Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset Jouni Tulonen RKTL-Raputalousohjelma, Päätös- ja evaluointityöpaja 13.3.213 Jyväskylä, Viherlandia
Rapukanta ja sen vaihtelu Monen tekijän yhteisvaikutus - sijainti / ilmasto, lämpötila - veden laatu - pohjan laatu / suojapaikat - lajien väliset tekijät - lajin sisäiset tekijät - ravustus Ilmasto, lämpötila, Ca, ph, DO Habitaatti Predaatio Taudit ja loiset Kilpailu Ravustus Vaikutukset ilmenevät lisääntymisen onnistumisen, eloonjäännin ja kasvun kautta Täplärapukannat pääsääntöisesti nuoria, eivät vielä vakiintuneita - herkkiä vaihtelulle?
Erilainen järvi erilainen kannankehitys? Taustat erilaiset -istutushistoria -ruttohistoria -ravustus Näsijärvi Pyhäjärvi Kukkia Pääjärvi Slickolammi
Alamitallako vaikutusta? Esimerkkinä Slickolampi -pieni, noin 4 ha koevesi -jokirapuja ja täplärapuja -pitkä yhtäjaksoinen seuranta 1971-26 (211) -vuosittainen koeravustus ja kannan arviointi -pyynnin säätely alamitoin rauhoitus 1 vuotta 1 cm alamitta 2 vuotta 9 cm alamitta 7 vuotta ilman alamittaa?
1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 Rapua/merta/yö Jokiravun ja täpläravun saaliskehitys 1971-211 1,8 1,6 1,4 Rauhoitus, 1 vuotta Alamitta 1 mm, 2 vuotta Alamitta 9 mm, 7 vuotta (Ei alamittaa) 1,2 1,8,6,4 Romahdus -syksy 22 vai alamitta?,2 P.leniusculus A.astacus
Kukkia ja Pääjärvi rutossako ero? Koeravustukset vuosittain -koealalla, noin 5 m rantaviivaa -Pääjärvi 1995-212, Kukkia 199-211 -myös varhain keväällä -8-1 Evo-mertaa Koesumputukset 1998-25 -3-5 sumppua/järvi, syksystä kevääseen -parittelun ja mädin laskun onnistuminen -emojen ja mädin kuolleisuus talvella -ajoituksessa hyvää tuuria
Ei ruttohavaintoja saaliissa Ei ruttojälkiä täpläravuissa Jokiravut kuolivat syksyllä 1999 Ruton merkit saaliisravuissa "ruttoisten" osuus % 1 Kukkia ruttojälkiä/ rapu 7 "ruttoisten" osuus % 1 Pääjärvi ruttojälkiä/ rapu 7 9 8 6 9 8 6 7 5 7 5 6 5 4 4 3 6 5 4 4 3 3 2 3 2 2 1 1 2 1 1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 Vuosi Ruttoisten täplärapujen osuus saaliista, % Ruttojälkiä keskimäärin, kpl/rapu Vuosi Ruttoisten täplärapujen osuus saaliista, % Ruttojälkiä keskimäärin, kpl/rapu
Täplärapujen saaliskehitys Kukkialla ja Pääjärvessä -istutukset Kukkia 1989-1991 Pääjärvi 1993 ja 1995 -rutto Kukkia 1992 Pääjärvi 1999/2 Rapuja kpl 16 Kukkia Rapua/ merta/ yö 9 Rapuja kpl 16 Pääjärvi Rapua/ merta/ yö 6 14 12 8 7 14 12 5 1 8 6 5 4 1 8 4 3 6 3 6 2 4 2 2 1 4 2 1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 Vapautettu Poistettu Yksikkösaalis Vapautettu Poistettu Yksikkösaalis
Ruttojälkien esiintyminen ja emojen kuolleisuus sumpuissa Kuolleisuus % 1 Kukkia Ruttoisten rapujen osuus % 45 Kuolleisuus % 1 Pääjärvi Ruttojälkien osuus % 45 9 4 9 4 8 7 6 5 4 3 2 35 3 25 2 15 1 8 7 6 5 4 3 2 35 3 25 2 15 1 1 5 1 5 1998-1999 1999-2 2-21 21-22 22-23 23-24 24-25 1998-1999 1999-2 2-21 21-22 22-23 23-24 24-25 syksykuolleisuus talvikuolleisuus ruttojälkien osuus syksyllä syksykuolleisuus talvikuolleisuus ruttojälkien osuus syksyllä
Mätimäärät syksyllä ja seuraavana keväänä Kukkia Pääjärvi 1 1 9 9 8 8 7 7 6 6 5 % 4 5 % 4 3 3 2 2 1 1 1998-1999 1999-2 2-21 21-22 22-23 23-24 24-25 1998-1999 1999-2 2-21 21-22 22-23 23-24 24-25 Mätiä maksimäärästä syksyllä, % Mätiä maksimimäärästä keväällä, % Mäti syksyllä Mäti keväällä
Ravustajia, kpl Mertaöitä Ravustajia, kpl Mertaöitä Pyhäjärvi ja Näsijärvi, Tampereen kaupungin vesialueet -istutukset 199 luvun alusta -lupien myynti alkoi 1998 -mertarajoitus Näsijärvellä 13/v, Pyhäjärvellä 8/v, 2/ravustaja -ei muita pyyntirajoituksia ennen vuotta 212 Ravustajien mukaan: -Näsijärvellä liian paljon pieniä rapuja -Pyhäjärvellä liian vähän rapuja Mitä tehdä? 16 14 12 1 8 6 4 2 1998 2 22 24 26 28 21 212 12 1 8 6 4 2 Näsijärvi, 1648 ha Mertaöitä Näsijärvi 12 1 8 6 4 2 Ravustajia Näsijärvi Pyhäjärvi, 934 ha 1998 2 22 24 26 28 21 212 Mertaöitä Pyhäjärvi 3 25 2 15 1 5 Ravustajia Pyhäjärvi
Täplärapusaaliit Pyhäjärvessä ja Näsijärvessä kaupungin vesialueilla 1998-212 Saalis, kpl 6 rapua/merta/yö 8, 5 7, 6, 4 5, 3 4, 2 3, 2, 1 1, 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212, Saalis Näsijärvi Saalis Pyhäjärvi Yksikkösaalis Näsijärvi YksikkösaalisPyhäjärvi
Yli kymmensenttisten rapujen osuus saaliissa - ei alamittaa vuoteen 212 asti, 212 Pyhäjärvelle 11 cm Kpl Näsijärvi Kpl/merta/ kausi Kpl Pyhäjärvi Kpl/merta/ kausi 6 14 8 5 5 4 12 1 8 7 6 5 45 4 35 3 3 4 25 2 1 6 4 2 3 2 1 2 15 1 5 1998 2 22 24 26 28 21 212 1998 2 22 24 26 28 21 212 alle 1 cm yli 1 cm yli 1 cm /merta/kausi alle 1 cm yli 1 cm yli 1 cm /merta/kausi
Johtopäätöksiä -Täpläravulla kannanvaihtelut ovat suuria -Kannanvaihtelut ovat jatkossakin erittäin todennäköisiä -Lämpötilalla suurin merkitys -Muut tekijät määrittävät vaihtelun suuruutta ja syklin pituutta -Ravustuksen säätelyllä sopeudutaan kannanvaihteluihin -Kannanvaihteluiden ennakoiminen säätelyn kulmakivi -Kannanvaihteluiden mallinnus mahdollista -Ennustamisesta ennakointiin Kiitos!