PÄÄTÖS Nro 25/06/1 Dnro ISY-2005-Y-67 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2006 LUVAN HAKIJA Taimen Oy PL 32 41341 Laukaa ASIA Siikakosken kalankasvatuslaitoksen ympäristölupa, Konnevesi. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee 1960-luvulla toimintansa aloittaneen Siikakosken kalankasvatuslaitoksen toiminnan jatkamista. Lupaan ottaa vettä laitoksen yläpuolisesta Konnevedestä tulokanavaa pitkin ei haeta muutosta. Laitos sijaitsee Konneveden kunnan Kärkkäiskylän kylässä Rautalammin reitin alaosassa Konneveden luusuassa Siikakosken länsirannalla. Laitos sijaitsee pääosin hakijan omistuksessa olevalla tilalla Koskipää RN:o 29:87, minkä lisäksi hakija on vuokrannut tilasta Korpela RN:o 29:10 alueen, jolla osa laitoksen altaista sijaitsee. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 1.4.2005 ja sitä on täydennetty 15.4., 1.7. ja 8.8.2005.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN 2 Itä-Suomen vesioikeuden 24.9.1998 antaman päätöksen nro 48/98/1 mukaan luvan saajan on pantava vireille laitoksen käytetyn veden vesistöön päästämistä koskeva hakemus vuoden 2005 maaliskuun loppuun mennessä, jos laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2005 jälkeen. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11) c) mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatuslaitosta koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Itä-Suomen vesioikeuden 6.2.1985 antaman päätöksen nro 9/Va II/85 mukaan laitokselle saa johtaa vettä 1.6.-31.10. välisenä aikana enintään 2,5 m 3 /s, mistä sen tulee pienetä tasaisesti helmikuun loppuun määräksi 2 m 3 /s. Vettä saa johtaa 1.3.-31.5. enintään 2 m 3 /s. Itä-Suomen vesioikeus on 24.9.1998 antanut päätöksen nro 48/98/1, jonka mukaan kalojen vuotuinen kasvu saa olla noin 180 000 kg, rehumäärä 240 000 kg ja fosforipäästö 1 300 kg. Lietetaskuihin kertynyt liete on poistettava riittävän usein. Luvassa on myös määräykset mm. vuosittain maksettavasta 5 400 mk:n vesiensuojelumaksusta sekä vesialueen ja rannan virkistyskäytön vaikeutumisesta aiheutuneiden korvausten maksamisesta. Luvan saajan on istutettava Taikinainen-Liesvesi alueelle vuosittain 3 200 kpl vähintään 9 cm:n mittaisia Rautalammin reitin kantaa olevia harjuksia, 5 800 kpl taimenen ruskuaispussipoikasta, 1 000 kpl yli 7 cm:n mittaista, 1-vuotiasta taimenen poikasta ja 850 kpl yli 20 cm:n mittaista taimenta. Liesveteen on istutettava 23 000 kpl yli 10 cm:n mittaista planktonsiikaa. Luvan saajan on selvitettävä käyttökelpoiset mahdollisuudet edelleen rajoittaa laitoksella käytetyn veden haitallisia vaikutuksia vesistössä ja liitettävä sitä koskeva suunnitelma hakemukseen.
3 Ympäristöministeriön 2.8.1999 hyväksymässä Keski-Suomen seutukaavassa Siikakoski (S601) ja sen alapuoliset Karinkoski (S602) ja Kellankoski (S603) on merkitty kalastoltaan arvokkaalla vesialueella oleviksi koskialueiksi. Kosket on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Siikakoski on tutkimuksen kannalta erittäin merkittävä, ja sillä on merkitystä myös virkistyskalastuksen, vesiretkeilyn ja matkailun kannalta. Karinkoski on erinomaista poikastuotantoaluetta. Kalankasvatuslaitosta ei ole merkitty seutukaavaan. Konneveden kunnanvaltuuston 22.3.2005 hyväksymässä Koskireitin rantayleiskaavassa laitos on merkinnällä E-1, erityisalue, kalanviljelylaitos. Laitoksen itäpuolinen vesialue on merkitty vesialueeksi W-2, joka on luonnon- ja maisema-arvoiltaan ja kalastoltaan merkittävä koskialue. Laitosta ympäröivä maa-alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Laitoksen alapuolisen vesistön varrella on asuinalueeksi (A) ja loma-asuntoalueeksi (RA-1) merkittyjä alueita. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Vesistö, veden laatu ja lähialueen maankäyttö Siikakosken kalankasvatuslaitos sijaitsee Rautalammin reitin Liesveden alueen (14.36) Kellanvirran alueella. Käyttövesi otetaan laitoksen yläpuolisesta Konnevedestä ja johdetaan poistokanavaa pitkin Siikakosken alapuolelle. Keskivirtaama Siikakoskessa on vesistötarkkailuraporttien mukaan vuosina 2000 2003 ollut 38 58 m 3 /s. Siikakosken keskialivirtaama on hakijan mukaan noin 34 m 3 /s. Konnevesi laskee Kellanvirran alueella (14.362) sijaitsevien Siikakosken, Karinkosken, Kellanvirran ja Kellankosken kautta Vanginveden - Liesveden lähialueella (14.361) sijaitsevaan Liesveteen ja sieltä edelleen Ruokoselän, Vanginveden ja Vanginvirran kautta Kynsiveden lähialueella (14.352) sijaitsevaan Kynsiveteen. Vesi Kellanvirran alueella, Vanginveden Liesveden lähialueella ja Kynsiveden lähialueella on kirkasta ja niukkaravinteista tai hetkellisesti lievästi ravinteikasta. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut vuosina 1999 2003 Konneveden luusuassa
4 Siikakoskessa vuosikeskiarvona 6 7 µg/l, Karinkoskessa 7 9 µg/l, Liesvedellä ja Vanginvirrassa 8 9 µg/l ja Kynsiveden Salonselällä 9 10 µg/l. Levien määrää ilmentävän klorofylli-a-pitoisuuden perusteella vesi on ollut karua, paitsi ajoittain lievästi rehevää erityisesti Kynsiveden Salonselällä, mutta myös Liesvedellä ja Vanginvirrassa. Alueen vedenlaadussa ei hakijan mukaan viime vuosien aikana ole tapahtunut selkeitä muutoksia. Liesvedellä ja Kynsiveden Salonselällä on todettu alusvedessä voimakasta hapenvajausta. Liesveden alusveden happipitoisuus on ollut elokuussa 1980-luvulla keskimäärin 6,2 mg/l, 1990-luvulla keskimäärin 7,5 mg/l ja 2000-luvulla keskimäärin 4,1 mg/l. Kynsiveden Salonselällä alusveden happipitoisuuksien keskiarvo on vuosina 2000 2003 ollut 2,5 mg/l, kun se 1980-luvulla on ollut elokuussa keskimäärin 4,6 mg/l ja 1990-luvulla keskimäärin 3,3 mg/l. Kellanvirran alue, Vanginveden - Liesveden lähialue ja Kynsiveden lähialue ovat harvaan asuttuja maa- ja metsätalouskäytössä olevia alueita. Ympäristöhallinnon Herttaympäristötietojärjestelmän mukaan alueiden pistekuormittajat ovat Konneveden kirkonkylän jätevedenpuhdistamoa lukuun ottamatta kalankasvatuslaitoksia. Siikakosken kalankasvatuslaitos on alueen merkittävin pistekuormittaja. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei hakijan mukaan ole uimarantoja, vedenottamoja tai kaivoja. Kalasto ja kalastus Alueen kalastoa ja kalastusta on selvitetty vuosina 2000, 2002 ja 2003 kalastuskirjanpidon avulla, minkä lisäksi vuonna 2000 on tehty kalastustiedustelu ja vuonna 2003 havaskokeet. Laitoksen lähialueella harjoitetaan kotitarvekalastusta, sen sijaan Kynsiveden eteläosassa on myös ammattikalastajia. Alueella esiintyy haukea, muikkua, siikaa, taimenta, lahnaa, särkeä, madetta, ahventa ja kuhaa. Alueella on myös rapuja. Kalastuskirjanpitojen mukaan Liesveden ja Kynsiveden Pilkanselän välisellä alueella taimen, siika ja muikku ovat yleisiä saalislajeja. Kuhakannat ovat olleet kasvussa viime vuosina. Ns. roskakalojen saaliit ovat olleet pieniä. Kalastustiedustelun mukaan Liesvesi, Vanginvesi ja Kynsiveden pohjoisosa soveltuvat hyvin virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Rapukantaa pidettiin alueella heikkona.
Luonnonsuojelu 5 Kalankasvatuslaitoksella käytettävän veden ottopaikka ja käytetyn veden purkuvesistö Liesveden Kellanlahteen asti kuuluu Konneveden - Kalajan - Niinivuoren Natura 2000 -alueeseen (F10600032). Konnevesi on kalataloudellisesti Rautalammin reitin arvokkain järvi. Se on niukkaravinteinen ja sen vesi on erittäin kirkasta, sillä humusta ja orgaanista ainetta on niukasti. Liesveden alapuolinen osa purkuvesistöstä kuuluu Vanginveden Natura 2000 - alueeseen (F10900018), joka ulottuu Kynsiveteen asti. Vanginveden alue muodostuu peräkkäisistä hitaasti virtaavista altaista, joiden välissä on varsin voimakkaasti virtaavia koskia. Laitoksella käytetyn veden purkuvesistö on osa erityissuojelua vaativiin vesistöihin kuuluvaa Rautalammen reitin vesistöä (Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mietintö 63, 1992, Ympäristöministeriö). TOIMINTA, PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleiskuvaus toiminnasta ja laitoksen rakenteet Laitoksella kasvatetaan pääosin kirjolohta ruokakalaksi sekä jonkin verran järvitaimen-, meritaimen- ja kirjolohiemoja. Kirjolohi teurastetaan pääosin kalankasvatuslaitoksella, mutta osa toimitetaan ongintalammikoihin. Laitoksella on 32 maa-allasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 22 400 m 2 ja tilavuus noin 33 600 m 3. Laitoksella on vuosina 2001 2004 käytetty rehua 225 840-239 820 kg/a. Samana ajanjaksona kalojen vuotuinen kasvu on ollut 225 750-254 260 kg/a ja rehukerroin 0,93-1,06. Laitoksella käytetään kuivarehua, joka toimitetaan 500 kg:n muovisäkeissä. Rehu on sisältänyt vuosina 2001-2004 fosforia 1 915 kg 2 037 kg/a. Ruokinta tapahtuu käsiruokintana.
6 Laitoksella on vuosina 2002 2004 perattu kirjolohta 158 760 186 000 kg vuodessa. Perkaamon huuhteluvesien määrä on vuosina 2002 2004 ollut 476 558 m 3 vuodessa. Perkausvedet menevät kaivojen kautta kunnan viemäriverkostoon. Kaivot tyhjennetään ajoittain. Laitokselle saadaan ottaa käyttövettä 1.6. 31.10. välisenä aikana enintään 2,5 m 3 /s, mistä sen tulee pienetä siten, että helmikuun lopulla vettä saa ottaa 2 m 3 /s. Vettä saa 1.3.-31.5. ottaa enintään 2 m 3 /s. Vuosina 2001 2004 suurin kuukausikeskiarvo on ollut 2,5 m 3 /s. Laitoksen ottama vesimäärä on hakijan mukaan maksimissaan noin 5 % Siikakosken virtaamasta. Kasvatusaltaissa on 44 Visaforum-levyistä tehtyä lietetaskua. Liete imuroidaan altaista 2 3 kertaa kasvatuskauden aikana traktorivetoisella imutankilla ja ajetaan lietevaunulla turvesuodattimelle. Turvesuodatin muodostuu kahdesta peräkkäisestä turvesuodatinyksiköstä, joiden välissä on halkaisijaltaan 1 m:n sakkakaivo ja jälkimmäisen yksikön perässä halkaisijaltaan 1,5 m:n kokoojakaivo. Suodattimien yhteispintaala on noin 490 m 2. Turvesuodatin sijaitsee ja liete-turveseos kompostoidaan hakijoiden tilasta Heinäpelto RN:o 24:49 vuokraamalla 0,5 ha:n alalla. Jätteet, niiden toimituspaikat ja tuotannossa käytettävät kemikaalit Rehun toimituksessa käytettävät muovisäkit (noin 480 kpl/vuosi), styroxjäte ja pakkausmuovit toimitetaan poltettavaksi Jämsänkoskelle Jokilaakson ympäristöhuoltoon. Kuolleet kalat säilytetään kiinteistöllä happosäiliöissä ja ne viedään Jätekukko Oy:öön Kuopioon. Kaloja kuoli vuonna 2004 noin 6 000 kg. Muu kiinteä jäte toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Jätekatokset sijaitsevat alueella olevien rakennusten läheisyydessä. Ongelmajätteitä, jotka ovat lähinnä koneista peräisin, muodostuu vähän. Ne viedään ongelmajätteen keruupisteeseen. Perkausjätteen määrä on vuosina 2002 2004 ollut 36 970-55 470 kg. Perkausjätteet varastoidaan noin 1 m 3 :n säiliöissä, jotka Tiituspohjan turkistarhaaja noutaa kerran viikossa tai tarpeen mukaan.
Laitoksella käytetään vuosittain noin 100 l formaliinia, joka säilytetään varastotiloissa. Muita kemikaaleja ei laitoksella käytetä. 7 Päästöt Laitoksen fosfori- ja typpikuormitus vuosina 2001 2004: Vuosi Laskennallinen (kg/a) Mitattu (kg/a) typpikuormitus fosforikuormitus fosforikuormitus 2001 10 808 950 1050 2002 10 100 977 734 2003 10 327 904 781 2004 9 592 1084 809 Laitoksen fosforikuormitusta laskettaessa on oletettu, että kasvuun on sitoutunut 0,4 % kasvatetusta kalamäärästä ja että poistettu liete on sisältänyt 40 50 kg fosforia/vuosi. Lietettä on vuosina 2002 2004 poistettu 798 1 074 m 3. Lietteen ravinnepitoisuuksia ei ole selvitetty analyyseillä. Laitoksen fosforin ominaiskuormitus kasvatettua kalakiloa kohti vuosina 2001 2004: Vuosi Fosforipäästö g/ kasvatettu kalakilo (laskennallinen kuormitus) Fosforipäästö g/ kasvatettu kalakilo (mitattu kuormitus) 2001 3,7 4,1 2002 4,1 3,1 2003 3,7 3,2 2004 4,8 3,6 Hakija esittää, että laitoksen fosforikuormituksen enimmäismäärä on aiemman luvan mukainen 1 300 kg/a. Tuotantokapasiteetin rajoitukset tulisi poistaa, sillä siinä tulee olla joustavuutta, jolla voidaan vastata kysynnässä esiintyviin heilahteluihin. Lisäksi hakija esittää, että kuormitus- ja vesistötarkkailua jatketaan aiempien tarkkailuohjelmien mukaisesti.
8 Kuljetusliikenteestä aiheutuu jonkin verran meluhaittaa. Rehukuljetuksia tehdään joka toinen viikko. Kalakuljetuksia tehdään kasvatuskaudella, keväällä ja syksyllä useita kertoja viikossa. Perkaus ei aiheuta melua. Toiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Siikakosken, Kellankosken, Liesveteen tuleva, Vanginvirran ja Salonselälle tuleva fosforimäärä (kg/d) sekä Siikakosken kalankasvatuslaitoksen fosforikuormitus (kg/d) kesä-elokuussa vuosina 2000 2003: Vuosi Siikakoski kg/d Siikakosken kalankasvatuslaitos kg/d Kellankoski kg/d Liesvesi, (tuleva) kg/d Vanginvirta kg/d Salonselkä (tuleva) kg/d 2000 31,5 5,2 44,4 53,6* 51,1** 61,4* 2001 45,6 5,5 49,5 60,4* 57,7** 68,7* 2002 30,7 3,8 38,5 47,1* 46,3 50,1* 2003 28,6 2,9 34,9 43* 58 49,1* *Laskennallinen kuormitusarvio ** Osin laskennallinen kuormitusarvio Siikakosken ja Kellankosken havaitut fosforimäärien erot aiheutuvat pääosin Siikakosken kalankasvatuslaitoksen kuormituksesta. Hakemuksen sisältämien tarkkailutulosten perusteella laskettuna Siikakosken kalankasvatuslaitoksen kuormitus kesinä 2000-2003 on ollut keskimäärin 10,2 % (vaihteluväli 8,3 11,7 %) Kellankosken fosforimäärästä ja 8,2 % (vaihteluväli 5,0 10,2 %) Vanginvirran fosforimääristä, jos oletetaan, että kaikki laitoksen fosforikuormitus kulkeutuu Kellankoskeen ja Vanginvirtaan asti. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan Kellanvirran alueen fosforikuormituksesta 91 % ja typpikuormituksesta 79 % on pistekuormituksesta peräisin. Siikakosken kalankasvatuslaitoksen lisäksi alueen pistekuormittajana on Konneveden kunnan jätevedenpuhdistamo. Maataloudesta peräisin olevan fosforin kuormitusosuudeksi Kellanvirran alueella on Hertta-tietojärjestelmässä arvioitu 3 % ja typen kuormitusosuudeksi 6 %. Kellanvirran alapuolisella Vanginveden-Liesveden alueella maatalous on merkittävämpi vesistön kuormittaja kuin Kellanvirran alueella.
9 Hakijan mukaan laitoksen vaikutukset alapuoliseen vesistöön ovat vähäisiä. Hakija on arvioinut, että pienet vuosittaiset vaihtelut laitoksen alapuolisen veden ravinnepitoisuuksissa ja a-klorofyllimäärissä johtuvat valuma-alueelta tulevan hajakuormituksen vaihtelusta. Siikakosken ja Korholankosken kalankasvatuslaitosten kalasto- ja kalastusvaikutustarkkailun mukaan kalakannat ovat hyviä Liesvedellä sekä Kynsiveden Salonselällä ja Pilkanselällä, ja aluetta voidaan pitää hyvänä kalastusalueena. Tarkkailuun sisältyvien kalastuskirjanpitojen mukaan pyydykset ovat laitosten vaikutusalueella ajoittain limoittuneet, mutta se ei ole merkittävästi haitannut verkkopyyntiä. Vuonna 2000 tehdyn kalastustiedustelun mukaan veden laatu vaikutusalueella on hyvä, eikä kaloissa ole tavattu makuhaittoja. Enemmistö kalastustiedusteluun vastanneista ei hyväksynyt väitettä, että verkot limoittuvat nykyään vähemmän kuin 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2003 tehtyjen havaskokeiden tulosten perusteella havakset likaantuvat Pilkanselällä ja loppukesällä myös Salonselällä ja Liesvedellä. Vaikutukset Konneveden - Kalajan - Niinivuoren Natura 2000 alueen suojeltaviin luonnonarvoihin Hakijan arvion mukaan kalankasvatuslaitoksen vaikutukset Konneveden - Kalajan - Niinivuoren Natura 2000 -alueen luonnonarvoihin ovat erittäin vähäisiä, eikä toiminnasta aiheudu mitään vaaraa alueen suojeluarvon säilymiselle. Laitoksen kuormituksesta ei ole aiheutunut merkittävää veden rehevöitymistä, eivätkä kalakannat ole heikentyneet laitoksen alapuolisessa vesistössä. Alapuolinen vesistö ei ole virtausolosuhteiltaan luonnonmukainen, sillä alueella oleva voimalaitos on muuttanut virtausoloja ja kalojen liikkumisreittejä jo kauan sitten. Laitoksen vaikutukset virtaamiin ovat vähäiset, eikä niiden voida katsoa muuttavan vesistön virtausoloja merkittävästi. Mahdollisuudet vesistökuormituksen alentamiseen ja paras käyttökelpoinen tekniikka Hakijan mukaan lietteen imurointi ja lietteen johtaminen turvesuodattimelle ovat kehittyneitä ja käyttökelpoisia menetelmiä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Ruokinta perustuu kalojen ruokahaluun, jolloin yliruokinta vältetään. Ruokinnassa on pyritty käyttämään mahdollisimman vähäfosforista kuivarehua.
TARKKAILU 10 Laitokselta lähtevästä vedestä otetaan kasvatuskauden aikana kahden viikon kokoomanäyte ja kasvatuskauden ulkopuolella viikon kokoomanäyte. Tasasuuruiset osanäytteet otetaan tunnin välein 24 tunnin aikana automaattisella näytteenottimella. Näytteistä muodostettavat vuorokauden kokoomanäytteet yhdistetään jakson kokoomanäytteeksi, joka analysoidaan. Laitokselle tulevasta vedestä jakson jokaisena päivänä otetut kertanäytteet yhdistetään jakson kokoomanäytteeksi, joka analysoidaan. Kahden tarkkailujakson välisen ajan kuormitus lasketaan kertomalla jaksojen kuormien (kg/d) keskiarvo jaksojen välisen ajan pituudella. Vuosina 2001 2003 tarkkailujaksoja on ollut vuodessa 13. Kuormitustarkkailun näytteenoton ja virtaamanmittauksen tekee luvan hakija, minkä lisäksi konsultti ottaa kontrollinäytteet tulevasta ja lähtevästä vedestä kaksi kertaa kasvatuskaudella ja kerran kasvatuskauden ulkopuolella. Laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä analysoidaan kokonaisfosforin pitoisuus. Konsultin ottamasta näytteestä analysoidaan kokonaisfosforin lisäksi koliformiset bakteerit. Hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaan poistetusta lietteestä otetaan kaksi kertaa kasvatuskauden aikana edustava kokoomanäyte, josta määritetään kuivaaine- ja fosforipitoisuudet. Hakijan mukaan lieteanalyysejä ei ole tehty. Vesistötarkkailu tehdään yhteistarkkailuna Taimen Oy:n Korholankosken ja Siikakosken kalankasvatuslaitosten sekä Konneveden kunnan jätevedenpuhdistamon kesken. Näytepisteitä on kaikkiaan kahdeksan. Näytteet otetaan kesä-, heinä- ja elokuussa. Kuormitus- ja vesistötarkkailun lisäksi laitos tekee kalataloudellista tarkkailua. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Toimintaan liittyy vain melko vähäisiä ympäristöriskejä. Suuria kemikaalimääriä ei käsitellä. Mahdolliset ongelmatilanteet voivat liittyä kalatauteihin ja poikkeuksellisista olosuhteista aiheutuviin kalakuolemiin. Kalatautien osalta laitos kuuluu Eläinlääkintä-
ja elintarviketutkimuslaitoksen tautitarkkailun piiriin. Laajamittaisen kalakuoleman sattuessa altaat tyhjennetään kuolleista kaloista mahdollisimman nopeasti. 11 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Konneveden ja Hankasalmen kunnissa 22.8. 21.9.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu 22.8.2005 Keskisuomalainen -lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskukselta, Konneveden ja Hankasalmen kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Konneveden ja Hankasalmen kunnilta. Lausunnot 1. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut luvan myöntämisestä ja lupaehdoista muun muassa seuraavaa: Kunnan viemäriverkostoon johdettavat perkausvedet aiheuttavat puhdistamolla ajoittain orgaanisia kuormitusvaihteluja, jotka voivat häiritä puhdistusprosessia. Konneveden-Kalajan-Niinivuoren -Natura-alue (FI0600032) ulottuu Siikakosken kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella Kellankosken alapuolelle. Hankkeen vaikutukset Natura-alueen suojeltaviin luonnonarvoihin olisi tullut arvioida, koska haitalliset vaikutukset kohdistuvat veteen. Ympäristökeskus pitää kuitenkin ilmeisenä, että haitalliset vaikutukset Natura-alueella eivät muodostu luonnonsuojelulain 65 66 :ssä tarkoitetulla tavalla merkittäviksi, jos laitoksen kuormitus ei kasva nykyisestä.
Laitoksen kuormitustarkkailun mukainen fosforikuormitus, lisäkasvu ja rehukerroin ovat olleet vuosina 1995-2004 seuraavanlaisia: 12 Vuosi Rehun- Lisä- Rehu- Rehun Fosforikulutus kasvu kerroin fosforipit. kuormitus kg/a kg/a % kg/a 1995 245 882 185 144 1.33 1.00 832 1996 242 982 196 941 1.23 0.97 1 158 1997 212 431 177 026 1.20 0.95 809 1998 215 819 178 521 1.21 0.92 793 1999 173 170 162 123 1.07 0.94 721 2000 235 085 251 608 0.93 0.85 894 2001 234 585 254 258 0.92 0.84 1 050 2002 232 318 237 644 0.98 0.85 734 2003 225 840 242 665 0.93 0.85 780 2004 239 819 225 751 1.06 0.85 809 Keskiarvo 225 793 211 168 1.09 0.90 875 Vuosina 1999 2004 laitoksen ominaiskuormitus on ollut 3,2 4,5 kg käytettyä rehukiloa kohti. Kalankasvatuslaitos on vuodesta 2000 lähtien joka vuosi ylittänyt huomattavasti lupaehdoissa lisäkasvulle asetetun rajan. Vuonna 2001 tämä ylitys oli jopa 41 %. Rehunkulutuksen ja kuormituksen enimmäisrajaa ei ole ylitetty. Kalankasvatuslaitoksen käyttämä vesimäärä on ollut 3 7 % Siikakosken virtaamasta. Konneveden kunnan jätevedenpuhdistamo purkaa jätevedet Karinkosken alapuolelle, noin 2 km Siikakosken kalalaitoksen alapuolelle. Vuosina 1999 2004 Konneveden jätevedenpuhdistamon kuormitus on ollut 9 19 % (keskimäärin 186 kg vuodessa), Korholankosken kalankasvatuksen kuormitus 20 25 % (keskimäärin 293 kg vuodessa) ja Siikakosken kalankasvatuslaitoksen kuormitus 56 70 % (keskimäärin 815 kg vuodessa) tarkkailuun kuuluvien laitosten yhteisestä jätevesikuormituksesta. Kalalaitoksilta tulee merkittävä osa alueen pistekuormituksesta. Laitos sijaitsee valuma-alueella 14.362, jolla maatalouden kuormitusosuus on noin 3 % ihmistoiminnan aiheuttamasta kuormituksesta. Haja-asutuksen osuus on noin 2 %
ja laskeuman osuus on alle prosentin. Pistekuormituksesta tulee loput valuma-alueen kuormituksesta. 13 Hakija ei ole liittänyt hakemukseensa suunnitelmaa käytetyn veden haitallisten vaikutusten rajoittamisesta vesistöön kuten Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen 48/98/1 lupaehdossa 9) on esitetty. Kalalaitoksen vaikutus näkyy Karinkosken vedenlaadussa kohonneina fosforipitoisuuksina. Liesveden klorofylli-a-pitoisuudessa ei ole tilastollisesti merkittävää trendiä. Liesvedellä kokonaisfosforille saatiin lievä laskeva trendi ja alusveden happipitoisuudelle selvä laskeva trendi. Liesveden alusveden happipitoisuuden huononemisen perusteella ympäristökeskus katsoo, että laitoksen kuormitusta tulisi vähentää nykyisestä. Ympäristökeskus on esittänyt seuraavia lupamääräyksiä: Ruokintaan käytettävän rehun määrä saa olla enintään 220 000 kg/a ja lisäkasvu noin 200 000 kg/a. Laitoksella tulee käyttää mahdollisimman vähäfosforista rehua. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta järjestettävä siten, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Kuivarehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Alapuolisen vesistön tilan parantamiseksi laitoksen fosforipäästö vesistöön saa olla enintään 1 100 kg/a, kuitenkin siten, että fosforipäästö yhdessä Korholankosken laitoksen fosforipäästön kanssa saa olla enintään 1 300 kg/a. Perkausvesien esikäsittelyn tehostamismahdollisuudet tulee selvittää jätevedenpuhdistamon orgaanisten kuormitusvaihtelujen tasaamiseksi. Altaiden lietetaskut on tyhjennettävä vähintään kerran viikossa. Kasvatusaltaat on puhdistettava vähintään kerran kasvukaudessa. Maa-altaista poistettu liete tulee viedä turvesuodattimelle. Liete tulee johtaa turvesuodattimelle siten, että lietevesiseos jakautuu tasaisesti koko suodattimen alueelle ja oikovirtauksia ei pääse syntymään. Turve on uusittava suodattimeen vähintään kerran vuodessa. Suodattimesta poistettu turvelieteseos tulee sijoittaa siten, että siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle. Jos se levitetään
pellolle, tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. 14 Laitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Kirjaan merkitään käytetyt vesimäärät, käytettyjen rehujen määrä ja fosforipitoisuus, kalojen lisäkasvu, käytettyjen kemikaalien määrä ja laatu, tiedot lietteen poistosta ja turvesuodattimen turpeen vaihdosta sekä kalojen lääkityksestä, kalataudeista, kalakuolemista sekä siirretyistä kalamääristä. Hoitopäiväkirja säilytetään laitoksella ja se tulee pyydettäessä esittää viranomaiselle. Päästö- ja vaikutustarkkailua voidaan suorittaa hakemuksessa esitetyn ohjelman mukaisesti. Ympäristökeskus tulee lisäämään jatkossa vaikutustarkkailuun biologisia muuttujia vesipuitedirektiivin mukaisesti. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua voidaan muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asiallisesti niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Laitoksen kaikki rakenteet on tarkistettava säännöllisesti ja pidettävä toimintakuntoisena. Laitoksen on ilmoitettava ympäristökeskukselle, jos laitoksen toiminnassa tapahtuu sellaisia muutoksia, joilla voi olla vaikutusta laitoksen vesiensuojeluun. Jos luvan saajalla on tarkoitus jatkaa laitoksessa käytetyn veden johtamista vesistöön vuoden 2012 jälkeen, on sen 31.3.2011 mennessä pantava vireille ympäristölupavirastossa tätä koskevien määräysten tarkistamista koskeva lupahakemus. Hakemukseen tulee muiden asianmukaisten selvitysten lisäksi liittää tarkkailutuloksiin perustuva yhteenveto laitoksen vesistövaikutuksista ja vesiensuojelun tehostamissuunnitelma. 2. Keski-Suomen TE-keskus on lausunut, että lupa voidaan myöntää seuraavin ehdoin: Vesistöön johdettava fosforikuorma saa olla enintään 1 100 kg vuodessa. Lupa on voimassa vuoden 2011 loppuun. Luvan saajan on tarkkailtava laitokselta vesistöön johdettavan veden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen sekä kompensaatioistutusten tuloksellisuutta Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti.
15 Luvan saajan on istutettava vuosittain TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti Taikinaiseen-Liesveteen Rautalammin reitin kantaa olevia - 1-kesäisiä vähintään 9 cm:n mittaisia harjuksen poikasia 3 200 kpl ja - 1-vuotiaita vähintään 7 cm:n mittaisia järvitaimenen eväleikattuja poikasia 3 360 kpl. Liesveteen on istutettava 1-kesäisiä vähintään 10 cm:n mittaisia planktonsiian poikasia (Rautalammin reitin kantaa) 23 000 kpl tai vaihtoehtoisesti 1-kesäisiä vähintään 6 cm:n mittaisia kuhan poikasia 23 000 kpl. Istukkaiden lajia, kokoa ja ikää voidaan muuttaa TE-keskuksen päätöksellä siten, ettei istutusten rahallinen arvo muutu. TE-keskus perustelee vaatimuksiaan seuraavasti: Liesveden sekä Kynsiveden Salonselän ja Pilkanselän alusvesissä on havaittu säännönmukaisesti hapen vajausta loppukesällä. Alusveden hapen vajaus heikentää vesistön kalataloudellista arvoa. Vuonna 2003 Pilkanselän (havaintopiste Kynsivesi asema 18) pohjanläheisen vesikerroksen fosforipitoisuus oli poikkeuksellisen korkea, mikä saattaa viitata hapettomiin olosuhteisiin. Kalastolle ainakin ajoittain kelvottomaksi muuttuneen vesialueen tilavuudesta ei ole selkeätä arvioita. Alueelle kohdistuvaa ravinnekuormitusta on vähennettävä kaikin käytettävissä olevin keinoin. Liesveden alusveden hapenvajaus merkitsee kalastolle elinkelpoisen vesimassan supistumista. Etenkin hapekasta ja viileää vettä suosivat lohikalat joutuvat vaeltamaan muualle. Myös kuhan, hauen ja ahvenen viihtymisen kannalta olennainen happipitoisuuden vähimmäisraja (5-6 mg/l) on alitettu. Kynsiveden Salonselällä alusveden happipitoisuus on alhaisempi kuin kriittinen raja vähähappista vettä sietäville kalalajeille. Lohensukuiset kalalajit joutuvat vaeltamaan muualle. Havaitut 2-3 mg/l happipitoisuudet ovat liian alhaisia myös tavanomaisimpien talouskalojen viihtymisen kannalta.
Hakemuksessa esitetty käsitys eri kuormituslähteiden keskinäisestä osuudesta näyttäisi perustuvan osittain jopa 1970-luvun alkupuolelta olevaan aineistoon. 16 Laitoksen kuormitus on 2000-luvulla ollut alhaisempi kuin lupaehdon sallima. Fosforikuormituksen rajoittaminen 1 100 kg:aan vuodessa sallii joustavuuden laitoksen tuotannossa. Laitos sijaitsee Rautalammin reitillä ja siten määräaikainen lupa on tarkoituksenmukainen. Havaskokeiden perusteella havaspyydysten limoittuminen haittaa kalastusta avovesikaudella kalanviljelylaitosten alapuolisessa vedessä. Istutusvelvoitteen yksinkertaistaminen nykyiseen lupaan verrattuna helpottaa velvoitteen toteuttamista ja valvontaa. Jos kalakantojen hoito edellyttää eri ikäisten kalanpoikasten istuttamista, se voidaan toteuttaa kalaveden omistajan toimin. 3. Konneveden ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että laitoksen fosforikuormitus saa olla korkeintaan nykyisen suuruinen. Toimenpiteitä vesistön kuormituksen vähentämiseksi on toteutettava parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. On käytettävä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia rehulaatuja, ruokinta on optimoitava ja laitosta on hoidettava huolella. Vuosittaiset velvoitetarkkailun yhteenvedot tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitoksen vuosittainen lisäkasvu on ylittänyt luvan mukaisen enimmäislisäkasvun viimeisen neljän vuoden aikana merkittävästi. Hakemusasiakirjoista ei selviä laitoksen sosiaalitilojen jätevesien käsittely. Asia tulisi huomioida tässä yhteydessä. Hakemuksesta ei selviä myöskään se, mille turkistarhalle ja kuinka usein perkuujätteet ja kuolleet kalat toimitetaan. Kalankuljetusautojen pesuvesien aiheuttamasta haitasta on tullut yhteydenottoja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pesusta ei saa aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Hakemusasiakirjoissa ei mainita kuljetuskalustoa eikä sen pesua. 4. Konneveden kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ole ollut terveydensuojelulain osalta huomauttamista ympäristölupahakemuksen suhteen.
5. Konneveden kunta on antanut samansisältöisen lausunnon kuin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 17 6. Hankasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja Hankasalmen kunta ovat lausuneet, että on perusteltua, että luvassa rajoitetaan tuotantoa ja rehunkäyttöä kuormituksen lisäksi. Kuormitustarkkailuun sisältyy väistämättä jonkin verran epävarmuustekijöitä. Yksittäisten kontrollivesinäytteiden tulokset ovat ajoittain poikenneet kokoomanäytteiden tuloksista. Pelkkää kuormitusrajaa ei voida pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden mukaisena. On noudatettava ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä. Tarkoitus ei ole, että pyrittäisiin ensisijaisesti tuotannon kasvattamiseen. On tärkeätä, että rehujen ja muiden tuotantomenetelmien kehittymisestä seuraava fosforikuormituksen väheneminen tuotettua kalamäärää kohti hyödyttää alapuolista vesistöä. Tuotantorajan tulee olla yksiselitteinen. Laitos on ylittänyt selvästi vesioikeuden luvassa asetetun likimääräisen tuotantorajan. Lietteenpoisto 2 3 kertaa kasvukaudessa lietetaskuista ei välttämättä ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lietteenpoiston parantamismahdollisuuksia on syytä selvittää. Kaikin tavoin tulee pyrkiä siihen, että luonnontilaista keskisuomalaista reittivesistöä edustavat Liesvesi ja Kynsivesi pysyisivät erinomaisessa kunnossa. Liesvedellä ja Salonselällä viime vuosina havaittu alusveden happipitoisuuden lasku on huolestuttavaa. Alueen vesistökuormitusta tulee pyrkiä vähentämään edelleen. Mikäli ympäristölupa myönnetään toistaiseksi, siinä on syytä määrätä lupamääräysten tarkistamisesta. Velvoitetarkkailun yhteenvetoraportit tulisi toimittaa tiedoksi Hankasalmen ympäristölautakunnan valvontajaostolle niiden valmistuttua. 7. Hankasalmen kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ole ollut terveydensuojelulain osalta huomauttamista ympäristölupahakemuksen suhteen.
Muistutukset 18 1. AA:t (Kaukometsä RN:o 10:49) ovat vastustaneet uuden luvan myöntämistä. Laitoksella käytetty vesi pilaa alapuolista vesistöä. Järvessä on selvästi havaittavissa rehevöitymistä ja limoittumista. Vesi on juomakelvotonta. Kesäkuumalla rantojen vesi haisee, myös kuumavesipadassa saunavedeksi keitettynäkin. Pyydykset limoittuvat jo yön aikana. Mikäli lupa myönnetään, on hakija velvoitettava korvaamaan menetykset rannan omistajille. 2. BB (Lohilahti RN:o 29:12) on vaatinut, että nykyisten päästöjen korjaamiseksi rakennettaisiin tehokas puhdistuslaitos ja rantojen likaantumisesta maksettaisiin vuosittainen korvaus. Tärkeintä on, että vesi puhdistuu ja se, että vettä ja rantoja voidaan käyttää kuten aiemmin ennen laitosta. Muistuttajan tilan ranta-alueet ovat rehevöityneet runsaasti ja aiheuttavat ihottumaa ja muuta haittaa. Siikakosken laitoksen päästöjä ei saa lisätä ja nykyisiä päästöjä on pienennettävä. 3. CC:t eivät ole vastustaneet Siikakosken ja Korholankosken kalankasvatuslaitosten toimintaa, sillä velvoitetarkkailun mukaan veden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosien aikana. Laitosten haitat ulottuvat kalastustiedustelun perusteella ainakin Kynsiveden Salonselälle asti. Sen vuoksi laitoksia on hoidettava niin, että kuormitushaitat ovat mahdollisimman pienet. Lisäksi laitosten on kehitettävä viljelytekniikkaa kuormitusten vähentämiseksi. Siikakosken ja Korholankosken kalankasvatuslaitosten fosforikuormituksen yhteismäärä saa olla enintään 1 500 kg vuodessa. Laitoksilla tulee olla jatkossakin toimivat purkuvesien kokoomanäytteen ottimet. Kalankasvatusta tulee harjoittaa mahdollisimman huolellisesti, ettei vieraita lajeja pääse Rautalammin reitille. Kesällä 2005 tavattiin Pohjois-Kynsiveden ansiokalastajien avorysäsaaliissa runsaasti lohia. Kalat olivat peräisin joltakin kalankasvatuslaitokselta, koska niitä ei ole Rautalammin reitillä, eikä niitä saa sinne istuttaa.
19 Kalanistutusvelvoitteet tulee määrätä toimenpidevelvoitteena entisen suuruisena. Järvitaimenen ruskuaispussipoikasistutukset on syytä lopettaa. Kaikki istutettavat taimenet on merkittävä poistamalla niistä rasvaevä, jotta ne voidaan erottaa luonnonpoikasesta. Tavoitteena on rauhoittaa luonnontaimenet, jolloin kudulle pääsevät pääasiassa luonnossa syntyneet taimenet. Istutussuunnitelmista ja istutusten toteuttamisesta on neuvoteltava Konneveden-Kuusveden kalastusalueen sekä muistuttajaosakaskuntien kanssa. Mikäli kuormitus jatkuu nykyisen suuruisena, tulisi ympäristölupa myöntää määräaikaisena, enintään kymmeneksi vuodeksi. Vesistö- ja kalataloustarkkailuraportit tulee toimittaa Konneveden-Kuusveden kalastusalueelle. 4. DD (Sivuharju RN:o 21:33) on pidättänyt itsellään oikeuden vaatia myöhemmin täyttä korvausta tilan kärsimästä haitasta ja taloudellisesta menetyksestä, jos kalankasvatuslaitoksen päästöistä aiheutuu alapuolisen vesistön rehevöityminen ja jopa saastuminen, minkä seurauksena ranta-alueiden virkistyskäyttö huonontuisi tai estyisi ja rantaalueiden arvo laskisi nykyisestä tasosta. 5. EE (Sivuharju RN:o 21:33) on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin muistuttaja 4. 6. FF (Päivärinne RN:o 37:76) on huomauttanut, että alueella kalastus on lähes mahdotonta. Pyydykset limoittuvat jo yhdessä yössä. Kalalaitos kuormittaa vesiä ja vaikeuttaa virkistyskalastusta. Päästöt kerääntyvät lahtien poukamiin ja rannat rehevöityvät. Kalastusoikeus on palautettava rantojen varrella asuville. 7. GG:t (Suvanto RN:o 41:41) ovat esittäneet, että laitoksen päästömääriä ratkaisevasti vähennetään ja lupa myönnetään ehdollisena ja väliaikaisena. Jätevesien käsittelyä tulisi tehostaa ja liete kompostoida maalle. Kompostoitu liete tulisi hyödyntää pelloilla ja levittää laajalle alalle. Vesistön rehevöitymiskehitys on ilmeinen. Se näkyy pyydysten yhä voimakkaampana limoittumisena, kivien ja vesikasvien pintaan kertyvänä mattomaisena mikrofloorana ja yhä laajempina uposkasvilauttoina. Kellanlahdella järviruoko- ja järvikaislakasvus-
tot ovat laajentuneet. Koskijakson suvantopaikoissa lietteiden kulkeutuminen hidastuu ja ne toimivat rehevöittävinä lannoitetaskuina. 20 Konneveden kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkastelu ja tehostaminen tulisi käsitellä Siikakosken kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan kanssa samanaikaisesti. Kalankasvatuslaitoksen kuormitus vastaa noin 2 500 sian sikalan kuormitusta, mikä konkretisoi sen ihmettelyä, että lupaan ei liittyisi ankaraa velvoitetta jätevesien käsittelyn tehostamisesta. Loma-asukkaiden vähäiset talousjätevedet on kerättävä ja toimitettava kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kalankasvatuslaitoksissa luonnottoman tiheät populaatiot ovat herkkiä tartuntataudeille. Kirjolohen ja istutustaimenien taudit leviävät luonnonkantoihin ja tautien torjuntaan käytetyt lääkkeet taas haittaavat luonnollisten hajottajamikrobien toimintaa. Muistuttajat omistavat loma-asuntokiinteistön Kellankosken alavirran rannalla. Muistuttajat ovat seuranneet koskiveden kehitystä viisikymmenluvulta lähtien. 8. HH:t (Koivulehto RN:o 10:31) ovat vaatineet korvausta vesistön pilaantumisen aiheuttamasta vahingosta ja haitasta sekä muusta edunmenetyksestä. Muistuttajat vaativat korvausta kiinteistön käyttöarvon ja myyntiarvon alenemisesta, vesialueen ja rannan käyttömahdollisuuden ja virkistyskäytön (mm. oleskeluoikeuden sekä venekoppelin ja laiturin käytön) huomattavasta vaikeutumisesta sekä kalastuksen huomattavasta vaikeutumisesta. Laitoksen aiheuttama vesistön pilaantuminen on muuttanut veden laatua ja merkittävästi vähentänyt ympäristön viihtyisyyttä. Likainen vesi ei ole uima- eikä juomakelpoista ja veneilyä limaisessa, heinittyneessä vedessä ei voida pitää virkistyskäyttönä. Vesistön käyttökelpoisuus kalavetenä on olematon. Muistuttajat ovat vaatineet, että heille on maksettava korvausta myös ennen lupa-asian ratkaisemista toiminnasta aiheutuneesta vahingosta ja haitasta edellä yksilöidyn mukaisesti. Korvauksia on maksettava loppuvuodesta 1980 lähtien aiheutuneista haitoista.
21 Muistuttajien kiinteistöön kuuluu oikeus rannan käyttöön. Kiinteistöllä on ympärivuotisessa käytössä oleva asuinrakennus. OTT, VT Ulla Liukkunen on toiminut muistuttajien valtuuttamana asiamiehenä asiassa. 9. II (Jokilahti RN:o 5:31) on vaatinut korvauksia vesistön pilaantumisen aiheuttamasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä, kiinteistön käyttöarvon ja myyntiarvon alenemisesta sekä vesialueen ja rannan käyttömahdollisuuden huomattavasta vaikeutumisesta. Rantakiinteistön ja vesistön virkistyskäyttö ja kesämökkien vuokraustoiminta edellyttää talousveden kuljettamista, mistä muistuttaja vaatii korvausta. Fosforikuormituksesta aiheutuvien vesistön muutosten ja vahinkojen laatu ja määrä on selvitettävä. Vesistön rehevöityminen ja muu pilaantuminen on kalankasvatustoiminnan aikana tuntuvasti lisääntynyt. Sallittua fosforikuormitusta, vuotuista lisäkasvua ja kuivarehun määrää on merkittävästi pienennettävä haetusta. Laitokselta on edellytettävä mahdollisimman vähäistä ympäristökuormitusta. Vesistön lisääntynyt pilaantuminen aiheuttaa muistuttajalle huomattavaa taloudellista menetystä. Mökkejä käytetään vuokraustoimintaan. Kelvollisen talousveden puuttuminen ja vesistön pilaantuminen haittaa mökkien virkistyskäyttöä. Kalastuskaan ei ole mahdollista. Vesi on rehevöitynyt, sumentunut ja heinittynyt pintaan saakka. 10. JJ (Saksala RN:o 11:70 ja Lourikko RN:o 11:53) on muistuttanut, että Korholankosken ja Siikakosken fosforikuormituksen pitäisi laskea 10 15 % seuraavan viiden vuoden aikana. Samoin lietteen poistoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota. HAKIJAN SELITYS Keski-Suomen ympäristökeskus ja Keski-Suomen TE-keskus: Aseman Kynsivesi 20 alusvedestä on seurannan alkuaikoina otettu näytteitä useampina vuodenaikoina kuin sieltä on otettu sen jälkeen, kun tarkkailuohjelmaa muutettiin vuonna 1991. Kun tar-
22 kastellaan alusveden loppukesän happipitoisuutta termisen kerrostuneisuuden lopun tilanteessa, saadaan kuva huomattavasti vähäisemmästä happipitoisuuden heikkenemisestä kuin ympäristökeskuksen vastineessaan esittämästä kuvasta saa. Alusveden happipitoisuuden lievä aleneva suuntaus selittyy valtaosin hajakuormituksen kasvulla. Kynsiveden päällysveden fosforipitoisuus ei ole ollut kasvussa eikä klorofyllipitoisuuskaan merkittävästi, mistä voidaan päätellä, että Kynsiveden rehevyystaso ei ole kasvanut. Liesveden syvänne on matala ja lämpötilakerrostuneisuus on heikkoa. Kun aineistosta poistetaan ne tulokset, jolloin syvänteen vesi ei ole ollut termisesti kerrostunut, saadaan parempi kuva syvänteen happipitoisuuden muutoksesta. Syvänteen happipitoisuus on alentunut, mutta alenemisen nopeus on vain puolet siitä, mitä ympäristökeskus esitti. Koska fosforitasossa ja klorofylli-a-tasossa ei ole merkitsevää nousevaa trendiä, ei ole mitään näyttöä siitä, että järvi olisi viime vuosina rehevöitynyt. Happitilanteen muutos selittyy yleisen hajakuormituksen lisääntymisenä. Vesistöjen hidas nuhraantuminen on monien Suomen vesistöjen ongelma. Kalanviljely on vain eräs Rautalammin reittiä kuormittava tekijä. Nykyisin rehukertoimet ovat parantuneet merkittävästi ja ominaiskuormitukset vähentyneet. Hakijan näkemyksen mukaan vesistön tilaa ei vaaranneta nykyisten päästörajojen puitteissa. Tuotantomäärän rajoittaminen ei edusta nykyisin tarvittavaa liiketaloudellista joustavuutta, ja näin ollen haetaan päästörajoja, Korholankoski 400 kg P/a ja Siikakoski 1 300 k P/a, ilman tuotantokapasiteetin rajoituksia. Siikakoskella altaiden lietetaskujen viikoittainen tyhjentäminen on käytännössä mahdotonta. Se olisi niin aikaa vievä työvaihe, että kalojen ruokkiminen ja laitoksen muu hoitaminen häiriintyisivät. Siikakoskelle ehdotettu vähintään kerran kasvukaudessa tapahtuva kasvatusaltaiden puhdistus ei myöskään ole käytännössä mahdollista, koska altaita ei voida sulkea. Nykyisissä suhteellisen vakaissa tuotanto-olosuhteissa on turhaa uusia luvanhakuprosessia viiden vuoden välein. Koska tuotanto- tai kuormitustilanteessa ei ole tapahtunut eikä todennäköisesti tule tapahtumaan mitään merkittäviä muutoksia lähivuosina, ha-
kija esittää, että Korholankosken ja Siikakosken laitoksille myönnettäisiin 10 vuoden ympäristölupa. 23 Muilta osin, mm. tarkkailun tai istutusvelvoitteiden osalta, ei hakijalla ole huomautettavaa ympäristökeskuksen tai TE-keskuksen lausuntojen johdosta. Konneveden kunta: Hakija ei pidä lisäkasvun ylityksiä vesistön kannalta haitallisina, sillä lienee edullista, että ominaiskuormitus on pieni eli fosfori sitoutuu kalaan eikä joudu vesistöön. Sosiaalitilojen jätevedet menevät viemäriverkostoon. Perkuujätteet toimitetaan Tiituspohjan turkistarhalle. Kuolleet kalat toimitetaan Jätekukko Oy:öön, Kuopioon. Kuljetuskalusto pestään Konnekuljetuksen hallilla. Hankasalmen kunta: Hakija ei pidä tarkoituksenmukaisena tuotantorajoituksen asettamista, koska se vähentää liiketaloudellisen jouston mahdollisuutta. Nykyisillä fosforin päästörajoilla laitos ei rehevöitä alapuolista vesistöä. Aikasarjoista tehdyt päätelmät alapuolisten järvialtaiden alusveden tilasta ovat olleet osittain virheellisiä. Havaitut muutokset ovat olleet varsin hyvin selitettävissä hajakuormituksen lisääntymisellä. Kalanviljely on vain yksi vesistöä kuormittavista ravinnelähteistä. Sen prosentuaalinen osuus pistekuormituksesta voi olla paikallisesti merkittävä, mutta silti sen ravinnekuormituksen osuus ison vesistön kokonaisravinnevirrasta voi jäädä melko pieneksi. Kuormitustarkasteluihin liittyy aina epävarmuustekijöitä, koska näytteenotto ei voi olla niin kattava, että se kuvaisi kuormitustilannetta täysin aukottomasti. Kuitenkin käytetty kokoomanäytteiden keruumenetelmä automaateilla antaa hyvin tarkan kuvan kokonaistilanteesta. Kontrollinäytteet voivat kuvata vain hetkellistä kuormitustilannetta, joka voi poiketa huomattavastikin pitemmän aikavälin kuormitustilanteesta. Muistutus 1: Veden laadun tarkkailussa ei ole ilmennyt mitään viitteitä siitä, että alapuolinen vesistö olisi rehevöitymässä ja että laitoksen päästöt pilaisivat alapuolista vesistöä. Havaitut ravinnetason muutokset ovat olleet hyvin paikallisia ja vuolaassa virtauksessa nopeasti palautuvia. Hakijan mielestä rannanomistajille ei toiminnasta ole koitunut korvattavaa haittaa.
24 Muistutus 2: Ei ole osoitettu kalankasvatuslaitoksen päästöjen aiheuttaneen alapuolisen vesistön rehevöitymistä. Korvausten maksamisvelvoitteen täytyy perustua tutkimuksellisen näyttöön, jota tässä tapauksessa ei ole. Hakija katsoo korvausvaateen olevan aiheeton. Tarkemmin yksilöimättömän uuden puhdistuslaitoksen rakentaminen ei liene tarpeellista, koska fosforipäästöt ovat poikkeuksetta jääneet päästöluvassa määrätyn rajan alapuolelle. Muistutus 3: Hakijalla ei ole muuta huomautettavaa muistutukseen kuin se, että ei ole perusteita esittää pelkästään laitoksen kuormitusvaikutusten limoittavan verkkoja Kynsiveden Salonselällä. On kohtuullista huomioida vesistöjä rehevöittävä hajakuormitus. Tämän osuus on ollut edelleen kasvussa monin paikoin. Muistutukset 4 ja 5: Hakijalla ei ole huomauttamista muistutusten johdosta. Muistutus 6: Päästöjä tarkkaillaan sekä laitoksella että vesistössä säännöllisesti viranomaisten hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Muistutus 7: Hakija yhtyy muistuttajien näkemykseen siitä, että vesistöalueen kuormitus on monien tekijöiden summa. Kuormitusvaikutuksia on seurattu tarkkailuohjelmien puitteissa toteutetulla näytteenotolla. Tulosten valossa Siikakosken alapuolisen vesistön veden laatu on edelleenkin hyvä. Rehujen kehittymisen myötä kuormitusvaikutukset ovat laskeneet selvästi viime vuosina. Kalatautien osalta laitos on EELA:n valvonnassa. Tautiongelmia ei ole ollut. Muistutus 8: Tutkimusten mukaan alapuolisessa vesistössä ei esiinny laajamittaista laitoksen aiheuttamaa vesistön rehevöitymistä, pilaantumista tai saastumista. Vedessä ei myöskään ole esiintynyt sellaista haittaa, joka olisi aiheuttanut uimakieltoja alueella. Vesistö on karu ja hyväkuntoinen. Luonnonvesien käyttö juomavetenä on arveluttavaa, ja koska muistuttajat omistavat ympärivuotisesti asutun talon kiinteistöllä, he tuskin muutenkaan ovat mitenkään riippuvaisia juomaveden saannissaan luonnonvedestä. Kiinteistön myyntiarvon aleneminen ei liity mitenkään vesistön pilaantumiseen, koska sellaista ei ole todettu. Edellä mainitun nojalla hakija kiistää muistuttajien vaateet korvauksista aiheettomina.
25 Muistutus 9: Laitoksen toiminnasta ei kulkeudu veteen saasteita. Fosforia on aina vesistössä, eikä se ole saaste. Väite, että kiinteistön myyntiarvo olisi laskenut vesistön saastumisen takia, on perusteeton. Ei ole toteen näytetty, että hakija olisi toiminnallaan pilannut laitoksen alapuolista vesistöä, ja täten kaikenlaiset vaateet vahingosta, haitasta, edunmenetyksestä, kiinteistöjen myynti- ja käyttöarvon alenemisesta, vesialueen ja rannan käyttömahdollisuuksien vaikeutumisesta sekä veden saannin estymisestä ovat perusteettomia ja siten hylättäviä. Vesistön veden laatu on ollut yleisluokituksen mukaan hyvä, mikä mahdollistanee sen käytön talousvetenä. Luonnonvesien käyttö juomavetenä on arveluttavaa. Hakija ei ole mielestään vastuullinen kesämökkien juomavesihuollosta, vaan katsoo sen kuuluvan kiinteistön omistajalle. Viranomaiset määräävät vesistön tutkimusohjelmista, ja vesistön tilaa on seurattu tiukasti tämän ohjelman mukaan. KATSELMUS Asiassa on 27.10.2005 suoritettu katselmus. Katselmuksella todettiin, että laitoksella käytetyn veden määrän mittaus on hakemuksessa esitetty virheellisesti: laitoksella ei mitata lähtevän veden määrää vaan ainoastaan laitokselle tulevan veden määrä. Virtaama mitataan poistokanavan suuhun rakennetun padon purkautumiskäyrän ja Siikakosken alapuolisen vesistön pinnankorkeuden perusteella. Hakijalle annettiin tiedoksi muistutus nro 10, joka oli saapunut ympäristölupavirastoon 20.10.2005. Hakija ei antanut selitystä muistutuksen johdosta. Konneveden kunnan ympäristönsuojelusihteeri lupasi toimittaa ympäristölupavirastoon Konneveden kunnan uuden jätevedenpuhdistamon 9.3.2004 myönnetyn ympäristöluvan. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus tulee luvan mukaan pienentymään aikaisemmasta. Katselmuskertomus on liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä vesioikeuden 24.9.1998 antama päätös nro 48/98/1 ja sen perusteena olleet asiakirjat.
ASIOIDEN KÄSITTELEMINEN YHDESSÄ 26 Asia on käsitelty ja ratkaistu samanaikaisesti Taimen Oy:n Korholankosken kalankasvatuslaitoksen ympäristölupahakemuksen kanssa. Taimen Oy:n Korholankosken kalankasvatuslaitokselle on myönnetty ympäristölupa päätöksellä nro 24/06/1. Asioiden ratkaiseminen ympäristönsuojelulain 40 :n mukaisesti samanaikaisesti on tarpeen, koska hankkeiden yhteisvaikutus Kynsivedellä on otettava huomioon lupaharkinnassa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Taimen Oy:lle Siikakosken kalankasvatuslaitoksen ympäristöluvan. Hankkeesta aiheutuvien kalataloushaittojen estämiseksi määrätään istutusvelvoite. Konneveden kunnan Kärkkäiskylässä sijaitsevan tilan Lohilahti RN:o 29:12 omistajille määrätään korvaus virkistyskäytön vaikeutumisesta. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan määräys. LUPAMÄÄRÄYKSET Laitoksen rakenteet 1. Kalankasvatuksessa käytetään 32 maa-allasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 22 400 m 2 ja tilavuus noin 33 600 m 3. Vesi laitokselle otetaan tulokanavaa pitkin yläpuolisesta Konnevedestä ja johdetaan poistokanavaa pitkin laitoksen alapuolelle Siikakoskeen. Laitoksen kasvatustilojen sekä tulo- ja poistokanavan sijainnit ilmenevät hakemuksen suunnitelmaselostuksen liitteen 4 asemapiirustuksesta 1:1 000.
Pilaantumisen ehkäiseminen 27 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti siten, että päästöt vesistöön ovat mahdollisimman pienet. 3. Laitoksella kalojen ruokintaan vuosittain käytettävä rehu saa vuoden 2007 alusta lähtien sisältää enintään 2 000 kg fosforia. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Fosforipäästö vesistöön saa olla vuoden 2006 loppuun asti kokonaisfosforina enintään 1 200 kg/a ja vuoden 2007 alusta lähtien enintään 1 100 kg/a. Fosforipäästö saa kuitenkin yhdessä Korholankosken laitoksen fosforipäästön kanssa olla vuoden 2006 loppuun saakka enintään 1 340 kg/a ja vuoden 2007 alusta lähtien enintään 1 300 kg/a. Fosforipäästö lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen kasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Laitoksella käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus on määritettävä Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 4. Altaiden lietetaskut on tyhjennettävä lietteestä kasvukauden aikana vähintään joka toinen viikko ja muulloin tarpeen mukaan. 5. Altaista poistetun lietteen käsittely on järjestettävä siten, että lietteen ja siitä muodostuvan lietekompostin käsittelystä ei aiheudu pohjaveden pilaantumista tai valumia vesistöön. Suodattimen turve on vaihdettava kerran vuodessa. Perkausvesien esikäsittely 6. Suunnitelma perkausvesien esikäsittelyn tehostamismahdollisuuksista aikatauluineen tulee toimittaa Keski-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2006 mennessä.