Kappale 1: Makrotaloustiede KT34 Makroteoria I Juha Tervala
Makrotaloustiede Talouden kokonaissuureiden, kuten kansantuotteen, työllisyyden, inflaation ja työttömyysasteen tutkiminen. Taloussanomien taloussanakirja Makrotaloustiede tutkii mm. tuotantoa, työttömyyttä, tulonjakoa työvoimatekijöiden välillä, inflaatiota, rahoitusmarkkinoita ja talouden avoimuutta
BKT Maan hyvinvoinnin tärkein mittari on bruttokansantuote (BKT), joka mittaa tuotantoa ja tuloa jollakin aikaperiodilla (yleensä vuosi ja vuosineljännes) Makrotaloustiede tarkastelee BKT:stä eri aspekteja, mutta kaksi silmiinpistävää asiaa ovat: Useimmissa maissa BKT kasvaa pitkällä ajalla melko vakaasti BKT:n vaihtelussa on merkittäviä poikkeamia trendistä ympärillä, eli suhdannevaihtelut ovat lyhyellä ajalla merkittäviä
BKT per capita ja tyytyväisyys elämään 2006 Fig. 1.1 Satisfaction with life index GDP per capita 2006
Makrotaloustiede Makrotaloustiede käsittelee myös tulojen jakautumista tuotannontekijöiden, työvoiman ja pääoman, välillä inflaatiota, hintatason nousua rahoitusmarkkinoiden ja ns. reaalitalouden välistä yhteyttä Rahoitusmarkkinat = paperitalous eli varallisuusesineiden kauppa Reaalitalous = tavaroiden ja palveluiden kauppa talouksien avoimuutta
Table 1.2 Avoimuus: Tuonnin ja viennin keskiarvon suhde BKT:n (%) 1960 2010 1960 2010 Belgium 38.3 83.4 European Union 6.1 16.8 Netherlands 46.3 83.4 United States 5.2 14.2 Ireland 30.6 87.0 Japan 10.7 13.1 Denmark 32.7 54.4 Switzerland 27.7 51.9 Russian Federation -- 25.9 Sweden 22.7 47.7 Poland -- 40.3 Germany 19.0 47.7 Ukraine -- 51.6 Portugal 16.0 35.8 Hungary -- 132.2 Spain 8.9 32.7 UK 20.9 28.4 China -- 15.3 a a 2008 instead of 2010 Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Sources: IMF, OECD
Makrotaloustiede Makrotaloustieteen keskeisin pitkän ajan kysymys on talouskasvu Miksi toiset maat ovat rikkaita ja toiset köyhiä? Länsimaiden BKT:ssä on ollut selkeä trendi pari vuosisataa: ylöspäin Kasvu on ollut melko vakiosta pitkään, ehkä hieman nopeutuen toisen maailmansodan jälkeen BKT:n luonnollinen logaritmi on järkevämpi tapa kuvat BKT:tä Logaritmisella asteikolla kulmakerroin kuvaa vuotuista muutosta
BKT 1870-2010 Fig. 1.5 (a) a) Reaalinen BKT, alkuperäinen data
Fig. 1.5 (b) BKT 1870-2010 b) Reaalinen BKT logaritmisella asteikolla Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Sources: www.eco.rug.nl; www.conference-board.org/economics/database-cfm
Suhdannevaihtelut ovat yksi talouden näkyvimpiä ilmiötä Yksi makrotaloustieteen keskeisistä teemoista ja haasteista on selittää suhdannevaihteluita, eli BKT:n poikkeamia trendiltä
Makrotaloustiede Miksi suhdannevaihteluita? Miksi (suhdanneluonteista) työttömyyttä? Pitkään vastaus oli: markkinoiden optimaalisia reak oita mitään ei tarvitse tehdä ( laissezfaire ) 1936: John Maynard Keynesin Yleisen teorian mukaan laman syynä oli kokonaiskysynnän lasku Taantumien ja lamojen syy on riittämätön kokonaiskysyntä Kirjan synnytti makrotalousteorian Keynesin oppi oli kokonaiskysynnän sääntely
Kokonaiskysyntä ja -tarjonta Kokonaiskysyntä ja -tarjonta yhdessä määräävät talouden tasapainon Kokonaiskysyntä: koti- ja ulkomaisten kotitalouksien, yritysten ja valtion kulutus- ja investointipäätökset ml. raha- ja finanssipolitiikka Kokonaistarjonta: talouden tuotantopotentiaali Työn tarjonta Pääoman määrä Tuottavuus; tuotannontekijöiden käytön tehokkuus
Fig. 1.10 Endogeeniset ja eksogeeniset muuttujat Endogeenisten muuttujien arvot määräytyvät mallissa Eksogeenisten muuttujien arvot määräytyvät mallin ulkopuolella, niiden arvot ja käyttäytyminen otetaan annettuna
Makrotaloustiede on joukko teorioita ja malleja Mitään yksittäinen makromalli ei vastaa kaikkiin kysymyksiin Mitä keynesiläinen teoria sanoo pitkän ajan talouskasvusta? Mitä talouskasvumalli sanoo lamoista? Makrossa pitää käyttää eri malleja eri kysymysten käsittelyyn Mitä aiheuttaa pitkän ajan talouskasvun? Mitä aiheuttaa suhdannevaihtelut? Jokaisen mallit kohdalla on otettava huomioon sen oletukset mitkä muuttujat ovat endogeenisia, mitkä taas eksogeenisia mihin kysymyksiin se pyrkii vastaamaan ja mihin ei
Positiivinen ja normatiivinen makrotaloustiede Makrotaloudessa analyysi ja talouspolitiikka ovat usein läheisesti sidoksissa Positiivinen taloustiede: miten talous toimii? Normatiivinen taloustiede: arvioita siitä miten asioiden pitäisi olla ja mitä pitäisi tehdä? Makrossa talouspolitiikka suositukset ovat yleisiä
Kirja ja luennot KT34-kurssi käsittelee lähinnä suhdannevaihteluita Kurssin oppikirja: Burda ja Wyplosz: Macroeconomics: A European Text (6th Edition) Tämän kurssin luennot seuraavat kirjaa valikoidusti Kirjaa kannattaa lukea vain siltä osin kuin sitä käsitteellään Kirjan osa I: johdanto Kpl 1 ja 2 käydään valikoidusti läpi
Kirja ja luennot Osa II: Talous pitkällä ajalla Kpl 6 Hinnat ja valuuttakurssi pitkällä ajalla käydään lyhyesti läpi Kappaleet 7 ja 8: Intertemporaalinen budjettirajoite ja kulutus käydään lyhyesti läpi
Osa III: talous lyhyellä ajalla Kappale 9 Raha ja rahapolitiikka, osa I (kirjan kappale) Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE (lyhyt ylimääräinen materiaali) Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla IS-TR-malli (TR= Taylor rule), IS-LM-mallin perillinen Kappale 11: Kansainväliset pääomaliikkeet ja makrotaloudellinen tasapaino (avoimissa talouksissa) Mundell-Fleming-malli = IS-TR-malli avoimissa talouksissa
Opiskelusta On hyvä katsoa luentomateriaalia ennen luentoa Luennolla voi oppia lisää Luennon jälkeen käykää asia huolella läpi Erityisesti mallien keskeiset opit pitää ymmärtää Käykää materiaali läpi ennen harjoitusten tekemistä Harjoitusten jälkeen käy tehtävä huolella läpi, jotta olet ymmärtänyt asia oikein Kerratkaa materiaali ja harjoitukset ennen tenttiä