Myllypuron varrella sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen ympäristölupa, Maaninka.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 95/06/2 Dnro ISY-2005-Y-249 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Myllypuron varrella sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen ympäristölupa, Maaninka. LUVAN HAKIJA Petsamon Kala Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Myllypuron varrella sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen toiminnan jatkamista. Laitos sijaitsee Maaningan kunnan Kurolanlahden kylässä hakijan omistamalla kiinteistöllä Lohipuro RN:o 28:0 noin 13 km kunnan keskustasta lounaaseen. Laitoksen osoite on Tillinniementie, Pulkonkoski. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN 2. Pohjois-Savon ympäristökeskus on tarkastuksella velvoittanut ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n perusteella Petsamon Kala Oy:n hakemaan Myllypuron varrella sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen toiminnalle ympäristölupaa mennessä. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 c) mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 87/Va/80 myöntänyt luvan veden johtamiseen Valkeinen-järvestä ja siitä laskevasta Myllypurosta kalankasvatuslaitoksen tarpeisiin ja laitoksella käytetyn veden johtamiseen Myllypuroon. Luvan mukaan Valkeisesta saadaan ottaa vettä enintään 20 l/s ja Myllypurosta samoin enintään 20 l/s. Luvan mukaan laitoksella tuotettava kalamäärä saa olla enintään kg vuodessa. Luvan haltija on tuolloin ollut Maaningan Lohi Oy. Hakija ei hae muutosta edellä mainittuun vesilain nojalla myönnettyyn lupaan johtaa vettä laitokselle. Maakuntahallituksen hyväksymässä Kuopion seudun maakuntakaavassa Myllykosken varrella sijaitseva kalankasvatuslaitos on merkinnällä kalanviljelylaitos (e ). Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa.

3 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET 3 Alapuolinen vesistö ja sitä kuormittavat toiminnat Laitos sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Haukiveden-Kallaveden alueen Kallaveden yläosan alueella ja siellä Ala-Pulkon valuma-alueella (04.287). Ala-Pulkon valumaalueen pinta-ala on 81,5 km 2. Laitoksella käytetty vesi johdetaan Valkeisesta alkunsa saavaa Myllypuroa pitkin noin 1 km:n päässä sijaitsevaan Heinälampeen ja sieltä edelleen noin 1 km:n matkan Heinälammenojaa pitkin Varpaseen. Myllypuron keskivirtaama on 0,12 m 3 /s ja keskiylivirtaama 0,61 m 3 /s. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän vesistökuormitusarvion (VEPS) mukaan Ala-Pulkon valuma-alueen alueen suurin kuormittaja on maatalous, jonka osuus kokonaisfosforin kuormituksesta on 51 % ja kokonaistypen kuormituksesta 47 %. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on 4 % ja typpikuormituksesta 1 %. Veden laatu Kalankasvatuslaitoksen yläpuolella sijaitsevan Valkeisen vesi on hakemuksen mukaan lievästi rehevää. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän vedenlaatutietojen mukaan järven pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on eri näytepisteillä 2000-luvulla vaihdellut 7 14 µg/l ja levien määrää ilmentävä klorofylli-a-pitoisuus 3,7 13 µg/l. Valkeisen keskisyvyys on 3,3 m ja suurin syvyys 11 m. Järven vesiala on 144 ha. Heinälammen vesiala on 1,7 ha ja suurin syvyys 6,7 m. Lammen veden laatua ei ole selvitetty tai 2000-luvuilla. Varpanen on pintaveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella veden laadultaan lievästi rehevä tai rehevä. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin 28 µg/l ja typpipitoisuus 550 µg/l. Alusveden kokonaisfosforipitoisuus on vastaavana ajanjaksona ollut keskimäärin 46 µg/l ja typpipitoisuus 860 µg/l. Järvi on ajoittain sisäkuormitteinen. Alusveden korkein kokonaisfosforipitoisuus, 160 µg/l, on

4 4 todettu maaliskuussa Alusveden happitilanne on ollut huono erityisesti maalisja elokuussa, jolloin hapen kyllästysprosentti on 2000-luvulla ollut 0 15 % ja happipitoisuus 0 2 mg/l. Veden klorofylli-a-pitoisuus on 2000-luvulla vaihdellut µg/l ollen keskimäärin 52 µg/l, mikä ilmentää voimakasta levätuotantoa. Hakemuksen mukaan järven tila on ajoittain ollut kokonaisuudessaan luokiteltavissa heikoksi. Varpasen suurin syvyys on 7,8 m. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan Varpasen ja Pieni-Varpasen yhteenlaskettu vesiala on 80,5 ha. Kalasto ja kalastus Hakija on selvittänyt kalankasvatuslaitoksen kalasto- ja kalastusvaikutuksia haastattelemalla puhelimitse Varpalan osakaskunnan puheenjohtajaa. Puheenjohtajan mukaan laitoksesta ei aiheudu haittaa alapuoliselle vesistölle ainakaan siinä määrin, että laitoksen toimintaa tulisi rajoittaa. Asukkaat eivät ole valittaneet laitoksen toiminnasta osakaskunnalle. Sekä laitoksen ylä- että alapuolisissa vesistöissä pyydykset likaantuvat nopeasti. Hakemuksen mukaan alueella ei ole ammattikalastajia. Kotitarve- ja virkistyskalastajien määrä on varsin pieni. TOIMINTA, PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleiskuvaus toiminnasta ja laitoksen rakenteet Laitoksella kasvatetaan järvi-, meri- ja kirjolohen poikasia haudonnasta istutuskokoisiksi. Kalalajien väliset kasvatussuhteet määräytyvät kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Poikasten kasvatuksessa tarvittava mäti ostetaan muualta. Laitoksella käytettävä kuivarehu on vuosina sisältänyt fosforia 66,6 94,8 kg (noin 1,1 %). Kalat ruokitaan automaattiruokkijoilla (mekaaniset nauharuokkijat), paitsi että talvisin ulkoaltaiden kalat ruokitaan käsin.

5 Laitoksella käytetyn rehun määrä, kalojen kasvu ja rehukerroin vuosina on ollut seuraava: 5 Vuosi Rehumäärä Kasvu Rehukerroin kg/a kg/a , , , , , ,0 Kaloja kasvatetaan kahdessa hallissa (hautomohalli ja pressuhalli) sijaitsevissa 46 altaassa ja ulkona sijaitsevissa 11 altaassa. Hallien altaiden pinta-ala on 4 m 2, syvyys 0,4 m ja tilavuus 1,6 m 3 (tilavuus yhteensä 73,6 m 3 ). Ulkoaltaista kahdeksan pinta-ala on 28 m 2, syvyys 0,8 m ja tilavuus 22,4 m 3 sekä kolmen pinta-ala on 64 m 2, syvyys 0,8 m ja tilavuus 51,8 m 3 (ulkoaltaiden tilavuus yhteensä 334,6 m 3 ). Kaikki altaat ovat lasikuituisia, betonisia tai niiden yhdistelmiä. Laitoksen vesien johtaminen ja käsittely Laitokselle saadaan ottaa vettä Valkeisesta enintään 20 l/s ja Myllypurosta myös enintään 20 l/s. Valkeisesta otetaan vettä kahdella 200 mm:n putkella, jotka yhdistyvät yhdeksi pääputkeksi ja Myllypurosta yhdellä 200 mm:n putkella. Halleissa käytetty vesi johdetaan kaivon kautta pyörreselkeyttimelle ja edelleen ilmastusportaan kautta putkistolla ulkoaltaiden yläriville. Ylärivin altaista vesi johdetaan purkuputkia pitkin vesityskuiluun, jolloin vesi kulkiessaan hapettuu, ja edelleen putkistoa pitkin alariville. Alarivin altaissa on pohjailmastimet, joiden avulla veden happimäärää voidaan lisätä %. Alarivin altailta vesi johdetaan purkuojan kautta takaisin Myllypuroon. Laitoksen vedestä poistetaan lietettä pyörreselkeyttimellä ja altaiden lietesuppiloilla, joissa on kaksi vesilukkoa. Lietteen poisto lietesuppiloista tehdään siten, että vesiluk-

6 koa siirretään manuaalisesti, jolloin suppiloon kertynyt liete kulkeutuu lietejärjestelmäputkistoon. 6 Lietesuppiloista poistettu liete ja altaiden pesuvedet johdetaan putkistoa pitkin suodatusaltaaseen. Altaan veteen lisätään kalkkia, jolloin altaaseen saostuu kiintoaineen lisäksi myös fosforia. Kalkituksen jälkeen vesi johdetaan Myllypuroon. Petsamon Kala Oy on ollut toiminnanharjoittajana laitoksella kuusi vuotta, minä aikana altaan pohjalle sedimentoitunutta kiintoainetta ei ole poistettu. Jätteet, niiden toimituspaikat ja tuotannossa käytettävät kemikaalit Puutavarajätettä muodostuu noin 10 m 3 /v sekä muovi- paperi- ym. sekajätettä noin 100 kg/v. Puutavarajäte käytetään energian lähteenä tai se toimitetaan hyötykäytettäväksi lähialueen maanviljelijöille. Muoviastioita hyödynnetään säilytysastioina ja lasi toimitetaan lasinkeräykseen. Loppu sekajäte toimitetaan viralliselle kaatopaikalle. Ongelmajätteitä laitoksella muodostuu seuraavasti: jäteöljyä ja liuottimia 20 l/v, vanhoja lääkkeitä noin 5 kg/v sekä lamppuja ja paristoja. Jäteöljy, liuottimet ja paristot välivarastoidaan laitoksella, josta Iisalmen Keräysöljy Oy noutaa ne. Vanhat lääkkeet toimitetaan apteekkiin. Laitoksella käytetään desinfiointiaineena Virkon S nimistä ainetta sekä pieniä määriä 70 %:sta alkoholia. Kylvetysaineena käytetään Kloramiini T:tä noin kg/v ja Formaliini 30-4:ää l/v. Desinfiointi- ja kylvetysaineet varastoidaan lukitussa tilassa talossa. Lisäksi laitoksen verstaassa säilytetään lukitussa tilassa erilaisia liuottimia, maaleja, öljyä ym. Päästöt Hakemuksessa vesistökuormitusta on arvioitu käytettävän rehumäärän ja lisäkasvun perusteella. Laskelmissa rehun fosforipitoisuutena on käytetty 1,1 1,15 % ja typpipitoisuutena 7,35 %. Kalojen kasvuun sitoutuvien ravinteiden osuutena kuormituslaskelmissa on käytetty 0,4 % fosforia ja 2,5 % typpeä kalan tuorepainosta.

7 Laitoksen laskennallinen fosfori- ja typpikuormitus vuosina on ollut seuraava: 7 Vuosi Fosforikuormitus (kg/a) Typpikuormitus (kg/a) ,2 65,3 54,7 47,5 48,4 43,1 414,6 433,6 376,1 323,2 331,7 298,1 Kuormitustarkkailun perusteella laskettu fosforikuormitus on vuosina 2001, 2002, 2004 ja 2005 ollut kg/a. Tarkkailun perusteella laskettu kuormitus ei sisällä suodatusaltaan kautta Myllypuroon johdettavien vesien fosforimäärää. Lietteen poiston kuormitusta alentavaa vaikutusta ei ole voitu arvioida, koska lietteen ravinnepitoisuutta ei ole selvitetty. Laitokselle tulevan ja sieltä lähtevän veden (kuormitustarkkailu) sekä laitoksen alapuolisen Myllypuron veden (vesistötarkkailu) kokonaisfosforipitoisuudet vuosina 2004 ja 2005 ovat olleet seuraavat: Kuormitustarkkailun ajankohta Vesistötarkkailun ajankohta Kok.P, µg/l Tuleva vesi * Kok.P, µg/l Lähtevä vesi ** * Näyte otetaan tulovesikaivosta, johon tulee vettä Valkeisesta ja Myllypurosta. ** Ei sisällä suodatussaltaan kautta lähteviä vesiä. Kok.P, µg/l Myllypuro

8 Laitoksen fosforin ominaiskuormitus laskennallisen kuormituksen avulla laskettuna on vuosina ollut 7,1 8,9 g fosforia tuotettua kalakiloa kohti. 8 Hakijan arvion mukaan laitoksen vesistökuormitus ei suurenisi nykyisestä, vaikka laitoksen lisäkasvu olisi haetun enimmäiskasvumäärän mukainen ( kg/a), jos vesien käsittelyä tehostetaan suunnitellulla rumpusuodattimella. Hakijan mukaan rumpusuodattimella voidaan saavuttaa noin 20 %:n kuormitusvähennys. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakijan arvion mukaan kalankasvatuslaitoksen kuormituksen vaikutus on selvästi havaittavissa Myllypuron veden laadussa. Alapuolisen vesistön veden laatuun vaikuttaa kalankasvatuslaitoksen kuormituksen lisäksi myös hajakuormitus, jonka osuus Varpasen ravinnekuormituksesta on merkittävä. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu vahinkoa eikä korvattavaa haittaa yksityiselle tai yleiselle edulle. Mahdollisuudet vesistökuormituksen alentamiseen ja paras käyttökelpoinen tekniikka Hakija aikoo tehostaa laitoksen poistovesien käsittelyä rakentamalla rumpusuodattimen viimeistään vuoden 2008 aikana. Ruokinta-automaatteja uusimalla voitaneen rehun aiheuttamaa vesistökuormitusta vähentää nykyisestä. Lisäksi suodatusaltaan käyttöä tehostetaan. Kiertovesilaitoksen rakentaminen tulee ajankohtaiseksi vasta rakennuksia uusittaessa. Hakija ilmoitti tarkastuksella , että ruokinta-automaattien uusimis- tai suodatusaltaan tehostamisajankohdasta tai toimenpiteiden toteutustavasta ei ole päätetty. Kala-, rehu- ja muulle maatuvalle jätteelle hankitaan kompostori vuoden 2006 aikana, jolloin maaperään kohdistuva kuormitus vähenee.

9 TARKKAILU 9 Laitoksen vesistökuormitusta ja -vaikutuksia tarkkaillaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Laitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään kalojen ruokinta ja kuolleisuus, veden lämpötila, käytetyn veden määrä vuorokausittain ja virtaama sekä päivittäin tehdyt hoitotoimenpiteet. Kutakin kalaerää seurataan allas- ja parvikohtaisesti koko niiden laitoksella olon ajan. Laitoksella käytetyn veden määrää seurataan laitoksen alapuolisella, ennen Myllypuroa sijaitsevalla, V-mittapadolla. Poistuvan veden näyte otetaan poistokanavan purkukohdasta V-mittapadolta kolmen vuorokauden kokoomanäytteenä automaattisella näytteenottimella. Laitokselle tulevasta vedestä näyte otetaan kertanäytteenä. Näytteenotto on kuusi kertaa vuodessa: touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa sekä kasvukauden ulkopuolella helmimaaliskuussa. Näytteistä määritetään heinä-, elo- ja syyskuussa kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet sekä ph ja fekaaliset streptokokit ja muina tarkkailukertoina kokonaisfosforipitoisuus ja ph. Näytteenoton yhteydessä ei mitata virtaamaa, vaan kuormituslaskelmissa virtaaman oletetaan aina olevan 0,04 m 3 /s. Vesistötarkkailun näytepisteitä on kolme: Myllypurossa laitoksen alapuolella, Heinälamminojassa ja Varpasen syvänteessä. Näytteet otetaan kaksi kertaa kesällä (kesä- ja elokuussa) ja kerran kasvukauden ulkopuolella helmi-maaliskuussa. Näytteistä määritetään veden lämpötila ja ph sekä happi-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet, minkä lisäksi loppukesän näytteestä mitataan klorofylli-a-pitoisuus. HAKIJAN ESITYS KESKEISIKSI LUPAEHDOIKSI Lupaa haetaan laitoksen nykyisen luvan mukaiselle kalojen kasvatusmäärälle eli kg:n lisäkasvulle. Kuivarehun vuotuiseksi käyttömääräksi esitetään kg, jolloin laitoksen rehukerroin olisi 1,1. Fosforin päästörajaksi esitetään 100,5 kg/v ja

10 typen päästörajaksi 692,25 kg/v, jolloin fosforin ominaiskuormitus olisi 8,4 g ja typen ominaiskuormitus 57,7 g tuotettua kalakiloa kohti. 10 Hakijan mukaan kalojen vuotuinen kasvatusmäärä on tulevaisuudessakin kg vuodessa. Tällöin laitoksen kapasiteetti riittää laadukkaiden poikasten tuottamiseen ilman lisärakentamista, ja kuormitustasokin pysyy nykyisen suuruisena. Hakijan mukaan käytettäväksi sallittu vesimäärä, 40 l/s, riittää nykyistä suuremman kalamäärän kasvattamiseen. Altaista lähtevän veden happipitoisuutta on selvitetty vuosina , jolloin happipitoisuus oli 6,4 7,9 mg/l. Mikäli veden happipitoisuus laskee, on veden happipitoisuutta mahdollista suurentaa hapetinkivien avulla. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Maaningan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Uutis-Jousi nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois- Savon TE-keskukselta, Maaningan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Maaningan kunnalta. Lausunnot 1. Pohjois-Savon ympäristökeskus: Tähänastisen toiminnan perusteella ei ole estettä jatkoluvan (ympäristöluvan) myöntämiselle toimintaan, jossa laitoksella käytetään kg kuivarehua, jonka sisältämän fosforipitoisuus on enintään 1,1 %. Kalojen lisäkasvu olisi silloin hakijan mukaan noin kg vuodessa. Laitokselta vesistöön johdettavan veden sisältämä kokonaisfosforimäärä tulisi olla enintään 100 kg, jolloin laitoksen vesistökuormitus pysyisi ennallaan fosforin osalta.

11 Toiminnassa syntyvät jätteet on hoidettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman ja kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 11 Tarkkailua voidaan jatkaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymän kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma on hyväksytty Nilakkalohi Oy:n nimellä, joten se tulee päivittää nykyisen laitoksen nimelle. Vesipuitedirektiivi voi edellyttää tulevaisuudessa biologisia tarkkailuja, jolloin näiltä osin vaikutustarkkailua tulee ehkä myöhemmin laajentaa. Jos kalankasvatustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2016 jälkeen, on luvan saajan vuoden 2015 loppuun mennessä pantava ympäristölupavirastossa vireille ympäristöluvan tarkistamista koskeva hakemus, jossa on otettava huomioon, miten kalankasvatuksessa toteutetaan kalankasvatustekniikan kehittyminen ja rehujen kuormitusvaikutuksen väheneminen. 2. Pohjois-Savon TE-keskus: Laitoksen vuotuinen fosforikuormitus on kg. Kalankasvatuslaitoksen jätevedet lisäävät Myllypuron, Heinälammen, Heinälamminojan ja Varpasen rehevyyttä. Merkittävin vaikutus ravinnekuormituksella on Varpasen tilaan, jossa esiintyy hapettomuutta. Vesistötarkkailuraportissa tulisi esittää arvio kalankasvatuksen osuudesta Varpasen kokonaisravinnekuormitukseen. Toiminnasta ei lupahakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella aiheudu kompensoitavaa haittaa kalataloudelle. 3. Maaningan kunnan ympäristölautakunta: Lautakunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Muistutukset 1. AA:t (Kuikkalahti RN:o 2:46 Varpasmaan kylässä): Muistuttajat vaativat järven lisäkuormittumisen ja rehevöitymisen ehkäisemiseksi, ettei ympäristölupaa myönnetä ennen kuin jäte- ja poistovesien puhdistuslaitteet ovat niin tehokkaita, että voidaan olla varmoja, ettei Varpaseen pääse lisäkuormitusta. Käyttövesiä ei saa poistaa laitokselta niin että ne lisäävät kuormitusta Varpasen järvessä.

12 12 Varpasessa on kuormitusta jo ennestään niin paljon, että loppukesästä ei järvessä voi uida, eikä siitä voi ottaa sauna- tai kasteluvettä runsaan sinileväkasvuston takia. Haitta järven rehevöitymisestä ja sinileväkasvustoista on melkoinen. Jos ympäristölupa myönnetään, niin se pahentaisi Varpasen jo ennestään huolestuttavaa tilaa. Muistuttajien kiinteistö sijaitsee Pieni-Varpasen järven rannalla. Kiinteistö on vapaaajan käytössä. 2. BB:t (Levälahti RN:o 2:64 ja Yläniitty RN:o 2:31 Varpasmaan kylässä) sekä CC:t (Leväniemi RN:o 2:63 Varpasmaan kylässä): Muistuttajat vastustavat ympäristöluvan myöntämistä hakemuksen mukaisesti. Hakija tulee velvoittaa johtamaan käytetty vesi muualle kuin alapuoliseen vesistöön, toimimaan enintään hakemuksessa mainitun toteutuneen kalan vuosikasvun puitteissa ja pienentämään jo nyt toteutuvia päästöjä. Lisäksi muistuttajat esittävät Varpasen kunnostamistoimenpiteiden selvittämistä ja täytäntöönpanoa. Laitoksella on kasvatettu kg kalaa vuodessa. Ympäristölupaa haetaan kg:n vuotuiselle kalankasvatukselle, mikä merkitsee käytännössä kasvatuksen kaksinkertaistumista. Fosforin ja typen päästörajoja haetaan vuosikasvatuksen mukaisiksi. Vanhassa luvassa on 1980-luvulla olevan tiedon, taidon ja tilanteen mukaisesti myönnetty laitokselle aivan liian suuri vuotuinen kasvatusmäärä. Kalan kasvatuksen toteutuminen hakemuksen mukaisesti on alapuolisen vesistön kannalta kauhistuttavaa ja erittäin epätoivottavaa. Varpasen kunto on heikentynyt viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Järven rannalla on paljon asutusta. Järvi on matala, mutapohjainen ja rehevöitynyt. Sinilevää on esiintynyt viime vuosina joka kesä. Järven veden käyttö talous- ja saunavetenä on sinileväkautena ongelmallista. Samaan aikaan sinilevän kanssa on yleensä pohjavesi matalalla, jolloin lähteiden pinta laskee tai ne jopa kuivuvat. Veden saanti on tällöin ongelma. Uiminen on järvessä ajoittain mahdotonta "leväpuuron" takia. Vesikasvit vaikeuttavat paikoin soutamista. Katiskat ja verkot limoittuvat. Katiskat myös lahoavat. Kalasaalis on pääsääntöisesti haukia ja lahnoja.

13 13 Hakija on myös itse todennut, että kalankasvatuslaitoksen poistovedet lisäävät alapuolisen vesistön ravinnepitoisuuksia. Laitoksella käytetty vesi tulee johtaa sinne, mistä sitä otetaankin. Valkeinen sijaitsee lähes asutuksen ulkopuolella. Tarkkailun tulosten mukaan Varpasen happitilanne on ollut heikko tai hyvin heikko ja alusvesi täysin hapeton. Järvi on luokiteltu reheväksi ja klorofylli-a:n tuotanto on ollut erittäin voimakasta. On hyvin todennäköistä, että muutaman vuoden sisällä happikato aiheuttaa kalakuolemia. Muistuttajien tilat Levälahti ja Leväniemi sijaitsevat Pieni-Varpasen järven rannalla ja tila Yläniitty noin 400 m:n päässä rannasta. Talous- ja saunavesi otetaan suoraan järvestä. Juomavesi otetaan lähteestä. Mielipide 1. DD:t esittävät mielipiteenään, että lisäkuormituksen salliminen ympäristöluvan myöntämisen myötä tuntuisi käsittämättömältä ja toivovat hakemuksen hylkäämistä. Lupa tulisi hylätä ainakin siihen saakka, kunnes poistovesien puhdistuslaitteet ovat sillä tasolla, että lisäkuormitus vesistöön estyy. Mielipiteen jättäjät viettävät paljon aikaa Pieni-Varpasen rannalla sijaitsevassa kesämökissä. Varpanen on rehevöitynyt. Loppukesästä järvessä on niin runsaasti sinilevää, että uiminen on mahdotonta. Myöskään käyttövettä ei voi ottaa järvestä. Vesi haisee ja on sameaa ja puuroista. HAKIJAN SELITYS Hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntojen johdosta. Muistutukset: Pieni-Varpasen vedenlaadulliset ongelmat ovat tyypillisiä rehevissä vesistöissä. Muistutuksissa esitetyt Pieni-Varpasen haju-, humus- ja levähaitat eivät ole pelkästään kalankasvatuslaitoksen aiheuttamia, vaan järven valuma-alueelta tuleva kuormitus aiheuttaa niitä. Hakija ei hyväksy sitä muistuttajien kantaa, että Varpasen ja

14 14 Pieni-Varpasen veden laatuongelmat ovat suurelta osin kalankasvatuslaitoksen aiheuttamia. Samoja humus- ja levähaittoja vastaan joudutaan toimimaan myös laitoksen yläjuoksun puolella. Laitoksen toiminnalla ei ole pyritty aiheuttamaan tahallista haittaa alapuoliselle vesistölle ja tulevaisuudessa toiminnan kehittyessä myöskin ympäristöasiat paranevat ajan myötä. TARKASTUS Asiassa on suoritettu tarkastus. Hakija kertoi tarkastuksella, että tulevan veden laatu analysoidaan tulovesikaivosta, johon tulee vettä Myllypurosta ja Valkeisesta. Kasvatuskaudella altaiden lietesuppilot tyhjennetään joka toinen päivä ja pyörreselkeyttimen lietesuppilo kerran viikossa. Suodatusaltaan kalkitus tehdään käsin ja kalkin annostelu silmämääräisen havainnoinnin perusteella. Altaan veden kokonaisfosforipitoisuutta tai ph:ta ei ole selvitetty. Hakija ei osannut sanoa, kuinka paljon liete- ja pesuvesiä altaaseen johdetaan vuosittain. Todettiin, että V-mittapato oli tarkastusajankohtana rikki. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Petsamon Kala Oy:lle ympäristöluvan Maaningan kunnassa Kurolanlahden kylässä sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen toimintaan. Kasvatettava kalamäärä saa olla vuotuisena kasvuna mitattuna noin kg, jonka ylittävältä määrältä hakemus hylätään. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain mukaisia alapuolisen vesistön veden laatuun tai sen käyttöön kohdistuvia toimenpitein estettäviä tai korvattavia vahinkoja. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.

15 LUPAMÄÄRÄYKSET 15 Laitoksen rakenteet 1. Kalankasvatuksessa käytetään kasvatushalleissa olevia 46 allasta sekä ulkona olevia 11 allasta. Halleissa sijaitsevien altaiden yhteistilavuus on 73,6 m 3 ja yhteispinta-ala 184 m 2. Ulkona sijaitsevien altaiden yhteistilavuus on 334,6 m 3 ja yhteispinta-ala 416 m 2. Vesi laitokselle otetaan Valkeisesta ja Myllypurosta. Laitoksen kasvatustilojen sijainti ja vesityksen järjestäminen ilmenevät hakemuksen liitteenä 2 olevasta asemapiirroksesta 1: Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti siten, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. 3. Laitoksella kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 100 kg vuodessa. Käytettävien rehujen määrä ja niiden fosforipitoisuus on merkittävä laitoksen käyttöpäiväkirjaan. Laitoksen laskennallinen fosforipäästö vesistöön saa olla kokonaisfosforina enintään 65 kg vuodessa. Fosforipäästö lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen kasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. 4. Hallien (2 kpl) altaista johdettava vesi on käsiteltävä pyörreselkeyttimellä. Selkeyttimeen kertynyt liete on poistettava kasvatuskauden aikana vähintään kerran viikossa ja muulloin tarpeen mukaan. Altaiden lietesuppilot on tyhjennettävä lietteestä kasvukauden aikana joka toinen päivä ja muulloin tarpeen mukaan.

16 16 5. Laitoksen vesienkäsittelyä on tehostettava. Tavoitteena on, että vesistöön johdettavat vedet on mennessä käsitelty niin, että fosfori- ja typpikuormitus pienenevät nykyisestä noin %. Suunnitelma tehostamistoimista on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle tiedoksi mennessä. 6. Suodatusaltaaseen kertynyt liete on vuodesta 2007 alkaen poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa kasvatuskauden päättyessä. Altaan settipadon on oltava kiinni altaan tyhjennyksen aikana. Tyhjennys on muutenkin tehtävä siten, että päästöt alapuoliseen vesistöön ovat mahdollisimman vähäiset. Suodatusaltaasta poistetun lietteen käsittely on järjestettävä siten, että lietteen ja siitä mahdollisesti muodostettavan lietekompostin käsittelystä ei aiheudu pohjaveden pilaantumista tai valumia vesistöön. Lietteen käsittelystä on toimitettava selvitys Pohjois-Savon ympäristökeskukselle viimeistään Jätteet 7. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle tai roskaantumista. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen varastointi, kuljetus ja käsittely on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä päästöjä pinta- tai pohjavesiin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Maaningan kunnan ym-

17 päristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 17 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 9. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa päivittäiset virtaamatiedot, viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, kasvatusaltaiden ja pyörreselkeyttimen lietesuppiloiden tyhjennykset, tiedot lietteen poistosta ja käsittelystä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Toiminnan päästöjä on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn mukaisesti siten täydennettynä, että Suodatusaltaasta poistetun lietteen määristä on pidettävä kirjaa ja poistetun lietteen fosfori- ja kiintoainepitoisuudet on selvitettävä edustavista kokoomanäytteistä vuosina 2007 ja Suodatusaltaan veden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet sekä ph on selvitettävä kaksi kertaa vuodessa ennen kalkitusta ja kalkituksen jälkeen otettavista vesinäytteistä vuosien 2007 ja 2009 aikana. Tarkkailuraportissa on vuonna 2009 esitettävä arvio luvan saajan toiminnan osuudesta Varpasen kokonaisravinne- ja kiintoainekuormitukseen. Vesistövaikutuksia on tarkkailtava nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua tehdään kolme kertaa vuodessa kolmesta näytepisteestä. Täydennetty käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Maaningan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

18 10. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TE-keskukselle ja Maaningan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 12. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Lisäksi on noudatettava eläintautilainsäädännön määräyksiä. 13. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Maaningan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos toiminta lopetetaan lupakauden aikana, on myös siitä ilmoitettava ennen toiminnan lopettamista edellä mainituille viranomaisille. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 14. Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, voi vahingonkärsijä päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2015 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävä mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen on sisällettävä ympäristönsuojeluasetuksen 9 :ssä sekä tarpeen mukaan :ssä säädetyt selvitykset.

19 OSITTAIN KORVATTAVA PÄÄTÖS 19 Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 87/Va II/80, siltä osin, kuin siinä on myönnetty lupa kalanviljelylaitokselta poistuvan veden vesistöön johtamiseen ja annettu määräykset vuosittain kasvatettavan kalan enimmäismäärästä sekä käyttö-, kuormitus- ja vaikutustarkkailusta. Edellä mainittu päätös on edelleen voimassa kalanviljelylaitoksen käyttämän veden vesistöstä ottamisen ja laitokselle johtamisen osalta. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tämän päätöksen mukainen kalankasvatuslaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Fosforipäästön ja rehun sisältämän fosforin määrän rajoittaminen hakemuksessa esitettyä pienemmäksi on tarpeen Varpasen pilaantumisen ehkäisemiseksi, jotta ympäristön-

20 20 suojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Varpanen on ollut levien määrää ilmentävän klorofylli-a-pitoisuuden perusteella rehevä tai ylirehevä järvi. Varpasen alusvesi on ollut loppukesällä ja -talvella vähähappinen tai hapeton, jolloin sedimentistä on vapautunut fosforia. Järvellä on virkistyskäyttömerkitystä. Kalankasvatuslaitoksen fosforikuormitus lisää leväkukintojen muodostumisen mahdollisuutta. Varpasen kuormitus tulee suurelta osin hajakuormituksesta, mutta siitä huolimatta järven tilan heikkenemisen ehkäisemiseksi, erityisesti leväkukintojen muodostumisen estämiseksi, on tarpeen rajoittaa kalankasvatuksen ravinnekuormitusta lupapäätöksen mukaisesti. Tämän päätöksen mukaisesti toimiessaan laitos ei ennalta arvioiden aiheuta merkittävää alapuolisen vesistön rehevöitymistä tai muuta vesistön käyttöä haittaavaa muutosta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista arvioitaessa on otettu huomioon laitoksen ikä, tekniset ratkaisumahdollisuudet, vesistön muu kuormitus sekä purkualueen muut käyttömuodot. Lupamääräysten perustelut Vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi annetaan määräykset 2 6. Laitoksen vesistökuormituksen rajoittamiseksi annetaan määräykset suurimmasta sallitusta laitoksella käytettävän rehun sisältämästä fosforin määrästä ja suurimmasta sallitusta laskennallisesta fosforikuormituksesta. Määräykset eivät ole vaihtoehtoisia ja siten ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää fosforia vain sen verran, että ei ylitetä suurinta sallittua fosforipäästöä. Vesistöhaittoja voidaan tehokkaimmin ehkäistä antamalla määräys rehun sisältämän fosforin määrästä ja suurimmasta sallitusta fosforipäästöstä. Lupaa ei ole syytä antaa kuormitusperusteisena, sillä päästötarkkailun yhteydessä ei mitata virtaamaa luotettavasti ja suodatusaltaan kautta vesistöön johdettavan veden laadusta ja määrästä ei ole tietoja. Vesistöön johdettavien vesien käsittelyn tehostaminen on tarpeen vesistökuormituksen alentamiseksi ja vesistön käyttökelpoisuuden parantamiseksi. Hakija on esittänyt te-

21 21 hostamistoimena rumpusuodattimen käyttöön ottoa. Sen tehosta ja toimivuudesta Petsamon Kala Oy:n laitoksen olosuhteissa ei ole käytettävissä varmaa ennakkoarviota. Luvan saajalle on varattu riittävästi aikaa selvittää kuormituksen vähentämistoimenpiteet ja toteuttaa ne kustannustehokkaasti. Luvan saaja voi laskennallista kuormitusrajaa ylittämättä rehun fosforipitoisuuden valinnalla ja rehun käytön tarkkuuden lisäämisellä lisätä kalojen vuotuista kasvua. Laitoksen rehukerroin on ollut 1,0 1,1. Käytetyn rehun fosforisisältö on ollut keskimäärin 1,1 %. Edellä mainituilla arvoilla laskettuna rehun sisältämä 100 kg:n fosforimäärä mahdollistaa noin kg:n vuotuisen kasvun. Säännöllinen lietteen poisto kasvatusaltaista ja pyörreselkeyttimestä vähentää vesistökuormitusta. Suodatusaltaan pohjalle kertyneestä lietteestä voi vapautua ravinteita veteen. Lietteen säännöllisellä poistolla vähennetään näitä vaikutuksia. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 :n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia. Kuolleiden kalojen käsittelystä on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000). Häiriötilanteiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi. Toiminnan harjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset (mukaan lukien luvan saajan kuormitusosuuden selvittäminen Varpasen kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormituksesta) ovat tarpeen vesistökuormituksen määrittämiseksi valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten tehtävää selvitystä

22 varten. Suodatusaltaan veden laadun tarkkailu ja lietteen määrän seuranta ovat tarpeen altaan toimivuuden selvittämiseksi. 22 Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista muutoksista tai poikkeavista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Savon ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Pohjois-Savon TE-keskuksen esittämä vaatimus kuormitusosuusarvion esittämisestä on otettu huomioon lupamääräyksessä 9. Muistutuksessa 1 esitetty vaatimus on otettu huomioon enemmälti hyläten lupamääräyksessä 3 näkyvällä tavalla. Laitoksen maksimikuormitus ei tule lisääntymään nykyisestä. Muistutuksessa 2 esitetyt vaatimukset koskien laitoksella käytetyn veden takaisin Valkeiseen johtamiseen velvoittamista sekä Varpasen kunnostustoimenpiteiden selvittämistä ja toimenpanoa hylätään. Tämän lupapäätöksen mukaisesti toimittaessa käytetyn veden johtamisesta Varpaseen ei aiheudu merkittävää vesistön pilaantumista. Varpaseen tuleva ravinnekuormitus on suurimmaksi osaksi peräisin hajakuormituksesta ja siten olisi kohtuutonta edellyttää yksinomaan luvan saajaa selvittämään Varpasen kunnostustarve ja toteuttamaan kunnostustoimenpiteet. Vaatimus laitoksen fosforikuormituksen rajoittamisesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 3 näkyvällä tavalla. Laitoksen fosforikuormitus edistää Varpasessa leväkukintojen muodostumisen mahdollisuutta, minkä vuoksi luvassa on rajoitettu laitoksen fosforikuormitusta hakijan esittämästä. Ympäristölupavirasto ei näe perusteita rajoittaa fosforikuormitusta lupamääräyksessä 3 määrättyä enempää, sillä hakemusasiakirjoihin liitettyjen, ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä saatujen Varpasen veden laa-

23 tutietojen perusteella ei ole pääteltävissä, että veden laadussa olisi tapahtunut selvää heikkenemistä 1980-luvun jälkeen. 23 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon TEkeskukselle, Maaningan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille, Maaningan kunnalle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto sekä niille, jotka ovat ilmaisseet hakemuksesta mielipiteensä. Tieto päätöksestä julkaistaan Maaningan kunnassa ja Uutis-Jousi nimisessä lehdessä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 72 ja 90 Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 12, 15, 51 ja 52 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa (kalankasvatuslaitos, jonka lisäkasvu alle kg/v). Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

24 MUUTOKSENHAKU 24 Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Marjo Kaikkonen Antti Ylitalo Ahti Itkonen Satu Ahola Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen sekä ympäristöneuvokset Antti Ylitalo ja Ahti Itkonen. Asian on esitellyt esittelijä Satu Ahola. SA/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

25 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.