64 kaksipuolista värillistä kuvakorttia, jotka on jaettu kahdeksaan kahdeksan kortin sarjaan peliohjeet

Samankaltaiset tiedostot
Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

I JAKSO ELÄVÄT ELÄIMET JA ELÄINTUOTTEET

Aleksin vanhemmat ovat matkoilla, ja hän on serkkunsa Emilian luona yökylässä. Tänään en ehdi olla kotona teidän kanssanne, isä sanoo laittaessaan

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna:

Minulleko lemmikkilintu?

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Lataa Mikä eläin? - Lars-Henrik Olsen. Lataa

Tekemistä alakouluille

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko

Keski-Suomen luontomuseo

ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

VALOKUVAUS HARRASTUKSENA LUONTOKUVAAJAN OPAS. Reima Flyktman

Lataa Koko perheen luonto-opas - Juha Laaksonen. Lataa

Sisältö. Peli kehittää. Materiaaliin tutustuminen. Aktiviteetteja. Kielipelit. Havainnointipeli OHJE / PELIOHJE 1 (6) TUOTE: Luontopeli

Kielikoppa. Suomi toisena kielenä opetusmateriaali 3-5 -vuotiaille. Riitta Mikkonen Virve Savolainen

Keski-Suomen luontomuseo

OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III

Lasten ympäristöopas

laatija tark. hyv. edell. ohje Pvm koodi HY1 SAIRAUDEN OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA HOITOON TOIMITTAMINEN Jakelu jakelulistan mukaan

FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Ohjeita lapsiperheille

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo:

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

JÄNNITTÄVÄT JÄRVET. Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen

Näköaistia pidetään ihmisen tärkeinpänä. Näköaisti. Näköaisti välittää muita aisteja enemmän tietoa ympäristöstä.

Koko Suomi TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERAAN Alkuperä ja eläinlajit

Luku 21. Evoluution perusteet

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

1.5. ETS 123-yleissopimukseen liittyneistä Euroopan neuvoston jäsenmaista (lukuun ottamatta EY:n jäsenvaltioita) peräisin olevat eläimet

KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.

Viinijärven päiväkoti

JÄTTIhampaan. ar voitus

1.5. ETS 123-yleissopimukseen liittyneistä Euroopan neuvoston jäsenmaista (lukuun ottamatta EY:n jäsenvaltioita) peräisin olevat eläimet

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

1.5. ETS 123-yleissopimukseen liittyneistä Euroopan neuvoston jäsenmaista (lukuun ottamatta EY:n jäsenvaltioita) peräisin olevat eläimet

5. ja 6. vuosiluokalla ympäristö- ja luonnontiedon ala eriytyy biologian ja maantiedon sekä fysiikan ja kemian erillisiksi oppiaineiksi.

SULJE IKKUNA. Peli 1 Muistipeli / Ikäsuositus 4+

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.

Tekemistä varhaiskasvatukseen

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

ELÄINJUTUT. Lapinjärven Käkikosken Elukka-kerholaisten lehti

Nettiraamattu lapsille. Jumala loi kaiken

Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Fysioterapiapalvelut. Ajanvaraukset: ma pe klo 8 15, p Fysioterapian toimipisteen voi valita asuinalueesta riippumatta

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Opettajalle PUISTON ELÄIMIÄ TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ. Tehtävä:

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko

Lämpötila. Ruokavalio. Kosteus

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

Mikä eläimet lehdellä? 3 Toimittajaesittely 4 Askartelugalleria 7 Sarjakuvat Sammy etsii aarretta 8 Kettu, Kissa ja Kirahvi 9 Kissalle opetus 10

Tunnista lajit ja logot

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen

LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA. Auran kunta - varhaiskasvatus

SUOMfllfllSCT KfiNSfiNSfiDUT

OHJE / PELIOHJE 1 (5) TUOTE: Tasapainokortit SISÄLTÖ KEHITTÄÄ PELAAMINEN

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

Lataa Elinvoimainen vartalo - aktiivinen elämä. Lataa

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1

LÄÄKKEEN ANTAMINEN KISSALLE

Keski-Suomen luontomuseo

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Korttien avulla voi esimerkiksi

Luku 20. Biotekniikka

Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Sisällys Maapallo täynnä elämää Ympäri Eurooppaa

R-äänteen harjoitteluohjeet

Raamatun pikakurssi. Raimo Auvinen

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

ALLERGIAKYSELYLOMAKE

Lataa Tampereen kaupunkiluonto. Lataa

Ylikiimingin koulun. Toimintapäivä

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.

Transkriptio:

OHJE / PELIOHJE 1 (6) Pelityyppi: oppimispeli (eläimet) Pelaajat: 1+ pelaajaa Ikäsuositus: yli 3-vuotiaille Peliaika: - SISÄLTÖ 64 kaksipuolista värillistä kuvakorttia, jotka on jaettu kahdeksaan kahdeksan kortin sarjaan peliohjeet Tämän korttisarjan tavoitteena on esitellä eläinkunta ja oppia sen ominaispiirteistä. Se koostuu kaksipuoleisista kuvakorteista, joiden käyttö piristää lasten puhetaitoa ja auttaa kehittämään ja jäsentelemään heidän tietoaan eliömaailmasta. Korttien etupuolella on kuva eläimestä suurennuslasin alla. Sen oleminen osittain piilotettuna herättää lasten uteliaisuuden ja rohkaisee heitä tekemään päätelmiä. Korttien takapuoli paljastaa eläimen kokonaisuudessaan ja antaa aikuiselle mahdollisuuden liittää esitetyt havainnot oppimisteemoihin: keho, aistit, liikkuminen, kehon toiminnot, kasvu, lisääntyminen, ravinto, terveys ja hygienia. KORTTIEN SISÄLTÖ Korteissa esiintyy kaikkia eläinkunnan lajien pääluokkia: nisäkkäitä, lintuja, kaloja, matelijoita, hyönteisiä, nilviäisiä, sammakkoeläimiä, hämähäkkejä, äyriäisiä ja selkärangattomia. PELI KEHITTÄÄ tunnistamaan ja nimeämään eläimiä tietoutta eliöistä tunnistamaan eläimien kehojen erilaisia pintoja: karvaa, sulkia, suomuja, paljasta ihoa jne. tuntemaan viisi aistia ja yhdistämään ne olennaisiin elimiin tunnistamaan liikkumisen eri muotoja ja yhdistämään ne eläimiin ymmärtämään nisäkkäidenruumiinosien tarkoituksia; erityisesti lihasten, luiden ja nivelten merkitys tunnistamaan kasvu ilmiönä ja määritellä mikä muuttuu tai kasvaa eläimillä niiden kasvaessa: koko, karvat, sarvet, sulat, hampaat jne. erottamaan eläimien kaksi erilaista lisääntymistapaa: elävien jälkeläisten synnyttäminen (nisäkkäät) ja muniminen (linnut sekä tietyt matelijat) tunnistamaan ruoan kulutuksen eri tavat eläinkunnassa (lihansyöjä, kasvinsyöjä, kaikkiruokainen) ja yhdistää niitä oikeisiin eläimiin tunnistamaan hyvää hygieniaa ja terveyttä PELAAMINEN Kortit on jaettu kahdeksaan sarjaan, ja jokaisessa sarjassa on oma oppimisteemansa. Sarjat erottaa toisistaan korttien etupuolella olevan suurennuslasin kehän väristä. Aikuinen ottaa 4-8 samaan sarjaan kuuluvaa korttia ja esittelee niitä lapselle:

OHJE / PELIOHJE 2 (6) Aikuinen esittelee ensin kortin etupuolen ja kysyy, mitä suurennuslasin sisäpuolelta voidaan erottaa Hän esittelee kortin takapuolen, nimeää eläimen ja sen ominaispiirteet oppimisteeman mukaisesti Hän esittelee tämän yhtäläisyyksiä ja eroja tämän eläimen, ihmisten ja kasvikunnan välillä. 1. Keho (kortit 1-8) 1 tiikeri 2 kala (perhokala) 3 etana 4 kyyhkynen 5 iguaani 6 leppäkerttu 7 sammakko (sininuolimyrkkysammakko) 8 jättiläiskilpikonna Mitä tunnistat? Mitä näet tämän eläimen iholla? Onko sinulla samanlaista ihollasi? Jos kyllä, missä? Eläimien kehoista löytyy karvaa, suomua, paljasta ihoa, höyheniä, kilpiä ja piikkejä. Niiden kaikkien on tarkoitus suojella eläintä ympäristöltä. Ihmisten iholta löytyy erilaisia karvoja (silmäripset, kulmakarvat, hiukset, ihokarvat ja kynnet). Myös kasvit tarvitsevat fyysisen vartalon suojelemaan niitä ympäristöltä: puun kuori, kaktuksen piikit jne. 2. Viisi aistia (kortit 9-16) 9 sika 10 kirahvi 11 papukaija 12 sammakko (punasilmälehtisammakko) 13 käärme (kuningaspyton) 14 heinäsirkka 15 pantterikameleontti 16 koira (bordercollie) Mitä näet kuvassa? Onko sinulla sama jossain päin vartaloasi? Jos kyllä, missä? Mihin tarkoitukseen se on? Mitä tapahtuu, jos et pysty enää käyttämään sitä?

OHJE / PELIOHJE 3 (6) Eläimillä voi olla maksimissaan viisi aistia: näkö-, kuulo-, haju-, tunto- ja makuaisti. Ihmisten näköaistimus tapahtuu silmien kautta, äänet ja värähtelyt aistitaan korvan kautta, hajut ja tuoksut nenän kautta, maut kielen kautta ja tuntoaistimukset ihon, pääasiassa sormien ihon, kautta. Kasvitkin pystyvät ottamaan vastaan informaatiota ympäristöstään. Niillä ei ole silmiä, mutta pystyvät havaitsemaan valonlähteen. Niillä ei ole korvia, mutta ne pystyvät aistimaan värähtelyä. 3. Liikkuminen (kortit 17-24) 17 Rapu 18 sudenkorento 19 kastemato 20 delfiini 21 hevonen 22 pingviini (perunpingviini) 23 apina (oranki) 24 jänis Mitä eläimiä tunnistat? Mitä se tekee? Pystytkö tekemään saman kuin se? Eläimet liikkuvat eri tavoilla (käveleminen, lentäminen, ryömiminen, hyppiminen, uiminen, sukeltaminen, juokseminen, kiipeäminen, paikallaan pysyminen ), jotka riippuvat niiden tarpeista ja elinympäristöstä. Vaikka suurin osa kasveista onkin juuristaan kiinni maassa, jotkut niistä liikkuvat (siitepöly, lehdet) tuulen ja hyönteisten avulla. Jotkut muut kasvit (merilevät, lumpeet) liikkuvat vesistöissä esiintyvien virtausten avulla. 4. Kehon toiminnot (kortit 25-32) 25 kissanpentu 26 käärme (pyton) 27 biisoni (luuranko) 28 hevonen (appaloosa) 29 hiiri 30 sarvikuono 31 vaskitsa 32 kärpänen Mitä näet? Mitä eläin pystyy tekemään vartalollaan? Pystytkö tekemään itse saman? Korttien perusteella: Onko se notkea? Miksi?

OHJE / PELIOHJE 4 (6) Onko se vahva? Mistä niin päättelet? Säilyttääkö se tasapainon? Onko se elossa? Mistä sen tietää? Joillakin eläimillä (selkärangattomat) ei ole lainkaan luita (minkä takia ne ovat erittäin notkeita). Muilla eläimillä (selkärangalliset) on luita ja niveliä (mitä pienempiä ne ovat ja mitä enemmän niitä on, sitä notkeampi se on). Eläimillä on lihaksissa se voima, jota ne tarvitsevat liikkumiseen. Kuollessaan selkärankaisista jää jälkeen luuranko. Eläimillä ei ole lihaksia, mutta juurissa niillä on voimaa, mikä pitää ne maassa kiinni. Joidenkin kasvien varsi on taipuisa, minkä ansiosta ne selviävät myrskyistä: Niiden runko voi taipua tuulessa katkeamatta, toisin kuin joidenkin puiden runko. 5. Kasvu (kortit 33-40) 33 leijona ja leijonanpentu 34 alligaattori 35 kakadu 36 peura ja vasa 37 leopardi 38 nuijapää ja sammakko 39 koiranpennut (australianpaimenkoira) 40 liskot (kääpiöparta-agama) Mitä eläimiä tunnistat? Onko se nuori vai aikuinen? Mitä sen kehossa kasvaa, kun se kasvaa isoksi? Ja mitä sinun vartalossasi muuttuu, kun kasvat isoksi? Kasvu on eläinkuntaan liittyvä ilmiö, johon liittyy muutokset eläimien kehoissa: kasvanut koko, muutoksia raajoissa (sulat, heltta, kynnet, karvat, hampaat ). Joidenkin eläinten kohdalla erot urosten ja naaraiden välillä korostuvat kasvun aikana. Näin tapahtuu esimerkiksi ihmisten kohdalla. Kasvit kasvavat myös: siemenestä, sipulista tai kasvin osasta. Ne tarvitsevat kostean ympäristön kasvamiseen. 6. Lisääntyminen (kortit 41-48) 41 raskaana oleva nainen 42 vauvan rintaruokinta 43 viiriäisen munia, viiriäisen poikasia, viiriäinen 44 rottia (äiti ja 5 päivän ikäinen)

OHJE / PELIOHJE 5 (6) 45 käärme ja käärmeenmuna (viljakäärme) 46 koirapentue (dalmatialaiset) 47 linnut (ruusukaijaset) 48 kana ja tipu (brahma) Mitä näet? Mitä on tapahtunut? Kasvu on kaikille eläville olennoille tunnusomainen piirre. Kaikkien eläinten syntymisen taustalla on kahden eläimen kohtaaminen, ja kaikki eläinten jälkeläiset kasvavat jonkin aikaa toisen vanhemman sisällä (yleensä naaraan). Poikaset syntyvät joko elävinä tai munan suojaamina. On myös eläimiä, joiden muna kuoriutuu vanhemman sisällä. Nisäkkäiden tapauksessa (kuten ihmiset) naaras imettää jälkikasvuaan. Kasvitkin lisääntyvät, joko siemenien tai siitepölyn levittämisen kautta. Pölyttävillä hyönteisillä on elintärkeä rooli siitepölyn kuljettamisesta kasvista toiseen. 7. Ravinto (kortit 49-56) 49 aasi ja heinää 50 hämähäkki (ristihämähäkki) ja kärpänen 51 kissanpentu ja kippo maitoa 52 jänikset ja porkkana 53 harmaahaikara ja kala 54 maaorava ja manteli 55 gorilla ja maissi 56 herhiläinen ja mansikka Mitä eläimiä tunnistat? Mitä se tekee? Mitä se syö tai juo? Syötkö tai juotko joskus samaa tavaraa? Kaikkien elävien olentojen täytyy syödä ja juoda. Eläimet syövät toisia eläimiä (lihansyöjät) tai kasveja (kasvinsyöjä). Jotkut eläimet syövät sekä kasveja että toisia eläimiä (kaikkiruokaiset). Ihmiset ovat (pääasiassa) kaikkiruokaisia. Kasvitkin tarvitsevat ravintoa: tarkemmin sanottuna ne tarvitsevat valoa, vettä ja maasta saatavia ainesosia kasvamiseen.

OHJE / PELIOHJE 6 (6) 8. Terveys ja hygienia (kortit 57-64) 57 norsu (afrikannorsu) ja mutaa 58 virtahepo 59 koala 60 nuori pöllö (varpuspöllö) 61 hamsteri (venäjänkääpiöhamsteri) 62 joutsen (kyhmyjoutsen) 63 sokeriorava 64 apina (paviaani) Minkä eläimen näet? Mitä se tekee? (suojaa ihoaan mudalla hyönteisiltä ja auringolta, avaa suutaan, jotta lintu voi puhdistaa sen hampaat, nukkuu, on tutkittavana ja saamassa hoitoa, sukii itseään, on punnittavana, nyppii täitä pois) Teetkö mitään samanlaista, mitä kuvissa näkyy? Minkä takia? Kaikkien elävien olentojen täytyy olla terveinä (fyysisesti ja henkisesti). Hyvä hygienia auttaa suojelemaan ympäristöltä (mikrobeilta, hyönteisiltä jne.). Terveenä pysyminen vaatii myös sopivasti (ei liikaa eikä liian vähän) ja monipuolista ravintoa. Ihmiset käyttävät noin kolmasosan elämästään nukkumiseen. Nukkuminen vireyttää kehon ja aivotoiminnan. Kasvienkin pitää pysyä terveinä. Kasvien terveyttä voidaan määritellä esimerkiksi niiden lehvistön ja vedenkulutuksen perusteella tai siitä, hyökkäävätkö loiskasvit tai vahingolliset hyönteiset sen kimppuun.