Helsingin kaupunki Lastensuojelun sijoituksen sosiaalityö Päivitetty 03/2017
Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, jonka kohdalla lapsen huostaanotto on tullut ajankohtaiseksi. Olet ja tulet aina olemaan lapsen vanhempi, jolla on tärkeä rooli lapsen elämässä.
1 Huostaanotto vanhemman kriisinä (Lähde: VOIKUKKIAverkostohanke) Huostaanotto on kriisi sekä sinulle että lapselle. On tärkeää voida kohdata omat sekä lapsen tunteet ja saada puhua niistä avoimesti. Lapsen tunteita on helpompi kohdata, jos on ensin päässyt itse käsittelemään omaa kokemustaan. Sosiaalityöntekijä ohjaa sinut tarvittaessa kriisityön ammattilaiselle tai muun avun piiriin. Kriisiä kuvataan usein toisiaan seuraavina kriisin eri vaiheina, mutta on hyvin yleistä, että kriisin eri vaiheet limittyvät keskenään ja voivat ilmetä myös osittain päällekkäisinä. Jokainen kokee kriisin yksilöllisesti. Kriisistä selviytyminen edellyttää asioiden läpikäymistä. Selviytyminen on siis mahdollista, vaikka akuutissa kriisivaiheessa ei usein siltä tunnukaan. Vanhemman kriisissä: Sokkivaiheeseen kuuluu usein epätodellisuuden tunnetta, ajatusten jumittumista tapahtuneeseen, kaventunutta havaintokykyä, pakonomaista toimintaa, itkuherkkyyttä ja lamaantumista. Sokkivaiheessa on usein vaikea ymmärtää ja muistaa, mitä palavereissa on sovittu ja mitä asiakirjojen sisältö todella tarkoittaa. Reaktiovaiheessa on yleistä suru, suuttumus, ruumiilliset reaktiot, ruokahalun muutokset, univaikeudet, päihteiden käytön lisääntyminen, muista ihmisistä eristäytyminen, vaikeus kohdata muita lapsia ja vanhempia yhdessä, syyllisyyden tunteita sekä vihaa itseä, toisia ihmisiä, sosiaaliviranomaisia, jumalaa ja lastakin kohtaan. Vihan, kuten muidenkin tunteiden, kokeminen on normaalia. Vihaa olisi kuitenkin hyvä käsitellä jollakin tavalla, ettei jää sen vangiksi. Käsittelyvaiheessa saattaa ilmetä masentuneisuutta, välinpitämättömyyden tunnetta, kelvottomuuden ja arvottomuuden tunteita, yksinäisyyden ja tyhjyyden kokemuksia ja jopa itsemurha-ajatuksia. Käsittelyvaiheessa sairastumisherkkyys usein lisääntyy ja vanhempi saattaa pyrkiä muuttamaan tilannetta ulkoisilla keinoilla, kuten asuin- tai työpaikan vaihdoksella. Uudelleensuuntautumisvaiheessa arjen sujuvuus lisääntyy, sopimusten noudattaminen helpottuu, ruokahalu ja unirytmi normalisoituvat, kiinnostus ulkomaailmaa kohtaan palaa, voimavarat tapahtuneen käsittelyyn lisääntyvät ja lapsen tukeminen vahvistuu. Pahin kriisi on ohi ja vanhemmalla on paremmin voimavaroja selvitellä niitä asioita, joiden vuoksi joutui lapsesta eroon.
Huostaanotto ja sijoituksen alkuvaihe lapsen 2 näkökulmasta (Lähde: Tania Virintie, psykologi, psykoterapeutti) Lapsen huostaanotto on aina viimekätinen vaihtoehto lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi, ja sen tarkoitus on auttaa lasta ja perhettä vaikeassa elämäntilanteessa muiden keinojen ollessa riittämättömiä. Huostaanotossa lapsi joutuu äkillisesti eroon paitsi vanhemmastaan, myös turvallisuudentunteeseen vaikuttavista fyysisen ja laajemman sosiaalisen ympäristön tukikohdista, kuten tutusta kodista, asuinalueesta ja siellä olevista tutuista ihmisistä. On luonnollista, että tämä aiheuttaa lapsessa turvattomuuden tunnetta sijoituksen alkuvaiheessa. Lapsen elämänpiirissä olevien aikuisten on hyvä olla tietoisia siitä, miten huostaanotto vaikuttaa lapseen ja näyttäytyy lapsen toiminnassa, jotta he voivat tukea lasta oikealla tavalla. Lapsen sokkivaihe Huostaanotto, erityisesti kiireellinen sijoitus, ylittää lapsen käsittelykyvyn ja laukaisee sokkivaiheen. Lapsen suojamekanismit aktivoituvat, mikä tarkoittaa sitä, että lapsi saattaa esimerkiksi jäädyttää tunteitaan tai torjua huostaanottoon liittyviä asioita mielestään selviytyäkseen kuormittavassa tilanteessa. Tunnekuorma näkyy lapsessa nonverbaalisina eli sanattomina oireina ennen kokemusten tietoista käsittelyä uuden elämäntilanteen tasaannuttua. Lapsen kokema psyykkinen kuormitus voi purkautua fyysisenä oirehdintana, kuten sairasteluna tai kipuina. Lapsella saattaa ilmetä unihäiriöitä (painajaiset, nukahtamisvaikeudet), syömisvaikeuksia, levottomuutta tai taantumista pienemmän lapsen tasolle. Aikuisten on hyvä olla tietoisia siitä, että oireilu on luonnollista äkillisen elämänmuutoksen seurauksena. Äkillisen erokokemuksen vaikutus lapseen Huostaanoton, eli äkillisen erokokemuksen myötä lapsessa aktivoituu herkästi epäluottamus ihmissuhteita, aikuisen käytettävyyttä ja omaa merkityksellisyyttä kohtaan. Lapsella saattaa jo entuudestaankin olla näitä tuntemuksia, mikäli vanhempi ei ole aina pystynyt olemaan lapselle turvallisesti läsnä omien vaikeuksiensa vuoksi. Lapsella saattaa olla huoli vanhemman pärjäämisestä ja mahdollisesti myös syyllisyydentunteita vanhemman hylkäämisestä, mikäli lapsella on kokemuksia vanhemman hauraudesta esim. tämän päihteidenkäytön tai mielenterveysongelmien myötä. Vanhemman ja muiden lapselle tärkeiden aikuisten on tärkeää auttaa lasta ymmärtämään, miksi hänet huostaanotettiin, sillä lapsella on taipumus kokea ero omaksi syykseen, mikäli sen syitä ei selvennetä hänelle tarpeeksi ymmärrettävästi.
3 Erokokemuksen seurauksena lapsen käytöstä ohjaa usein pyrkimys varmistaa hoivan saanti ja maksimoida omaa turvallisuudentunnetta uudessa ympäristössä. Lapsi saattaa takertua aikuiseen tai pyrkiä itse hoivaamaan tätä, jolloin hän varmistaa aikuisen fyysisen läsnäolon ollessaan epävarma siitä, pysyykö hän tämän mielessä ilman muistuttelua. Lapsella saattaa esiintyä valikoimattomuutta aikuisten suhteen, sillä tässä kohtaa lapselle on tärkeämpää varmistaa perustarpeidensa tyydyttäminen sekä välttää yksin jääminen kuin luoda syvällinen suhde aikuiseen. Lapsi voi näyttäytyä myös ylikilttinä, sillä hän ei välttämättä luota tulevansa hyväksytyksi omana itsenään ja pyrkii kiltteydellään varmistamaan aikuiselta saamansa hoivan jatkumisen. Toisaalta lapsi saattaa olla omaehtoinen, jolloin hänen pyrkimyksenään on olla riippumaton aikuisesta, jonka tarjoamaan turvaan ja hoivaan hän ei kokemustensa perusteella voi luottaa. Voidaan sanoa, että äkillisessä erokokemuksessa lapsen käytöstä ohjaa selviytymislogiikka, ei mielihyvä. Lapsen käytös voi tuntua vanhemmasta vieraalta ja tuottaa vanhemmalle pettymyksen tunteita. Vanhemman on kuitenkin hyvä muistaa, että lapsen käytös on ennen kaikkea yhteydessä lapsen kokemiin turvattomuudentunteisiin, ei rakkauden puutteeseen. Lapsi yrittää omien kykyjensä mukaan selviytyä hänelle haastavassa tilanteessa. Vanhempi on lapselle aina tärkeä, vaikka lapsi ei kykenisikään tätä vanhemmalleen osoittamaan. Vanhemman tarjoaman tuen merkitys sijoituksen alkuvaiheessa Vanhemman reagointitapa lapsen sijoitukseen ja vanhemman tapa sanoittaa tilannetta lapselle vaikuttavat lapsen kokemukseen erosta. Tämän vuoksi vanhemman on hyvä työstää omaa lapsen huostaanottoon liittyvää kriisiään ja ottaa vastaan apua, jotta hän voisi tukea lastaan haastavassa tilanteessa. Vanhempi, joka ei ole käsitellyt omaa kriisiään, saattaa tiedostamattaan välittää lapselle lohdutonta mielikuvaa maailmanlopusta, kun taas omaa kriisiään työstänyt vanhempi pystyy tukemaan lastaan tarjoamalla tälle luottamusta selviytymiseen vaikeasta tilanteesta huolimatta. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että vanhempi pystyy antamaan hänelle luvan lohdun hakemiseen sijaishoitajilta. Näin vanhempi voi varmistaa, että lapsi ei jää tilanteessa tunnetasolla yksin. Mikäli vanhempi ei ole tilanteensa vuoksi kykenevä työstämään omaa kriisiään ja tätä kautta tukemaan lastaan tämän siirtyessä sijaishuoltopaikkaan, on asioiden jälkeenpäin työstäminen myös mahdollista. Vanhempi voi myöhemmin korjata lapselle välittämiään mielikuvia esimerkiksi työntekijän avustuksella.
4 Vanhemman ja lapsen yhteydenpidon säännöllisyys helpottaa hylätyksi tulemisen kokemusta, ellei yhteydenpidon rajoittamiselle ole jotakin lapsen hyvinvointia vaarantavaa perustetta. Vanhemman on oman vointinsa salliessa hyvä huolehtia siitä, että hän on säännöllisesti yhteydessä lapseensa omasta aloitteestaan. Silloinkin, kun lapsi ei halua puhua, on tärkeää soittaa lapselle pakottamatta puhumaan. Lapsella ei vielä tarvitse olla työkaluja tilanteen käsittelyyn. Vanhemmasta saattaa tuntua pahalta se, että lapsi ei halua puhua hänen kanssaan tai tapaamistilanteissa lapsi ei halua hyvästellä ja halata vanhempaa. Lapsi toimii näin, koska jatkuvat jälleennäkemiset ja erot ovat kuormittavia hänelle. Riittävä torjunta ja etäisyys vanhemmasta mahdollistavat lapsella turvallisuudentunteen ylläpitämisen. Vanhemman tarjoaman tuen merkitys lapsen sijoituksen aikana Oireilu sijaishuoltopaikassa alkaa usein turvallisuudentunteen kasvaessa, kun lapsen luottamus sijaishoitajiin kasvaa ja sen myötä turvallisuushakuinen käytös, kuten mukautuminen ja miellyttäminen, vähenee ja kielteisten tunteiden ilmaiseminen mahdollistuu. Lapset ilmaisevat surua ja huolta käytöksellään ja tarvitsevat aikuisten apua tunteiden sanoittamiseksi ja jäsentämiseksi. Vanhemman on hyvä tiedostaa, että oireilu ei ole aina merkki huonoista oloista, vaan usein riittävän turvallisista oloista sijaishuoltopaikassa. Vanhemman lapselle antama lupa sijaishuoltopaikkaan asettumiselle on lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Ilman oikeutusta läheisyyteen arjen hoivahahmojen kanssa lapsi jää tunnetasolla yksin ja kasvaa turvattomaksi aikuiseksi. Vanhempi, roolisi lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeä. Anna lapsellesi lupa läheisyyteen sijaishuoltopaikassa, vaikka se tuntuisikin itsellesi vaikealta. Pyydä apua omien vaikeiden tunteidesi käsittelyyn. Ottamalla tukea vastaan pystyt paremmin tukemaan lastasi.
5 Huostaanotto ja sijaishuolto Huostaanotto ja lapsen sijaishuoltoon sijoittaminen perustuvat lastensuojelulakiin. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsi otetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja hänen hoitonsa järjestetään oman kodin ulkopuolella, jos LsL 4 :n mukaisesti: puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vakavasti lapsen terveyttä ja kehitystä avohuollon tuki ei ole ollut sopivaa, riittävää tai mahdollista huostaanotto ja sijoitus ovat lapsen edun mukaista Jos lapsi on välittömässä vaarassa ja ilman huolenpitoa, esimerkiksi vanhempien runsaan päihteidenkäytön vuoksi tai lapsen oman käyttäytymisen vuoksi, lastensuojelu reagoi välittömästi ja lapselle tehdään kiireellinen sijoitus. Kiireellinen sijoitus kestää 30 vuorokautta, ja sen aikana arvioidaan lapsen tilanne. Sijoituksen aikana päätetään lapsen kotiinpaluusta ja mahdollisista lastensuojelun tukitoimista tai aloitetaan huostaanoton valmistelu. Kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa toiset 30 vuorokautta, jos aika ei ole riittävä tilanteen selvittämiseksi. Huostaanottoa harkittaessa arvioidaan lapsen etua, kasvuolosuhteita, avohuollon tukitoimien riittävyyttä ja lapsen elämäntavan vahingollisuutta. Huostaanottoa on pidettävä aina viimesijaisena vaihtoehtona. Kasvuolosuhteita arvioidaan laajasti: niillä ei tarkoiteta vain olosuhteita kodin seinien sisäpuolella, vaan koko sitä lapsen elämänpiiriä, joka kuuluu huoltajan valvontaan ja kasvatusvastuuseen. Lapsen kasvuympäristöä arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: lapsella on pysyvä, turvallinen koti, jossa ei vietetä lapselle sopimatonta elämää lapsella on vakaat kasvuolot ja ennakoitavissa oleva arki lapsi voi luottaa huoltajiinsa ja heidän lupauksiinsa lapsi saa monipuolisia virikkeitä lapsella on pysyviä ihmissuhteita lapsi voi elää ilman väkivallan pelkoa lapsi ei joudu todistamaan rikollista elämäntapaa tai päihteiden väärinkäyttöä lapsi itse ei vahingoita omalla käyttäytymisellään (rikollisuus, päihteet tms.) omaa turvallisuuttaan ja terveyttään
Huostaanotto valmistellaan yhteistyössä perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Huostaanotto pitää aina perustella ja lapsella sekä vanhemmilla on oikeus tietää perustelut. Heillä on myös oikeus nähdä lasta koskevat asiakirjat. Huostaanottoa varten sosiaalityöntekijät usein pyytävät yhteistyökumppaneilta (esimerkiksi koulu, terapiapalvelut) lausuntoja. Perhe voi myös itse pyytää selvityksiä ja toimittaa ne sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä arvioi viime kädessä huostaanottoa punnittaessa lausuntojen merkityksen. Vanhemmat ja lapsi saavat ilmaista mielipiteensä asioista ja päätöksistä asian eri vaiheissa ja myös virallisesti; tätä varten varataan kuulemistilaisuus. 6 Kuuleminen Ennen huostaanottopäätöstä kuullaan aina 12 vuotta täyttänyttä lasta, biologisia vanhempia sekä henkilöitä, joiden hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Myös alle 12-vuotiaan lapsen mielipide selvitetään. Kuulemisesta lähetetään kuultaville kirjallinen kutsu. Mikäli kuultava ei pääse kuulemiseen, on hänellä velvollisuus ilmoittaa esteestä. Mikäli kuultava ei saavu kuulemiseen, voidaan huostaanotosta tehdä päätös ilman hänen kuulemistaan. Kuultava voi käyttää avustajaa tai asiamiestä apunaan. Lasta kuullaan yleensä ilman vanhempia, mutta hänellä voi olla halutessaan tuttu aikuinen mukana. Kuulemistilaisuudessa on nähtävillä huostaanottopäätöksen perusteena olevat asiakirjat. Kuulemisessa kerrotaan huostaanotosta, sen perusteista, kestosta ja huostaanoton oikeusvaikutuksista sekä sijaishuoltopaikasta. Kuulemisessa kysytään kuultavilta, hyväksyvätkö he huostaanoton ja suunnitellun sijaishuoltopaikan vai vastustavatko he näitä. Sinulla on oikeus ottaa kantaa kaikkiin asiakirjoihin, mahdollisiin lisäselvityksiin ja kertoa kaikki muut asiat, joilla voi olla vaikutusta huostaanottopäätöksessä. Jos hyväksyt huostaanoton ja sijoituksen Jos kukaan kuultavista ei vastusta huostaanottoa eikä sijaishuoltopaikkaa, voidaan päätös huostaanotosta tehdä. Päätöksen tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija.
7 Jos et hyväksy huostaanottoa ja sijoitusta Jos sinä tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ette hyväksy huostaanottoa, lähetetään hakemus kaikkine asiakirjoineen ja mielipiteineen hallinto-oikeuteen, joka ratkaisee asian. Hallinto-oikeus voi järjestää asiassa suullisen käsittelyn. Sosiaalityöntekijä tiedottaa sinua hakemuksen vaiheista ja saat kopion hakemuksesta. Voit antaa oman vastineesi suoraan hallinto-oikeudelle. Huostaanottopäätös Saat päätöksen postitse tai sosiaalityöntekijältä. Voit hakea johtavan viranhaltijan tekemään huostaanottopäätökseen muutosta hallinto-oikeudelta tai tehdä hallinto-oikeuden päätöksestä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän sisällä. Pidä päätökset tallessa, voit tarvita niitä myöhemmin. Huostaanottohakemuksen käsittelyn aikana lapsi asuu sijaishuoltopaikassa. Jos koet tulleesi väärinymmärretyksi tai -kohdelluksi huostaanottoprosessin aikana tai haluat lisätietoa omista oikeuksistasi, voit ottaa yhteyttä kunnan sosiaaliasiamieheen tai oikeusaputoimistoon. Asiakassuunnitelma Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on laadittava asiakassuunnitelma, joka perustuu lapsen ja perheen tuen tarpeisiin sekä siihen, miten lapsen edun mukaisella tavalla otetaan huomioon lapsen edun mukainen tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Lapselle tehdään asiakassuunnitelma sitä varten järjestetyssä neuvottelussa ja mukana voi olla sinun, lapsen ja sosiaalityöntekijän lisäksi myös muita asianosaisia, esimerkiksi valitsemasi tukihenkilö. Lapsen asioista keskustellaan yhdessä. Vanhempi saa lapsen asiakassuunnitelman kirjallisena. Lapsen asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useamminkin.
8 Asiakassuunnitelmaan kirjattavat asiat: o lapsen tausta ja tilanne lapsen sijoitushetkellä o lapselle järjestettävä tuki ja apu o vanhemmalle ja hoidosta ja kasvatuksesta vastaavalle taholle (esimerkiksi sijaisperhe) järjestettävä tuki ja apu o mihin lastensuojelun tukitoimilla pyritään (sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet) o miten ja kuinka usein lapsi voi tavata vanhempiaan ja läheisiään ja pitää heihin yhteyttä o miten yhteistyö vanhemman, sijaishuoltopaikan ja lasten läheisten kanssa toteutetaan Neuvotteluihin kannattaa aina osallistua, vaikka asia tuntuisi vaikealta. Neuvotteluihin kannattaa valmistautua etukäteen. Voit tehdä muistilistan asioista, joista haluat keskustella. Neuvotteluissa sovituista asioista on pidettävä kiinni. Huostaanotetun lapsen vanhemmalle on laadittava oma asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Se voidaan tehdä yhteistyössä esimerkiksi päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa. Suunnitelman tavoitteena on tukea lapsen vanhempaa huostaanoton aikana. Suunnitelmaan kirjataan samoin kuin lapsenkin suunnitelmaan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, sekä tukitoimet ja palvelut. Sijaishuollon muodot Lapsi pyritään ensisijaisesti sijoittamaan perhehoitoon tavalliseen perheeseen, jossa vanhemmat ovat saaneet valmennuksen tehtäväänsä. Myös lähiverkoston mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan selvitetään. Sijoituspaikka valitaan lapsen tarpeiden mukaan. Muita sijoituspaikkoja sijaisperheen lisäksi ovat: ammatillinen perhekoti lastenkoti nuorisokoti koulukoti
9 Lapsen oikeudet sijaishuollon aikana Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus muun muassa laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeita vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja. Lapsen oikeuksien toteutumisesta vastaavat sosiaaliviranomaiset, sijaishuoltopaikka ja lapsen vanhemmat. Kaikki osapuolet ovat velvollisia toimimaan lapsen oikeuksien toteutumiseksi. Kotiharjoittelut / kotilomat Lapsella on oikeus tavata läheisiään huostaanoton ja sijaishuollon aikana, mikäli se on lapsen edun mukaista. Sijaishuoltopaikka pyrkii järjestämään lapselle säännölliset kotiharjoittelut / kotilomat vanhemman tai muun lapselle läheisen henkilön luo. Kotiharjoittelujen / kotilomien tarkoituksena on turvata lapsen yhteydenpito läheisiin sekä tukea lasta ja vanhempia perheen jälleenyhdistämisessä. Sijaishuollon rajoitustoimenpiteet Joskus sijaishuollossa voidaan joutua käyttämään rajoitustoimenpiteitä lapsen turvallisen kasvun ja kehityksen tueksi. Rajoitustoimenpiteiden käyttö perustuu lastensuojelulakiin, ja niiden käytön pitää olla perusteltua. Rajoitustoimenpiteitä ovat: Yhteydenpidon rajoittaminen 62-63 Liikkumisvapauden rajoittaminen 69 Aineiden ja esineiden haltuunotto 65 Henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus 66 Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen ja luovuttamatta jättäminen 67 Kiinnipitäminen 68 Eristäminen 70 Erityinen huolenpito 71-73
10 Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan laitoshoidossa. Perhehoidossa voidaan rajoittaa ainoastaan yhteydenpitoa. Joskus on lapsen edun mukaista toteuttaa rajoitustoimenpide, jota vanhempi saattaa vastustaa. Kaikista rajoitustoimenpiteistä tehdään kirjallinen selvitys tai päätös, joka annetaan tiedoksi huoltajille. Lasta ja vanhempia kuullaan ennen rajoitustoimenpiteiden tekemistä, mikäli tilanne sen sallii. Sijaishuoltopaikan muuttaminen Lapsen sijaishuoltopaikkaa voidaan muuttaa huostaanoton aikana, jos siihen on perusteltu syy. Syy voi olla esimerkiksi se, että kiireellisesti sijoitetulle lapselle etsitään sijaisperhe, tai sijaishuoltopaikka ei muusta syystä ole lapselle sopiva. Sijaishuoltopaikka muutetaan vain harkiten, koska lapsi usein kärsii muutoksista. Sijaishuoltopaikan muuttamisen valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Sijaishuoltopaikan muuttamisesta tehdään aina kirjallinen päätös. Lasta ja vanhempia kuullaan ennen päätöksen tekemistä. Huostaanoton päättyminen Huostaanotto on tarkoitettu aina viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi ratkaisuksi. Huostaanoton jatkumista arvioidaan lapsen asiakassuunnitelmaneuvotteluissa. Huostaanoton purkamista voivat hakea lapsi tai vanhemmat (sosiaalityöntekijälle kirjallinen hakemus perusteluineen). Huostaanotto voidaan lopettaa lapsen ja vanhemman tilanteen muututtua sellaiseksi, että lapsi voi palata kotiin. Huostaanoton lopettamista edeltää aina 6 kuukauden kotiutusjakso, jonka aikana lapsi asuu kotona sijaishuollon muutospäätöksellä. Huostaanoton lopettamiseen vaikuttavat mm. vanhempien mahdollisuudet vastata lapsen tarpeisiin, kasvuympäristön turvallisuus ja vakaus, sijoituksen tavoitteiden saavuttaminen, lapsen suhde sijaisvanhempiin, lapsen kehityksen edistyminen sekä huostaanoton lopettamisen / jatkamisen vaikutukset lapseen. Sosiaalityöntekijän velvollisuus on kertoa lapselle ja vanhemmalle, miten asioiden pitää muuttua, jotta lapsi voi muuttaa kotiin. Huostaanotto lakkaa viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta.
11 Itsenäistymisvarat Kodin ulkopuolisen sijoituksen aikana lapselle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvaroja kertyy, kun kunta perii vanhemmilta etuuksia (esim. elatustuki, opintotuki, eläke) hoidon korvaukseksi kunnalle. Itsenäistymisvaroja kertyy saadusta etuudesta 40 % joka kuukausi. Itsenäistymisvaroja maksetaan lapselle sovitusti sijoituksen aikana ja hänen täytettyään 18 vuotta. Jälkihuolto Huostaanoton päättymisen jälkeen nuorella on oikeus jälkihuoltoon 21-vuotiaaksi asti. Jälkihuolto tarkoittaa lastensuojelun tukitoimien tarjoamista, eli muun muassa sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan tukea ja ohjausta, tukea opintoihin, työllistymiseen tai asunnon hankintaan sekä tukea taloudelliseen tilanteeseen. Jälkihuollon vastaanottaminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Jälkihuollossa: tehdään jälkihuoltosuunnitelma nuoren kanssa tarkoituksena on tukea nuoren selviämistä itsenäisessä elämässä Kun lapsi ei asu kotona On tärkeää muistaa, että vanhemmuus ei lopu huostaanottoon. Olet edelleen lapselle tärkeä isä tai äiti. Huoltajuuteen huostaanotto ei tuo muutoksia - olet edelleen lapsen huoltaja. Huoltajana sinulla säilyy tiedonsaantioikeus esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Vanhemmuus muuttuu erilaiseksi, mutta sinun ja lapsesi suhde on aina erityinen. Perhehoitoon sijoituksen jälkeen vanhemmat toimivat rinnakkaisina vanhempina sijaisvanhempien kanssa. Jokaisella vanhemmalla on oma tärkeä tehtävänsä. On tärkeää, että vanhempien ja sijaisvanhempien yhteistyö toimii. Keskustelu lapsen kasvatuksesta on merkityksellistä molemmille vanhemmille. Lapsen oloa helpottaa, jos annat hänelle luvan kiintyä sijaisvanhempiinsa. Puhu lapsen kuullen asiallisesti sijaisvanhemmista ja sijaishuoltopaikasta sekä huostaanotosta. Kaikkien vanhempien kunnioitus toisiaan kohtaan ja sen näyttäminen auttavat lasta. Laitoshoitoon sijoituksen jälkeen vanhemmat toimivat kasvatuskumppaneina lastenkodin henkilökunnan kanssa. Laitoksessa asuvalla lapsella on yksi tai useampi hänelle nimetty omaohjaaja/-hoitaja. Vanhemman yhteistyö lastenkodin henkilökunnan kanssa ja vanhemman lapselle antama lupa asua lastenkodissa auttavat lasta.
12 Kuka päättää lapsen asioista? Kun lapsi ei asu kotona ja huostaanottopäätös on voimassa, sosiaalitoimi: päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta ja valvonnasta, opetuksesta, terveydenhuollosta ja muusta huolenpidosta sosiaalitoimella on kuitenkin velvollisuus toimia laajasti yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa ja ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu antaa lapsen passiin suostumuksen tai lausunnon, mikäli passin myöntäminen on lapsen edun vastaista ilmoittaa lapsen huostaanotosta väestötietojärjestelmään Sijaisvanhemmat tai sijaishuoltopaikan työntekijät päättävät: lapsen päivittäisestä hoidosta, huolenpidosta ja kasvatuksesta (esim. pukeutuminen, arjen asiat) Vanhemmalla on oikeus: päättää lapsen nimestä, kansallisuudesta ja uskonnosta toimia lapsen edunvalvojana mm. taloudellisissa asioissa osallistua lapsen asioita koskevaan päätöksentekoon mm. lapsen kouluopetuksen järjestämisestä tai terveydenhoidosta saada huostaanoton aikana tietoa lapsensa asioista sekä pitää lapseen yhteyttä sovitulla tavalla, mikäli se ei ole lapsen edun vastaista ja mikäli vanhempi on myös lapsen huoltaja Mikäli vanhempi ei kykene huolehtimaan lapsen taloudellisista asioista lapsen edun mukaisesti, sosiaalitoimi hakee lapselle edunvalvojan.
13 Mitä tehdä / muistaa Pidä kiinni lapsesi kanssa sovituista tapaamisista. Lapsi odottaa tapaamisia sekä yhteydenpitoasi ja saa näin kokea olevansa sinulle tärkeä. Jos jätät menemättä tapaamiseen, lapsi pettyy ja kokee sen hylkäämisenä. Muista ilmoittaa, jos olet esimerkiksi sairaana. Osallistu lasta koskeviin neuvotteluihin / asiakassuunnitelmapalavereihin, koska siten voit parhaiten vaikuttaa asioihin. Neuvotteluihin osallistumalla osoitat, että olet kiinnostunut lapsen asioista ja valmis tekemään töitä sen eteen, että tilanne kohenee. Neuvotteluihin kannattaa osallistua, koska niissä voit ilmaista mielipiteesi lasta koskevista asioista. Neuvotteluihin kannattaa osallistua, vaikka et hyväksyisi huostaanottoa tai olisit eri mieltä lasta koskevista asioista. Vanhemmuuttasi voit toteuttaa monin eri tavoin, kuten niin, että tuet lasta koulunkäynnissä ja harrastuksissa. Ole kiinnostunut kaikista lapsen asioista. Pidä huoli omasta jaksamisestasi. Älä jää yksin mietteittesi kanssa. Sosiaalityöntekijällä on velvollisuus järjestää sinulle apua. Voit tarvita tilanteessasi esimerkiksi kriisiapua tai terapiaa. Kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja internetin kautta voit saada vertaistukea. Vanhemmille on usein tarjolla myös vanhempainryhmiä, joista voit kysyä lisää sosiaalityöntekijältä.
14 Linkkejä / infoa / tukea Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille / www.voikukkia.fi Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195202 Helsingin SOS-kriisikeskus (09) 413 50510 / www.tukinet.net Lastensuojelulaki / www.finlex.fi Lastensuojelun keskusliitto: Uskomme sinuun, usko sinäkin - Aikuisen opas / www.lskl.fi Lastensuojelun käsikirja / https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja Tietoa lastensuojelusta / www.lastensuojelu.info Sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten vanhempien ja omaisten vertaistukiyhdistys Sukupuu ry / www.sukupuu.fi Sosiaali-ja kriisipäivystys (24h) 0206 96006 Pääkaupungin turvakoti (09) 4777 180 KIITOKSET Helsingin lastensuojelun opas vanhemmalle on täydennetty ja muokattu Pirjo Kiviojan peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle laatimasta oppaasta. Kiitokset lisäksi VOIKUKKIAverkostohankkeelle sekä psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintielle, joiden materiaaleja hyödynsimme kootessamme oppaaseen tietoa kriisin vaiheista, huostaanotosta ja sijoituksesta vanhemman ja lapsen näkökulmasta. Koonneet Outi Koskinen ja Annika Wiik