SOTEN VALMISTELUSTA POPSTERISTA JA MAKUSTA PPSHP valtuusto 20.3.2017 Hannu Leskinen shpjohtaja Selvityshenkilö, TtT
Lähde: THL 3/2017 Soten tarvekerroin 2015, maakunnittain 1,4 1,2 1,0 0,8 Yhteistyöalue 0,88 0,97 0,98 0,99 1,01 1,02 1,04 1,04 1,05 1,05 1,07 1,08 1,10 1,11 1,13 1,14 1,16 1,17 0,6 0,4 0,2 1,04 0,0 Pohjois-Pohjanmaalla soten palvelutarpeet olivat n. 4 % koko maan keskitasoa korkeammat. Koko maa = 1
Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2016 Tarvevakioidut soten nettokustannukset /asukas, 2015 Pohjois-Pohjanmaa 7 % alle maan keskitason Lappi 9 % yli maan keskitason Kainuu 2 % yli maan keskitason Keski-Pohjanmaa maan keskitasolla 3 010 3 090 3 121 3 123 3 127 3 153 3 173 3 191 3 203 3 232 3 249 3 249 3 271 3 275 3 278 3 294 3 362 3 451 3 538 Eurotiedot v. 2015, joten Vaala mukana Kainuun luvuissa. Kaikki maakunnat ilman ympäristöterveydenhuoltoa. Tarvekerroin THL v. 2014.
Liminka Kempele Tyrnävä Oulu Lumijoki Kalajoki Ylivieska Ii Muhos Hailuoto Pyhäntä Raahe Siikajoki Merijärvi Nivala Haapavesi Haapajärvi Sievi Alavieska Pyhäjoki Reisjärvi Oulainen Kuusamo Taivalkoski Kärsämäki Siikalatva Utajärvi Pudasjärvi Pyhäjärvi Vaala Lähde: THL 3/2017 Soten tarvekerroin 2015, kunnittain 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Koko maa = 1 Pohjois-Pohjanmaalla soten palvelutarpeet olivat n. 4 % koko maan keskitasoa korkeammat.
Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2016 4000 Tarvevakioidut soten nettokustannukset /asukas, 2015 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Tarvekerroin THL v. 2014 Ilman ympäristöterveydenhuoltoa
Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2016 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Soten asukaskohtaiset nettokustannukset Kustannusten hallittu kasvu tärkeää jo ennen vuotta 2019 3129 3285 3450 3622 3803 3993 4193 4403 3129 3207 3287 3370 3454 3540 3629 3719 3812 3908 4005 4106 4208 4313 4421 1,27 mrd Siirtymävuosien kustannuspaineet (esim. ict, palkkojen harmonisointi) 4623 4854 5097 5352 5619 5900 6195 Huom: nimellinen kasvu Huomioitava ikäihmisiin painottuva väestökehitys: vuoteen 2024 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 42 % ja vuoteen 2029 mennessä 72 % 2,7 mrd 1,9 mrd 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Siirtymäaika menoperusteisesta tarveperusteiseen rahoitukseen Kasvu 2,5 % / vuosi Kasvu 5 % / vuosi = vastaa Pohjois-Pohjanmaalla kustannusnousun leikkaamista 35 M /jokainen vuosi Ilman ympäristöterveydenhuoltoa
Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonaisuudet Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto
Työryhmien väliraportit löytyvät täältä: www.pohjois-pohjanmaa.fi/popster Aikajana 31.10. Työryhmien väliraportit 28.2. Työryhmien loppuraportit
Ongelmia; tänä päivänäkin ratkottava Palveluratkaisut jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia Laitosvaltainen palvelurakenne Asiakaskohtainen joustavuus vähäistä Kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea Kotona asumista ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen vähäisyys Palvelut eivät toimi integroidusti Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä Osaamisen kehittämisen tarpeita esim. palvelutarpeen arvioinneissa ja palveluohjauksessa Korostuu - palvelurakenne - integraatio ja koordinaatio sekä - ohjaus / neuvonta / palveluohjaus
Asiakaskohtainen palveluohjaus Asiakaskohtaisen palveluohjauksen tehtävä on asiakkaan yksilöllisten palvelutarpeiden määrittely ja niitä vastaavien sopivien ja vaikuttavien palvelujen järjestäminen. Palveluohjausprosessiin kuuluu monialainen palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelman laatiminen, palvelupäätösten tekeminen (hallinnollinen päätös), palveluiden järjestäminen ja niiden toteutumisen arviointi. Palveluohjauksessa kohtaavat asiakkaan tarpeet, palvelujärjestelmä palveluntuottajineen, yhteiskunnan lainsäädännölliset sekä taloudelliset ja hallinnolliset reunaehdot. Palveluohjaus edustaa samanaikaisesti palveluhallinnon toteuttamistapaa ja asiakastyön menetelmää. Lähde: Honkakoski, Kinnunen, Vuorijärvi & Raappana 2015: Palveluohjaus avain asiakastyöhön ja palveluhallintoon. Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Oulu. 10
Resurssien uudelleenallokointi palvelukokonaisuuden sisällä Ikäihmisten palvelut: -11 M Vähintään 94 % asuu kotona itsenäisesti tai omaishoidon tai perhehoidon turvin (nyt 90,5 %) Kotihoidon intensiteetti ja kattavuus 14,9 % 14 % Tehostetun kotihoidon kattavuus vähintään 2,5% Omaishoidon kattavuus vähintään 6 % (nyt 6,3 %) Perhehoidon kattavuus vähintään 1 % (nyt 0,1 %) + XXX + XXX htv + muut resurssit Tehostetun palveluasumisen kattavuus 6,8 % 5 % Laitoshoidon kattavuus 2,6 % 1 % + XXX + XXX htv + muut resurssit Huom: kokonaisuus ja luvut tarkentuvat jatkovalmistelussa
Väliraportti, Sairaala- ja vuodeosastohoito Nykytila ja rakenteelliset muutostarpeet Sairauksien hoitoon on käytettävissä 915 perusterveydenhuollon sairaansijaa 21:llä eri paikkakunnalla ja 574 erikoissairaanhoidon sairaansijaa (Oys, OAS, Raahe) Kuusamossa tuotetaan myös erikoissairaanhoidon (mm. operatiivisen toiminnan) palveluita Lukuisia pieniä perustason yksiköitä Osin vanhanaikaiset ja huonokuntoiset tilat Hoitopaikat eivät täysin vastaa todelliseen tarpeeseen Perustason sairaansijojen määrä vastaamaan palvelutarvetta = hoidetaan vain potilaita, jotka ovat sairaalahoidon tarpeessa vähennys 915:sta noin 785:een (10 ss on noin 1 milj. ) Vuodeosastojen toiminnalle määritellään edellytykset huomioiden eritasoisen toiminnan tarpeet ja alueellisesti palveluiden saatavuus Perustason vuodeosastohoito kootaan riittävän vahvoihin yksiköihin Tulevaisuuden sairaala 2030 -hankkeen 10-15 % tuottavuustavoite Erityistason sairaaloiden työnjako optimaaliseksi operatiivinen toiminta tarkastellaan, kun tiedetään terveydenhuoltolain mahdollinen muutos leikkaustoiminnan keskittämisestä ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnasta
Työryhmien loppuraporttirunkoa Palveluille asetettavat tavoitteet ja keinot Asiakastarpeet ja saavutettavuus Toiminnalliset tavoitteet Palveluiden saatavuus Palvelurakennemuutos Taloudelliset tavoitteet Palveluiden kokonaisuus Mitkä palvelut asiakas saa kotiin tai taskuun? (Digi on liki) Mitkä palvelut asiakas saa lähellä kotia (esim. kauppa, päiväkoti, koulu)? Mitkä palvelut asiakas saa kuntakeskuksessa? Mitkä palvelut asiakas saa laajemmalla toiminta-alueella? Mitkä palvelut asiakas saa maakunnallisesti koottuina? Mitkä palvelut asiakas saa yhteistyöalueella (erva)? Mitä tulisi toteuttaa liikkuvina palveluina kotiin, lähelle kotia tai kuntakeskukseen? Ehdotus toiminta-alueiksi Ehdotus palveluverkoksi 13
JATKOSTA PALVELURAKENNE PALVELUVERKKO TOIMINTA-ALUEET ALUSTAVA ORGANISAATIO 28.3., 19.4. JORY, 26.4. ORY, JORY 6/17, ORY 20.6.2017 LOPPURAPORTTI 30.6.2017
Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen järjestäytyminen Ohjausryhmä Johtoryhmä Työryhmät Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus Pelastustoimi ja varautuminen Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut Maakuntauudistuksen projektijohtaja Kimmo Hinno Viestintä Tukipalvelut Henkilöstö ICT Talous, omaisuus, vastuut ja velat Hallinto Toimitilat ja kiinteistöt Hankinnat PoPSTer-hanke Selvityshenkilö Hannu Leskinen, projektipäällikkö Kirsi Paasovaara Sote-ryhmä Lääkehuolto Välinehuolto Tilat, laitteet ja laitehuolto Kuvantaminen ja laboratorio Logistiikka ja tavarahankinta Poliittinen ohjausryhmä Johtoryhmä Työryhmät Lapset ja perheet Nuoret aikuiset ja työikäiset Ikäihmiset Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Sairaala- ja vuodeosastohoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut
Väliaikaishallinto Vapaaehtoinen poliittinen seurantaryhmä Näkemyksen antaja Valmistelutoimielin Päättäjä Valmisteluhenkilöstö Toteuttaja
Väliaikaisen valmisteluelimen asettaminen Maakuntaliitto johtaa sopimusneuvotteluja, jossa maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava välittömästi tämän lain voimaantultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Maakunnan liiton hallitus asettaisi väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti. Pelkkä muodollinen toteaminen, ei harkintavaltaa. Jos toimielintä ei olisi asetettu 2 kuukauden kuluessa, valtioneuvosto asettaisi valmistelutoimielimen valtiovarainministeriön esityksestä. Ns. perälautamallissa valmistelutoimielimessä olisi oltava maakunnan alueen kunnista ja perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueista yhteensä 6 jäsentä, sairaanhoitopiiristä 2 jäsentä, erityishuoltopiiristä 1 jäsen, maakunnanliitosta 1 jäsen, pelastuslaitoksesta 1 jäsen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta 1 jäsen ja työ- ja elinkeinotoimistosta 1 jäsen sekä heidän varajäsenensä. Väliaikaiseen toimielimeen sovelletaan miesten ja naisten tasa-arvosta annettua lakia julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanosta.
Vaiheittaiset valinnat eri elämätilanteissa Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sote-keskuksella ja suunhoidon yksiköillä on vastaava vastuu suoran valinnan palvelujen toteutumisesta. 1. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta 2. Sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan maksusetelillä hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista. Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa. Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomessa. Asiakas valitsee ja sitoutuu vuodeksi Hoito- ja palvelutarpeen arviointi Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 21.12.2016 18 21.12.2016
Sote-keskukset Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö? - Suojaverkko: viimesijainen vastuu Lähete Maakunnan liikelaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Hankinta Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,talous- ja henkilöstöhallinto, ICT) Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Asiakassetelipalvelut - min. 15 % liikelaitoksen palveluista (pl. keskitetyt palvelut) sopimusohjaus A oy B oy C oy Markkinaehtoinen valinnanvapaus Suoran valinnan palvelut X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Maakunnan sote-yhtiö Maksusetelipalvelut - sote-keskusten palvelujen itsenäiset kokonaisuudet Asiakkaat D oy E oy Henkilökohtainen budjetti - vammais- ja vanhuspalveluissa - osa ei sote-tuottajia F oy H järjestö G oy I oy
Kustannukset valinnanvapausmallissa Pohjois-Pohjanmaan tiedot skaalattu 7,6 % mukaan koko maan rahoituksesta P-P: 1,3 mrd P-P: 1,4 mrd P-P: 1,1 mrd P-P: 0,1 mrd P-P: 0,8 mrd P-P: 0,3 mrd P-P: 0,02 mrd P-P: 0,2 mrd P-P: 0,1 mrd Lähde: STM ja VM 2/2017
RAHOITUS TARVEPERUSTEISUUS
Maakuntien rahoitus (1/2) Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto Valtionrahoituksen määräytyminen 89% Tarveperusteinen rahoitus 87% Ikärakenne ja tarve 85,687 % ikärakenne ja palvelutarve 1,500 % asukastiheys 1,400 % vieraskielisyys 0,300 % kaksikielisyys 0,113 % saaristoisuus Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään. Asukaslukuperusteinen 10% 10% rahoitus 1% Hyterahoitus 20.3.2017
Pohjanmaa Etelä-Savo Uusimaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Lappi Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa 180 130 Maakuntien rahoituksen alustava muutoslaskelma laskennalliseen lähtötasoon verrattuna, /asukas (vuoden 2016 tasossa, hyte mukana, siirtymäajan jälkeen) 111 138 147 157 80 30 Vuoden 2016 tasossa Uudenmaan rahoituspotti vastaa n. 26 % koko maan rahoituksesta. Pohjois-Pohjanmaan osuus on n. 8 %. 2 8 29 34 37 52-20 -111-91 -81-81 -61-48 -19-4 -70-120 Lähde: STM, VM 2017
RAHOITUS TARVEPERUSTEISUUS Euroa/as siirtymäajan jälkeen: 35/sote/2017 talouslukujen perusteella