Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 5561/11.01.00/2012 207 Lisätietojen antaminen Uudenmaan ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarvetta koskevassa asiassa, Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen Valmistelijat / lisätiedot: Matti Kokkinen, puh. (09) 816 25394 Meiri Siivola, puh. (09) 816 82694 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan ELY-keskukselle selostusosasta ilmenevät lisätiedot ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta koskien Länsimetron jatketta Matinkylästä Kivenlahteen. Käsittely Päätös Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Lisätietopyyntö - Kaupunginhallituksen lausunto 21.1.2013 35 Kaupunginhallitus päätti 21.1.2013 35 antaa Uudenmaan ELYkeskukselle lausunnon YVA-tarpeesta koskien Länsimetron jatketta Matinkylästä länteen (Kivenlahteen). Lausunnon jälkeen Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt kaupungilta lausuntoon liittyviä lisätietoja. Lisätiedot: 1 Metron asemakaava sekä muu kaavoitus- ja suunnittelutilanne Länsimetron jatkeen suunnittelua on tehty kaavoitustyön kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Länsimetron jatkeen alustava yleissuunnitelma antoi lähtökohdat kaavoituksen käynnistämiselle ja edelleen hankesuunnitelma varmisti rakennettavuutta ja kaavaratkaisuja. Alustava yleissuunnitelma valmistui keväällä 2011, jolloin aloitettiin kaavan valmistelu. Hankesuunnitelma valmistui vuoden
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 2 / 2 2012 toukokuussa ja Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi sen 11.6.2012. Länsimetron jatkeelle on laadittu maanalainen asemakaava, Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli. Asemakaavassa on käsitelty Länsimetron jatkeen suunnitteluun liittyvät aihepiirit ja asiat hyvin laajalti yhtenä kokonaisuutena. Valtuusto hyväksyi kaavan 10.6.2013. Maanalaisessa asemakaavassa määritellään maanalaiset tilat Matinkylä - Kivenlahti metrotunnelia ja metroasemia sekä niihin liittyviä tiloja varten. Kaavalla mahdollistetaan myös metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet; metroaseman sisäänkäyntihalli ja -yhteydet sekä hätäpoistumistiet, kuilut ja louhinta-/ajotunnelit. Kaavaan sisältyy myös maanalaisia kalliopysäköintitiloja. Kaavassa on viisi asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja varikolle varattu alue Sammalvuoressa. Kaavaa valmisteltiin välille Matinkylä - Saunalahti, jolloin kaavan nimi oli Matinkylä - Saunalahti metrotunneli. Kaava sisälsi em. mainittujen asemien lisäksi Saunalahden aseman ja toisen vaihtoehdon varikolle Harmaakalliossa. Kaupunginhallitus päätti 6.5.2013 rajata kaavaalueesta pois välin Kivenlahti - Saunalahti ja samalla kaavan nimi muutettiin muotoon Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli. Länsimetron jatke on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Välillisesti metron rakentamiseen liittyvä maankäytön tehostaminen tulevien asemien ympäristöissä on sekin yleiskaavan tavoitteiden mukaista. Finnoon suunniteltu asema sijoittuu yleiskaavan selvitysalueelle ja Kaitaalle suunniteltu asema poikkeaa muista suunnitelluista vähäisemmällä arvioidulla käyttäjämäärällä näissä asemanympäristöissä, Finnoossa ja Kaitaalla, on osayleiskaava valmisteilla. Sekä maanalaisen asemakaavan että muun maankäytön suunnittelun ylempiasteisten kaavojen ohjaus on hallinnassa. 1.2 Maakuntakaava
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 3 / 3 Alueella on voimassa 8.11.2008 ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on pääosin taajamatoimintojen aluetta. Alueelle on osoitettu seutuliikenteen rata/raideyhteys, joka on osoitettu Matinkylästä Kauklahteen ohjeellisen seutuliikenteen radan/reideyhteyden merkinnällä. Matinkylä - Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan ja Länsimetron jatke-hankkeen tavoite ja laajuus ovat maakuntakaavan tavoitteiden mukaisia. Alueella on voimassa 22.6.2010 ympäristöministeriön vahvistama 1. vaihemaakuntakaava. Siinä tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista, mm. jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoiset sijainnit siirtoviemärivarauksineen. 2. vaihemaakuntakaava: maakuntakaavan uudistaminen. Kaavassa keskitytään erityisesti aluerakenteen ja liikenteen kysymyksiin. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 20.3.2013. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueella on Tiivistettävä taajamatoimintojen alue - rasterimerkintä. Myös Kirkkonummen suuntaan on osoitettu liikenteen yhteystarve. Matinkylä - Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan ja Länsimetron jatke-hankkeen tavoite ja laajuus ovat Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteiden mukaisia. Yhteystarve Kirkkonummen suuntaan on järjestettävissä monin eri tavoin, esimerkiksi jatkamalla metroa Kirkkonummen suuntaan eri linjausvaihtoehdoilla tai bussiliityntäliikenteen kehittämisellä. Alueella on voimassa 14.12.2012 ympäristöministeriön vahvistama 3. vaihemaakuntakaava: Blominmäen jätevedenpuhdistamo. Kaavaan on merkitty siirtoviemärin ohjeellinen linjaus suunnittelualueen itäosaan. 1.3 Yleiskaava ja osayleiskaavat Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa on osoitettu uudet raideverkon osuudet, joiden sijainti on ohjeellinen ja yhteys sitova. Yleiskaavan yleismääräyksen mukaisesti sallitaan maanalaisten tilojen rakentaminen. Matinkylä - Kivenlahti metrotunnelin asemakaava ja Länsimetron jatke-hanke ovat yleiskaavan mukaisia. Alueella on vireillä seuraavia osayleiskaavoja: - Finnoon osayleiskaava o Finnoon osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 24.10. - 22.11.2011. Siinä metrolinja ja -asema ovat esitetty ohjeellisella sijainnilla. Kaavaehdotusta valmistellaan.
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 4 / 4 o Keskeinen lähtökohta kaavan laatimiselle on valtuuston päätös Espoon jätevedenpuhdistamon siirtämisestä Suomenojalta Blominmäkeen. Alueelle sijoitetaan metrolinja ja -asema sekä kehitetään aluetta kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi alueeksi. Alueen virkistys- ja suojeluarvot turvataan. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 300 ha. o Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia on järjestetty 7.10.2010 (osayleiskaavan tavoitteet) ja 1.11.2011 (luonnos). - Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava. o Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 31.10.2012 ehdottaa kaupunginhallitukselle Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavatavoitteiden hyväksymistä. Kaupunginhallitus hyväksyi tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet 25.3.2013. Kaavaluonnosta valmistellaan. o Osayleiskaavan tavoitteista ja alueen suunnitteluperiaatteista pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 29.1.2013. 1.4 Muu asemakaavoitus ja muu suunnittelutilanne Metron maanalaisen asemakaavan alue on maanpäällisiltä osilta suurelta osin asemakaavoitettu (noin 80%). Alueella on voimassa useita eri vuosina laadittuja asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia. Asemakaavoittamattomia alueita on Matinkylässä, Kaitaalla, Sammalvuoressa ja Kivenlahdessa. Alueella ei ole voimassa eikä vireillä muita maanalaisia asemakaavoja. Alueella on vireillä seuraavia asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia: - Finnoo I (sisältää Finnoon metroaseman), 441500 o Finnoon metroasema sijoittuu kaava-alueelle. o Alueelle suunnitellaan uusi Finnoon keskus metro-, asuin-, työpaikka- ja palvelukortteleineen sekä virkistysalueineen. Metroaseman ympäristö on alueen ja sen palvelujen keskus. Finnovikenin kosteikon suojelu turvataan. o Valmisteluaineisto oli nähtävillä 3.12.2012-7.1.2013. suunnitteluun ja toteuttamiseen on haettu kumppaneita ideakilpailun avulla, joka päättyi vuoden 2012 lopulla. Ideakilpailun tulosten pohjalta valmistellaan kaavaehdotusta. o Finnoo-Hannus alueesta (laajempi alue, sisälsi myös Finnoo- Djupsundsbäckenin kaava-alueen) on pidetty asukastyöpajoja 28.11.2011 ja 6.10.2011. - Finnoo Djupsundsbäcken, 441600 o Metron maanalaisia tiloja ja kuilurakennus sijoittuvat kaavaalueelle. o Alueelle suunnitellaan Finnoon keskukseen liittyvät asuin- ja koulukorttelit sekä Djupsundsbäcken-puron viereiset virkistysalueet.
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 5 / 5 o Kaavan valmisteluaineisto on nähtävillä 28.4.-30.5.2013. o Kaavasta järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 7.5.2013. - Espoonlahden keskus II, 410702 o Metron maanalaisia tiloja ja työ-/ajotunnelien sisäänajoluiskat sijoittuvat kaava-alueelle. o Alueelle suunnitellaan asuntorakentamista. o Kaavaehdotuksen valmistelu on käynnissä. - Espoonlahden keskus II (sisältää Espoonlahden metroaseman), 410703 o Espoonlahden metroasema sijoittuu kaava-alueelle. o Aluetta suunnitellaan tuleva metroasema huomioiden, tutkitaan asuntorakentamisen ja liiketilojen lisäämistä. Alueelle sijoittuu liityntäliikenteen terminaali. o Kaavan valmisteluaineiston laadinta on käynnissä. - Sammalvuori, 421800 o Sammalvuoren varikon maanalaisia tiloja, kuilurakennukset ja työ-/ajotunnelit sijoittuvat kaava-alueelle. o Alue säilyy pääosin virkistysalueena. Tavoitteena on kehittää nykyistä asuinaluetta lisä- ja täydennysrakentamalla sekä sallimalla työpaikkarakentamista Länsiväylän varrelle. o Tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin 13.9.2012 (koski myös Sammalvuorenrinteen asemakaavan aluetta). - Sammalvuorenrinne, 421900 o Metron maanalaisia tiloja sijoittuu alueelle (Sammalvuoren varikko). o Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Espoonlahden paloaseman rakentaminen Sammalvuoren vesitornin viereen, huoltoaseman laajennus ja Nöykkiönkadun liittymän liikennejärjestelyt. o Kaavaehdotus oli nähtävillä 7.1.-5.2.2013. Kaitaan, Soukan ja Kivenlahden metroasemien maanpäällisten asemakaavojen ja asemakaavan muutosten valmistelu on alkamassa 2013: - Hannusjärvi, Iivisniemi (Kaitaan metroasema), 441415 - Yläsoukka A (Soukan metroasema) 411122 - Kivenlahdenpuisto (Kivenlahden metroasema), 412500 2 Vaikutusten arviointi 2.1 Matinkylä - Kivenlahti metrotunnelin maanalainen asemakaava Metron maanalaisessa asemakaavassa käsitellään Länsimetron jatkeen suunnitteluun liittyvät aihepiirit ja asiat hyvin laajalti yhtenä kokonaisuutena. Kaavaratkaisun vaikutuksista on koottu kaavaselostukseen tiivistelmät ja yhteenvedot mm. erillisestä ympäristövaikutusselvityksestä ja hankesuunnitelmasta sekä keskitytty niihin vaikutuksiin, joita ei em. selvityksissä ole arvioitu.
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 6 / 6 Asemakaavan liittyen on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys (Pöyry Finland Oy, 2013, päivitetty 15.4.2013) ja vaikutuksia on arvioitu myös Länsimetron jatkeen hankesuunnitelmassa (Konsulttiyhteenliittymä Pöyry Finland Oy - Ramboll Finland Oy, 2012). Metron maanalaisen kaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty kaavan mahdollistaman, pääosin maanalaisen rakentamisen ja metron liikennöintiin liittyviin suoriin vaikutuksiin. Lähiympäristön maanpäälliset muutokset liittyvät pääosin metron kautta tuleviin muihin välillisiin vaikutuksiin, jotka arvioidaan erikseen maanpäällisten kaavojen yhteydessä. Asemakaavan aineistossa on pyritty kuvaamaan kulloinkin ympäristön muutoksia niin, että muutokset on havainnollisia tunnistaa, käyttämällä mahdollisimman havainnollistavaa kuva-aineistoa ja karttoja. Metron asemakaavan palautteen perusteella voidaan sanoa, että kaavan mahdollistamat ratkaisut on ymmärretty hyvin, koska palaute ja kysymykset ovat koskeneet nimenomaan kaavan vaikutuksia. Osallisilta on tullut hyvin yksityiskohtaisia ja asiantuntevaa palautetta liittyen esimerkiksi oman kiinteistön tilanteeseen rakentamisvaiheessa. Länsimetron jatke Matinkylästä länteen on ympäristövaikutuksiltaan selkeästi edullinen hanke, sillä se siirtää vahvana joukkoliikennevälineenä liikkumisen ja liikenteen painopistettä alueella ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Lisäksi se tukee kaupunkirakenteen eheyttämistä, aluerakenteen tasapainoista kehittymistä pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Metron asemakaavan vaikutusten arviointiin liittyen keskeisimmät jatkosuunnitteluohjeet on esitetty Matinkylä - Kivenlahti metrotunnelin asemakaavaselostuksessa ja ympäristövaikutusselvityksessä. Kaavassa on huomioitu kaavamääräyksillä myös työnaikaisia toimenpiteitä. Kaavassa edellytetään mm. että rakennuksille, pohjavesille ja muihin vesistöihin ei aiheudu haittaa, eikä tärinä ja runkomelu ylitä suositusarvoja. Kaavan mukaiseen rakentamiseen haetaan tarvittavat luvat. Metron rakentamisen aikaiset vaikutukset on tunnistettu ja niistä on ajantasaista tietoa ja kokemuksia rakenteilla olevan Ruoholahti Matinkylä yhteyden osalta. Rakentamisesta koituvaa haittaa rajataan rakennusvaiheessa louhintatöiden haittoja rajaamaan asetettavilla työajoilla. Rakentamisen välittömässä vaikutuspiirissä oleva rakennuskanta inventoidaan louhinnan riskianalyysissä, joka ohjaa osaltaan louhinnan valvomista ja panostussuunnittelua avustavien tärinämittarien sijoittamista. Louhintavaiheen haittojen rajoittamisesta on kertynyt hyvää käytännön kokemusta. Mm. herkkien kohteiden (lääkäriasemat, koulut, päiväkodit jne.) huomioonottamiseen on kehitetty on prosessinsa, jolla kyetään merkittävästi rajoittamaan töistä koituvia häiriöitä.
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 7 / 7 Rakentamisessa syntyvä käyttökelpoinen kallio- ja maa-aines pyritään käyttämään muissa rakennuskohteissa. Täyttöihin soveltuvat massat viedään käyttökohteeseen tai välivarastoidaan. Täyttöihin kelpaamattomat materiaalit kuljetetaan Kulmakorvan maanläjitysalueelle. Louhetta käytetään rakennusaikana meneillään olevien katu- ja kunnallistekniikan hankkeiden alusrakenteiden ja täyttöjen materiaalina. Louheen jatkojalostusta murskeeksi louhintakohteissa ei tehdä. Kalliota louhitaan Matinkylä - Kivenlahti osuudella ja metrovarikolla yhteensä 1 800 000 m³krt, joka vastaa louheena noin 3 300 000 m³itd. Louhinta-ajanjaksoksi on laskettu 3 vuotta. Pääkaupunkiseudulla käytetään maamassoja noin 5 000 000 m³itd tällä hetkellä vuosittain. Länsimetron jatkeen louhintojen voidaan katsoa vastaavan osaan tästä tarpeesta. Louheen sijoituspaikkoja tutkitaan jatkuvasti, jotta saadaan louhe käyttöön ja minimoidaan välivarastoinnin tarve. Ensisijaiseksi louheen hyötykäyttökohteeksi on suunniteltu Finnoon uutta asuntoaluetta, jonka rakentaminen tähtää MAL-sopimuksen tavoitteiden täyttämiseen. Mikäli louhe joudutaan välivarastoimaan myöhempää käyttöä varten, se tehdään hallitusti Kulmakorven alueella. Louheen kuljetukset on suunniteltu niin, että kuljetuskalusto käyttää pääväyliä. Yhteiskunnalle olisi edullista, jos metron louhinnoista saatava louhe voitaisiin käyttää välittömästi hankkeen tuntumassa olevalla Finnoon alueella, jossa on merkittäviä massatarpeita. Metron jatkeen louhintojen on arvioitu alkavan aikaisintaan vuoden 2014 alussa. 2.2 Metro-/raideyhteys välillä Ruoholahti-Matinkylä, Ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) ja sen vaikutusalue Metron laajentamisesta Ruoholahti - Matinkylä välillä laadittiin ympäristövaikutusten arviointimenettely, hanke YVA, jossa arvioitiin kattavasti vaihtoehtoisten joukkoliikenteen runkoratkaisujen vaikutuksia erityisesti Etelä-Espoon, mutta myös laajemmin koko pääkaupunkiseudun alueella. YVA-arvioinnissa vaikutusalue 2 ulottui Kivenlahteen ja se kattoi liikenteelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Osin edellä mainitun ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella Espoon kaupunginvaltuusto valitsi metron Espoon eteläosien joukkoliikenteen runkoratkaisuksi. Ruoholahti - Matinkylä metron ympäristövaikutuksia arvioitaessa tutkittiin myös metron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen erityisesti liikenteen palvelutason, kaupunkirakenteen sekä ihmisten elinolojen ja viihtyvyyden kannalta.
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 8 / 8 Ruoholahti - Matinkylä raideyhteys, Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) päättyi 10.5.2006. Vaikutusten arviointia varten YVA-menettelyssä määriteltiin kolme tarkastelutasoa aluerajauksineen: 1. Länsiväylän joukkoliikennekäytävä, joka sisälsi Länsiväylän ja raidevaihtoehtojen linjausten lähialueen Matinkylästä Kamppiin eli joukkoliikenteen runkoyhteyden ja noin 600 metrin kävelyetäisyyden sen varrelle. Tällä alueella tarkasteltiin vaikutuksia maankäyttöön, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, liikkumiseen, vesiin ja luontoon sekä meluun ja päästöihin. 2. Etelä-Espoon alue, johon metron rakentaminen liikennejärjestelmätasolla välittömästi vaikuttaa, Helsingin kantakaupunki (Helsingin niemi) ja nykyisen metroradan varsi kävelyetäisyydeltä. Tällä alueella selvitettiin vaikutuksia liikenteeseen ja liikenteen palvelutasoon, kaupunkirakenteeseen sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Liikenteelliset tarkastelut tehtiin myös tilanteesta, jossa raidelinjaukset on jatkettu Kivenlahteen. Tarkastelut olivat liikenneennustetarkasteluita, joissa selvitettiin mainittujen vaihtoehtojen vaikutus läntisen raideyhteyden matkustajamääriin ja samalla arvioitiin vaikutuksia muihinkin tekijöihin. 3. Koko pääkaupunkiseutu rajauksella YTV-alue (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) sekä Kirkkonummen ja Sipoon eteläosat. Tällä alueella arvioitiin muutoksia liikennejärjestelmässä ja alueja yhdyskuntarakenteessa. Vaikutusalueen rajaus. Tumman vihreällä (tarkastelutaso 1), vihreällä (tarkastelutaso 2) ja vaalean vihreällä (tarkastelutaso 3) alueella vaikutusten arvioinnin luonne ja tarkkuustaso poikkeavat toisistaan. /lähde Ruoholahti- Matinkylä YVA/ 2.3
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 9 / 9 Muun asemakaavoituksen vaikutusten arviointi Merkittävimmät kaava-alueen vaikutuspiirissä olevat muut kaavoituskohteet ovat Finnoon alue, jonka kaavoitus etenee jo, ja tulevat aseman ympäristöt, joiden kaavoitus on pääosin alkuvaiheessa. Jokaiseen kaavoitushankkeeseen liittyy vahvana oma vaikutustenarviointiprosessi kunkin kaavan kohdalla siinä kaavavaiheessa, että vaikutuksia voidaan ja on tarkoituksenmukaista arvioida. Metron välilliset vaikutukset maankäytön tehostumiseen ovat yleiskaavan mukaisia tai alueille on osayleiskaava vireillä (Finnoo, Kaitaa-Iivisniemi). Finnoonsataman alueella on käynnissä YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Hanke käsittää Finnoon satama-alueen rakentamisen. Siinä tutkitaan Finnoonsataman toteuttamisen edellyttämiä merialueen täyttöjä, täyttöalueiden ruoppausta sekä ruopattujen massojen sijoittamista meriläjitysalueelle. YVAn yhteydessä arvioidaan yhteisvaikutuksia mm. metrohankkeen kanssa. Finnoon ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan täyttömassamääriä 320 000-2 800 000 kiintokuutiomäärälle. 3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumista ja vuorovaikutusta on järjestetty Matinkylä Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan ja sen lähialueen kaavoituksen puitteissa monipuolisesti ja eri tavoin, myös lakisääteisen kuulemisen lisäksi. Metron asemakaavaan liittyen on ollut hankkeen esittelytilaisuuksia, joissa on ollut esillä yleisten asioiden lisäksi myös teknistä tietoa, ja kaavoittajan vastaanottoja, joissa osalliset ovat päässeet karttojen äärellä kysymään hyvinkin yksityiskohtaisia asioita ja tarkistamaan sijaintia. Lisäksi Länsimetron hankkeen sivuilla on toiminut kysymyksiä ja vastauksia palsta. Eri asteisten ja eri aikatauluissa etenevien kaavojen liittyminen toisiinsa kuvataan ja havainnollistetaan eri keinoin, mm. kaava-aluetta laajemmilla havainnekuvilla ja kaavoitustilanne kuvataan kaavaselostuksissa. Osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja saada tietoa tarkoituksenmukaisissa vaiheissa. Asemakaavaprosessiin liittyvässä kuulemisessa kuullaan myös kirjein, jolloin asukkaat pääsevät varmemmin osallistumaan. Asukkailta on saatu hyvinkin yksityiskohtaisia kysymyksiä ja näihin on annettu perustellut vastaukset. 3.1 Matinkylä - Kivenlahti metrotunnelin asemakaavan osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavahankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on esitetty mm. miten vuorovaikutus ja osallistuminen
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 10 / 10 kaavoitukseen sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä koko kaavoitusprosessin ajan. Länsimetron jatke hankkeen alustavan yleissuunnitelman asukastilaisuus oli kaavoituksen alkuvaiheessa. Hankkeen tilaisuudet ovat nivoutuneet kaavan suunnitteluun ja osallisilla on ollut mahdollisuus tavata myös hankkeen suunnittelijoita. Asemakaavasta on pidetty viranomaisneuvottelu 2.2.2012. Neuvottelussa todettiin, ettei erillistä ympäristövaikutusten arviointia (YVA) tarvita, jos pysytään Etelä Espoon yleiskaava alueella, koska yleiskaavan yhteydessä on tutkittu riittävästi ympäristövaikutuksia. Kaava ja hanke sijoittuvat ainoastaan Etelä Espoon yleiskaava-alueelle ja ne ovat yleiskaavan mukaisia. Kaavan nähtävilläolosta sekä asukastilaisuuksista on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi on tiedotettu kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia (noin 500 kirjettä/vaihe). Aineisto on ollut virallisesti nähtävillä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Eri kaavavaiheiden aineistoa on ollut esillä myös Matinkylän ja Espoonlahden yhteispalvelupisteissä ja kaavoituksen verkkosivuilla (www.espoo.fi). Asemakaavan eri vaiheista on pyydetty tarvittavat lausunnot ja kannanotot asiantuntijaviranomaisilta. Asemakaavan valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Asemakaavan valmisteluaineisto (luonnos) oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 13.8.-11.9.2012. Kuntalaisilla ja osallisilla oli mahdollisuus jättää mielipide valmisteluaineistosta. Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman asukastilaisuudet pidettiin muutama kuukausi ennen valmisteluaineiston nähtävilläoloa. Valmisteluaineistosta saatiin 46 mielipidettä ja 10 lausuntoa/kannanottoa. Asukkaat olivat huolestuneita mm. metron rakentamisen ja käytön aikaisista ympäristövaikutuksista, melusta, tärinästä, maanalaisen tilan käyttöoikeuden rajoittamisesta, vaikutuksista maalämpökaivoihin ja kiinteistöjen arvoon. Lisäksi mielipiteet koskivat metrovarikon sijoitusvaihtoehtoja, pohjavettä, Hannusjärveä ja tiedottamista. Mielipiteissä myös kyseenalaistettiin metron tarpeellisuus ja linjauksen oikeellisuus. Lausunnon tai kannanoton antoivat: Liikennevirasto, Fortum Espoo Distribution Oy, Helsingin seudun liikenne- kuntayhtymä (HSL), Espoon ympäristökeskus, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Espoon kaupunginmuseo ja Uudenmaan liitto. Asemakaavaehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 11 / 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi mielipiteisiin perustellut vastineet 23.1.2013 ja hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä 11.2.-12.3.2013. Kuntalaisilla ja osallisilla oli mahdollisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotukseen ja suunnitelmiin pääsi tutustumaan yhdessä suunnittelijoiden kanssa 5.3.2013 Espoonlahden uimahallilla ja 6.3.2013 Kaitaan koululla. Asukkaat esittivät paljon samansuuntaisia kysymyksiä. Usein tarkistettiin kartalta, missä oma asunto sijaitsee, ja mikä on sen etäisyys metrolinjaan. Pääosin länsimetron tuloon suhtauduttiin myönteisesti. Toki myös kriittistä vastaanottoa oli. Moni osallistuja toivoi kuitenkin metron jatkoa mahdollisimman nopeasti. Kaavaehdotuksesta saatiin 18 kirjallista muistutusta ja 11 lausuntoa/kannanottoa. Asukkaat olivat huolestuneita mm. metron rakentamisen ja käytön aikaisista ympäristövaikutuksista, melusta, tärinästä, vaikutuksista maalämpökaivoihin ja kiinteistöjen arvoon. Lisäksi muistutukset koskivat selvityksiä, pohjavettä ja tiedottamista. Muistutuksissa myös kyseenalaistettiin metron tarpeellisuus ja linjauksen oikeellisuus sekä vastustettiin varikon sijoitusvaihtoehtona Harmaakalliota. Lausunnoissa todettiin mm: - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) kiinnitti huomiota bussien liityntäliikenteeseen. - Espoon ympäristökeskus lausui liito-oravien huomioimisesta, Tillinmäen jalopuumetsiköstä, rakentamisen aikaisten vesien johtamisesta, ilmanvaihtokuilujen melusta ja päästöistä sekä Harmaakallion varikkovaihtoehdosta ja Brinkinmäen pohjavesialueesta. Ympäristökeskus katsoo, että Harmaakallio ei sovi metrovarikon paikaksi. - Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ja Fortum Espoo Distribution Oy ilmoittivat, että heillä ei ole huomautettavaa tai lisättävää aiempiin lausuntoihin. - Uudenmaan liitto ilmoitti, että ei anna ehdotuksesta lausuntoa. - Espoon kaupunginmuseo kiinnitti huomiota alueella sijaitseviin muinaisjäännöksiin. - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos lausui mm. savunpoisto- ja poistumisjärjestelyistä, sammutusvesitarpeista ja metrovarikon pelastusriskeistä. Sammalvuori on pelastuslaitoksen tavoitettavuuden kannalta parempi varikkovaihtoehto. - Tekninen keskus lausui ulkoilureiteistä, Sammalvuoren virkistysalueesta ja kaavan korkeusasemista. - Kirkkonummen kunta kiinnitti huomiota liityntäpysäköintipaikkojen riittävyyteen Kivenlahden ja Saunalahden asemilla. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) lausui mm. liikenteestä, pohja- ja pintavesistä, melusta, tärinästä, luonnonsuojelusta, pilaantuneista maista ja kulttuuriympäristöstä. Lisäksi ELY -keskus katsoo, että huolto- ja varikkotoiminnot tulee sijoittaa Sammalvuoren alueelle eikä pohjavesialueelle Harmaakallion alueelle. Asemakaavan hyväksyminen
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 12 / 12 Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot sekä toimialojen kannanotot 24.4.2013 sekä esitti kaavan hyväksymistä kaupunginhallitukselle. Muistutusten tehneille ilmoitettiin perusteltu kannanotto. Kaupunginhallitus esitti kaavan hyväksymistä 6.5.2013 valtuustolle ja päätti rajata kaavaalueesta pois välin Kivenlahti - Saunalahti. Samalla kaavan nimi muutettiin muotoon Matinkylä - Kivenlahti metrotunneli. Valtuusto hyväksyi kaavan 10.6.2013. Muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. 3.2 Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muihin asemakaavoihin liittyvä osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoituksessa on jokaiseen asemakaavaan tai asemakaavan muutokseen liittyen oma vuorovaikutusprosessi, joka on kuvattu kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa. Finnoon ja Kaitaan alueiden suunnitteluun liittyen on järjestetty eriteemaisia asukastyöpajoja Finnoo-Kaitaa toiminnallisen ja maankäytöllisen vision yhteydessä. Näissä työpajoissa on esimerkiksi Finnoon keskustan aseman ympäristön ratkaisuja pohdittu useissa työpajoissa. Asukastyöpajoja on hyödynnetty alueen suunnittelussa tavanomaisen tiedostus- ja keskustelutilaisuuksien rinnalla asemakaavojen laatimisen yhteydessä. Finnoonsataman YVAn laadintaan liittyy ohjelma- ja selostusvaiheessa asukastilaisuudet, joita on täydennetty asukastyöpajoilla, jotka toimivat myös osana YVAn sosiaalisten vaikutusten arviointia. Finnoon alueella on osayleiskaavan lisäksi vireillä asemakaavoituskohteita. Kaksi asemakaavaa on metron välittömällä vaikutusalueella, keskusta-alueen Finnoo I ja Kaitaan ja Finnoon asemien välille sijoittuva Finnoo-Djupsundbäcken. Asemakaavoihin on liittynyt lain mukaisen vuorovaikutusprosessin lisäksi tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia ja asukastyöpajoja.
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 13 / 13 Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemien osalta vuorovaikutusprosessi aloitetaan asukkaiden ja muiden osallisten kanssa vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on järjestää työpaja jokaista asemaa koskien. Tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 14 / 14