0 Lapin sote-prosessin seuranta- ja arviointisuunnitelman luonnos Sote-johtoryhmä on päättänyt Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot -alaryhmän yhdeksi tehtäväksi seuranta- ja arviointisuunnitelman luonnoksen laatimisen. Suunnitelmaluonnoksen tarkoitus on kohdistua sote-uudistuksen toteutuksen valmistelu- ja alkuvaiheeseen. Koko Lapin sote TKI-alaryhmä 16.5.2017
Sisällys 1. Suunnitelmaluonnoksen lähtökohtia... 1 2. Seurattavat toimenpiteet... 3 2.1. Sote-palveluiden järjestäminen... 4 2.2. Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot soten toteutuksen tukena... 5 2.3. Sote-palveluiden tuottaminen... 6 2.4. Integraatio ja palveluiden yhteensovittaminen... 8 2.5. Valinnanvapauden toteutuminen... 9 2.6. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja tiedon tuottaminen... 10 2.7. Arvio sote-uudistuksen kokonaisuuden toteutumisesta Lapin maakunnassa... 11 3. Kehittämistä vaativat asiat... 11 4. Seuranta- ja arviointisuunnitelman laadintaan tarvittavat resurssit... 12 1
1. Suunnitelmaluonnoksen lähtökohtia Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakiluonnoksen mukaan maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, miten asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen on toteutunut. Lisäksi maakunnan on seurattava oman palvelutuotannon toimintaa ja taloutta sekä verrattava sitä muiden tuottamien palvelujen laatuun, vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on seurata ja arvioida väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä maakuntien järjestämää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laatii sosiaali- ja terveysministeriölle valtakunnallisten tavoitteiden laadinnassa ja maakuntien kanssa käytävissä neuvotteluissa tarvittavat selvitykset sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta ja toteutumisesta. Selvitykset julkaistaan julkisessa tietoverkossa. Lapin maakunnan seurannan- ja arvioinnin tavoitteena tukea kehittävää otetta Lapin soteuudistuksen valmistelussa 7/2017-12/2018 ja toteutuksen alkuvaiheessa 1/2019-12/2021. Lapin sote-uudistuksen seuranta- arviointisuunnitelman oletuksena on että sote-uudistusta kokonaisuutena tullaan seuraamaan ja arvioimaan myös valtakunnallisella ja YTA-alueen tasolla. Lapin maakunnan seuranta- ja arviointi integroidaan osaksi valtakunnallista sote-uudistuksen seurantaa ja arviointia. Seurannan ja arvioinnin oletetaan jatkuvan myös uudistuksen ensivaiheen, vuoden 2021 päättymisen jälkeen. Uudistuksen väestöön kohdistuvat hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä uudistuksen kustannusvaikutusten arviointi korostuvat vuoden 2021 jälkeen, jolloin uudet toiminnan rakenteet ja tavat ovat vakiintuneet. Lapin maakunnan sote-uudistuksen seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallista mittariston kehittämistyötä, ks. esim. Vaikuttavuus- ja kustannustietoryhmän väliraportti sote-projektiryhmälle, tammikuu 2017. Lapin maakunnan seuranta- ja arviointityön sisältö ja laajuus riippuvat siihen osoitettavista resursseista, jotka eivät ole tiedossa tätä suunnitelmaluonnosta 1
laadittaessa. Mikäli halutaan seurata ja arvioida muutosta ja vertailla palvelumallien vaikuttavuutta, tulisi olla käsitys lähtötilanteesta ja seuranta- ja arviointiprosessi tulisi suunnitella siten että tieto on vertailukelpoista. Vertaileva, laaja-alainen ja pitkäkestoinen arviointi ja seuranta tarvitsevat paljon resursseja ja tässä suunnitelmassa oletetaankin, että se järjestetään keskitetysti koko maassa. Tässä suunnitelmaluonnoksessa on seurannan ja arvioinnin tehtäväksi on määritelty sote-prosessin toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Kehittävä seuranta ja arviointi on prosessilähtöistä arviointitoimintaa, jonka tarkoituksena on tukea sote- prosessin kykyä kehittyä ja saavuttaa asetetut tavoitteet. Kehittävä seuranta ja arviointi edellyttävät tilaajalta sitoutumista reflektoivaan, omaa toimintaa arvioivaan työskentelyyn ja jatkuvaan oppimiseen sekä tarvittaessa toiminnan korjaamiseen. Kehittävän seurannan ja arvioinnin suorittaa ulkopuolinen taho, joka sitoutuu kehittävän arvioinnin prosessiin yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa. Seurannan ja arvioinnin mahdollisia menetelmiä ja toteutustapoja määritellään tarjouspyynnössä tarkemmin. 2
2. Seurattavat toimenpiteet Seuranta- ja arviointisuunnitelmaa lähestytään sote-uudistusta ohjaavan lainsäädännön näkökulmasta. Seurattaviksi ja arvioitaviksi toimenpiteiksi on valittu sote-uudistuksen keskeiset prosessit ja toimenpiteet, joiden eteneminen ratkaisee miten soteuudistuksessa saavutetaan asetetut tavoitteet. Seurannan lähtökohtana on sote- uudistuksen tavoite ja lain tarkoitus: Tämän lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa. (1 ) Tarkoituspykälän lisäksi - tai keinoina tavoitteeseen pääsemiseksi - sote-uudistuksessa on korostettu mm. asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta ja asiakasnäkökulmaa palveluiden lähtökohtana, sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota, katkeamattomia hoito- ja palveluketjuja ja asiakkaan/potilaan valinnanvapautta. Em. asiat ovat lähtökohtaisesti keinoja lain tarkoituksen saavuttamiseksi mutta käytännön toiminnassa ne ovat myös tavoitteen asemassa. Yleisten ja koko valtakuntaa koskevien tavoitteiden lisäksi Lapin maakunnalla on erityispiirteitä, joita maakunnan sote-uudistuksessa tulee seurata ja arvioida. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi Lapissa seurattavia erityiskohteita ovat: 1. Saamelaisten palvelut Sote-uudistuksessa Lapin maakunnan erityistehtäväksi on määritelty tukea saamenkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa (35 ). Palveluita kehitetään niin, että saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin. 3 2. Harvaan asutun alueen erityishaasteet Harva asutus, pieni väestöpohja ja pitkät välimatkat tuovat erityiset haasteet maakunnan palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen, lähipalveluiden saatavuuteen ja kustannuksiin. Palvelutarpeessa on voimakasta vaihtelua matkailun sesonkien mukaan. Lapissa
osaamisen tason turvaaminen ja kehittäminen ovat erityisen haasteellisia kysymyksiä. 3. Rajayhteistyö Lapilla on pitkät maarajat kolmen naapurivaltion kanssa. Ruotsin ja Norjan kanssa on sopimuksia ja sote-palveluyhteistyötä, mutta yhteistyössä on vielä paljon kehitettävää ja lainsäädäntöön liittyviä esteitä. Saamenkielisten palveluiden turvaaminen edellyttää yhteistyön vahvistamista ja monipuolistamista Norjan palvelutuottajien kanssa. Seurattavat sisällöt kuvataan lyhyesti. Kukin sisältöalue on jaettu kahteen aikajaksoon, sote-uudistuksen valmisteluun 7/2017-12/2018 ja alkuvaiheen toteutukseen 1/2019-2021. Jokaista seurattavaa ja arvioitavaa sisältöaluetta tarkastellaan molemmilla aikajaksoilla sote-uudistuksen perustavoitteen (1 ) ja Lapin erityiskysymysten näkökulmasta. Lopullisessa suunnitelmassa on syytä nostaa esiin tarkennettuja kysymyksiä seurannan ja arvioinnin kohteeksi kun lainsäädäntö ja maakunnan palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät suunnitelmat ovat nykyistä pidemmällä. Valmisteluvaiheessa 7/2017-12/2018 seuranta- ja arviointisuunnitelmassa korostuu ennakoiva lähestymistapa. Palvelutoiminnan käynnistyttyä 1/2019 ennakointi säilyy mukana työskentelyssä mutta painopiste siirtyy kehittävään seurantaan ja arviointiin. 2.1. Sote-palveluiden järjestäminen Tehtävä Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on osa maakunnan tehtävien kokonaisuutta. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Järjestämisvastuussa oleva maakunta huolehtii lisäksi siitä, 4
että palvelun tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja. Suurempiin kokonaisuuksiin koottuja palveluja koskeva vastuu ja päätösvalta voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhdelle tai useammalle maakunnalle, jos se on välttämätöntä palvelujen saatavuuden ja laadun sekä asiakkaiden oikeuksien varmistamiseksi tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai niistä johtuvien suurten kustannusten perusteella. (Järjestämislakiluonnos 9, 11, 16 ) Seurattavat ja arvioitavat teemat Millainen/miten Lapin sote-järjestäjän hallintomallin rakenne ja toimintatapa edistävät ja ylläpitävät väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistavat yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut verrattaessa palveluita koko maahan? Miten hallintomallin rakenteessa ja toiminnassa huomioidaan Lapissa erityisesti seurattavat asiat: saamelaisten palvelut, rajayhteistyö ja harvaan asutun alueen erityishaasteet? 2.2. Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot soten toteutuksen tukena Tehtävä Maakunta vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi maakunta koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Maakunta osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen sekä toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. (Järjestämislakiluonnos, 36 ). 5
Kehittämistoiminta liittyy osaamiseen, tutkimukseen/tiedontuotantoon ja innovaatioiden tuottamiseen ja soveltamiseen. Keskeistä kysymyksiä ovat kehittämispanoksien määrä, niiden organisoituminen ja tuki, maakunnan osaamisen ja yhteistyön rakenne ja toimintakulttuuri, maakuntien yhteistoiminnan ja työnjaon järjestäminen. Seurattavat ja arvioitavat teemat Millainen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan rakenne ja toimintatapa edistävät ja ylläpitävät väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistavat yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut verrattaessa palveluita koko maahan? Miten tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan rakenteessa ja toiminnassa huomioidaan Lapissa erityisesti seurattavat asiat: saamelaisten palvelut, rajayhteistyö ja harvaan asutun alueen erityishaasteet. 2.3. Sote-palveluiden tuottaminen Tehtävä Maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta ja maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamiseksi tarvittavasta yhteistyöstä muiden palvelun tuottajien kanssa vastaa maakunnan palvelulaitos. Maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla, tai jos palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä, maakunnan on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan palvelulaitoksen omistaman yhtiön tai yhteisön hoidettavaksi. Maakunnan palvelulaitos sekä sen omistamat yhtiöt ja yhteisöt muodostavat maakuntalaissa tarkoitetun palvelulaitoskonsernin. 6
Palvelun tuottajan on noudatettava lakisääteisiä velvoitteita, maakunnan palvelustrategiaa ja palvelulupausta, toteutettava asiakkaan palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti, noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja sekä varmistettava palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhteistyössä muiden palvelun tuottajien kanssa, tallennettava asiakas- ja potilastiedot, otettava opiskelijoita harjoitteluun, toimitettava maakunnalle sen järjestämistehtävän edellyttämät tiedot palvelujen toteutumisesta. Maakunta tekee sopimuksen laajan valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottavan sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköä ylläpitävän yrityksen ja yhteisön kanssa tuotettavista palveluista ja niistä suoritettavien korvausten perusteista. Maakunnan palvelulaitos tekee muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinnasta sopimuksen palveluja tuottavien yhtiöiden, yhdistysten, muiden yhteisöjen, ja itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa. (Järjestämislakiluonnos, 22-24 ) Laki palveluiden tuottajista on valmistelussa. Seurattavat ja arvioitavat teemat Millainen/miten Lapin sote-tuotannon rakenne ja toimintatapa edistävät ja ylläpitävät väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistavat yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut verrattuna koko maahan? Miten tuotannon rakenteessa ja toiminnassa huomioidaan Lapissa erityisesti seurattavat asiat: saamelaisten palvelut, rajayhteistyö ja harvaan asutun alueen erityishaasteet. 7
2.4. Integraatio ja palveluiden yhteensovittaminen Tehtävä Tavoitteena on horisontaalisen ja vertikaalisen integraation avulla yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Integraation avulla saavutetaan parempi asiakaskohtaisen vaikuttavuus ja palvelujärjestelmän kustannustehokkuus. Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Lisäksi maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedottamisesta, palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laatimisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta siten kuin niistä erikseen säädetään. (Järjestämislakiluonnos, 13 ) Seurattavat ja arvioitavat teemat Miten horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio sekä palveluiden yhteensovittaminen toteutetaan siten että ne edistävät ja ylläpitävät väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistavat yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut verrattuna koko maahan? Miten horisontaalisessa ja vertikaalisessa integraatiossa sekä palveluiden yhteensovittamisessa huomioidaan Lapissa erityisesti seurattavat asiat: saamelaisten palvelut, rajayhteistyö ja harvaan asutun alueen erityishaasteet 8
2.5. Valinnanvapauden toteutuminen Tehtävä Laajalla valinnanvapaudella tarkoitetaan laissa säädettyä asiakkaan oikeutta valita palvelusta vastaava julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottaja. Maakunnan palvelulaitoksen tehtävänä on tuottaa palvelut, jos palveluja ei muutoin ole saatavilla lainsäädännön, palvelustrategian tai maakunnan palvelulupauksen mukaisesti. (Järjestämislakiluonnos 22 ) Valinnanvapautta koskevan lain tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. (Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, 1 ) Seurattavat ja arvioitavat teemat Millainen/miten palveluiden valinnanvapaus edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut verrattuna koko maahan? Miten palveluiden valinnanvapaudessa huomioidaan Lapissa erityisesti seurattavat asiat: saamelaisten palvelut, rajayhteistyö ja harvaan asutun alueen erityishaasteet 9
2.6. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja tiedon tuottaminen Tehtävä Kunnan edistäessä asukkaittensa hyvinvointia sen on seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava kunnanvaltuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet. Lisäksi sen tulee määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa. Maakunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri väestö-ryhmien hyvinvointiin ja terveyteen, asetettava suunnittelussaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Maakunnan on valmisteltava omalta osaltaan valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomus laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvointikertomus on julkaistava julkisessa tietoverkossa. Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. (Lakiluonnos sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, 7 ja 8 ) Seurattavat ja arvioitavat teemat Millainen / miten hyte-toiminnan rakenne ja toimintatapa edistävät ja ylläpitävät väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistavat yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut verrattuna koko maahan? 10
Miten hyte-toiminnan rakenteessa ja toiminnassa huomioidaan Lapissa erityisesti seurattavat asiat: saamelaisten palvelut, rajayhteistyö ja harvaan asutun alueen erityishaasteet. 2.7. Arvio sote-uudistuksen kokonaisuuden toteutumisesta Lapin maakunnassa Tehtävä Lapin maakunnan sote-uudistuksen kokonaisuuden seurannan ja arvioinnin yhteenveto ja johtopäätökset. Seurattavat ja arvioitavat teemat Millainen/miten sote-uudistuksen kokonaisuuden rakenne ja toimintatapa edistävät ja ylläpitävät väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistavat yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut verrattuna koko maahan? Miten sote-uudistuksen kokonaisuudessa huomioidaan Lapissa erityisesti seurattavat asiat: saamelaisten palvelut, rajayhteistyö ja harvaan asutun alueen erityishaasteet 3. Kehittämistä vaativat asiat Kehittämistä vaativat tavoitteet, rakenteet ja toimintatavat. 11
4. Seuranta- ja arviointisuunnitelman laadintaan tarvittavat resurssit Seuranta- ja arviointityöryhmän kooksi on arvioitu 8-9 henkilöä, joista yksi toimii työryhmän johtajana. Johtajalta edellytetään tohtorin tutkintoa, muilta yliopistossa suoritettua loppututkintoa. Kustannuksissa on huomioitu ostopalvelut/konsulttipalvelut, matkakustannukset, seminaarit ja muita osallistuvan tutkimuksen käyttäjäkustannuksia. Seurannan ja arvioinnin vuosikustannukset ovat n. 1 milj. Kehittävä seuranta ja arviointi on luonteeltaan kohteensa toimintaan aktiivisesti osallistuvaa. Se vaatii jonkin verran enemmän resursseja kuin toimintaa jälkikäteen tarkasteleva arviointi ja seuranta. Osallistuvan seurannan ja arvioinnin vahvuutena on kehittävä ote ja tiedon reaaliaikainen tuottaminen toiminnan tueksi. 12