Suomen murteet, murrearkisto ja Suomen murteiden sanakirja Suku 2017 16.3.2017 Heikki Hurtta
Kieli ja murre Samaan kieleen kuuluvat ne erilaiset kielimuodot murteet, joiden puhujat ilman erityisiä opintoja ainakin suurin piirtein ymmärtävät toisiaan. 20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki Puh. 0295 333 200 www.kotus.fi
Mitä murteella ymmärretään? Murteet ovat saman kielen rakenteeltaan ja sanastoltaan vaihtelevassa määrin toisistaan poikkeavia muotoja. Murre on kokonainen kielellinen järjestelmä. Kaikki murteet kuuluvat johonkin kieleen. Vanhat aluemurteet ovat olleet vallitsevana 20.3.2017 puheenpartena alueellaan. Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki Puh. 0295 333 200 www.kotus.fi
Suomen murrejako Länsi- ja itämurteet (päämurteet) LÄNSIMURTEET (1 6) Lounaismurteet (1 a b) Lounaiset välimurteet (2 a e) Hämäläismurteet (3 a f) Etelä-Pohjanmaan murre (4) Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet (5 a b Peräpohjan murteet (6 a e) ITÄMURTEET (7 8) Savolaismurteet (7 a i) Kaakkoismurteet (8 a d) 20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus Vuorikatu 24, 00100 Helsinki Puh. 0295 333 200
Rajankäyntiä naapurikieliin Entisessä Suomen Raja-Karjalassa (Salmi, Suistamo, Suojärvi ym.) puhutut murteet ovat karjalan kieltä. Inkerin kielimuodoista suomen murteita ovat Inkerin suomalaismurteet, eivät inkeroismurteet (isuri) eikä vatja. Meänkieli ja kveeni ovat historiallisesti suomen 20.3.2017 murteita. Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki Puh. 0295 333 200 www.kotus.fi
20.3.2017 Sivuhuomautus 1: Karjala Historiallinen Karjala on ollut kielellisesti epäyhtenäinen. Karjalan kieltä on puhuttu Venäjän Karjalassa, Tverin ym. kielisaarekkeissa sekä eräillä Suomen entisillä alueilla. Suomen Pohjois-Karjalassa puhutaan itäisiä savolaismurteita, Etelä-Karjalassa ja aikanaan Kannaksella ym. suomen kaakkoismurteita. Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki Puh. 0295 333 200 www.kotus.fi
Sivuhuomautus 2: Stadin slangi Onko Stadin slangi Helsingin murre? Murteentutkimuksen kannalta Stadin slangia ei voi pitää murteena, koska murre on kokonainen kielellinen järjestelmä, slangi suurelta osin sanastoon rajoittuva ilmiö. Jos puhutaan Helsingin murteesta, voidaan katsoa, että Stadin slangi on osa sitä. 20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki Puh. 0295 333 200 www.kotus.fi
Itä- ja länsimurteiden eroja LÄNSI pata : paran, palan jälki : jäljet, kurki : kurjet klasi, fati mettä maa, pää sua, tyä, miakka hihna, huhkaja, jähtyy kyläsä, kyläs ITÄ pata : paan, poan jälet, kuret lasi, vati mehtä, messä, metsä moa ~ mua, peä ~ piä suo, työ, miekka hiihna, huuhkaja, (jäähtyy ~) jeähtyy ~ jiähtyy kylässä 20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus
Sanastoeroja LÄNSI ehtoo suvi vihta en viitsi minua ei huvita en kehtaa minua ujostuttaa (tehdä jtak) viruttaa älä mennä ITÄ ilta kesä vasta en kehtaa (kehtoo ym.) en ilkeä t. ilkiä huuhtoa elä männä 20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus
Murteiden tulevaisuus Ennustukset murteiden häviöstä ennenaikaisia. Murteiden tasaantuminen, aluepuhekielet. Murrepohjaisen puheen asema vahva isoissa kaupungeissakin: Turku, Tampere, Kuopio, Oulu. Suomen kielen hämäläistyminen. Leviäviä murrepiirteitä: seittemän, kaheksan, mie. 20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki Puh. 0295 333 200 www.kotus.fi
Murteet katoava kielimuoto? murteet eivät (liene) katoamassa sanasto muuttuu, kun yhteiskunta muuttuu sanoja jää pois käytöstä, uusia tulee tilalle murteen äännepiirteet ja sanat voivat säilyä yllättävänkin hyvin kinttaat, vatuloida
Kintaan merkitykset Sipilä: En voisi koskaan antaa itselleni anteeksi, jos jätämme nyt tekemättä ja pudotamme kinttaat. nahkainen käsine, rukkanen kudottu käsine, lapanen
kinnas Asu kintas 20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus
vatuloida Ei siitään (= siitäkään) selevijäv vaekka koko päevän sen kansav vatuloes. Pielavesi Mennöö aeka vatuloijjessa, eikä tule mitäät tolokkuo työn teosta. Puolanka Kotimaisten kielten keskus
Uhanalaiset murteet Puhujayhteisön katoaminen: valtaosa kaakkoismurteista. Vähemmistökielen asema: Vermlannin suomalaismurre (hävinnyt), Ruotsin Tornionlaakson murteet (meänkieli), Ruijan suomalaismurteet (kveeni), Inkerin suomalaismurteet. 20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki Puh. 0295 333 200 www.kotus.fi
Murresanakirjan taustaa H. G. Porthan 1801: murteidemme sanastoa olisi kerättävä talteen ja koottava huolellisesti toimitettuun täydelliseen kielemme sanakirjaan, jossa samalla olisi ilmoitettu sanojen käytäntöpaikat. Tavoitteet alkoivat konkreettistua 1800-20.3.2017 luvun lopussa. Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki Puh. 0295 333 200 www.kotus.fi
E. N. Setälän sanakirjaohjelma 1896 Suomenkielen sanavarojen mahdollisuutta myöten täydellinen kerääminen on sangen laajaperäinen asia, ja jos tahdotaan tyydyttää sekä tieteen että käytännön vaatimuksia, siihen tarvittaisiin kolme eri teosta. Nämä teokset olisivat: 1) Kansankielen sanakirja, 2) Vanhemman kirjakielen sanakirja, sekä 3) Nykyisen kirjakielen sanakirja.
Kansankielen sanakirja kaikki kansankielen sanat kunkin sanan eri muodot koottuna kirjakielen mukaisen muodon yhteyteen sanan käytännön valaiseminen lausetavoilla ja puheenparsilla kunkin sanan ja sanan merkityksen maantieteellinen ala kaikkien pitäjien koko sanasto yhden pitäjän sanasto parissa viikossa sanaluettelo apuna
23 keruupiiriä kaikki suomen murteet ns. luovutetun alueen murteet Inkerin suomalaismurteet Pohjois-Ruotsin (Länsipohjan) suomalaismurre Norjan Ruijan kveenimurteet Ruotsin Vermlannissa puhuttu ns. metsäsuomalaisten murre 20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus Vuorikatu 24, 00100 Helsinki Puh. 0295 333 200 www.kotus.fi
Aineiston keruu kielitieteellisen koulutuksen saaneet kerääjät lisäkoulutusta murteista ja mm. kansatieteestä 3 4 vuotta 30 40 000 sanaa myös retkikunnat keräämässä koulutetut kerääjät keräsivät n. 60 pitäjänsanastoa täydennyskeruita 1940- luvun lopussa ja 1967 1974 Sanastonkeruuta Vermlannissa
Maallikoiden panos lisäaineiston tarve maallikkoavustajat mallia Saksasta sanomalehtikyselyt Sanastaja-lehti 1927 1990 myös spontaaneja omia havaintoja esimerkit sanan käytöstä puheessa vastaajia lähes joka pitäjästä noin 7 000 vastaajaa noin puolet tiedoista
yli kahdeksan miljoonaa murresanatietoa 350 000 sanasta sanatiedot ns. sanalippuina maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kokoelma kansallisesti merkittävä tutkimusinfrastruktuuri Suomen murteiden sanakirjan (SMS) aineistona
Sanalippu hakusana keruupiiri murremuoto (asu) ja taivutus merkitys pitäjä murre-esimerkki kerääjä ja keruuvuosi
sanalippuina lisäksi poimintoja tutkimuksista, murrejulkaisuista ja nauhoitteista opiskelijoiden cl-keräelmiä murteidenkeruukilpailuiden vastauksia sananparsikeruun tuloksia tiedoista länsimurteisia n. 55 %, itämurteisia n. 45 % koko aineiston keruu:1900-luvun alkupuolelta 1970-luvulle asti Sanalippu: kettu kävyssä
Suomen murteiden sana-arkisto Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki avoinna kaikille aika varattava etukäteen (ma-to 9-16, pe 9-15)
Suomen murteiden sanakirja ensimmäinen osa (a elää) ilmestyi 1985 (138) 2. osa (emaali havuvasta) 1988 (159) 3. osa (he hujuuttaa) 1992 (156) 4. osa (huka iätös) 1994 (176) 5. osa (ja kakuttaa) 1997 (176) 6. osa (kala keynätä) 1999 (195) 7. osa (kiainen konkelopuu) 2003 (169) 8. osa (konkeri kurvottaa) 2007 (180) 20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki Puh. 0295 333 200 www.kotus.fi
8. osasta eteenpäin ilmestyy vain sähköisenä painettuina ilmestyneet osat julkaistaan myös verkossa ensimmäinen jakso kus kyntsöttää ilmestyi 28.2.2012, verkossa 16.3.2017 aakkosväli he letkastua uutta noin vuoden välein 20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki Puh. 0295 333 200 www.kotus.fi
20.3.2017
SMS: murrealueet Sanakirja kuvaa 1900-luvun alkupuolella puhuttuja suomen murteita 20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus Vuorikatu 24, 00100 Helsinki Puh. 0295 333 200 www.kotus.fi
Sanakirja-artikkelin osat hakusana sanaluokka sanan levikki murremuodot (ns. asut) levikkeineen taivutustiedot (tarvittaessa) (levikkeineen) viittaukset muihin sanakirja-artikkeleihin merkitykset/käyttötavat (levikkeineen) kiteytynyt käyttö (idiomit ym.) (levikkeineen) esimerkistö (peräisin sanalipuista)
Näytä: Koko artikkeli Jäsennys Ilman esimerkkejä kylki myyryä adv. kylki edellä, sivuttain, kyljittäin. [kartta] Levikki: SatP HämP-E, joitakin tietoja SatE-L PohE HämK Kes ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja. Asu myös kylkimyhryä, kylkimyyryään. Nysse ei sap päivääkäm mulle muutakum menee kylkimyyryään sivutte. Kylmäkoski Paattia se (tuuli) rupes tuamaan kylkimyyryä. Pälkäne Koira menee sellaist nii kylkmyhryä. Orimattila
sanan kahvi murremuodot, asut
Murresanakirjan merkitys murteiden ja niiden sanaston dokumentoiminen ja säilyttäminen tulevia sukupolvia varten kielellisen monimuotoisuuden ylläpitäminen arkistoa helppokäyttöisempi ja tiiviimpi muoto luotettavuus sanojen aarreaitta kansanelämän koko kirjo 20.3.2017
KIITOS