Kuhajärvien kalastusselvitys ja Pyhäjärven täplärapuselvitys

Transkriptio

1 Kuhajärvien kalastusselvitys ja Pyhäjärven täplärapuselvitys Kuhanpyyntiä Pyhäjärven Sorvanselällä talvella 2019 Pirkkalan kalastusalueen kokous Toivon talo, Pirkkala Ismo Kolari isännöitsijä Pirkkalan kalastusalue kalatalousneuvoja, Pirkanmaan Kalatalouskeskus

2 Pirkkalan kalastusalueella tehtyjä kuhaselvityksiä (joista Pirkanmaan Kalatalouskeskus on vastannut kokonaan tai osittain) Kolari, I. 1998: Pyhäjärven kuhaistutusten polttomerkintätutkimus. Yhteenveto vuodelta (Polttomerkinnät ja nuottakoekalastukset) Kolari, I. 1999: Kuhan kalastus, vaellukset ja kasvu Pyhäjärvellä. (Emokuhien Carlin-merkinnät Lempäälän Hahkalanvuolteella ) Karjalainen, M. 2000: Pyhäjärven kuhaistutusten polttomerkintätutkimus. Yhteenveto vuodelta (Polttomerkinnät ja nuottakoekalastukset) Kärnä, J. 2000: Kuhan (Stizostedion lucioperca) ravinnonkäyttö Tampereen Pyhäjärvellä. Kolari, I. 2001: Kuhanpoikasvuosiluokkien vaihtelut Pyhäjärven Toutosella ja Säijänselällä vuosina (Kesänvanhojen istukkaiden kpl polttomerkinnät ja nuottakoekalastukset, loppuraportti) Kolari, I. 2001: Kuhaistutusten tuloksellisuus Pirkanmaan pienvesissä. Mukana Ameenjärvi, Hervantajärvi, Iso Arajärvi, Suonojärvi, Särkijärvi ja Teernijärvi Kolari, I. ja Westermark, A. 2017: Kuhan lisääntymisikä ja -koko Pirkanmaan järvillä. Kalatalouskeskus ja KVVY Kolari, I. 2018: Pirkanmaan kuhajärvien kalastusselvitys. Koljonen, M-L ja Kolari, I. 2019: Kuhakantojen geneettinen tila Pirkanmaan järvillä. (Kalatalouskeskus ja LUKE, raportti valmistumassa)

3 Pirkkalan kalastusalueella tehtyjä rapuselvityksiä (joista Pirkanmaan Kalatalouskeskus vastannut) Kolari, I. 1998: Täpläravun kotiutusistutusten tulokset Pyhäjärvellä ja Näsijärven Näsiselällä vuosien koeravustusten perusteella. Pyyvaara, P. 2001: Pirkkalan kalastusalueen raputaloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Kolari, I. 2018: Täplärapuselvitys Tampereen Pyhäjärvellä Mikä aiheutti kannan romahtamisen, ja mikä estää siitä toipumisen? Kolari, I. 2018: Tampereen Pyhäjärven täplärapuselvitys vuonna 2018

4 Kuhajärvien kalastusselvitys Onko ja jos, niin miten kalastus ja kalastuksensäätely ovat vaikuttaneet siihen, millaiseksi kuhan lisääntymisikä- ja -koko ja kuhakannan tila ovat muotoutuneet Pirkanmaan kuhavesillä? Miten kuhasaaliit ovat muuttuneet ja mitkä tekijät ovat muutoksen taustalla? Asianosaisten näkemyksiä kuhankalastuksen järjestämisestä 7 kalastusalueen yhteishanke Kyrösjärven, Näsijärven, Pirkkalan, Ruoveden- Kuoreveden, Roineen- Mallasveden-Pälkäneveden, Suodenniemen ja Vammalan seudun kalastusalueilla Pohjois-Savon ELY-keskus osarahoitti hanketta kalastonhoitomaksuvaroista Käytännön toteutus Pirkanmaan Kalatalouskeskus TAUSTATIETOA KALATALOUSALUEIDEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITTELULLE KESKEISIMMÄSTÄ SAALISLAJISTA

5 Kuhajärvet 1. Ukonselkä 2. Ruovesi 3. Näsijärvi 4. Kyrösjärvi 5. Roine 6. Mallasvesi 7. Pyhäjärvi, Säijän-Sorvanselkä 8. Pyhäjärven pohjoisosa 9. Rautavesi 10. Mouhijärvi MML ja Pirkanmaan Kalatalouskeskus 2019

6 Kuhajärvien kalastuselvitys Pyyntiponnistuksen ja kuhasaaliiden (-kannan) muutosten selvittäminen Kalastusmääräykset, lupamäärät, ongelmat ja toiveet Tiedot kalastustiedusteluista; KVVY:n velvoitetarkkailut ja muut kalastusselvitykset Kaupallisen kalastuksen saalistietoja LUKElta Laskennallinen kuhasaalisarvio yleiskalastusoikeuksin tapahtuvasta kalastuksesta Pyyntiponnistus; pyyntivrk/100 ha, kalastajamäärä Kokonaissaaliit ja yksikkösaaliit Vertailu Suomen ja Ruotsin kuhakantojen tilan kehitykseen Kalastusmääräykset osakaskunnilta ja kalastusalueilta ym.; Kalapassin verkkokauppa ja yhteyshenkilöjen haastattelut Kuhaa koskeva kalastuksensäätely ja suositukset; käyttö- ja hoitosuunnitelmat, tiedossa olevat rajoitukset Myytyjen verkkolupien/pyydysyksiköiden määrän vertailu; eräät osakaskunnat Muutamien kaupallisten kalastajien ja kalastusoppaiden haastattelut Analyysi: Mikä on vaikuttanut kuhakantojen tilan muutoksiin?

7 Verkkolupien myynti eräillä alueilla pyydys-/verkkolupia Vesistö Osakaskunta Vuodet ha kpl/vuosi kpl/ha/vuosi Mallasvesi Äimälän-Ruotsilan ok ,28 Mallasvesi Mälkilän-Kinnalan ok ,24 Roine Roineen ok ,18 Ruovesi Kauttu-Syvinki ok:t ,29 Säijän-Sorvanselkä Anian ok ,26 Sorvanselkä ja Saviselkä Nokian ok ,21 Sorvanselkä Sorvan kk ,24 Ukonselkä* Kolhon ok ,26 Yhteensä ,25 *Ukonselän Kolhon osakaskunnan ilmoitettu lupamäärä on hieman ylisuuri, koska alueella asuville verkkomäärä on pienempi kuin osakkaille

8 Pyhäjärvellä suhteessa eniten kalastajia Kalastajatiheys kuhajärvillä 2010-luvulla Ukonselkä Säijän-Sorvanselkä Ruovesiselkä Rautavesi Pyhäjärven pohjoisosa Näsijärvi, Koljonselkä Mallasvesi Kyrösjärvi verkkokalastajia kalastajia kalastajia/100 ha Lähteet: KVVY:n tekemät kalastustiedustelut

9 Kalastus harvoilla verkoilla vähentynyt Pyyntiponnistus Tiedustelualue Viim > 39 mm verkot ha vrk vrk/ha vrk vrk/ha vrk vrk/ha vrk/ha vuosi Kyrösjärvi* Mallasvesi Näsijärvi, Koljonselkä Pyhäjärven pohjoisosa Rautavesi Roine Ruovesi (Vilppula-Kauttu)** Ruovesiselkä Säijän-Sorvanselkä Ukonselkä Keskiarvo * Vuoteen 2000 saakka Kyrösjärven tiedustelualueeksi ilmoitettu ha ** Ruoveden Vilppula-Kauttu -alueen pyyntiponnistus > 33 mm verkkojen Lähteet: KVVY:n ja Jyväskylän yliopiston tekemät kalastustiedustelut

10 Verkkokalastajien ja nuorten kalastajien määrä vähenee Verkkokalastajat Vetouistelijat Heittokalastajat Lähde: LUKE

11 Alin solmuväli 100 % Näytekuhat 42,0-44,9 cm , , 45 0, , % 80 % 70 % mm verkot käytetyimpiä kuhanpyynnissä Pirkanmaan vesillä vaikka kalastusmääräykset sallisivat tiheämmätkin verkot 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % Näytekuhat 39,0-41,9 cm naaras koiras raaka 70 % 60 % 50 % 40 % naaras 30 % koiras 20 % raaka 10 % Kolari ja Westermark %

12 g/verkkovrk Kuhakannat edelleen vahvistuneet 2010-luvulla 250 Harvojen verkkojen kuhan yksikkösaaliit luvuilla Kyrösjärvi Mallasvesi Pyhäjärven pohjoisosa Rautavesi Ruovesiselkä Säijän-Sorvanselkä Lähde: KVVY

13 Kuhasaaliit kasvaneet kautta linjan Tied.alue Tiedustelujen kuhasaaliit kg kg/ha kg kg/ha kg kg/ha ha Kyrösjärvi* , , , Mallasvesi , , , Näsijärvi, Koljonselkä , Pyhäjärven pohjoisosa , , , Rautavesi , , , Roine , Ruovesi (Vilppula-Kauttu) , , Ruovesiselkä , , Säijän-Sorvanselkä , , , Ukonselkä , , , Yhteensä** , , , * Kyrösjärven ilmoitettu pinta-ala koskee viimeisimpiä 2010-luvun tiedusteluja, aiemmin tarkkailualue oli pienempi. ** Huomioi, että yhteismäärässä eivät ole mukana kaikki järvet eri vuosikymmeniltä. Lähteet: KVVY ja Jyväskylän yliopisto

14 Saaliissa näkyy luontainen kannanvaihtelu 7 Kuhan hehtaarisaaliit Rautavedellä ja Säijän-Sorvanselällä kg/ha Rautavesi Säijän-Sorvanselkä Lähde: KVVY

15 PYHÄJÄRVEN (TRE-LUODONSAARI) KUHAISTUTUKSET JA SAALIS SAALIIT ISTUTUKSET Hälytyskellot alkoivat soida lujaa luvun lopulla kg kpl Pohjois-Hämeen kuhavesien kuhaistutukset ovat jäämässä tuloksettomiksi, SKL 3/1998 Pyhäjärvi, Tampere-Kaivanto, kuhaistutukset ja saaliskertymä SAALIS ISTUTUS kg kpl Saalistiedot: KVVY Istutustilastot: Hämeen TE-keskus Oletus: saalis 5. vuonna istutuksesta

16 Kuhasaaliit ovat parantuneet istutusten alasajon jälkeen Kuhasaaliit (tarkk.alue ha) ja kuhaistutukset Pyhäjärvellä ( ha) Kaupallinen ja yleiskal.oikeudella tapahtuva kalastus puuttuvat suurelta osin tiedoista kg Kuhasaalis romahtaa kun massaistutukset ovat suurimmillaan kpl Kuhaistutukset ajetaan alas Lähde: 0 KVVY 0 Kuhasaalis (Lähde: KVVY) Kuhaistutukset (Lähde: ELY-keskus)

17 milj. kg Kuhasaaliit sisävesialueella vuosina ,5 saalistaso 5-kertaistuu suotuisten lisääntymisolosuhteiden ansiosta 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Suomen järvien kuhasaaliit romahtavat luvulla massaistutukset alkavat kuhakannat alkavat vahvistua; saalistaso ennen massaistutuksia n. 720 tn kuhakannat taantumassa yli 20 vuotta saalistaso romahtaa massaistutuksia edeltävälle tasolle lisääntyvistä istutuksista huolimatta (n. 10 milj./vuosi) 0,5 0 Lähteet: Kalataloudellinen tutkimustoimisto, RKTL ja LUKE

18 1000 kg 2500 Vapaa-ajankalastuksen kuhasaaliit vuosina Länsi-Suomi (sisävedet) Muut sisävedet Merialue Lähde: LUKE

19 Vapapyynnin merkitys kasvaa Vapaa-ajan kalastajien kuhasaalis 2016 (1000 kg) Muu pyydys; 130 Vetouistin; 1713 Verkko; 1725 Perhovapa; 19 Heittovapa; 216 Onki; 1 Katiska, merta tai rysä; 21 Pilkkivapa; 67 Lähde: LUKE

20 tonnia Hjälmarenin kalastuksensäätelyesimerkki, kaikki näyttää hyvältä. 350 Kaupallisen kalastuksen kuhasaaliit Hjälmarenilta Alamitta nostetaan 45 senttiin ja verkkojen alin solmuväli 60 mm:iin Hjälmaren 0 Hjälmaren Lähde: Fiskeriverket & SCB

21 tonnia Mälarenilla kuhan alamitan nosto Kaupallisen kalastuksen kuhasaaliit Ruotsin järviltä Hjälmaren Mälaren Hjälmaren Lähde: Fiskeriverket & SCB ja HaV

22 Kaupallisen kalastuksen saaliiden Finnkampen: Suomi voitti! Suomen järvien kaupallisen kalastuksen kuhasaaliit 4-kertaistuivat vuosina (alamitta 37 cm, poikkeuksia mm. Pyhäjärvi 40 cm) Lähteet: Luke, Fiskeriverket & SCB ja HaV

23 Vapaa-ajankalastuksen kuhasaaliiden Finnkampen: Suomi voitti 6-0! 1000 kg 4000 Vapaa-ajan kalastuksen kuhasaaliit sisävesiltä Suomi järvet Ruotsi järvet Lähteet: Luke ja HaV

24 Kultaiset kuhakaudet ja kesän lämpötilat C 17,0 Kesän keskilämpötilat Helsingissä luvuilla 16,5 16,0 15,5 15,0 14,5 14,0 Lähde: Ilmatieteen laitos Lähteet: Luke ja HaV

25 Keskikesän lämpötilat määräävät tulevan kuhasaaliin C 19 Kesä-heinäkuun keskilämpötila Tampereella Lähde: Ilmatieteen laitos

26 Erityisesti heinäkuu on lämmennyt C 20 Touko-elokuun lämpötilat Tampereella luvuilla touko kesä heinä elo Lähde: Ilmatieteen laitos, Tampere Härmälä

27 Johtopäätöksiä Kuhajärvien kuhakannat ovat yleisesti ottaen vahvistuneet luvuilla. Parhailla luontaisilla kuhavesillä kannat ovat olleet vahvoja jo pitkään, mutta myös näissä vesistöissä yksikkösaaliit ovat entisestään parantuneet. Kuhakantojen vahvistumista on tapahtunut samanaikaisesti laajemminkin Suomen ja Ruotsin järvialueilla. Lämpimät kesät ja Pirkanmaalla erityisesti heinäkuun lämpötilojen nousu ovat voimistaneet luonnollista lisääntymistä, joka on pääsyy kantojen vahvistumisen taustalla. Kuhajärvien kuhakannat ovat parantuneet käytännössä riippumatta siitä, millainen pyyntiponnistus, verkon solmuvälisäätely tai alamitta kullakin järvellä on ollut käytössä. Elinvoimaiset kuhakannat näyttävät kestävän varsin kovaa pyyntipainetta ja tuottavat isoja hehtaarisaaliita, kun hyviä lisääntymisvuosia on riittävän usein. Vesistön ominaisuudet ja tuotantokyky määrittelevät viime kädessä kuhasaaliiden tason ja kasvun raamit. Kuhaistutuksilla ei ole ollut yleisesti vaikutusta kuhakantojen kasvuun luvuilla.

28 Johtopäätöksiä Niillä järvillä, joilla on voimakas pyyntiponnistus ja kanta vahva, kannan harventaminen on mahdollisesti parantanut tulevien vuosiluokkien eloonjäämistä ja kuhien kasvua, mikä on ylläpitänyt korkeaa tuotantotasoa ja maksimisaaliita. Esimerkiksi Säijän-Sorvanselällä kuhakanta on uusiutunut tehokkaasti vuodesta toiseen ja kuhien kasvu on jopa nopeutunut 2010-luvulla. Tämän merkittävimmän kuhakannan kehitystä tulee seurata tarkasti, sillä pyyntipaine on tällä hetkellä melkoinen kaupallisen pyynnin ja vapaa-ajankalastuksen myötä. Suhteellisesti tehokkaimman pyynnin kohteena olevissa kuhakannoissa (mm. Säijän-Sorvanselkä) sukukypsyyskoko on iso hyvän kasvunopeuden ansiosta. Tiheään kuhakantaan nähden suhteellisesti vähäisemmän pyynnin kohteena olevilla järvillä Mouhijärvi, Kyrösjärvi ja Ukonselkä kasvunopeus on huonompi ja sukukypsyyskoko pienempi. Hidaskasvuisuus kovan ravintokilpailun seurauksena ei sinänsä ole epätervettä, vaan se kuvastaa mukautumista vallitseviin olosuhteisiin. Kuhakanta joutuu reagoimaan ravintovajeeseen kasvua hidastaen, jolloin kuntokerroin ja sukukypsyyskoko pienenevät.

29 Johtopäätöksiä Nopeakasvuisissa kannoissa (Mallasvesi, Roine ja Säijän-Sorvanselkä) kasvupotentiaalin hyödyntäminen on järkevää. Siihen päästään käyttämällä kuhanpyynnissä sopivan harvoja verkkoja ja vapakalastuksessa asetuksen mukaista alinta pyyntimittaa suurempaa minimirajaa. Kestävä kalastus tulee olla lähtökohtana kaikilla kuhajärvillä. Humuspitoisissa järvissä (Kyrösjärvi, Mouhijärvi, Näsijärvi, Pyhäjärven pohjoisosa, Ruovesi ja Ukonselkä) ruokakalaksi käytettävän kuhan kokoa ja ikää ei kannata ylen määrin kasvattaa kohonneiden elohopeapitoisuuksien takia myötä. Hidaskasvuisissa vahvoissa kuhakannoissa kalastettavien kuhien koon kasvattaminen ja kalastusrajoitukset eivät näytä lisäävän kuhan (ja muiden lajien) kokonaissaaliita, vaan vaikutus voi olla päinvastainen luonnollisen kuolevuuden ja tiheydestä riippuvan kasvun hidastumisen seurauksena. Kutualuerauhoitus on säätelykeino, johon iso osa kalastajista suhtautuu myönteisesti. Isojen saaliskalojen vapauttaminen koetaan myönteisesti. Osakaskunnat eivät näe kalastuksessa oleellisia ristiriitoja eri kalastajaryhmien välillä. Pääsääntöisesti kuhajärvillä menee tällä hetkellä hyvin.

30 Tampereen Pyhäjärven täplärapu allikosta ojaan Kotiutusistutus 1990, seuranta päällä alusta pitäen 1990-luvulla Pirkanmaan Kalatalouskeskus seurasi kannan kehittymistä koeravustuksin Tampereen kaupungin ravustuskysely v alkaen RKTLn / LUKEn (Esa Erkamo ym.) tutkimushanke Tampereen kaupungin kanssa, kannan alamäen syiden selvittäminen Pirkkalan kalastusalueen seurantahanke 2017 ; käytännön toteuttajana Kalatalouskeskus, P- Savon ELY-keskus avustanut khmvaroista, myös velvoitevaroja 2018 alkaen koeravustusaluetta laajennettiin koko Luodonsaaren ja Tampereen väliselle alueelle ja sivuvesiin 2018 yhteistyö käynnistyi Itä- Suomen yliopiston (Japo Jussila ym.) kanssa; saalisnäytteet tautimäärityksiin ja mahdollisiin altistuskokeisiin Seurantahankkeissa koeravustuksia, ravustus- ja saalisseurantoja, mahdollisten syiden analysointia, tautimäärityksiä

31 Tampereen Pyhäjärven täplärapumysteeri Täpläravun nousu.. ja tuho miksi? Rapulupien myynti käynnistyi saalishuippu 2002 Tampereen vesillä (n ha) n kpl (> 10 cm) 1. saalisromahdus saalishuippu 2007 ja 2008 n kpl (> 10 cm) 2011 alkaen saaliit alkoivat merkittävästi pienentyä, pysyvä totaaliromahduksen tila Saviselällä pyydettävä kanta hiukan pidempään; romahdus noin 2015 Kaupunki möi 800 mertalupaa 2009; 2018 lupia ostettiin 48 merralle (muutamia tyhjänpyytäjiä) Monilla muillakin Pirkanmaan järvillä saalistaso putosi 2010-luvun alussa Muilla vesillä (mm. Näsijärvi, Pyhäjärven keskiosa) kanta kuitenkin elpyi jo muutamia vuosia sitten; tällä hetkellä saaliit monin paikoin hyviä tai kohtalaisia Pyhäjärvellä Luodonsaaresta etelään hyvät saaliit, Luodonsaaresta itään (n ha) kanta lähes tulkoon nolla (yksikkösaalis v koeravustuksissa 0,06) Taudit? Rapuruttoa ja pyrstöjalkatautia runsaasti Pyhäjärven pohjoisosassa, mutta myös muilla järvillä Vedenlaatu? Pysyvä mittava asumajätevesikuormitus (oli jo aiemminkin) Viime aikoina isoja rakennushankkeita Tampereella; maaperän ja sedimentit haitta-aineet (PCB, PAH ym.)?

32 Tampereen Pyhäjärven täplärapumysteeri Kanta lähes nollassa jokirapua 34 merralla Mänttä-Vilppulan pikkujärvestä MML 2018

33 HYVÄN KANNAN RAJASEUTU KATOALUE Täplärapusaalis 39 kpl 34 merralla Sotkanvirran niskalta Täplärapusaalis 1 ruttoinen 33 merralla Lehtisaaresta

34 Tampereen Pyhäjärven täplärapumysteeri taustalla tauteja, kuormituspiikkejä vai jotain muutakin? MML 2018 Kartassa keltaisella merkitty alue kuvaa karkeasti Rantatunnelihankkeen vesistötäyttöjen ja Gasumin putkirakennustyömaan aiheuttamaa samennus- ym. vaikutusaluetta Tammerkosken niskalla, josta vesi kulkeutuu nopeasti virtauksen mukana Pyhäjärven pohjoisosaan. Pyhäjärven vaikutusalueella on ollut paljon muita mittavia rakennushankkeita 2010-luvulla.

35 Kuha- ja täplärapuraportit ladattavissa osoitteessa pirkkalankalastusalue.net Kiitoksia!