Maaperämikrobit ja terveellisen elinympäristön suunnittelu

Samankaltaiset tiedostot
IHMISEN JA YMPÄRISTÖN YHTEINEN TERVEYS LUONNOLTAAN MONIMUOTOISEMPI ELINYMPÄRISTÖ TURVAA TERVEYTTÄ

PÄIVÄKODIN VIHERPIHAN VAIKUTUS LASTEN HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja Esityksen nimi / Tekijä 1

Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Ksylitoli viisas valinta. Marjo Tipuri

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?

GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus

Turvallisuus osana hyvinvointia

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Kimmo Saarinen. Vieraslajit, monimuotoisuus ja terveys

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Lämpimästi tervetuloa!

ISTUTUS- JA LUONNONTAIMIEN MYYRÄTUHOT

Luonnon tuntematon ruoka-aitta

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015

Lataa Tieteen ytimessä - Ihmiskeho. Lataa

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA

HYVINVOINTIA JA KESTÄVYYTTÄ KAUPUNKITILASSA

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

MIKSI KOMPOSTOIDA? Luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

Viherseinien mikrobisto ja suorituskyky matalissa VOC-pitoisuuksissa

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Kenguru 2016 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Antimikrobiset maalit

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

Perustehtävä ja arvot

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

Kaupunkirakenteen kehittyminen biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta

Ympäristöoikeudenmukaisuus ja kaupunkiluonto - lähiluonnon terveys ja hyvinvointivaikutukset

Kuukausimarkkinoilla asukkaiden esittämiä kommentteja

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Sisäilma ja terveys - tulevaisuuden haasteita ja ratkaisuja. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto THL

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen verkostoviesti. Huhtikuu 2017

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa

Lepakkorabiestutkimus

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen!

Puolivälin päiväkoti. Luonnon hyvinvointivaikutuksia ääninä ja valoina

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa

Viinijärven päiväkoti

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Muut pojat lahjaks saivat lennokin - puntarissa sukupuoli, eriarvoisuus ja poikien hyvinvointi

Exspot permetriini 744 mg/ml

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

HÄRKÄPAPU. Opetusmateriaali. Laatinut: Sonja Hakala, Tuotepäällikkö (Elintarviketieteiden maisteri)

YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA

Liikunta ikääntyneiden turvallisuuden edistäjänä Tutkimusjohtaja Ilkka Väänänen

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Suomi, Sinä ja päihteet

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto?

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen

Transkriptio:

Maaperämikrobit ja terveellisen elinympäristön suunnittelu -ADELE-hankkeen tuloksia- Aki Sinkkonen Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos @akisink 1

Hankkeen tausta ADELE - Autoimmune Defense and Living Environment 2015- Ikihyvä Päijät-Häme 2002-2012 ikääntyvä väestö noin 2800 ihmisen satunnaisotos DIPP-tutkimus 1994 yli 15 000 kohonneen diabetesriskin lasta Uudet altistustutkimukset Heikki Hyöty, Olli Laitinen ym. virologia UTA Juho Rajaniemen kaupunkisuunnittelun ryhmä TTY HY: ympäristöekologia, hyvinvointi (Raisa Valve) 2

Ikihyvä-tutkimuksesta 30 maalaista ja 30 kaupunkilaista Kynnysmattojen mikrobinäyte Ihon mikrobinäyte Syljen mikrobinäyte Nenän limakalvon mikrobinäyte Ulosteen mikrobinäyte Verinäyte 4 kertaa vuodessa 2 vuoden ajan Siter ym., julkaisematon 3

Metsän mikrobiyhteisö ehkäisee immuunijärjestelmän häiriöitä Kodin lähialueen metsäisyys vähentää ja rakennettu ala lisää atopiaa Biodiversiteetti suojaa Hanski ym. 2012 PNAS Maatalousympäristöllä samankaltainen vaikutus Maailman terveysjärjestö (WHO 2015): Connecting global priorities: biodiversity and human health 4

Maaseutu (viljely) usein hyväksi, toisinaan ei vaikutusta Matolle kerääntyneen maan paino (g) N. Engl. J. Med. 375: 412- Amissit vs hutteriitit Molemmat Dakotassa ja yhteiset esi-isät Amissit 1800-luvulla Hutteriiteilla modernit maatilat Hutteriiteilla astmaa 5- kertaisesti Mikrobiyhteisöt erilaiset ADELE Ikihyvä: Maalaiset terveempiä yleensä Astma, naiset, maalla 14, kaupungeissa 8 % Miehissä sama trendi Ikihyvä-tutkittavat syntyneet ennen hygieniatason nousua Maanviljelijöitä enemmän maalla Kaupunkimatot Maaseudun matot 5

Lähempi tarkastelu yksilöiden erot suuria Kaupungissa hiekkaa, maalla multaa Luontoaskel tehty? Luontoaskel vaikea ottaa 6

Maan mikrobiyhteisö 1 g metsämaata yli 1 000 000 000 bakteeria Sieniä, viruksia, bakteerien viruksia, silmin näkymättömiä eläimiä ( < 1000) 1 g hiekkaa: 10 000 bakteeria jne. hiekasta 100 000 kertaa vähemmän 7

Maan mikrobiyhteisön reitti ihmiseen Maassa vähän ravintoa + paljon koloja ja erilaisia pintoja Hitaat syövät nopeat Metsämaassa ja mullassa paljon lajeja Puolet heimoista harvinaisia ( < 1 %) Paljon inaktiivisia Kosketus Hengitys Ravinto Limakalvot Raapiminen, kaivelu jne. Probiootista vain nopeasti kasvavaa kantaa 8

Kaupunkisuunnittelu: Ei tartuntataudeille ja loisille Kotkan Hirssaari hyödytön luontoaskel Pieter Brügel vanhempi, 1500-luku Kuva Richard Barz 9

Voiko luonnon tärkeät pieneliöt erottaa luonnosta? Luontoaskel tarkentuu pieneliöharppaukseksi? 10

Metsän mikrobiyhteisö taajamiin esteitä? Maankäyttöpaineet Metsäsiirrännäinen Hinta ja saatavuus Siirtonurmi: Vaihteleva mikrobiyhteisö Hiekat ja sorat: vähän ja yksipuolista Turvallisuus ja viihtyisyys 11

Metsätalouden sivuainevirrat maa-ainesten raaka-aineiksi Metsän hitaasti kasvavat mikrobit päätyvät uusiin viherrakennusmateriaaleihin Kaikki pieneliöryhmät mukana Proteobakteerit Gammaproteobakteerit Bakteroidetit Firmikuutit Esimerkki: Bakteroidetes-yhteisö sivuainevirroissa ja kompostituotteissa Grönroos ym., julkaisematon Kompostimultien mikrobiyhteisö Sivuainevirtojen mikrobiyhteisö 12

Uudet materiaalit korvaavat nykyiset + uudet avainpinnat + normaali kompostointi Bakteerit ja muut hyötymikrobit Ravinteet ph 13

Mikrobimäärä metsämaan tasolle ilman patogeenejä Ei loisia (punkkeja) Kompostointi hävittää mahdolliset patogeenit Mahdollisesti sekoitettavissa hiekkaja soratuotteisiin Grönroos ym., julkaisematon 14

Saasteet voivat muuttaa terveyteen kytketyn mikrobiyhteisön maassa Metsän humusmaa nopeuttaa Vaikutukset? orgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksien vähenemistä Kadunvarsien päiväkodit? Parajuli ym., käsikirjoitus Säännöllinen uusiminen? Kauppi ym. 2012 Environ. Sci. Poll. Res. 19:53- Sinkkonen ym. 2013. Environ. Sci. Poll. Res. 20:1737-15

Luontoaskel ja väestösegmenttien tasa-arvo? Luontoaskel tarkentuu pieneliöharppaukseksi? Kuva: Antti Sepponen 16

Tiivis kaupunkirakenne + avainpinnat vihreiksi ja ruskeiksi Lahopuutarhat ja lehtikompostit leikki- ja oleskelupaikoilla Kosketuksen tärkeys Koko ajan pitäisi tippua jotain puista maahan: terälehtiä, hedelmiä, lehtiä Viheraluesuunnitteluun muutoksia? 17

Entä jos riittämätön luontolisä lisääkin sairastavuutta? Vrt. Ikihyvässä astmaa enemmän maalla 18

Immuunivastetta säätelevä kasvipohjainen aines sisäkäyttöön Ihmisen bakteeriyhteisön diversiteetti nousi Veriarvoissa toivottu muutos Hitaasti kasvava ja inaktiivinen mikrobidiversiteetti lisättävissä kuluttajatuotteisiin laajempi osa väestöä Nurminen ym., Grönroos ym., julkaisematon 19

Uudet kuluttajatuotteet ja väestön segmentit -Ei tarvetta -Riskien pelko -Ristiriita omien terveyskäsitysten kanssa -Tiedon puute Puhakka ym., käsikirjoitus -Tarve -Ennaltaehkäisy -Usko hyötyihin -Luottamus tieteeseen -Kokeilunhalu -Tottumus -Statuksen kohottaminen 20

Kiitokset mielenkiinnosta! aki.sinkkonen@helsinki.fi Special thanks to: Riikka Puhakka Mira Grönroos Anirudra Parajuli Marja Roslund Heli K. Vari Olli Laitinen Noora Nurminen Sami Oikarinen Heikki Hyöty Juho Rajaniemi Martin Romantschuk Raisa Valve Ikihyvä- ja DIPP PI:t 21