TILANNEKATSAUS 9.5.2017 PAKOLAISTEN KUNTAPAIKAT PORVOOSSA
UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ESITYS KUNTAPAIKOISTA VUODELLE 2017 Uudenmaan ELY-keskus esittää, että pakolaisten kuntapaikkojen määrä on 46 henkilöä Porvoossa vuonna 2017. Määrä perustuu jo tehtyihin sopimuksiin pakolaisten vastaanotosta: vuoden 2016 sopimuksesta on jäänyt täyttämättä 21 paikkaa. Sen lisäksi kaupungilla on voimassa oleva sopimus 25 pakolaisen vastaanottamisesta vuosittain. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut vuodelle 2017 kuntapaikkatavoitteen: 4000 paikkaa koko maahan ja 700 paikkaa Uudellemaalle. Tämän lisäksi Uudenmaan alueelle tulee suuri määrä itsenäistä ja avustettua muuttoa, joka kohdentuu pääosin pääkaupunkiseudulle.
KUNTAPAIKAT VUONNA 2016 - PÄÄTÖKSET Porvoon kaupunginvaltuusto päätti nosta pakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrän 119:ään vuonna 2016, koska turvapaikanhakijoiden määrä oli kasvanut poikkeuksellisen suureksi. Aikaisempina vuosina Porvoo on ottanut vastaan noin 25 30 pakolaista vuosittain. Kuntapaikat oli tarkoitus suunnata ensisijaisesti Porvooseen turvapaikkaprosessin ajaksi asettuneille henkilöille: 60 yksin alaikäisinä tullutta nuorta Karijärven vastaanottoyksikössä ja Borgå Folkakademissa 25 kiintiöpakolaista 34 turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saanutta Poppelin vastaanottokeskuksesta
TOTEUTUNUT PAKOLAISTEN VASTAANOTTO 2016 Porvoo käytti vuonna 2016 yhteensä 98 kuntapaikkaa Yksin alaikäisinä tulleet nuoret: 41 kuntapaikkaa Kiintiöpakolaiset: 6 perhettä, 25 kuntapaikkaa Turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneet 5 perhettä ja 5 yksin tullutta henkilöä: 32 kuntapaikkaa Alaikäisinä tulleille nuorille suunniteltuja kuntapaikkoja jäi käyttämättä, koska kaikki nuoret eivät saaneet myönteisiä oleskelulupapäätöksiä. Borgå Folkakademin nuorista Porvooseen jäi vain 10 henkilöä. Porvoossa kotoutetaan nuoria tuetun yhteisasumisen mallilla. Ei jäänyt käyttämätöntä ryhmäperhekotikapasiteettia, johon olisi voitu ottaa kunnan ulkopuolisia nuoria esimerkiksi Espoosta. Virallisten kuntapaikkojen lisäksi Porvooseen muutti omaehtoisesti 32 oleskeluluvan saanutta pakolaista (8 perhettä ja 8 yksin tullutta henkilöä). He ovat asunnon järjestämisvelvollisuutta lukuun ottamatta oikeutettuja kaikkiin kaupungin palveluihin samoin kuin kuntapaikan saaneetkin.
YHTEISTYÖ ELY-KESKUKSEN KANSSA Porvoo on hoitanut pakolaisten vastaanottoa hyvässä yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa huomioiden kotouttamistyön resurssit Porvoossa. Pakolaisten vastaanotossa on tavanomaista, että vastaanotto ei aina ajoitu täsmälleen kalenterivuodelle suunnitelmien mukaisesti, vaan osa voi siirtyä seuraavan vuoden puolelle tilanteen mukaan. Vuoden 2016 käyttämättä jääneet 21 kuntapaikkaa siirtyvät näin ollen kuluvalle vuodelle, ja ne on tarkoitus osoittaa pääosin perheellisille henkilöille.
MAAHANMUUTTAJAPALVELUT Maahanmuuttajapalveluihin tuli poikkeuksellisen paljon uusia asiakkaita vuoden 2016 aikana: edellisen vuoden kiintiöön kuuluneita perheitä, virallisen kuntapaikan saaneita sekä omaehtoisesti kuntaan muuttaneita, yhteensä 141 henkilöä. Normaalisti uusien asiakkaiden määrä on 30 40 henkilöä vuodessa. Henkilökunta on kuormittunut lisääntyneestä asiakasmäärästä. Vain välttämättömät vastaanottopalvelut ja kiireellisimmät toimenpiteet ovat toteutuneet. Työ on ollut päivystysluonteista. Lisäresurssien tarve on ilmeinen.
MAAHANMUUTTAJAPALVELUT Varsinaisiin maahanmuuttajapalveluihin ei ole lisätty resursseja. Toimistossa jo aiemmin työskennelleen osa-aikaisen kulttuuriavustajan vakanssi muutettiin kuitenkin kokoaikaiseksi kahden vuoden määräajaksi. Alle 21-vuotiaiden pakolaisten kotouttamiseen on palkattu 1 sosiaalityöntekijä vastaamaan tuetussa asumisessa olevien nuorten asiakassuhteista. Nuorten asumisohjauksen resursseja on lisätty alkuperäisen suunnitelman mukaisesta kahdesta asumisohjaajasta viiteen asumisohjaajaan loppuvuodesta 2016. Asumisohjaajien toimet ovat määräaikaisia. Nuoret saivat oleskelulupia arvioitua myöhemmin. Toiminta ja sen vaatimat henkilöresurssit laajenivat täyteen vahvuuteen syksyn aikana. Nuorten tarvitsemaa ohjausta uudelleenarvioitiin ja todettiin, että valvontaa tulee painottaa ilta-aikaan. Siirryttiin kaksivuorotyöhön, mikä vaatii enemmän resursseja. Täysi-iän saavuttaneille nuorille asumisohjaus on ostettu jälkihuoltopalveluja tuottavalta Ehjä ry:ltä. Ehjän osuutta ei ole tarkoitus lisätä, vaan loput nuoret hoidetaan omalla henkilökunnalla.
MAAHANMUUTTAJAPALVELUT Kokonaiskustannukset yksin alaikäisinä tulleiden osalta olivat 66 870 euroa vuonna 2016. Arvio kuluvan vuoden kustannuksista on 648 000 euroa. Arviointia vaikeuttaa se, että suuri osa nuorista täyttää 18 vuotta tulevan kesän aikana. Vuoden vaihteessa 2017 2018 ala-ikäisiä nuoria on jäljellä 5 henkilöä. Täysi-ikäisille nuorille jälkihuolto on vapaaehtoista, ja osa kustannuksista siirtyy Kelan vastattaviksi (mm. asumiskulut toimeentulotukena). Ehjä ry:n lasku oli vuodelta osuus 2016 noin 1400 euroa, ja tämän vuoden puolella toteutuneet kulut ovat noin 25 000 euroa. Henkilöstö- ym. resurssien lisäykset on toteutettu yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. ELY korvaa toiminnasta aiheutuneet kustannukset kokonaisuudessaan.
SOSIAALIPALVELUT Lastensuojelun palveluita on annettu vuonna 2016 neljälle turvapaikanhakuvaiheessa olleelle perheelle. Oleskeluluvan vuonna 2016 saaneista perheistä yksi on tällä hetkellä lastensuojelun arvioinnissa. Yksin alaikäisinä tulleista nuorista kaksi jouduttiin sijoittamaan kiireellisesti toisen paikkakunnan lastensuojelulaitokseen marraskuusta 2016 huhtikuun loppuun 2017. Sijoituksen jälkeen nuoret siirtyivät perheryhmäkotiin toisen kunnan myöntämälle kuntapaikalle. Porvoolle nuorista koituneet lastensuojelukustannukset olivat 44 000 euroa vuonna 2016 ja 55 000 euroa kuluvalta vuodelta. Valtio korvaa kustannukset täysimääräisesti ns. erityiskustannuksina.
TULKKAUS- JA KÄÄNNÖSPALVELUT Tulkkipalvelut kilpailutettiin syksyllä 2016, ja yhteistyö uusien palveluntuottajien kanssa alkoi sopimusten mukaisesti 1.2.2017. Tulkkien käytössä siirryttiin ei-pakolaisten osalta käyttäjä maksaa -periaatteeseen 1.1.2017 lukien, jolloin muut kuin pakolaisten tulkkaukset siirtyivät palvelun tilanneen viranomaisen maksettavaksi. Aikaisemmin kaikki sosiaali- ja terveystoimen tulkkaukset sisältyivät maahanmuuttajapalveluiden talousarvioon. Vuonna 2016 Porvoon kaupunki maksoi pakolaisten tulkkauskustannuksia yhteensä noin 105 000 euroa. Nämä kustannukset kaupunki saa takaisin valtiolta. Muiden maahanmuuttajien osalta kaupunki maksoi sosiaali- ja terveystoimen tulkkauskuluja noin 89 000 euroa. Näitä kustannuksia kaupunki ei saa takaisin valtiolta. Tulkkaus- ja käännöskustannuksien arvioitiin kolminkertaistuvan, mutta kustannuksissa ei ole näkynyt nousua vielä vuonna 2016 lisääntyneen asiakasmäärän vuoksi, koska suuri osa asiakkaista muutti Porvooseen vasta loppuvuoden aikana. Maahanmuuttajapalveluissa työskentelevä kuukausipalkkainen arabiankielinen kulttuuriavustaja pystyi hoitamaan alkuvaiheen vastaanoton ohjausta ja neuvontaa äidinkielellään sekä tulkkaamaan muille työntekijöille tarvittaessa. Jatkossa tulkkauspalvelujen tarve lisääntyy, mikäli maahanmuuttajapalvelut pääsevät työskentelemään täysipainoisesti uuden asiakaskunnan kanssa.
ASUMINEN Porvooseen viime vuonna sijoittuneet uudet pakolaiset saivat asunnot suhteellisen helposti. Omaehtoisesti Porvooseen muuttaneet ovat saaneet asunnot yksityisiltä vuokramarkkinoilta tukihenkilöidensä avustamina, mikä on helpottanut tilannetta. Asunnot sijaitsevat eri puolilla kaupunkia alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti. Lievää painottumista Gammelbackan alueelle on kuitenkin vaikea välttää, koska sieltä vuokra-asuntoja on parhaiten saatavilla. Porvoon yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden jonoissa oli noin 500 asunnonhakijaa maaliskuun 2017 lopussa A-yhtiöiltä saadun tiedon mukaan. Uusin pakolaisten käytössä oli 47 vuokra-asuntoa yksityisiltä ja julkisilta vuokranantajilta.
ASUNNOT VUOKRANANTAJAN MUKAAN (47 ASUNTOA) Vuokranantaja Asuntojen määrä Yksityinen vuokranantaja 17 Y-säätiö / Porvoon kaupunki 9 Porvoon A-asunnot 8 Kiint. M2-kodit 5 Kiint. Oy Peiponaho 4 Opiskelija-asunnot 2 Kiint. Oy Suolapuro 1 Yksityismajoitus 1
ASUNNOT ALUEEN MUKAAN Alue Asunnot Kiintiö-pakolainen (perhe tai yksin asuva) Oleskeluluvan saanut yksin tullut alaikäinen tai 18 vuotta täyttänyt tph Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija (perhe tai yksin asuva aikuinen) Kevätkumpu 7 2 5 Keskusta 6 2 4 Huhtinen 3 2 1 Johannisberg 3 1 1 1 Näsi 9 1 4 4 Peippola 2 1 1 Gammelbacka 12 3 5 4 Eestinmäki 3 1 2 Hamari 2 2
VARHAISKASVATUSPALVELUT Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä varhaiskasvatuksessa on jonkin verran kasvanut vuoden 2016 aikana. Vuoden lopussa heitä oli 185. Suurin osa lapsista on edelleen päivähoidossa Gammelbackan päiväkodissa ja päiväkoti Monikassa. Vuoden 2016 lopussa Porvooseen on muuttanut useita kuntapaikan saaneita perheitä. Näiden perheiden lapset aloittivat varhaiskasvatuksessa kevään 2017 aikana. Valmistavaan esiopetukseen osallistui syksyllä 2016 yhteensä 8 lasta, joista osa oli Johannesbergin vastaanottokeskuksessa asuvia turvapaikanhakijoita. Kustannuksia syntyi vuonna 2016 seuraavasti: palkkaus 111 000 euroa, koulutus ja materiaalit 4000 euroa, tulkkauspalvelut 17 300 euroa ja oman äidinkielen opetus 5000 euroa.
KOULUTUSPALVELUT Johannisbergin vastaanottokeskuksen lasten esi- ja perusopetukseen valmistava opetus käynnistettiin kevätlukukauden 2016 alusta Tuorilan koulussa kahdella opetusryhmällä. Vuoden 2017 alusta yksi ryhmä siirtyi Peipon kouluun ja toinen Kevätkummun kouluun. Maaliskuun 2016 puolivälissä käynnistettiin lisäksi kolme yläkoulun valmistavan opetuksen ryhmää Albert Edelfeltin, Linnajoen ja Pääskytien kouluissa, yksi ryhmä kussakin koulussa. Ryhmät jatkoivat toimintaansa lukuvuonna 2016 2017. Toimintaansa jatkoivat myös jo aikaisemmin perustetut Peipon koulun kaksi ryhmää ja Pääskytien yksi ryhmä.
KOULUTUSPALVELUT Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ja nivelvaiheen opetuksen tarvetta on arvioitu uudestaan lukuvuodelle 2017 2018. Tilanteen arviointia vaikeuttaa se, että valmistava opetus kestää enintään noin vuoden ja osa oppilaista siirtyy omaan lähikouluunsa, kun valmiudet ovat siihen riittävät. Lukuvuonna 2017 2018 jatketaan Peipon koulussa kahdella ja Pääskytien koulussa yhdellä valmistavan opetuksen ryhmällä. Luokkien toimintaa kehitetään siten, että niissä voi olla myös nivelvaiheen oppilaita, eli perusopetuksen opetussuunnitelmaa noudattavia oppilaita, tilanteen niin salliessa. Kevätkummun koulussa jatkaa ryhmä, jossa on sekä nivelvaiheen että valmistavan opetuksen oppilaita. Vastaavan mahdollisuus varataan myös Albert Edelfeltin kouluun. Nykyiset nivelvaiheen ryhmät Peipon ja Pääskytien kouluissa jatkavat myös toimintaansa.
KOULUTUSPALVELUT Suomi toisena kielenä -opetusta (S2) on lisätty kouluissa. S2-opetusta kehitetään uuden opetussuunnitelman pohjalta. Oppilaiden oman äidinkielen opetuksen tarve kartoitetaan vuosittain, ja opetus pyritään järjestämään kartoituksen perusteella. Tällä hetkellä opetusryhmiä on albanian, arabian, burman, thain, venäjän, vietnamin ja viron kielissä. Eri uskontojen opetus järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat oppimisen tukea samojen kriteerien mukaisesti kuin muutkin oppilaat. Maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppiainekohtaisten tavoitteiden lisäksi oppilaan koulussa saamat tukitoimet. Valtionrahoituksena saadut resurssit kohdistetaan kouluille, joissa tukeen oikeuttavaa opetusta järjestetään. Maahanmuuttajien opetusjärjestelyjen koordinointi- ja kehittämistyöhön tarvitaan jatkossakin osa-aikainen maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori. Kehittämistyössä noudatetaan Porvoon kaupungin suomenkielisen koulutusjaoston hyväksymää monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelmaa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet on otettu käyttöön 1.8.2016 lähtien.
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Toimintaa on toteutettu alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Gammelbackan nuorisotila on ollut jo useita vuosia nuorten monikulttuurinen toimintakeskus. Jopa 80 prosenttia tilan kävijöitä on maahanmuuttajataustaisia. Alaikäiset turvapaikanhakijat löysivät nuorisotila Zentran, ja Zentran kävijämäärät ovat nousseet merkittävästi. Porvoon kansalasiopisto on järjestänyt maahanmuuttajille koulutusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. Makoisa, Meeting Point, Paras alku Porvoossa, suomen kielen kurssit). Nuorisopalveluiden iltaohjaajien kulut olivat noin 4500 euroa. Makoisamaahanmuuttajakoulutukseen kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut saivat hankeavustusta, jota käytettiin noin 53 000 euroa vuonna 2016. Musiikkiopiston LiiKupassilla opiskelevien oppilasmaksut olivat noin 1000 euroa.
TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON PALVELUT UUSILLE PAKOLAISILLE Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta saadun tiedon mukaan Porvooseen sijoittuneiden pakolaisten tilanne oli maaliskuussa 2017 seuraava: Turvapaikan saaneiden kotoutumispalveluihin on kuluneen vuoden aikana ohjattu Porvoosta 51 kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saanutta asiakasta. Tällä hetkellä alaikäisiä on asiakkaista 3. On tiedossa, että toukokuussa Uudenmaan TE-toimiston asiakkaaksi rekisteröityy yli kaksikymmentä alaikäistä (17 vuotta) asiakasta. Näistä jo olemassa olevista asiakkaita kotoutumiskoulutuksessa on 42, kurssijonossa 3, työkokeilussa 1 sekä työttömänä 5. Työttömistä yksi on vasta ilmoittautunut työnhakijaksi, joten hänelle ei ole vielä tehty kotoutumissuunnitelmaa. Yksi koulutuksessa olevista on osallistunut yhteiskunnallisesti merkittävään ja kiinnostavaan SIB-palveluun (Social Impact Bond). Porvoolaiset asiakkaat kansalaisuuksittain: Syyria 19 Irak 15 Afganistan 9 Somalia 3 Etiopia 3 Uganda 1 Kongo 1
KUSTANNUKSET PORVOON KAUPUNGILLE, YHTEENVETO Selite TOT 2016 SOSIAALIPALVELUT Tulkkaus- ja käännöspalvelut -105 000 Korvaus tulkkauspalveluista 105 000 Alaikäisten tuettu asuminen -66 870 Valtion korvaus alaikäisten tuetusta asumisesta 66 870 Kulttuuriavustaja -40 000 Valtion laskennallinen korvaus henkilömäärän mukaan 103 500 VARHAISKASVATUS Ryhmiä maahanmuuttajataustaisille ryhmille -111 000 Tulkkauspalvelut -17 300 Oman äidinkielen opetus -5 000 Koulutus ja materiaalit -4 000 KOULUTUSPALVELUT 5 uutta opetusryhmää -400 000 Turvapaikanhakijoiden koulutus -232 723 Valtionosuus maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen 938 700 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Nuorisotilojen lisätyövoima -4 500 KAIKKI YHTEENSÄ 227 677 Työryhmä arvio viime vuonna, että kuntapaikkojen lisäämisestä aiheutuisi Porvoon kaupungille noin 135 000 euron nettokustannus vuonna 2016. Arvio perustui oletukseen, että pakolaisten vastaanotto käynnistyy jo alkuvuoden aikana. Maahanmuuttoviraston päätösten viivästymisen vuoksi valtaosa pakolaisista muutti Porvooseen vasta loka-joulukuussa 2016. Tämän vuoksi toteutuneet kustannukset jäivät vuonna 2016 arvioituja pienemmiksi. Kustannusten ja vastaavasti valtion korvausten nousu näkyy täysimääräisenä vasta vuonna 2017. Vuonna 2017 kustannukset toteutunevat suunnilleen valtuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti.