YMPÄRISTÖRAPORTTI
Tavoitteena kestävä kehitys Ympäristötyön tavoitteena on ympäristöstrategiaan tukeutuen nostaa esille tärkeitä parannuskohteita ja ylläpitää ympäristöjärjestelmää yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Nordkalkin tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään siten, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan pitää mahdollisimman vähäisinä. Ympäristöstrategiassa 2009-2013 korostuvat energian ja raaka-aineiden käytön tehokkuus, pölyämisen vähentäminen sekä toiminnan aiheuttamien päästöjen tehokas seuranta. Nämä asiat kuuluvat divisioonien ympäristötavoitteisiin. Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet kattavat ympäristöä, laatua ja työturvallisuutta koskevat periaatteet ja edellyttävät jatkuvaa parantamista. Vuonna 2008 allekirjoitettiin kaivosten sulkemista koskevat toimintaperiaatteet, mikä varmistaa kaikkien käytöstä poistettujen kaivosten jälkihoidon samalla hyväksyttävällä tavalla. Nordkalkin uusi, koko konsernin kattava johtamisjärjestelmä luotiin viime vuoden aikana. Entiset osajärjestelmät on koottu yhdeksi johtamisjärjestelmäksi, johon kuuluvat laatuja ympäristöjohtamisjärjestelmä, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän perusteet sekä muut koko konsernia koskevat toimintaohjeet ja rutiinit. Vuoden 2009 alussa Nordkalk sai suunnitelmien mukaisesti ns. multisite-sertifikaatit: laatusertifikaatti (ISO 9001:2000) on voimassa koko Nordkalkissa, ympäristösertifikaatti (ISO 14001:2004) Puolan ja Ruotsin toimipaikoilla sekä Suomen tuotantolaitoksilla, ja työterveysja työturvallisuussertifikaatti (OHSAS 18001:2007) Ruotsin ja Puolan toimipaikoilla sekä Suomessa Lappeenrannassa. Ympäristötyön painopiste oli viime vuonna energiatehokkuuden kehittäminen, ja monilla paikkakunnilla kirjattiinkin hyviä tuloksia. Ruotsin tuotantolaitoksilla onnistuttiin vähentämään sähkön kulutusta uusimalla laitteita. Köpingissä on rakenteilla laitteisto, joka mahdollistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön kalkinpoltossa. Lohjalla Tytyrissä on parannettu ohjaus- ja valvontajärjestelmää, minkä ansiosta käyttö on tehostunut ja sähkön kulutus vähentynyt. Paraisten kalkkitehtaalla hiilen jauhatuksen optimointi on vähentänyt polttoaineen kulutusta, ja uusi korkeapainekompressori vähentää sähkön käyttöä. Tytyrissä on edelleen kyetty lisäämään kaukolämpöverkossa käytetettävän hukkalämmön talteenottoa. Nordkalkin kaikilla toimipaikoilla tehdään työtä energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Energiatehokkuutta korostetaan suunniteltaessa uusia investointeja ja käytössä olevia prosesseja optimoidaan energian käytön vähentämiseksi. Vuonna 2008 palkattiin lisää henkilöstöä työskentelemään näiden asioiden parissa. Nordkalk liittyi vuonna 2008 Suomen elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, joka kannustaa uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Pölyämisen vähentäminen on ympäristötyön toinen keskeinen tavoite. Tytyrissä on uudistettu sähkö- ja tekstiilisuodattimia, ja mittaukset osoittavat pölyämisen kalkkiuuneilla vähentyneen puoleen ja jauhatusmyllyn pölypäästöjen sitäkin enemmän. Kaikilla toimipaikoilla hajapölyämistä taltutetaan kastelemalla teitä ja pihoja sekä asfaltoimalla niitä. Puolassa Miedziankassa rakennetaan uutta murskauslinjaa, joka tulee vähentämään sekä pölyämistä että melua. Nordkalk pyrkii aktiivisesti vähentämään omia päästöjään sekä ilmaan että veteen. Yhtiö on mukana useissa tutkimusja kehityshankkeissa, jotka tähtäävät ympäristön tilan parantamiseen. Esimerkiksi hiilidioksidin hyötykäyttöä ja loppusijoitusta tutkitaan tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimuksista saadaan tietoa energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämiseksi, mikä puolestaan vähentää ympäristövaikutuksia. Tutkimukseen kuuluu myös kalkinpolttoon soveltuvia menetelmiä hiilidioksidin erottamiseksi. Nordkalkin tavoitteena on myös korvata fossiilisia polttoaineita hiilidioksidineutraaleilla vaihtoehdoilla. Se tarkoittaa ensisijaisesti puhtaaseen biomassaan perustuvia polttoaineita, ja toissijaisesti lajiteltua jätettä, jotka kaasutetaan polttoon sopivaan muotoon. Nordkalkin tuotteita käytetään myös ympäristönhoitoon. Yhtiö on mukana useissa vesi- ja vesistöhankkeissa, esimerkiksi jätevesiprojektissa, joka tähtää jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen haja-asutusalueilla. Vesistöjen laadun parantamiseen liittyviä hankkeita on meneillään mm. Nokialla ja Kerimäellä. Erilaisia kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään myös mm. juomaveden valmistuksessa, prosessivesien neutraloinnissa ja hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistuksessa. Lainsäädäntö Kaivosalaa koskeva EU:n jätelaki astui voimaan 1.5.2006. Sitä on alettu soveltaa useissa jäsenmaissa 2008 kesällä ja syksyllä. Jätteen luokittelua koskevat kohdat ovat vielä epäselviä, mutta toivoaksemme sivukivemme ei tule kuulumaan laissa ehdotetun kattavan analysoinnin piirin. Vuonna 2009 Nordkalk tekee paikallisesti suunnitelman sivukiven käsittelystä ja varastoinnista kaikilla kaivoksillaan. Euroopan unionin uusi kemikaaliasetus REACH astui voimaan 1.6.2007. Sen tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suojelua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. Nordkalk on täyttänyt REACHin ensimmäisen vaiheen velvoitteet ja esirekisteröinyt aineet, jotka kuuluvat REACHin piiriin. Yhtiö on myös ollut perustamassa eurooppalaista yhteenliittymää, joka käsittelee em. aineisiin liittyviä kysymyksiä ja jakaa tietoa niistä. Varsinainen aineiden REACH-rekisteröinti on marraskuussa 2010. 2
Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asiakkaille sekä tuottaa toimintaansa liittyviä palveluja. Toiminnan suuntaviivat Noudatamme voimassaolevia lakeja, määräyksiä ja säännöksiä. Toimintaamme ohjaavat arvomme luottamus, osaaminen ja laatu. Toimitamme oikean tuotteen ja palvelun sovittuna ajankohtana. Toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Työympäristön tulee olla kaikille hyvä ja turvallinen. Monet asiakkaat ovat riippuvaisia juuri Gotlannin kalkkikiven laadusta. Storugnsin kiveä poltetaan mm. KPAB:n kalkkiuunissa. Gotlannissa haetaan ympäristölupaa uudelle louhokselle Turvatakseen raaka-aineen saannin Nordkalk on anonut lupaa louhia kalkkikiveä Pohjois-Gotlannin Bungessa vuosina 2012 2035. Bungen sijainti on edullinen jo olemassa olevaan infrastruktuuriin nähden; se on n. yhdeksän kilometrin päässä Storugnsista, jossa kivi lajitellaan, jalostetaan ja laivataan. Yksi Bungen alueen merkittävistä eduista on sen sijainti kauempana asutuksesta kuin nykyinen louhos. Uuden louhoksen avaaminen on nykyisellä lainsäädännöllä monimutkainen prosessi, jossa luontoarvojen ja taloudellisten intressien on oltava tasapainossa. Nordkalkilla on pitkä kokemus kalkkiteollisuudesta eri maissa, ja tämän kokemuksen perusteella yhtiö on tehnyt yhdessä konsulttien ja viranomaisten kanssa tavanomaista kattavampia tutkimuksia louhinnan ympäristövaikutuksista. Tutkimukset ovat avuksi, kun Nordkalkin on toiminnassaan huomioitava alueen ainutlaatuinen luonto ja ylläpidettävä tasapaino luontoarvojen ja kaivostoiminnan välillä. Ympäristötuomioistuin (miljödomstol) käsitteli hakemusta joulukuussa 2008, ja päätös oli Nordkalkille kielteinen. Nordkalk on valittanut päätöksestä ylempään ympäristötuomioistuimeen.ympäristötuomioistuin painotti päätöksessään valtakunnallisia luonnonsuojelunäkökohtia ja katsoi, että louhinnalle on olemassa vaihtoehtoisia paikkoja ja ratkaisuja, jotka ovat Nordkalkille mahdollisia ja kohtuullisia. Kuitenkin monet asiakkaamme ovat riiippuvaisia nimenomaan Gotlannin kalkkikiven laadusta. Nykyisessä Gotlannin louhoksessa riittää kiveä vuoteen 2012 asti, ja päämääränä on saada uusi louhos käyttöön ennen sitä. Jatkuva parantaminen Päämäärämme on parantaa jatkuvasti tuotteitamme ja palvelujamme taloudelliset seikat ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Viestintämme asiakkaiden kanssa on toimivaa ja parannamme suoritustamme myös seuraamalla poikkeamia. Osana strategista ja vuosittaista suunnittelua teemme parannussuunnitelmia, jotka käsittävät laatu-, työympäristö- ja ympäristönäkökohtia, päämääriä ja toimenpiteitä ja niihin liittyviä investointeja. Arvioitaessa investointia Nordkalkissa tulee arvioida myös sen työympäristö- ja ympäristövaikutukset. Seuraamme jatkuvasti tavoitteidemme toteutumista laatu-, työympäristö- ja ympäristötyössä. Vastuu Kaikkien esimiesasemassa olevien tulee varmistaa, että henkilöstö ymmärtää tehtävänsä ja että heillä on tarvittavat valtuudet ja riittävä pätevyys työhönsä. Meillä kaikilla on velvollisuus huomauttaa puutteista ja virheellisyyksistä. Nordkalkin toimitusjohtajalla on ylin vastuu valvoa toimintaperiaatteiden noudattamista. Viestintä Nämä periaatteet tarkastetaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen vaatiessa. Ne jaetaan henkilöstölle ja ne ovat kaikkien Nordkalkin sidosryhmien saatavilla. 3
Ympäristö huomioidaan toiminnan eri vaiheissa Tavoite Toimenpiteet Raaka-aine Lisätä sivukiven käyttöä: vuosina 2009-2013 käyttö lisääntyy 85 % Uusien sivukivituotteiden kehittäminen huomioiden EU:n jätedirektiivin määräykset Energia Vähentää sähkönkulutusta: 5 % vuosina 2008-2016 Vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä kalkinvalmistuksessa: 2-5 % vuosina 2009-2013 Käytetyt energiamuodot koko Nordkalk-konsernissa Koksikaasu 18 % Maakaasu 7 % Nestekaasu 1 % Sähkö 11 % Polttoöljy 24 % Sähkönkulutusta vähentäviä toimenpiteitä ja investointeja Tuotannon suunnittelu ja olemassaolevien prosessien ja laitteiden valvonta Vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääminen Prosessien valvontajärjestelmien uudistaminen Uunien polttimien ja polttotekniikoiden kehittäminen Kivihiili 39 % Päästöt Vähentää tuotannon päästöjä Päästötasojen mittaus tuotannon eri vaiheissa Suodattimien jatkuva kehittely Jälkihoito Jokaisella Nordkalkin kaivoksella tulee olla jälkihoitosuunnitelma Pitkäaikaissuunnitelmia kestävän kehityksen tukemiseksi 4
Ominaispäästöt ilmaan Poltettu kalkki t CO 2 /CaO t 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 kg hiukkasia/cao t 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 kg SO 2 /CaO t 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 kg NO x /CaO t 1,06 1,05 1,04 1,03 1,02 1,01 1,00 0,99 0,98 0,97 0,96 CO 2 Hiukkaspäästöt SO 2 NO X Karbonaattituotteet kg CO 2 /tuotetonni 12 10 8 6 4 g hiukkasia/tuotetonni 30 25 20 15 10 g SO 2 /tuotetonni 6 5 4 3 2 g NO x /tuotetonni 25 20 15 10 2 5 1 5 0 0 0 0 CO 2 Hiukkaspäästöt SO 2 NO x Kaaviot perustuvat mittauksiin ja laskelmiin, ja ne koskevat Suomen ja Ruotsin toimipaikkoja. Lisääntynyt polttoaineen kulutus johti kohonneisiin päästöihin. Kalkkiuunien hiukkaspäästöjen kasvu 2007 johtui häiriöistä suodattimissa. Karbonaattituotteiden osalta savukaasupäästöjen väheneminen johtuu osittain mm. maanpoisto- ja sivukivilouhintaprojektin päättymisestä. Mittaukset osoittivat pölypäästöjen olevan suodattimien takuuarvoihin perustuvaa arviota vähäisempiä 5
Päästöt ja oheistuotteet SUOMI 2004 2005 Päästöt ilmaan CO 2 (t) 715 166 665 003 701 352 694 021 623 955 hiukkaset (t) 211 204 187 284 198 1 SO 2 (t) 107 217 325 282 300 2) NOx (t) 406 595 670 722 562 Päästöt veteen kiintoaine (t) 20 13 9 10 10 3) BOD 7 ATU (t) 1 2 1 2 2 Oheistuotteet suodinpöly (t) 54 352 51 791 52 282 48 725 50 105 * josta hyödynnetty (t) 26 194 26 921 29 459 40 389 32 650 sammutusjäte (t) 17 033 18 647 16 151 16 228 14 111 * josta hyödynnetty (t) 8 411 10 355 16 151 9 490 6 884 sivukivi (t) 1 448 785 1 602 610 1 286 688 1 305 954 1 944 682 *josta hyödynnetty (t) 1 128 657 1 374 426 731 054 879 667 1 360 534 rikastushiekka (t) 272 621 190 115 193 968 216 460 218 711 * josta hyödynnetty (t) 60 859 42 476 66 462 53 045 32 045 uunijäte (t) 14 067 17 270 15 886 14 443 16 379 * josta hyödynnetty (t) 5 587 111 686 611 598 * kaivostäyttöön (t) 2 056 2 319 1 214 1 020 347 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) 63 66 63 53 20 RUOTSI 2004 2005 Päästöt ilmaan CO 2 (t) 448 118 572 673 454 645 508 302 482 863 hiukkaset (t) 35 41 27 50 28 4) SO 2 (t) 111 106 129 147 231 2) NOx (t) 288 312 482 376 495 Oheistuotteet suodinpöly (t) 16 421 25 928 31 025 30 364 23 991 * josta hyödynnetty (t) 15 026 21 924 19 004 78 930 20 550 sammutusjäte (t) 1 332 1 560 1 559 273 1 410 *josta hyödynnetty (t) 1 332 450 1 559 0 1 410 sivukivi (t) 980 801 836 306 821 404 892 214 744 566 * josta hyödynnetty (t) 470 700 462 917 257 808 287 867 187 931 pesuliete (t) 28 000 36 000 37 000 38 500 35 500 uunijäte (t) 1 591 1 633 1 393 2 084 0 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (m 3 ) 378 209 437 423 304 5) VIRO 2004 2005 Päästöt ilmaan CO 2 (t) 41 210 37 535 43 393 46 195 44 760 hiukkaset (t) 299 305 405 434 502 SO 2 (t) 2 1 2 2 4 NOx (t) 30 30 35 15 41 Oheistuotteet suodinpöly (t) 1 600 1 856 2 180 0 0 * josta hyödynnetty (t) 1 600 1 856 2 180 0 0 uunijäte (t) 2 364 518 805 156 0 sivukivi (t) 0 182 700 208 100 331 667 241 936 * josta hyödynnetty (t) 0 14 300 19 100 10 900 7 100 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (m 3 ) 3 3 0 4 3 PUOLA 2004 2005 Päästöt ilmaan CO 2 10 252 14 951 12 472 15 684 12 626 hiukkaset (t) 30 19 13 15 0 SO 2 (t) 6 9 8 9 7 NOx (t) 28 38 35 43 36 Oheistuotteet sivukivi (t) 98 928 123 361 129 280 147 170 379 490 * josta hyödynnetty (t) 200 000 262 237 225 000 355 351 343 453 Ongelmajätteet öljyt ja rasvat (t) 19 20 15 11 22 VENÄJÄ Päästöt ilmaan CO 2 18 866 28 273 41 189 hiukkaset (t) 0 31 45 SO 2 (t) 0 0 0 NOx (t) 13 16 19 Oheistuotteet uunijäte (t) 6 062 6 466 9 185 * josta hyödynnetty (t) 0 0 0 sivukivi (t) 6 609 11 974 14 650 * josta hyödynnetty (t) 1 445 8 600 10 908 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) 0 0 0 Nordkalk aloitti tuotannon Venäjällä lokakuussa 2005, joten tilastotietoa aikaisemmilta vuosilta ei ole. Taulukkojen luvut ovat yhteenveto mitatuista ja lasketuista arvoista. 1) Häiriöitä suodattimissa 2007. 2) Polttoainesekoitusta on muutettu ja polttolämpötilaa nostettu. 3) Lappeenranta, Ihalaisten teollisuusalue. 4) Häiriöitä suodattimissa 2007. 5) Luku sisältää Storugnsin satamassa käyvien alusten jäteöljyn. 6
Ympäristötuotteet Nordkalkin tuotteita käytetään myös ympäristönhoitoon. Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Kalkkituotteilla on tärkeä rooli vedenkäsittelyprosesseissa ja savukaasujen puhdistuksessa. Uusia tuotteita ja sovelluksia ympäristönhoitoon kehitetään jatkuvasti. Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden puhdistuksessa käytetään sekä karbonaattituotteita, poltettua kalkkia että sammutettua kalkkia. Kalkkituotteiden avulla juomaveden ph, alkaliteetti ja kovuus saadaan säädettyä sellaisiksi, ettei vesi aiheuta putkien, kuluttajien hanojen ja muiden laiteiden syöpymistä. Jäteveden puhdistuksessa kalkkituotteilla säädetään veden ph ja alkaliteetti puhdistusprosessille sopiviksi. Kalkkituotteilla tehostetaan typenpoistoa, jolloin vesistöjen rehevöityminen vähenee. Jäteveden puhdistusprosesseissa syntyvät lietteet voidaan hygienisoida poltetun kalkin avulla eli kalkkistabiloida. Nordkalk Veloxilla taas voidaan tehostaa lietteiden ja muiden jätteiden kompostointia ja torjua hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu myös jätevesien hajuhaittojen torjuntaan. Nordkalk Filtra P on fosforia sitovaa suodinmassaa, joka tehostaa haja-asutusalueiden kiinteistöjen jäteveden puhdistusta. Näin tuote vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Se sopii parhaiten maasuodattamon tai pienpuhdistamon perään. Sauna-Seppo on pieni suodatinyksikkö, jossa on Nordkalkin Filtra P fosforinsuodinmassaa. Se on tarkoitettu kesämökkien sauna- ja pesuvesien puhdistukseen. Kun lämpöä ja sähköä tuotetaan polttamalla joko fossiilisia polttoaineita tai kotitalous- ja teollisuusjätettä, syntyy polton yhteydessä happamia ainesosia, mm. rikki- ja klooriyhdisteitä, jotka on erotettava savukaasuista ennen kuin ne johdetaan savupiippuun. Ilmakehässä rikkidioksidi reagoi ilman kosteuden kanssa jolloin muodostuu rikkihappoa. Maan pinnalle satava vesi on siten hapanta ja haitallista luonnolle. Happamassa maaperässä kasvit eivät pysty käyttämään kaikkia ravinteita hyväksi eivätkä kalat elä liian happamissa järvissä. Vesistökohtaisilla kalkituksilla palautetaan vesistöjen vedenlaatu happamoitumista edeltävälle tasolle. Useimmiten kalkitus tehdään luonnon omalla lääkkeellä, hienoksi jauhetulla kalkkikivellä. Voimalaitosten savukaasut voidaan puhdistaa tehokkaasti poltetun tai sammutetun kalkin, kalkkikivijauheiden tai dolomiitin avulla. Ns. märällä menetelmällä, jossa käytetään kalkkikivilietettä, voidaan esimerkiksi rikkidioksidipäästöjä vähentää jopa yli 90 prosenttia. Jätteenpoltossa syntyy enemmän kloori- ja fluoripäästöjä kuin rikkidioksidipäästöjä. Myös niitä voidaan vähentää kalkkikivipohjaisilla tuotteilla. Märässä menetelmässä syntyneet happamat jätevedet neutraloidaan kalkkikivijauheella ja/tai sammutetulla kalkilla. Peltojen kalkitus vähentää maan happamuutta. Tähän tarkoitukseen käytetään erilaisia kalkkikivijauheita. Samalla ravinnesuolojen huuhtoutuminen pelloilta vesistöihin vähenee, koska kasvit voivat hyödyntää ravinteita paremmin. 7
Suomi Nordkalk Oyj Abp Skräbbölentie 18 21600 Parainen Puh. 020 753 7000 Fax 020 453 7001 Viro Nordkalk AS Vasalemma 76101 Harju maakond ESTONIA Puh. +372 673 5580 Fax +372 673 5590 Ruotsi Nordkalk AB Klarabergsviadukten 70, Box 544 SE-101 30 Stockholm SWEDEN Puh. +46 (0)8 677 5300 Fax +46 (0)8 10 0145 Puola Nordkalk Sp. z o.o. ul. Starowislna 13,15 31-038 Krakow POLAND Puh. +48 12 428 6580 Fax +48 12 429 5005 Saksa Nordkalk GmbH Konrad-Adenauer-Strasse 6 23558 Lübeck GERMANY Puh. +49 (0)451 30 09 38 0 Fax +49 (0)451 30 09 38 44 Venäjä Nordkalk LLC Vrubelja str. 13A, building 1-5 125080 Moscow RUSSIA Puh./Fax +7 499 158 03 75