Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015
Eurooppa Aasian mantereen vähäinen niemimaa 1700-luvun Eurooppa ulottui idässä Uralille: 10 milj. km2 1914: Eurooppa hallitsi YHT. 112 milj. km2 (74 % maapallosta) Eurooppa 10 milj. km2 440 milj. asukasta Eurooppal. sivilisaatiot 50 milj. km2 200 milj. as. Siirtomaat 52 milj. km2 540 milj. as. (europpal. maailman ulkopuolella 400 milj. asukasta) 1930-luvulla siirtomaat tai entiset siirtomaat kattoivat 84,6 % maapallon pinta-alasta Millä Euroopan ekspansiota on selitetty? Valkoisen rodun etevyys Ilmasto Tekninen kehitys Eurooppa löysi hegemoniatyhjiön
Map of colonial empires throughout the world in 1914. Map of colonial empires throughout the world in 1800. Source: Colonialism. Wikipedia.
valtion nykyinen nimi Kiina Japani siirtomaaisäntä kausi itsenäinen, vuokra-alueita ja protektoraatteja itsenäinen, ekstraterritoriaalioikeudet Korea Japani 1910 1945 Taiwan (Formosa) Japani 1895 1945 Burma Iso-Britannia 1886-1948 Rangoon 1852-1948 Japani 1942 1945 Thaimaa itsenäinen koko ajan Japanin ja Thaimaan sotilasliitto 21.12.1941 1945 Laos Ranskan protektoraatti 1893-1945 itsenäinen 1945-1947 Ranskan liiton jäsen 1947-1953 Kambodzha Thaimaan ja Vietnamin alainen 1830- ja 1840-lla Ranskan protektoraatti 1863-1887 Ranskan Indokiinan liiton jäsen 1887-1941 Japani 1941-1945, itsenäisyysjulistus 1945 Ranskan Indokiinan liittovaltion osa 1945 1953 Vietnam Kochinkiina: Ranska 1867-1941 Annam ja Tonkin: Ranska 1883-1941 Japani 1941-1945 Etelä- ja Pohjois-Vietnam itsenäistyivät 1954 Malesia Malakan niemimaa: Portugali 1511-1641 Hollanti 1641-1795 Iso-Britannia 1795-1957 "Salamisiirtokunnat" 1826 (Malakka, Penang, Singapore) Japani 1941-1945 Malaijan liittovaltio eli Malesia perustettiin 1963 Singapore Iso-Britannia 1819-1963 Malaijan liittovaltion osa 1963-1965 itsenäinen 1965 - Brunei Iso-Britannian protektoraatti 1906 - itsenäinen sulttaanikunta 1983 - Indonesia Hollanti 1619-1942 Iso-Britannia: Jaava 1811-1816 Japani 1942-1945 virall. itsenäinen 1949 - Filippiinit Espanja 1565-1898 itsenäinen 6/1898-1902 Yhdysvallat 1898 (1902) - 1941 Japani 1941-1945 Yhdysvallat 1945-1946 itsenäinen 1946 -
Maustekauppa arabien hallussa > sinne missä pippuri kasvaa Kaupasta kaikki alkoi Kauppakomppanioiden kulta-aika Eurooppalaisilla vain merivalta ja kauppasatamia Portugali: kauppa ja katolinen uskonto Köyhän maan voimien maksimointi Kauppaketjun tarkoitus 1. Kruunulle tuotteet (pippuri, mausteet, lääkeaineet) 2. Ei mausteita Levanttiin ja Venetsiaan 3. Kruunulle verotuloja kauppa-asemilta ja hallintoalueilta Esim. 1570-lla Euroopan pippurista 75 %
Aasian sisäinen kauppa 1500-1600-lla Laiva lähti Goalta lastinaan tekstiilejä Gujaratista, flaamilaisia kelloja, viiniä, kristallia, jotka vaihdettiin Malakalla mausteisiin, santelipuuhun, ja nahkoihin. Sieltä jatkettiin Macaolle, jossa nämä tavarat sekä hopea vaihdettiin silkkiin ja posliiniin. Macaolta laiva purjehti Japaniin (Nagasakiin), jossa kiinalaiset tavarat vaihdettiin hopeaan sekä japanilaisiin miekkoihin ja lakkatavaroihin. Sitten laiva palasi Macaoon vaihtaakseen hopean - joka oli Kiinassa hyvin haluttua - kultaan, pippuriin, helmiin, norsunluuhun ja silkkiin, jotka puolestaan kuljetettiin Goalle. Koko matka kesti yleensä kaksi vuotta. Portugalin mahti Aasiassa romahti 1600- luvun lopulla
VOC, Itä-Intian Kauppakomppania 1602- Esim. vuonna 1610: osingonjako 132 % Kaupan uudelleen organisointi > osakeyhtiö, sijoitukset laivoihin, varastoihin, satamiin Merkantilistinen tausta: kansallisen politiikan ja yksityisten kauppiaiden yhtyvät intressit Sulttaanikunnat polvilleen, portugalilaiset ulos 1620-lla puolet Euroopasta Aasiaan lähteneistä laivoista VOC:n Kilpailijat: EIC, Englannin Itä-Intian Kauppakomppania 1601- Ranskan Itä-Intian komppania 1601-
Kumppanuuden aika hyödytti mol. osapuolia Samalla syntyi kansainvälinen työnjako ja taloudellinen integraatio > imperialismin ja kolonialismin edellytykset K.N. Chaudhuri: Amerikan aarteet auttoivat Espanjan talouden veloistaan. Hyödyn korjasivat myös genovalaiset pankkiirit ja myöhemmin hollantilaiset ja englantilaiset joiden käymän kaupan tuloksena valtavat pääomat kasautuivat Eurooppaan. Tällä pääomalla rahoitettiin Intian puuvillatekstiilien tuonti, Aasian mausteiden ja kiinalaisen silkin ja teen tuonti Eurooppaan. Intialaiset tekstiilit vaihdettiin puolestaan afrikkalaisiin orjiin, jotka tuottivat uudessa maailmassa jälleen uusia hyödykkeitä vanhassa maailmassa kulutettavaksi. Ympyrä näytti sulkeutuvat sillä hetkellä, kun Barbadoksen sokeri liukeni kiinalaiseen teehen posliinikupissa jonka malli oli kopioitu keisarillisesta Kiinasta. "Dutch settlement in Batavia East Indies 1665" by Original uploader was 172 at en.wikipedia. Later version(s) were uploaded by Beao at en.wikipedia. - Transferred from en.wikipedia; transferred to Commons by User:Sreejithk2000 using CommonsHelper.. Licensed under Public Domain via Wikimedia Commons - http://commons.wikimedia.org/wiki/file:dutch_settlement_in_batavia _East_Indies_1665.jpg#mediaviewer/File:Dutch_settlement_in_Batavia_ East_Indies_1665.jpg
Alusmaat raaka-aineiden tuottajiksi > jalostus Euroopassa Tuotantovälineet eurooppalaisten omistamia (pellot ym.) Eurooppalaiset tuotteet markkinoitiin alusmaihin Kehitys pähkinänkuoressa 1. Englannin Itä-Intian Komppania (EIC) päihitti hollantilaisen ja ranskalaisen kilpailijansa 2. Mughal-kuningaskunta sortui, mkä johti koko Intian valloittamiseen. Käänekohta oli Bengalin otto Ison-Britannian haltuun 1750- ja 1760-luvulla. 3. Bengalin kolonisaatio EIC:n johdolla (Intia vasta 1813 kruunun hallintaan komppanialta) 4. Kiinan-kaupan valtava kasvu, varsinkin teekauppa > Lontoo-Kalkutta-Kanton-kolmio: oppiumi & tee
TEE 1783 6 milj.naulaa 1785 15 1820-l. 30 1845 66 1855 109 OOPIUMI 1800-l. alku 248 000 kg 1836 1,8 milj. kg (arvo > 3,6 milj. ) 1855 3,7 milj. kg Kruunun verotulot pelkästään teekaupasta 3 milj. puntaa v. 1830, 10 % kaikista vero-tuloista
"Imperial Federation, Map of the World Showing the Extent of the British Empire in 1886 (levelled)" by Walter Crane - http://maps.bpl.org/id/m8682/. Licensed under Public Domain via Wikimedia Commons - http://commons.wikimedia.org/wiki/file:imperial_federation,_map_of_the_world_showing_the_extent_of _the_british_empire_in_1886_(levelled).jpg#mediaviewer/file:imperial_federation,_map_of_the_world_sho wing_the_extent_of_the_british_empire_in_1886_(levelled).jpg