

Nurmesjärvi ekologinen tila Tyypiltään keskikokoinen humusjärvi (Kh, 5-40 km 2 ja väri 30-90 mg Pt / l) Savo-Karjalan alueen vesistöjen tila, seuranta-aineisto vuosilta 2006-2012 Ekologinen tila HYVÄ (aiemmin tyydyttävä, muutos pääosin tekninen ) a-klorofylli 17,9 µg/l (tyydyttävä, H/T raja-arvo 11 µg/l), REHEVÄ Kokonaisbiomassa 3,425 mg/l (välttävä, H/T raja-arvo 1,7 mg/l), REHEVÄ Haitallisten sinilevien %-osuus 2,16 % (erinomainen, H/T raja-arvo 20 %) TPI kasviplankton trofiaindeksi -0,179 (hyvä, H/T raja-arvo 1) Syvännepohjaeläinindeksi 0,613 (hyvä, H/T raja-arvo 0,6) Prosenttinen mallinkaltaisuus 0,424 (erinomainen, H/T raja-arvo 0,25) Kokonaisfosfori 30,8 µg/l (tyydyttävä, raja-arvo 28 µg/l), REHEVÄ Kokonaistyppi 510 µg/l ( erinomainen, raja-arvo 540 µg/l) Elohopea ahvenessa ilmeisesti ylittyy (ympäristölaatunormi 0,22 mg Hg / kg) Gonyostomum limalevää runsaasti, mikä lisää klorofyllipitoisuutta Pohjanläheinen vesikerros usein hapeton, josta aiheutuu sisäistä kuormitusta

Rehevöityminen vai rehevyys Nurmesjärvi 188 Syvyys 16 m Vedenlaatuhavaintoja 11 kertaa vuoden 1989 jälkeen Lähde Savo-Karjalan SYKE, Marko Vesiensuojeluyhdistys Järvinen 13.11.2012 ry

Nurmesjärvi fosforikuormitus (Vemala-malli) Maatalous 43 %, peltoa 756 ha (6% valuma-alueesta) Metsätalous 8 % Haja-asutus 7 % Laskeuma 8 % Taustahuuhtouma 34 % Fosforin kokonaisainevirtaama 1600 kg / vuosi 4,5 kg / vrk ei ylitä kriittistä tasoa Ulkoisen kuormituksen vähentämistavoite vain 10 % Planktonlevien korkeat biomassat sisäinen kuormitus! Veden pintaa laskettu vuonna 1862 suuruudesta ei tietoa

Nurmesjärvi fosforikuormitus (Vemala-malli) Vuosien välinen vaihtelu fosforin ainevirtaamissa noin 100 % eli 2400 1100 kg / vuosi

Nurmesjärvi fosforikuormitus Nurmesjärven ulkoinen kuormitus ei ylitä sallittua tasoa Ulkoinen kuormitus korkea Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus, kunnostustarveselvitys

Rehevöityminen vai rehevyys Nurmesjärvi keskikokoinen humusjärvi, rehevä Ekologinen luokka hyvä, biologiset tekijät Kokonaisfosforipitoisuudet ja klorofyllipitoisuudet rehevän järven tasolla, alentavat myös luokitusta Klorofylli-a/kokonaisfosfori suhde korkea Sisäiset prosessit!

Rehevöityminen vai rehevyys Nurmesjärvi 188 Syvyys 16 m Vedenlaatuhavaintoja 11 kertaa vuoden 1989 jälkeen

Nurmesjärvi vedenkorkeus Veden pintaa laskettu vuonna 1862, suuruudesta ei tietoa Vedenpinnan taso keskimäärin keskimäärin N 60 + 110,10 m, mutta käytännössä keskimääräistä tasoa ei ole Mittaustietoja ei ole Syvä-Kankainen 121,50 m 110,10 m

Nurmesjärvi vedenkorkeus sopiva? 110,10 m

Nurmesjärvi vedenkorkeus sopiva vai haittoja Alueita, joilla vedenpinnan tasosta tai vaihtelusta haittaa?

Kangaslahti ruoppaus 2001 ollut vireillä Kangaslahden tutkimusja kehittämishanke Taustatiedoissa todettu Kangaslahti on rehevöitynyt melkein umpeen Ongelman muodostavat erittäin ravinnerikas pohjasedimentti JK-V: sedimentin fosforipitoisuus normaalitasolla Erittäin runsas vesikasvillisuus Runsas kalakanta Esitetty keväällä hapetusta Syvä- Kankaisen puroon? Imuruoppaus, niitto ja massojen hyödyntäminen Laadittu Kangaslahden ruoppaussuunnitelma

Kangaslahti ruoppaus 2001 laadittu Kangaslahden ruoppaussuunnitelma Vesisyvyys noin 1 m, alimmillaan hieman alle 1 m?? Vedenpinnan vaihtelu yli 1 m??? Ruoppaus suunniteltu 1, 3 km pituisena ja 15 m leveänä Ruoppausmassa 24000 m3 Kustannusarvio v. 2001 130000 euroa, nykyinen 240000 euroa Ruoppausaluetta ei voi pienentää profiilin takia Lähdeaineisto: Pirinen, E. 2001

Kangaslahti vaihtoehtoja ruoppaukselle Vedenvaihtuvuus Kangaslahden viipymä 2,5 kk Muun Nurmesjärven 10,5 kk Koko järven 10 kk Kangaslahden valuma-alue Vedenvaihtuvuus Kangaslahdella suurempi kuin muussa osassa Vedenpinta - ruoppaus Niitto, juurakoiden poistaminen Virkistyskäytön parantaminen Syvännealueen merkitys sisäisessä kuormituksessa

Kangaslahti kosteikot Valuma-alueen koon perusteella arvioidut kosteikkopaikat

Kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä Toimenpide Vaikutus Huomioita Kustannukset euroa / 3 vuotta Ulkoisen kuormituksen alentaminen + tukevia toimenpiteitä Hoitokalastus ++ 50 kg / ha, a 0,8 euroa / kg 104760 Petokalaistutukset ++? KHS:n mukaan, koekalastus Hapetus +? hankinta / vuokraus 30000 Väyläruoppaus ++ suunnitelma 240000 Kasvillisuuden niitto ++ 1 pv / vuosi 2400 Juurakkojen poisto kerta, 2 pv 5000 Vedenpinnan muutos ++? käyttäjien näkemykset Rantojen kunnostus +++ yleissuunnitelma

Vesistön käyttäjien näkemykset

Toimenpiteiden toteuttamismahdollisuudet Pohdintaa Riittääkö kasvillisuuden poisto sekä alivesipinnan vakiinnuttaminen virkistyskäytön parantamiseksi Hoitokalastuksen toteutus kustannustehokkaasti ja pitkäjänteisesti Mietitään vielä kerran ongelma tarve vaikutukset Virkistyskäyttö vedenlaatu kalavarat JA SITTEN VASTA TOTEUTUS / RAHOITUS

YHTEISTYÖ VASTUU KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Yrittäjäntie 24, 70150 Kuopio E-mail: jukka.koski-vahala@vesiensuojelu.fi http:// http://www.vesiensuojelu.fi